RAPORTTI KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISEN TOIMENPITEISTÄ 2014-2015 Lahden kaupunki, perusopetuspalvelut 28.1.2016
Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen -hankkeen toimilla kehitettiin lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta hyvinvointia, osallisuutta ja syrjäytymisen ehkäisyä edistäväksi. Hankkeessa edistettiin uusien toimintamallien käyttöönottoa erityisesti ennaltaehkäisevän oppilashuoltotyön, koulunuorisotyön ja perheiden kanssa tehtävän työn avulla sekä tuettiin maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hyvää oppimista. Rahoitusta kohdennettiin Kärpäsen, Mukkulan, Liipolan, Tiirismaan, Harjun, Möysän, Kivimaan ja Salinkallion kouluihin. Näistä Kärpäsen, Mukkulan ja Kivimaan koulut ovat yhtenäiskouluja, Salinkallio ja Tiirismaa yläkouluja ja Liipola, Harju ja Möysä alakouluja. Lahden kaupungin strategia ulottuu vuoteen 2025. Keskeisessä asemassa strategiassa on lapsiystävällinen kaupunkikehitys. Huomiota kiinnitetään erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden syrjäytymisen ja huonoosaisuuden kasautumisen ehkäisemiseen sekä yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden tukemiseen. Vuosina 2009-2011 voimaan tulleet perusopetuslain, nuorisolain ja lastensuojelulain muutokset ja uudistukset korostavat ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitystä sekä lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien tahojen yhteistyön ja tiedonkulun tärkeyttä. Lahden kaupungin syrjäytymistyöryhmän väliraportissa (2012) syrjäytyminen määritellään yksilön tasolla usealla elämänalueella tapahtuneen hyvinvoinnin puutteiden kasaantumisen seurauksiksi. Keskeisiä hyvinvoinnin ongelmia ovat taloudelliset ongelmat, haasteelliset asuinympäristöt, työttömyys, alhainen koulutustaso, terveysongelmat ja yksinäisyys. Lahdessa väestön koulutus- ja tulotaso ovat alhaisempia kuin maassa keskimäärin, työttömyysaste on korkea ja yksin asuvia ja yksinhuoltajia on vertailukuntiin nähden runsaasti. Lahden työttömyysprosentti oli syyskuussa 2014 17,4 %, kun se koko maassa oli 8,2 %. Lisäksi joillain asuinalueilla on nähtävissä runsaasti ylisukupolvista huono-osaisuuden periytymistä. Haasteena on myös vanhemmuuden kasautuneet ongelmat: lasten hyvinvoinnista ja koulunkäynnistä tai harrastuksista ei jakseta tai osata huolehtia. Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta on oleellisen tärkeää, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja hyväksytyksi kehitysyhteisöissään (perhe, päiväkoti/koulu, harrastukset) omana itsenään ja voi tuntea kuuluvansa ryhmään. Koulutuksellinen tasa-arvo hankkeen tavoitteet ja kehittämisen painopistealueet Lahden kaupungissa 1. Tiivistää ja vakiinnuttaa varhaiskasvatuspalveluiden, perusopetuspalveluiden ja nuorisopalveluiden yhteistyötä koulupolun nivelvaiheissa sekä oppilashuoltotyön ja koulunuorisotyön kehittämisen alueilla. Lisäksi tavoitteena on ennakoida ja tunnistaa tukea tarvitsevien lasten haasteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa koulupolkua. 2. Lasten ja lapsiperheiden tarvitsema tuki hyvinvoinnille yhteistyössä Sosiaali- ja terveystoimialan kanssa (kokonaisvaltainen ja kohdennettu tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa) 3. Huomioida entistä paremmin alueen asukkaiden tarpeet, osallisuus ja yhteisöllisyys. Edistetään Koko kaupunki oppimisympäristönä ajattelua, jossa keskeisenä on asuinalueen ja toimijoiden välinen tiivistynyt yhteistyö osallisuus lähiympäristössä. 