qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå LAATUKÄSIKIRJA asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf Tuusulan perusopetus ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk 1.8.2011 löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz NAHKELAN KOULU xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu

Tuusulan perusopetuksen laatukäsikirja Sisältö Lukijalle... 3 LAATUKUVAUKSET... 4 1. Johtaminen... 4 2. Henkilöstö... 6 3. Taloudelliset resurssit... 8 4. Arviointi... 10 5. Opetussuunnitelman toteuttaminen... 12 Opetussuunnitelman laatiminen... 13 Toimivuuden arviointi ja jatkuva kehittäminen... 13 Valintoihin liittyvä tiedottaminen ja ohjaus... 13 Luokan- ja aineenopettajien lisääntyvä yhteistyö yhtenäisessä perusopetuksessa... 13 6. Opetus ja opetusjärjestelyt... 15 Työparityöskentely... 16 Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus... 16 Työskentely avustajan kanssa... 17 Eriyttäminen... 17 Integroinnista inkluusioon... 18 Muut joustavat opetusjärjestelyt... 18 jen tilat ja varustelutaso... 19 Oppilasarviointi... 19 Oppilaan itsearviointi... 19 7. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki... 21 8. Osallisuus ja vaikuttaminen... 24 Jokapäiväinen arjen osallistaminen opiskelussa... 24 Oppilaiden kanssa tehtävä yhteistyö... 25 Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö... 25 Nuorisovaltuusto... 25 9. Kodin ja koulu yhteistyö... 27 10. Oppimisympäristön turvallisuus... 29 11. Fyysinen oppimisympäristö... 31 2

Lukijalle Kädessäsi on Tuusulan perusopetuksen laatukäsikirja. Sen kirjoittamisesta on vastannut laatutyöryhmä, johon kuuluivat: luokanopettaja Kirsi Pässilä, erityisluokanopettaja Anu Piira, uskonnonopettaja ja apulaisrehtori Elsi Kiviniemi, äidinkielenopettaja ja apulaisrehtori Minna Järvi, erityisopetuksen koordinaattori Liisa Hasunen sekä pj. rehtori Mika Saatsi. Työryhmä työskenteli lukuvuoden 2010-2011. Kiviniemi osallistui työskentelyyn tammikuuhun 2011 saakka ja Järvi tammikuusta lukuvuoden loppuun. jen laatuvastaavat sekä rehtorit osallistuivat työskentelyyn ja Tuusulan opetuspäällikkö Markus Torvinen koordinoi työskentelyä. Laatukäsikirja on kirjoitettu Opetusministeriön Perusopetuksen laatukriteereiden pohjalta tuusulalaisin painotuksin. Tavoitteena oli luoda konkreettinen kouluja ja koko opetustoimea palveleva vihkonen laadukkaan opetuksen turvaamiseksi. Kyseessä ei ole oppimisen käsikirja, vaan käsikirja opettajille ja laatukäsikirja kouluille. Oppimisen kysymyksiin tukea antaa paremmin opetussuunnitelma (TOPS), johon Tuusulassa on vielä erikseen lisätty Oppimaan oppimisen luku. Olemme huomioineet opetussuunnitelman muutokset ja muutoinkin pyrkineet katsomaan tulevaisuuteen perusopetuksen normien muutoksen hengessä. Sitä tarkoittaa käsikirjasta löytyvä 2020-luvun asenne. Jokaista laatukuvausta seuraa muutamia laadukkaan toiminnan tunnusmerkkejä. Ne ovat tarkoitetut mittareiksi kouluille ja koko opetustoimellemme. Laadusta puhuttaessa on tärkeä ymmärtää, että tarvitsemme mittareita, joilla voimme toisaalta osoittaa todeksi hyvää laatuamme ja toisaalta löytää kehittämiskohteita nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Opetuksen hyvä laatu on kaikkien oppilaiden, huoltajien ja koulujen henkilökunnan etu. Laatukäsikirja ei ole tarkoitettu vain opettajainhuoneen tai kanslian koristeeksi, vaan lukuvuoden koulutyötä tukevaksi dokumentiksi yhdessä uudistuvan työsuunnitelman ja lukuvuoden seurantaraportin kanssa. Samalla se palvelee opetustoimen strategiatyötä ja auttaa löytämään vahvuuksia ja kehittämiskohteita koko toimialalla. Laaturyhmän puolesta Tuusulan Kellokoskella 21.6.2011 Mika Saatsi rehtori 3