4. Tukea maahanmuuttajataustaisia perheitä mm. yhteisöllisin menetelmin ja tarjoamalla heille esimerkiksi kielikoulutusta ja mahdollisuuksia osallistua asuinalueensa kehittämiseen. 5. Tukea koulun toimintakulttuurin kehittämistä kohti yhteisöllisyyttä. Kiusaamisen estämiseen, kouluviihtyvyyden parantamiseen ja koulupudokkuuden estämiseen etsitään uusia ratkaisumalleja. 6. Kehittää opetuksen ja kuntoutuksen malleja tuen tarpeessa oleville lapsille ja nuorille koulupolun eri vaiheissa esiopetuksesta alkaen (erityisesti sosioemotionaaliset erityisvaikeudet ja neuropsykiatriset erityisvaikeudet). 7. Vahvistaa henkilöstön osaamista ja hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuksia oman osaamisen
kehittämiseen. 8. Vahvistaa ja kehittää uusia yhteistyön malleja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sekä koulun ja kodin yhteistyönä. 9. Riittävä henkilöstöresurssi oppilaiden tuen tarpeen mukaisesti on keskeinen syrjäytymiskehitykseen vaikuttava tekijä. Liipolassa toteutettavat toimenpiteet olivat osa Teknisen ja ympäristötoimialan, Sosiaali- ja terveystoimialan sekä Ladecin (Lahden Seudun Kehitys Oy) yhteistä asuinalueen kehittämishanketta - Koko Liipola oppimisympäristönä. Hanke keskittyy toimissaan Liipolan asuinalueen kehittämiseen, uuden monitoimitalon lähiympäristön uudistamiseen sekä asukastila Toimelan ylläpitämiseen. Toimela avautui syyskuussa 2013 ja se on toiminut erityisesti pienten koululaisten kokoontumispaikkana koulun jälkeen. Monitoimitalo Onnin valmistuttua syksyllä 2015 osa Toimelan toiminnasta siirtyi uuteen monitoimitaloon. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluissa (ent. Palmenia) 1.8.2013 käynnistynyt tutkimushanke Asuinalue lapsiperheiden kokemana hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä tarkastelee lapsiperheiden hyvinvointia Liipolassa ja keskustan alueella. Tutkimushankkeessa tuotetaan monin eri tavoin tietoa palvelemaan Lahden kaupungin poikkihallinnollista yhteistyötä. Tavoitteena on kehittää toimintamalli lapsiperheiden, nuorten ja lasten syrjäytymisen ehkäisyn tukemiseksi. Yhteistyö tutkimushankkeen tutkijoiden kanssa on ollut tiivistä. Taulukossa 1 on eritelty hankkeen henkilöstöresurssit vuosina 2014-2015. Taulukko 1. Hankkeen henkilöstöresurssit vuosina 2014-2015
Tehtävä Koulu / yksikkö Projektipäällikkö perusopetuspalvelut Koulukuraattori Liipolan koulu Koulukuraattori Tiirismaan ja Harjun koulut Koulukuraattori Kivimaan koulu Koulukuraattori, 50 % Möysän koulu Koulunuorisotyöntekijä Mukkulan koulu Koulunuorisotyöntekijä Kärpäsen koulu Koulunuorisotyöntekijä Salinkallion koulu Koulunuorisotyöntekijä Tiirismaan koulu Erityisopettaja Liipolan koulu Lasten- ja nuortenohjaaja Möysän koulu Nepsy-koordinaattori, 50 % perusopetuspalvelut Ice-Hearts ohjaaja (ostopalvelusopimus Icehearts ry:n kanssa) Liipolan koulu Oppilashuoltotyön kehittäminen
Oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädäntöuudistus astui voimaan 1.8.2014. Koulukuraattorin työrooli muuttui korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön ja yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen työhön. Kuraattorin tehtävänä on perustyön lisäksi ollut kehittää uusia työmuotoja. Lisäksi kuraattori on pitänyt muun muassa erilaisia vertais- ja vanhempaintukiryhmiä sekä oppitunteja elämänhallintaan ja työrauhaan liittyen sekä toteuttanut ryhmäyttämisiä ja luokkien yhteisöllisen työn konsultointia. Luokkien yhteisöllisen työn tueksi kehitettiin sähköinen oppilashuoltokysely zef-kyselytyökalulla ja se otettiin laajasti käyttöön kaikissa kaupungin kouluissa. Kuraattorin työ yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittämisen osalta painottui lukuvuonna 2014-2015 monipuoliseen yhteisöllisen oppilashuollon toimintaan ja oppilashuoltolain juurruttamiseen mm. oppilashuoltoryhmän työskentelyssä. Mitä sinulle kuuluu? kyselyä kehitettiin yhdessä koulujen oppilaskunnan hallitusten kanssa. Yhteisöllisellä työllä on pyritty parantamaan oppilaiden ja luokkien hyvinvointia sekä vaikuttamaan luokkatyörauhaan niin, että opettajilla olisi mahdollisuus opettaa luokkia hyvin ja oppilailla on edellytykset oppia. Kuraattorit ovat tehneet yhteisöllistä työtä myös yhdessä koulunuorisotyöntekijän kanssa yläkouluissa mm. erilaisin luokkatyöskentelyin. Nivelvaihetyötä on myös mietitty ja joissain kouluissa koulukuraattorin ja koulunuorisotyöntekijän työparityöskentelynä kartoitettiin oppilaiden odotuksia ja pelkoja yläkouluun menosta sekä kaveritoiveita seiskaluokalla. Luokassa tehtyjen harjoitusten pohjalla tehtiin luokan välisistä suhteista sosiogrammi, jota pystyttiin hyödyntämään luokkia muodostettaessa. Suunnitelmallisella ja oikeaan aikaan tehdyllä nivelvaihetyöllä voidaan ennakoida tulevien 7-luokkien ryhmädynaamisia haasteita. Harjun alakoulussa kokeiltiin tunnetaidot ryhmää, mihin sitoutettiin myös vanhempia. Opettajat valitsivat luokiltaan (ensimmäisen luokan oppilaita) sellaisia lapsia osallistumaan ryhmän toimintaan, joilla oli haasteita sosiaalisissa suhteissa ja tunteiden hallinnassa. Ryhmässä oli neljä poikaa ja kolme tyttöä. Oppilaat eivät olleet minkään tuen piirissä (esim. ei asiakkuutta perheneuvolassa.) Tunnetaidot ryhmästä tuli vanhemmilta ja lapsilta positiivista palautetta. Kevätlukukaudella Kivimaan koulussa järjestettiin ekaluokan yhteistoiminnallisia vanhempainiltoja (yhteensä 4 kertaa), teemana eri ruokakulttuurit ja kokkailu. Srilankalais-brasialaisessa illassa oli mukana myös paikallisen sanomalehden Etelä-Suomen Sanomien toimittaja; juttu illasta julkaistiin lehdessä 14.5.2015 http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/05/13/oletko-maistanut-brasilialaista-brigadero-jalkiruokaa Koulunuorisotyön kehittäminen Hankkeessa työskenteli neljä koulunuorisotyöntekijää. Lisäksi kaksi koulunuorisotyöntekijää työskenteli kahdella koululla kunnan omalla rahoituksella. Kehittämistyötä jatkettiin lukuvuonna 2013-2014 tehtyjen suunnitelmien ja toimenpiteiden pohjalta. Koulunuorisotyön kehittämisen painopisteet olivat: oppilaiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen nuorisotyön menetelmin koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden yhteisöllisten taitojen tukeminen ja edistäminen osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen varhainen puuttuminen ja matalan kynnyksen lähiohjauspalvelu nivelvaiheen yhteistyömuodot siirryttäessä alakoulusta yläkouluun
Konkreettisina toimenpiteinä on ollut mm. tukioppilastoiminta, oppilaskuntatyöskentelyn tukeminen, välituntitoiminta, nuorten omat kehittämisryhmät, teematapahtumat, kohdennettu pienryhmätyöskentely ja vanhempien tukeminen mm. erilaisilla vanhempainryhmätoiminnoilla. Usealla koululla järjestettiin myös erilaisia teemapäiviä, mm. kiusaamisen vastaisia päiviä, välituntitoimintaviikko ja Goodbye 9-tapahtumia. Kivimaan, Kärpäsen ja Mukkulan tukioppilaille järjestettiin yhteinen koulutus, jonka aiheena oli erilaisuuden hyväksyminen. Yhtenä koulunuorisotyöntekijän työn painopisteenä oli luokkien ryhmädynaamiset haasteet ja luokkien työrauha. Luokan yhteisöllisyydellä on merkittävä rooli koulussa jaksamiseen ja kouluviihtyvyyteen. Vaikka tilanteet saattoivat tuntua haasteellisilta, saatiin