LAATUKUVAUKSET 1. Johtaminen Opetuksen järjestäjä ja koulu Opetuksen järjestäjä on määritellyt toiminta-ajatuksen, arvopohjan ja strategian niiden toteuttamiseksi Opetuksen järjestäjällä on rakenteet ja menettelytavat, joiden avulla tuetaan opetustoimen ja koulun johtamista sekä hyvän hallinnon toteutumista Opetustoimea ja koulua koskevat strategiat ja suunnitelmat on laadittu. Johto ja henkilöstö on sitoutunut niiden toteuttamiseen ja niiden vaikutuksia seurataan suunnitelmallisesti Miten johtaja kehittää itseään johtajana n johto luo asianmukaiset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa ssa on kannustavat käytänteet, jotka tukevat oma-aloitteisuutta ja oman työn jatkuvaa kehittämistä Opetuksen järjestäjällä on selkeät tavoitteet opetuksen järjestämisen kehittämiseksi n johtamisen painopiste on pedagogisessa johtamisessa, joka on vuorovaikutteista ja osallistavaa Tuusulassa kasvatus- ja opetustoimen toiminta-ajatus, arvopohja ja lähitulevaisuuden tavoitteet on kirjattu opetussuunnitelmaan sekä vuosittain tarkasteltavaan strategiaan. Johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet niiden toteuttamiseen. Talousjohtaminen tapahtuu pääosin toimialatasolla, kouluilla ei ole paljon mahdollisuuksia vaikuttaa niille tuleviin resursseihin. n johto luo asianmukaiset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Toimintatavat ja toimintakulttuuri on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan. Hyvä johtaminen tunnistaa yhteisön vahvuudet ja kehittämishaasteet, vahvistaa itsearviointia sekä kehittää pedagogiikkaa. Tuusulassa tuetaan kokeilevaa ja innovatiivista opetuksen kehittämistä mm. projektein ja pilottihankkein. Ne ovat myös tärkeä rahoituskanava opetustoimelle. Hankkeiden kulusta ja tuloksista tiedotetaan koko henkilöstöä. Toimivat mallit otetaan käyttöön. Johto on ajan tasalla valtakunnan tasolla menossa olevassa kehittämisessä. Laadukkaan johtamisen tunnusmerkkejä ovat: hallinnossa riittävästi henkilökuntaa työn- ja vastuunjako on tiedossa ja perusteltua 4

rehtorin työ painottuu pedagogiseen ja henkilöstöjohtamiseen koulussa on kannustavat käytännöt oma-aloitteisuuteen ja oman työn jatkuvaan kehittämiseen avoin ja monipuolinen tiedottaminen koulussa sekä kasvatus- ja opetustoimessa, mm. intranetin tehokas käyttö tiedottamisessa pedagogisen keskustelemisen kulttuuri rehtoreiden vireä yhteistyö ja ideoiden jakaminen kunnan sisällä ja naapurikuntien välillä rehtorin ja vararehtorin välinen selkeä työnjako 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Nahkelan koulussa johtaminen painottuu pedagogiseen johtajuuteen ja hyvään henkilöstöjohtamiseen. ssa on toimiva kehityskeskustelukäytäntö, johon henkilöstö on tyytyväinen. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Pedagoginen keskustelu on laadukasta ja monipuolista. Sille on myös varattu aikaa. Oman työn kehittämistä tuetaan kannustamalla henkilöstöä täydennyskoulutuksiin. 3. Kehittämiskohde: Rehtorin ja vararehtorin työjaon selkiyttäminen ja kehittäminen Tiedottamisen kehittäminen Toimintasuunnitelma: Rehtorin ja vararehtorin työnjaon selkiyttäminen ja kehittäminen otetaan koulumme kehittämishankkeeksi lukuvuodelle 2012-2013. Rehtori ja vararehtori tekevät elokuussa 2012 suunnitelman työnjako- ja toimintasuunnitelman. Suunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuoden aikana, mikäli ongelmakohtia ilmenee. Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Työnjako- ja toimintasuunnitelmaa arvioidaan keskusteluissa rehtorin ja vararehtorin välillä kuukausittain sekä koko henkilökunnan välillä lukukausittain. Työnjaon toimivuutta kysytään henkilöstöltä myös kehityskeskusteluissa. Vastuuhenkilöt: Rehtori Janne Mellin ja vararehtori Laura Torvinen 5

2. Henkilöstö Opetustoimen henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat kunkin koulun toiminnan tarpeita Ajantasaisen henkilöstösuunnitelman avulla on varauduttu tuleviin henkilöstötarpeisiin Pysyvät tehtävät täytetään toistaiseksi olevilla työsuhteilla Opetushenkilöstön työn tukena on tarjolla kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen riittävät ja vähintään STM:n antamien suositusten mukaiset palvelut Henkilöstölle järjestetään perehdyttämiskoulutusta sekä mahdollisuudet oman ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja sitä varten on toimiva seurantajärjestelmä (mm. kehityskeskustelut) Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on sujuvaa Opetushenkilökunnan osaamistason kehittymistä arvioidaan säännöllisesti Henkilöstön muodostavat perusopetuksen rehtorit, opettajat, lastentarhanopettajat, opinto-ohjaajat, koulupsykologit, -kuraattorit, koulunkäyntiavustajat, nuorisotyöntekijät sekä muut opetuksen tukipalveluissa ja oppilashuoltopalveluissa työskentelevät henkilöt. Kaikki eivät kuulu kasvatus- ja sivistystoimen alaisuuteen. Kunnassa on erillinen henkilöstöstrategia, joka päivitetään joka neljäs vuosi. Pysyvät tehtävät täytetään toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Ajoissa suoritettu rekrytointi antaa tilaisuuden mahdollisimman osaavan ja pätevän henkilökunnan palkkaamiseen. Riittävä tuntikehys, sopivat ryhmäkoot ja avustajaresurssi auttavat henkilöstöä jaksamaan. Kehityskeskustelu on tärkein väline henkilöstön osaamistason kehittymisen seurannassa ja arvioinnissa. Se on vuorovaikutustilanne, jossa työntekijä saa tukea ja kannustusta ammatilliseen kehittymiseen. Keskustelussa voidaan konkretisoida ja sopia koulutustoiveista pidemmällekin aikavälille. Perusopetuslain ja opetussuunnitelman muututtua järjestetään tarpeen mukaan esimerkiksi opetusmenetelmäkoulutusta. 6

Henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Suunnitelma kirjataan vuosittain tehtävään Henkilöstön hyvinvoinnin ja kehittämisen suunnitelmaan. Suunnitelma palautetaan Tuusulan tyky-ryhmälle maaliskuun loppuun mennessä. TYKYtoiminta tarjoaa myös yksilöllisiä mahdollisuuksia työkyvyn ylläpitoon. Laadun tunnusmerkkejä ovat: oma halu kehittyä yksilöllisiin ja alueellisiin tarpeisiin vastaava tyky-toiminta toimiva työterveyshuolto eri ammattiryhmien välisen yhteistyön vahvistaminen kehityskeskustelun merkityksellisyyden ymmärtäminen vertaisoppiminen, mentorointi ja konsultointi koulun, alueen, kunnan ja seutukunnan sisällä opetusta tukevat kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen riittävät, vähintään sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaiset palvelut mahdollisuus työnohjaukseen ja riittävään täydennyskoulutukseen koulutustarjonta on helposti löydettävissä 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Nahkelan koulussa on motivoitunut, kehittymishaluinen henkilöstö. Kehityskeskustelut koetaan mielekkäiksi. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Nahkelan koulun työyhteisö kokee ilmapiirin avoimeksi ja kollegiaalisesti tukevaksi. Yhteistyötä Vaunukankaan henkilöstön kanssa kehitetään kollegiaalisen vertaistuen vahvistamiseksi ja mentoroinnin mahdollistamiseksi. 3. Kehittämiskohde: Eri ammattiryhmien välisen yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen Tyky-toiminnan kehittäminen; työnohjausta työkyvyn ylläpitämiseksi tustarjonnan tiedottamisen kehittäminen Toimintasuunnitelma: Eivät ole koulun kehittämiskohteina lukuvuonna 2012-2013. Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Vastuuhenkilöt: 7

3. Taloudelliset resurssit Opetuksen järjestäjä ja koulun johto Perusopetukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat perusopetusta koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä Käytettävissä olevat resurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resurssien määrä riittävä koulutuspalveluiden määrän ja palvelutuotannon rakenteen organisoinnin kannalta Toiminnan ja talouden suunnittelussa lähtökohta on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen opetus ja kasvatustyölle Kestävän kehityksen toteuttamista seurataan talouden kannalta systemaattisesti Tuusulan kunta takaa perusopetusta koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä. Taloudellinen tilanne ei saa vaikuttaa opetuksen tavoitteiden ja oppilaiden subjektiivisten oikeuksien toteutumiseen. Talousjohtaminen tapahtuu pääosin toimialatasolla. jen resurssit tulevat hallinnosta perustellusti, avoimesti ja riittävän ajoissa tulevan lukuvuoden suunnittelun kannalta. Taloussuunnittelussa kouluilla on tällä hetkellä vähän mahdollisuuksia vaikuttaa niille tuleviin resursseihin. Suunnitelmat tehdään pääosin hallinnossa. Resurssit määräytyvät yhteisesti tiedossa olevien mittareiden mukaisesti. Tulevaisuudessa kasvatus- ja opetustoiminnan laatu ja tuloksellisuus vaikuttavat saatavan resurssin määrään. Kestävän kehityksen toteutumisessa tarvitaan kaikkien toimialojen yhteistyötä. Laadukkaan taloudellisten resurssien käytön tunnusmerkkejä ovat: optimaalinen resurssien käyttö hyvinvointi- ym. kyselyt resurssien jakamisen tukena investoiminen tulevaisuuteen laaja kokonaiskuvan hallinta itseohjautuvuus koulujen taloudenpidossa kestävät ja laadukkaat hankinnat, 8

yhteiskäyttö ja materiaalipankit 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Nahkelan koulun resurssit käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja henkilökunnalla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon erilaisissa hankinnoissa. Hankinnoista päätetään yhdessä resurssien puitteissa ja välineet on varastoitu kaikkien käyttöön keskitetysti. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? 3. Kehittämiskohde: Toimintasuunnitelma: Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Vastuuhenkilöt: 9

4. Arviointi Opetuksen järjestäjä ja koulu Arviointi- ja kehittämistoimintaa toteutetaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti Opetuksen järjestäjällä ja koululla on toimintansa tarpeisiin soveltuva arviointijärjestelmä Arviointijärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään opetuksen kehittämisessä sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa Opetuksen järjestäjän ja koulujen arviointiosaamista kehitetään suunnitelmallisesti Opetuksen järjestäjällä ja koululla on yhteisesti sovitut arvioinnin periaatteet Arviointi- ja kehittämistoimintaan osallistuvat myös oppilaat, vanhemmat ja oppilashuoltohenkilöstö sekä tarpeiden mukaan myös muu henkilöstö Tuusulan opetustoimessa on vuonna 2006 tehty ja edelleen voimassa oleva arviointisuunnitelma. Arviointisuunnitelman avulla saadaan tietoa siitä, miten asetetut tavoitteet on saavutettu. Opetustoimen arvioinnissa ei riitä pelkkä tulosten arviointi, vaan huomiota on kiinnitettävä koko palveluprosessiin ja sen parantamiseen. Kehittämiskohteet ja vahvuudet löytyvät arvioinnin ja palautteen kautta. Tuusulan kunnalla on kunnanvaltuuston hyväksymä strategia, jonka perusteella kunnan palveluita toteutetaan ja kehitetään. Kunnan strategiset tavoitteet huomioidaan kasvatusja sivistystoimen strategiassa ja edelleen opetustoimessa. Opetustoimen strategiassa määritellään opetustoimen keskeiset tavoitteet sekä kehittämisen painopistealueet ja kohteet. Opetustoimen strategialla tulee olla yhteys päivittäiseen koulutyöhön. Henkilöstö osallistuu strategian päivittämiseen vuosittaisen toimintaympäristöanalyysin kautta. Taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää opetustoimen määrärahoista ja sitovista toiminnallisista tavoitteista. Koko opetustoimella on yhteisiä tavoitteita, jotka kirjataan taloussuunnitelmaan. Yhteisesti sovittujen tavoitteiden lisäksi koulut laativat myös koulukohtaisia tavoitteita, itsenäisesti omista lähtökohdistaan käsin. Nämä tavoitteet kirjataan lukuvuosittain koulukohtaiseen työ- ja kehittämissuunnitelmaan. 10

Laadukkaan arvioinnin tunnusmerkkejä ovat: plan-do-check-act! myös oppilaat, huoltajat ja sidosryhmät osallistuvat arviointiin tiedottaminen ja vertailu jatkuvan kehittämisen järjestelmä monipuolinen oppilasarviointi itsearviointi (oppilas, opettaja, koulu, opetustoimi) selkät tavoitteet, joita on helppo arvioida 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Oppilasarviointi on monipuolista ja siihen osallistuvat opettajan lisäksi lukuvuoden aikana myös oppilaat ja vanhemmat. Henkilöstö arvioi koulun eri osa-alueiden toimintaa useilla kyselyillä lukuvuoden aikana. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Nahkelan koulussa arviointi koetaan tärkeäksi osaksi toimintaa. Henkilöstö suhtautuu työhönsä kehittämismyönteisesti. 3. Kehittämiskohde: Arvioinnin järjestelmällisyys oppilasarviointia lukuun ottamatta on puutteellista Oppilasarviointia halutaan väliarvioinnin osalta kehittää Toimintasuunnitelma: Eivät ole koulun kehittämiskohteina lukuvuonna 2012-2013. Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Vastuuhenkilöt: 11

5. Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetuksen järjestäjä Opetussuunnitelmatyö on suunnitelmallista, hyvin johdettua ja informoitua sekä asianmukaisesti resursoitua. Opetussuunnitelman kannalta keskeiset toimijat ja yhteistyötahot osallistetaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelmatyössä otetaan huomioon muut opetuksen järjestäjän lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset ja strategiset linjaukset. Kieliohjelman ja valinnaisten aineiden tarjonta turvataan tarvittaessa yhteistyötä laajentamalla. Opetussuunnitelman toimivuutta, toteuttamista ja toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti Opetushenkilöstö osallistuu opetussuunnitelman laadintaan sekä sen toimivuuden ja toteuttamisen arviointiin ja kehittämiseen. Opetushenkilöstön ammatillista opetussuunnitelman tekoa tuetaan eri keinoin. Opetussuunnitelman laatimisessa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä hyödynnetään koulujen välistä yhteistyötä paikallisesti ja alueellisesti. Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit voivat osallistua soveltuvin osin opetussuunnitelman laadintaan sekä toimivuuden ja toteuttamisen arviointiin ja kehittämiseen. Oppilaat voivat ikäkaudelleen sopivalla tavalla osallistua opetussuunnitelmasta käytävään keskusteluun, sen nojalla annetun opetuksen arviointiin ja kehittämiseen. Oppilaat saavat yleistä tietoa opetussuunnitelmasta, tietoa sen opetustarjonnasta ja ohjausta valintoihinsa. Opetussuunnitelma on perustana koulun itsearvioinnille ja työn jatkuvalle kehittämiselle. 12