kuitenkin onnistumisia. Nuorisotutkimusverkoston professori Tommi Hoikkala kollegoineen toteutti opetushenkilöstön koulutusinterventioita lukuvuonna 2014-2015 Mukkulan, Kärpäsen ja Kivimaan kouluilla. Tavoitteena oli mm. 1) nuorisotyön näkökulman ja nuorisotyöntekijöiden roolin vahvistaminen koulutyössä; luodaan jaettu ymmärrys ryhmäpedagogisen osaamisen tärkeydestä koulutyössä 2) koulun rajojen avaaminen alueelliseen nuorisotyöhön ja sen käytäntöihin ja 3) oppilaiden kohtaaminen nuorina koulutyön fokuksessa; osallisuuden vahvistaminen ja nuorten kuuleminen. Salinkallion yläkoulussa toteutettiin keväällä 2015 musiikkiteatteriproduktio, jonka tavoitteena oli ilmaisun ja oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittäminen. Produktio osoittautui hyvin merkitykselliseksi koko kouluyhteisölle. Projekti kohotti koulun yhteishenkeä ja eri-ikäiset ja eri kulttuureista lähtöisin olevat oppilaat ystävystyivät. Musiikkiteatterin esityksen yleisömäärä oli 300 henkeä ja oppilaita oli lopulta mukana avustavat tehtävät huomioon ottaen 30. Projektissa oli hienolla tavalla yhdistetty myös eri oppiaineita, mm. musiikki, kuvataide, käsityöt, kotitalous (oppilaat leipoivat tarjoilut väliajalle). Yle Lahti kävi kuvaamassa tv-jutun musiikkiteatterista ja se esitettiin Yle Uutiset Hämeen alueuutisissa 19.5.2015. Samasssa yhteydessä esiteltiin myös Koulutuksellisen tasa-arvo hankkeen taustoja. Koulunuorisotyöntekijät osallistuivat yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintaan ja ovat vakiinnuttaneet paikkansa kouluyhteisössä. Työmuoto on monelta osin osoittanut hyödyllisyytensä ja tarpeellisuutensa ja toimintaa tullaan todennäköisesti jatkamaan kehittämishankkeen rahoituksen päätyttyäkin. Keväällä 2015 tehtiin kouluissa asiakastyytyväisyyskysely ja itsearviointi ja tulokset osoittivat koulunuorisotyölle olevan koulussa tarvetta uutta toimintakulttuuria kohti kuljettaessa. Koulunuorisotyön kehittäminen on aloitettu Lahdessa hyvään aikaan OPS 2016-uudistuksen alla. Koulunuorisotyöllä voidaan vastata nimenomaan ryhmädynaamisiin haasteisiin yhdessä koulun nuorten ja aikuisten kanssa, mutta tämä vaatii suunnitelmallista työtä ja aikaa kehittämiselle. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ja muu kehittämistoiminta Kielikoukku ryhmä jatkoi toimintaansa Mukkulan koulussa. Ryhmässä oli osallistujia eri alakoulun luokkatasoilta enimmillään 13 oppilasta. Toiminnan tavoitteena oli kehittää oppilaiden suomen kielen taitoja ja rohkaista heitä puheilmaisuun suomen kielellä vertaisryhmässä. Ryhmässä oli monenlaista toimintaa, mm. musiikkiesityksen tekeminen koulun kansainvälisyystapahtumaan, lähiympäristöön tutustumista, ulkoleikkejä, käsitöitä ja askartelua. Kaikilla kerroilla harjoiteltiin aiheeseen liittyvää suomen kielen sanastoa. Toiminta huipentui keväällä ryhmän toiminnan päättöjuhlaan, johon kutsuttiin myös tyttöjen äidit mukaan. Ohjelmassa oli vuoden toiminnan esittelyä niin, että tytöt itse saivat muistella ja kertoa suomen kielellä, mitä kaikkea he olivat tehneet ja oppineet. Apuna tytöillä oli Kielikoukku-kansiot, joihin oli koottu muistoksi ryhmätuntien sisällöt ja niihin liittyvää sanastoa, valokuvia ym. Toiminnan myötä oppilaat ovat rohkaistuneet enemmän puheilmaisuun suomen kielellä myös muussa koulun toiminnassa sekä innostuneet enemmän suomen kielen harjoittelusta. Myös muilta opettajilta on tullut hyvää palautetta tyttöjen puheilmaisun edistymisestä. Lukuvuonna 2015-2016 aloitti toimintansa Kielikoukkuryhmä, johon osallistuu seitsemän 6.-7. luokkalaista tyttöä.