Opetussuunnitelman laatiminen Tuusulan opetussuunnitelma sisältää kolme tasoa: kunnallisen opetussuunnitelman, alueelliset painotukset sekä koulujen omat tarkennukset ja painotukset. Tuusulan perusopetuksen opetussuunnitelman (TOPS 05) laadintaan osallistui ops-työryhmän lisäksi lukuisia opettajia eri alue- ja eri oppiaineryhmissä sekä moniammatillinen edustus sosiaali- ja terveydenhuollosta. Huoltajat kommentoivat opetussuunnitelman yleistä osaa prosessin aikana. Erillinen prosessikuvaus on liitteenä. Opetussuunnitelman päivitys perusopetuslain muutoksen (2010) mukaisesti tehtiin moniammatillisena hanketyönä keväällä 2011. Seuraavalla opetussuunnitelmakierroksella ops-prosessi toteutetaan samalla tavalla. Huoltajille ja oppilaille varataan riittävän yksinkertaiset matalan kynnyksen tavat osallistua ops-työhön sekä kouluilla että verkossa laatukriteereiden mukaisesti. Toimivuuden arviointi ja jatkuva kehittäminen Opetussuunnitelma on koulun työ- ja kehittämissuunnitelman, itsearvioinnin ja kehittämisen perusta. Opetussuunnitelmaa arvioidaan Tuusulassa lukuvuosittain koulujen seurantaraporteissa sekä kunnan että koulujen tasolla. Opettajat ja oppilaat punnitsevat päivittäisessä työssään opetussuunnitelman toimivuutta. Opetussuunnitelman pitäisi olla oppimisen suunnittelua ohjaava työväline myös oppilaalle. Kun opetussuunnitelma on helposti luettavissa, voivat myös huoltajat ja muut yhteistyökumppanit helpommin osallistua opetussuunnitelman toimivuuden ja toteuttamisen arviointiin ja kehittämiseen. Lukuvuoden alussa rehtorit ja opettajat laativat vuosittain koulun työ- ja kehittämissuunnitelman. Kehityskeskusteluissa voidaan myös arvioida opetussuunnitelman toimivuutta. t keräävät säännöllisesti palautetta oppilailta, huoltajilta ja eri yhteistyösektoreilta. Palautetta voidaan kerätä alueen koulujen yhteistyönä. Valintoihin liittyvä tiedottaminen ja ohjaus Oppilaalla on mahdollisuus valita yhdessä huoltajansa kanssa erilaisia oppikokonaisuuksia. t tiedottavat ajankohtaisista valintoihin liittyvistä asioista tiedottein ja koulujen kotisivuilla. Valintoja tehdään: - koulunkäynnin alkaessa katsomusaine - 2. luokalla musiikkiluokalle pyrkiminen - 3. luokalla A2-kieli - 4. luokalla käsityö - 6. luokalla lyhytkurssi 7. luokalle - 7. luokalla valinnaisaineet Luokan- ja aineenopettajien lisääntyvä yhteistyö yhtenäisessä perusopetuksessa Opetussuunnitelma on laadittu yhtenäistä perusopetusta varten. Eri koulujen ja luokkaasteiden opetushenkilöstön tulisi sopia kasvatus- ja opetustyön yhteisistä 13

toimintalinjoista. Tällä hetkellä Tuusulassa toteutuva yhteistyö on vähäistä. Se keskittyy lähinnä esikoulun ja perusopetuksen nivelvaiheeseen sekä alakoulusta yläkouluun siirtymisen rakenteisiin. Yhteistyömalleissa voitaisiin tehdä rohkeampiakin kokeiluja esim. aihekokonaisuuksissa vaikka erilaisina teemapäivinä. Laadukkaan opetussuunnitelman tunnusmerkkejä ovat: opetussuunnitelma liitteineen on helposti luettavissa kunnan ja koulun kotisivuilla kaikki oppilaat ovat tasavertaisessa asemassa kielen, kulttuuritaustan tai uskonnon suhteen normien puitteissa suunnitelmallinen arviointi valinnaisainetarjonta on hyvin tiedotettu ja vaihtoehdot löydettävissä myös kunnan ja koulun kotisivuilta toimivat rakenteet luokan- ja aineenopettajien monipuoliselle yhteistyölle 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Nahkelan koulun opetussuunnitelma on luettavissa koulun kotisivuilla. n oppilailla on muihin kunnan kouluihin nähden tasavertainen mahdollisuus saada opetusta kieleen, kulttuuriin tai uskontoon nähden. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Oppimisen tuen muotoja kehitetään aktiivisesti. 3. Kehittämiskohde: Oman koulun opettajien erikoisosaamisen ja ammattitaidon hyödyntäminen Toimivien rakenteiden kehittäminen kahden koulun (Vaunukangas ja Nahkela) opettajien välillä Toimintasuunnitelma: Eivät ole koulun kehittämiskohteina lukuvuonna 2012-2013. Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Vastuuhenkilöt: 14

6. Opetus ja opetusjärjestelyt Opetuksen järjestäjä Opetusryhmät muodostetaan siten, että voidaan toteuttaa opetus ja ohjaus opetussuunnitelman mukaan, saavuttaa opetukselle asetetut tavoitteet ja ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet. Opetuksen järjestäjä vahvistaa opetusryhmätavoitteet, esimerkiksi opetusryhmien enimmäiskoon välyksen tai opetustuntimäärä/oppilas/ vuosiviikkotunti määrän välyksen taikka aikuisten määrän oppilaita kohden Resursoitaessa koulujen opetustoimintaa (esim. päätettäessä opetustuntien määrästä) opetustoimintaan osoitetaan lisää määrärahoja sen mukaan, paljonko koulussa on erityistä tukea tarvitsevia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita, minkä kokoisia ja mistä luokka-asteista koostuvia yhdysluokkia koulussa on sekä onko koululta syytä edellyttää erityistä työturvallisuutta. Monikulttuurisen taustan omaavilla tai vastaavia tietoja tarvitsevilla oppilailla on mahdollisuus päästä valmistavaan opetukseen. Turvataan opetushenkilöstön mahdollisuuden osallistua pedagogista osaamista täydentävään suunnitelmalliseen koulutukseen tai muuhun tätä osaamista kehittävään toimintaan. Opetuksessa sovelletaan monipuolisesti asianomaiselle tiedonalalle ominaisia, opetuksen tavoitteiden mukaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja opetusryhmän koon ja kokoonpanon mukaan. Oppilaiden yksilöllisyys, aikaisempi osaaminen ja oppimisen erityiset tarpeet otetaan huomioon opetusta eriytettäessä, opetusmenetelmiä valittaessa ja arviointia kohdennettaessa. jen tilat, varustetaso ja opetusmateriaalit tarjoavat edellytykset eriyttää opetusta oppilaiden tarpeiden, opetusryhmäkoon ja tavoitteiden mukaan. Huolehditaan opetusmateriaalien ja oppivälineiden asianmukaisesta hankkimisesta, käyttämisestä, korjaamisesta, säilyttämisestä ja huoltamisesta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon, mitä asiasta on opetussuunnitelmassa edellytetty. n opetustoimintaa arvioidaan ja oppilasarviointi toteutetaan opetussuunnitelman pohjalta. ssa on luotu käytänteet opetuksen jatkuvalle kehittämiselle. 15