Maahanmuuttajataustaisten esikoululaisten lasten vanhemmille käynnistyi syksyllä 2014 Monikulttuurisuus kahvila toiminta Liipolassa ja keskustan alueella. Kahvilassa keskusteltiin mm. monikielisyydestä, äidinkielen merkityksestä ja suomen kielen oppimisesta. Lukuvuoden aikana järjestettiin myös esikoulu- ja kouluinfoja esiopetukseen ja perusopetukseen siirtyvien lasten vanhemmille. Kouluissa maahanmuuttajalasten oppimista tuettiin muun muassa hankkimalla käyttöön erilaisia pelejä ja materiaaleja. Syksyllä 2014 Möysän alakoulussa aloitti työskentelyn lasten- ja nuortenohjaaja. Hänen tehtävänsä painoittui kouluviihtyvyyden ja työrauhan edistämiseen sekä erilaisiin kohdennettuihin pienryhmätyöskentelyihin. Lasten- ja nuortenohjaaja käynnisti yhdessa koulukuraattorin kanssa mm. Minä ja muut ryhmän kolmasluokkalaisille. Ryhmässä harjoiteltiin itsenäisen- ja ryhmätyöskentelyn taitoja erilaisten tehtävien, pelien ja leikkien avulla. Tavoitteena oli parantaa tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä, ryhmässä toimimisen taitoja, ohjeiden seuraamista sekä niiden noudattamista ja sisäistämistä, jotka puolestaan tukisivat oppilaan oppimista, työrauhaa luokassa ja kouluviihtyvyyttä. Lasten- ja nuortenohjaajan tehtävä osoittautui hyvin hyödylliseksi ja tärkeäksi kouluyhteisölle erityisesti varhaisen puuttumisen näkökulmasta. Alakoulussa oppilaiden asenteisiin on helpompi vaikuttaa ja ohjata heitä oikeaan suuntaan. Yläkoulussa asenteet ovat jo juurtuneet syvemmälle, painetta tietynlaiseen käytökseen voi tulla omasta ystäväpiiristä tai omassa kouluyhteisössä ja sitä voi olla vaikea lähteä nuoren muuttamaan. Lukuvuoden 2014 alussa ryhdyttiin Liipolassa kehittämään oppimista ja koulunkäyntiä tukevaa toimintaa vaativille erityisen tuen oppilaille, joilla oli suuria pulmia omassa toiminnanohjauksessa, tunneelämänhallinnassa tai sosiaalisissa taidoissa toimia ryhmässä. Kehittämistyöhön rekrytoitiin erityisopettaja lukuvuodeksi 2014-2015. Lähtökohtana oli tukea kunkin oppilaan koulunkäyntiä ja osallistumista kouluyhteisössä tapahtuvaan toimintaan sekä mahdollistaa psyykkinen vointi huomioon ottaen toimiminen pienryhmämuotoisessa opetuksessa. Olennaista kehittämistyössä oli löytää toimivat työtavat ja pedagogiset menetelmät vaativien erityisen tuen oppilaiden koulunkäynnin tukemiseen. Syksyllä 2015 rekrytoitiin 50 % Nepsy-koordinaattori kehittämään neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien tai siten oirehtivien lasten ja nuorten palveluita. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja kohderyhmän varhaiseen havainnointiin ja tukemiseen, tuottaa materiaalia perheiden ja ammattilaisten käyttöön sekä vahvistaa opettajien osaamista toimia kohderyhmän lasten ja nuorten kanssa. Kehittämistyötä tehdään tiivissä yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialan kanssa. Lahden kaupungissa on alettu toteuttaa systemaattisesti Iceheartsin ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön mallia, jonka avulla ehkäistään syrjäytymistä, edistetään lasten sosiaalisia taitoja, tuodaan syrjäytymisvaarassa oleville lapsille pitkäkestoinen ja turvallinen aikuisen läsnäolo sekä edistetään kokonaisvaltaista hyvinvointia. Mallia toteutetaan kaupungissa poikkihallinnollisesti yhdessä sosiaali- ja terveys- sekä sivistystoimialojen ammattilaisten kanssa. Ice Hearts toimintaa tuettiin resursoimalla ohjaaja yhdelle ryhmälle Liipolassa syksystä 2014 alkaen. Henkilöstön osaamista vahvistettiin