Tuusulan opetussuunnitelmassa on kuvattu kasvatus- ja opetustehtävän perusteet: opetuksen suunnittelu, toteuttaminen ja oppilaan arviointi. Lisäksi oppiaineosan aloittaa kappale Opettajuus, jossa kuvataan opettajan roolia ja oppimiskäsitystä. Ryhmäkokojen tulee olla sellaisia, että opettajalla on mahdollisuus seurata ja tukea oppilaan oppimista ja muuta kehitystä. Suositeltava yleisopetusryhmien yläraja on 20-25. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa noudatetaan lakisääteisiä luokkakokoja. Ryhmien kokoa sekä opetuksen järjestämisen ja alueellisten tukipalveluiden resursseja määriteltäessä otetaan huomioon oppilaiden erityispiirteet, turvallisuus, kieli- ja kulttuuritausta sekä opetustilojen erityispiirteet esimerkiksi kotitaloudessa ja teknisissä töissä. Pienemmät ryhmät antavat myös paremman mahdollisuuden laadukkaalle yhteistyölle huoltajien kanssa, esimerkiksi kolmikantakeskusteluihin ja päivittäiseen yhteydenpitoon. Tuusulassa työskentelee ammattitaitoisia ja kelpoisia luokan-, aineen- ja erityisopettajia, joilla on mahdollisuus hakeutua koulutuksiin myös Tuusulan ulkopuolelle. Opettajilla on mahdollisuus kokoontua oppiaineryhmittäin tapaamisiin, joissa voidaan keskittyä esimerkiksi oppiaineen opetuksen erityiskysymyksiin. Kunnassa on vakiintunut käytäntö ja aikataulu siihen, miten vuosittain kouluille jaettava tuntiresurssi muodostuu. Tavoitteena on, että kouluilla on seuraavan vuoden tuntikehys tiedossa jo huhtikuun loppuun mennessä. Tarkemmat tuntiresurssien jakamisen perusteet ja aikataulut on kuvattu prosesseissa. Työparityöskentely Yhteistyön tekeminen ei vaadi erillistä resurssia, vaan suunnittelun ja panostamisen kautta se voi tuoda uutta näkökulmaa opetukseen ja auttaa työssä jaksamista. Suunnitelmallinen työote ja yhteinen koulutus ovat tärkeitä työparityöskentelyn tukipilareita. Työparityöskentelyä pidetään turhaan persoonakohtaisena valintana. Ammatilliseen työotteeseen tulee kuulua työskentely niin erilaisten oppilaiden kuin kollegoidenkin kanssa. Oman työn kehittämisen kannalta työn jakaminen kannattaa ja yksin tekemisestä irtautuminen on toivottavaa. Tilojen osalta kannattaa suosia rohkeita ja luovia ratkaisuja: seinät eivät ole este. Laadukasta työparityöskentelyä ovat: lukujärjestys, joka mahdollistaa yhteistyön yksittäiset projektit, teemapäivät tai laajemmat kokonaisuudet suunnittelupalaverit ja tiimivesot Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus Yhteisöllisyys on koulun positiivinen me-henki. Se näkyy (tai ei näy) koulun toimintakulttuurissa. Joka vuosi koulun oppilaat ja aikuiset kasvavat uudeksi yhteisöksi. Siihen tarvitaan vapaata ja pedagogista keskustelua sekä toimintaa kaikkien aikuisten ja oppilaiden kesken arjen rakenteissa. Tuusulan kouluilla yhteisöllisyyden rakentamisen tukena on oppilaskunta- ja tukioppilastoimintaa sekä yhteistyötä Koti ja koulu - yhdistysten kanssa. Toimintamalleja kouluille tarjoavat myös mm. KiVa- koulu -hanke ja Lions Quest. 16

Yhteistoiminnallisuus on vuorovaikutuksellista työskentelyä yhdessä. Yhdessä kouluttautuminen on suositeltavaa uusien toimintatapojen oppimiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Yhteisöllisyys ja yhteistoiminta luovat turvallisuutta koulutyöhön ja edistävät henkistä hyvinvointia. Tuusulassa on paljon pieniä ja keskisuuria kouluja, joissa kaikki tuntevat toisensa. Isommissa kouluissa yhteisöllisyyden rakentaminen vaatii enemmän tietoista työtä ja rakenteellisia ratkaisuja. n myönteiseen me-henkeen kannattaa satsata. Laadukasta yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta ovat: yhteinen ja sisäistetty toimintakulttuuri hyvin toimiva oppilaskunta tuki- ja kummioppilastoiminta päivän- ja viikonavaukset tervehtiminen vertaisoppiminen koulun ulkopuolinen toiminta ryhmäytymispäivät ja toimintapäivät vertaissovittelu välituntileikit (isommat leikittävät pienempiä) kummioppilastoiminta retket yhteiset produktiot, esim. musikaalit, talent tapahtumat rinnakkaisluokkien yhteiset luokkatoimikunnat Työskentely avustajan kanssa Avustajien ammattiryhmä on tullut pysyvästi kouluun ja he ovat tasavertaisia työtovereita niin opetustilanteissa kuin koulun muissakin rakenteissa. Avustajaresurssien jakamisessa pyritään pysyviin ja vakinaisiin ratkaisuihin. Osa avustajista työskentelee sekä koulussa että iltapäiväkerhon ohjaajana. Näissä tilanteissa tulee sopia mm. yhteistyöpalaverien ja sijaistamisten vaikutus ja järjestelyt. Työskentelyn avustajien kanssa tulee olla suunnitelmallista ja monipuolista. Suurin osa avustajista työskentelee erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa opettajan työparina. Suunnitelmallinen työote ja yhteinen koulutus ovat tärkeitä työparityöskentelyn tukipilareita. Laadukasta avustajien kanssa työskentelyä ovat: ammatillinen työote selkeät työroolit ja vastuualueet yhteiselle suunnittelulle varattu aika Eriyttäminen Opettajat eriyttävät opetuksen sisältöjä niin määrällisesti kuin laadullisesti. Arkipäivän työssä opettajat eriyttävät materiaalia, välineitä, tehtäviä sekä tuotoksia ja arviointia oppilaan taso ja kehitys huomioiden. Oppilaan työtä voidaan eriyttää myös syventävään ja soveltavaan suuntaan. Lisämateriaalit, vaihtoehtoiset tehtävät sekä erilaiset kotitehtävät voivat olla oppilaan valittavissa esim. oppilaan oppimistyylin mukaan. 17

Oppilaista voi muodostaa erilaisia ryhmiä esim. valmiuksien, oppimistyylien ja mieltymysten mukaisesti. Erityisen palkitsevaa ryhmittely on silloin, kun ohjaamassa on useampi aikuinen yhtä aikaa. Opettaja tai avustaja voi työskennellä yksittäisen oppilaan tai pienen ryhmän kanssa toisessa tilassa kuin muu ryhmä. Eriyttävinä tiloina voivat olla esim. eri luokkahuone, kirjasto, opiskelupiste käytävällä tai muu koulusta löytyvä sopiva tila. Laadukasta eriyttämistä ovat: suunnitelmallisuus oppimistyylien ja -valmiuksien huomioiminen oppimisympäristöjen monipuolinen käyttö laaja-alaisen erityisopettajan tuki käytännön toteutukset mm. oppilasparit, monipuoliset koejärjestelyt, äänikirjat Integroinnista inkluusioon Integrointi tarkoittaa opetuksessa toimintaa, jossa joukosta aiemmin siirretty palautetaan takaisin. Perusopetuslain henki ohjaa koulujen kehitystä kuitenkin enemmän inkluusion suuntaan, jossa yhteen joukkoon kuuluminen on lähtökohta ja oppimisympäristöt (sekä psyykkinen, fyysinen että sosiaalinen) vastaavat oppilaiden tarpeita. Lukuaineiden kohdalla oppilaan taitotaso on paljolti määrittänyt integroinnin toteutumisen, heikkoa tai rajoittunutta taitotasoa on pidetty esteenä. Kun kaikkien oppilaiden omat oppimistavoitteet hyväksytään oppimista rikastuttavana, ei kukaan erotu joukosta integroituna tai tavallisena oppilaana. Erilaisten oppijoiden ryhmä on kaikille kasvattava. Joustavat opetusjärjestelyt mahdollistavat oppilaiden ryhmittelyn ja inkluusion toteutumisen oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Näin toimittaessa yleisen ja tehostetun tuen oppilas voi saada vahvaakin tukea opiskeluunsa. Laadukkaaseen inkluusioon saattelevat: 2020-luvun asenne yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhteistoiminnallisuus työjärjestys, joka edistää integraation toteutumista (esim. palkitus) vaihtelevat pienet opetusryhmät Muut joustavat opetusjärjestelyt Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan opetustilannetta, jossa kaksi tai useampi opettaja työskentelee samassa opetustilassa yhteisten oppilaiden kanssa. Tarvittaessa toinen opettajista voi myös ottaa osan oppilaista toiseen tilaan työskentelemään. Samanaikaisopetuksen hyötyjä ovat mm. asiantuntija-avun saaminen, opetusvastuun jakautuminen kahden opettajan välille sekä opettajien kesken tapahtuva molemminpuolinen oppiminen. Myös oppilaat hyötyvät erilaisista opettajista. Oppimisvaikeuksien ja oppilaan yleinen havainnointi onnistuu hyvin oppilaan omassa oppimisympäristössä. Kiistämättömien etujensa takia samanaikaisopetuksen järjestäminen pitää jatkossa ottaa huomioon erityisopetuksen resursseja laskettaessa. Opettajien erityistaitoja tulee hyödyntää niin, että erityisosaaja jakaa osaamistaan laajemmin koko koulussaan tai jopa koko kunnan tasolla. Kyseessä voi olla kouluttaminen, lyhyen periodin vaihto perusopetuksessa, vaihtokauppa koko lukuvuodeksi tai oppiaineen tuntien kohdentaminen erityisosaajalle. 18