mm. järjestämällä erilaisia koulutus- ja seminaaritilaisuuksia. Tammikuussa 2015 lastenpsykiatri Jari Sinkkonen luennoi ammattilaisille Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun teemalla. Mukkulan koulussa kokeiltiin Verme-ryhmän toimintaa, joka oli tarkoitettu työuransa alussa oleville opettajille. Ryhmässä käsiteltiin työhön liittyviä haasteita, pohdittiin omaa opettajuutta ja etsittiin voimavaroja työssä jaksamiseen. Ryhmään osallistui kuusi työnsä alussa olevaa opettajaa. Liipolan uuden Monitoimitalo Onnin toiminta käynnistyi syksyllä 2015. Monitoimitaloon sijoittuu koulu, päiväkoti, kirjasto, oppilashuolto ja terveydenhuollon palveluita. Hankkeen resursseilla tuettiin mm. työyhteisövalmennuksia. Hankkeen ohjausryhmä jatkoi toimintaansa kokoontuen 2-3 kertaa lukukauden aikana. Ohjausryhmä oli yhteinen Tekninen ja ympäristötoimialan Asuinaluehankkeen, Helsingin yliopiston Koulutus- ja
kehittämispalveluiden Asuinalue lapsiperheiden kokemana tutkimushankkeen sekä Helsingin yliopiston Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina tutkimushankkeen kanssa. Ohjausryhmän kokoonpano: Ari Juhanila, asuntoasiainpäällikkö, Tekninen ja ympäristötoimiala Johanna Järvelä, projektikoordinaattori, Tekninen ja ympäristötoimiala Lassi Kilponen opetus- ja kasvatusjohtaja, Sivistystoimiala Anja Kuhalampi, yhteyspäällikkö, HY/Koulutus- ja kehittämispalvelut Jaana Nevalainen, erityisasiantuntija, Ympäristöministeriö Hanna Koskela, ylitarkastaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Juha Patrakka, suunnittelu- ja kehittämispäällikkö, Sivistystoimiala Ulla Sepponen, hyvinvointijohtaja, Sosiaali- ja terveystoimiala Veli-Pekka Toivonen, maankäytön johtaja, Tekninen ja ympäristötoimiala, puheenjohtaja Minna Tuominen, projektipäällikkö, Sivistystoimiala Marjaana Seppänen, professori, Helsingin yliopisto Ilkka Haapola, vanhempi tutkija, HY/Koulutus- ja kehittämispalvelut Vesa Ijäs, kehittämisarkkitehti, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Kati Honkanen suunnittelija, HY/Koulutus- ja kehittämispalvelut Jaana Poikolainen, yliopistotutkija, HY/Koulutus- ja kehittämispalvelut Theodora Rissanen, kaavoitusarkkitehti, Tekninen ja ympäristötoimiala Ohjausryhmätyöskentely on mahdollistanut toimialojen ja hallintokuntien välisen yhteistyön tiivistämisen sekä hankkeen toimien kokonaisvaltaisen tarkastelun. Koulutuksellisen tasa-arvo -hankkeen toimet on dokumentoitu Lahden opetusverkko Peda.nettiin: https://peda.net/lahti/opetus/ok/ktae Hankkeen omarahoitusosuus: Kirjanpitoon on kirjattu hankkeen omarahoitusosuudeksi 32 309,29 euroa kunnan vakituisen henkilöstön palkkakustannuksia. Toinen osa omarahoitusosuudesta on laskennallista ja koostuu seuraavien tahojen laskennallisesta työajasta hankkeelle: koulunuorisotyöntekijät, 2 henkilöä, kokoaikaisia hankekoulujen rehtorit, 8 henkilöä, keskimäärin 1,5 pv/kk perusopetuspalveluiden yhteisten palveluiden henkilöstö, 4 henkilöä, keskimäärin 0,5 pv/kk alupäiväkodin johtajat ja aluerehtorit, 8 henkilöä, keskimäärin 0,5 v/kk alueelliset nuorisopalvelut toimintayksikön päällikkö, 0,5 pv/kk alueellisten hyvinvointiryhmien jäsenet, 4 aluetta, noin 45 henkilöä, 16 h/alue/vuosi Lahden kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä, joka toimii hankkeen projektiryhmänä (opetus- ja kasvatusjohtaja, hyvinvointijohtaja, perheneuvolan johtaja, terveysneuvontapalveluiden päällikkö, päivähoitojohtaja, nuorisotoimenjohtaja), kokoontuminen 4 krt/lukuvuosi.