Tukiopetuksen antaminen ryhmälle, jossa on oppilaita eri rinnakkaisryhmistä tai eri luokka-asteilta, on järkevää resurssien käyttöä. Tukiopetusta voi antaa muukin aikuinen kuin oppilaan oma opettaja, esimerkiksi rinnakkaisluokan tai -ryhmän opettaja tai resurssiopettaja. Kynnys tuen järjestämiseen ja oppilaalla myös siihen osallistumiseen madaltuu, kun tukiopetuksille on varattu vakioajat koulun lukujärjestykseen. Oppilas voi saada tukea muutenkin kuin tukiopetuksena esimerkiksi läksykerhossa tai ylitöissä. Laadukkaita joustavia opetusjärjestelyjä ovat: monikanavainen opetus yhdessä opettaminen rinnakkaisopettaminen pysäkkiopettaminen läksykerho, ylityöt opettajavaihto koulujen kesken opetustilanteen järjestelyt mm. ohjeet pöytätasossa erityisosaamisen vaihtopäivät koulujen sisällä ja kesken jen tilat ja varustelutaso Tuusulan kouluverkko on laaja ja hajanainen, ja koulurakennukset ovat eri-ikäisiä. Joka kolmas vuosi tehtävässä kouluverkkoselvityksessä koko kunnan opetustilojen kuntoa, alueellista riittävyyttä sekä varustelutasoa arvioidaan ja suunnitellaan. jen tulee myös itse tarkastella koulutilojensa tarkoituksenmukaisuutta ja miettiä mahdollisimman monipuolista tilojen käyttöä turvallisuussäädösten puitteissa. Oppilasarviointi Opetussuunnitelman mukaan oppilasarvioinnilla on kolme tehtävää: 1) ohjata ja kannustaa opiskelua, 2) kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä 3) auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Opettajan antama jatkuva palaute on ehdottoman tärkeää. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Hyvän osaamisen kuvaukset nivelvaiheissa ovat kirjattuina Tuusulan opetussuunnitelman oppiaineosiossa kuhunkin oppiaineeseen. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön. Oppilaan ja huoltajan pitää saada etukäteen tietoa arvioinnin perusteista. Pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistuksen lisäksi mm. välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa. Oppilaan itsearviointi Oppilasta ohjataan tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan itsetuntoa, myönteistä minäkuvaa oppijana sekä osallisuuden tunnetta. 19

Tuusulassa oppilaan itsearviointia toteutetaan oppituntien yhteydessä esim. keskusteluin ja tavoiteasetteluin. Näiden lisäksi käytössä on itsearviointikyselyjä väliarviointiin kuuluvana tai erillisinä kyselyinä. Laadukkaan opetuksen ja opetusjärjestelyiden tunnusmerkkejä ovat: oppiminen on keskiössä oppilasarvionti on oikeudenmukaista ja erityispiirteitä ymmärtävää koulun arviointikäytänteet ja -aikataulu ovat oppilaiden ja huoltajien tiedossa lukuvuoden alussa ja helposti tarkasteltavissa esimerkiksi koulun kotisivuilta. joustavat arviointimenetelmät, esim. suulliset kokeet ja oppimispäiväkirjat työskentelyn ja oppimisen taitoja arvioidaan suunnitelmallisesti käyttäytymistä arvioidaan opetussuunnitelmaan kirjattujen koulukohtaisten tavoitteiden mukaisesti suunnitelmallisesti lukuvuoden aikana toteutettavat itsearviointimenetelmät opetus järjestetään oppilaan kehitysvaihe ja edellytykset huomioiden oppilaan aito mahdollisuus osallisuuteen, palautteenantoon ja koulun toiminnan kehittämiseen ohjaava ote opetuksessa ja metataitojen kehittäminen 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Nahkelan koulussa oppiminen on keskiössä. Arviointi on monipuolista ja oikeudenmukaista. n arviointikäytänteet käydään läpi syksyllä vanhempainillassa ja niistä tiedotetaan etukäteen. ssa on käytössä opettajakohtaisesti erilaisia, monipuolisia arviointimenetelmiä ja kokemuksia niiden toimivuudesta jaetaan pedagogisissa keskusteluissa. Työskentelyn ja oppimisen taitoja arvioidaan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Opetusta eriytetään mahdollisimman paljon avustajaresurssien puitteissa. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Nahkelan koulussa avustaja on aktiivisesti mukana yhteissuunnittelussa. 3. Kehittämiskohde: Oppimisen tuen resursointi Kummiluokkatoiminnan kehittäminen Toimintasuunnitelma: Eivät ole koulun kehittämiskohteina lukuvuonna 2012-2013. Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Vastuuhenkilöt: 20