Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Transkriptio

1 TAUSTAMUISTIO 1 (6) Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta säädetään koululaeissa, kansanterveyslaissa ja lastensuojelulaissa. Toimintana oppilas- ja opiskelijahuolto on opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveystoimen toimintaa, jota toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä tämän päivän kouluyhteisössä. Vuonna 2003 perusopetuslakia ja lukiolakia muutettiin täydentämällä oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevia säännöksiä. Elokuussa 2003 voimaan tulleet muutokset määrittelivät oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädännön tasolla ensimmäisen kerran (477/2003, 478/2003). Perusopetuslain mukaan oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Perusopetuksessa oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat kansanterveyslain (66/1972) tarkoittama kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulain (417/2007) määrittämä kasvuolojen kehittäminen. Lukiolain 29 a :n mukaan opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa (478/2003). Säännöksen mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja hänet ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin. Kouluterveydenhuolto on kansanterveyslain nojalla kunnan terveydenhuollon vastuulle kuuluvaa toimintaa. Kunnalla on myös velvollisuus järjestää alueellaan sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa. Kansanterveyslain muuttamista koskevassa laissa muutoksissa (626/2007) opiskelijaterveydenhuolto käsite muuttui opiskeluterveydenhuolloksi. Sillä tarkoitetaan toisen asteen oppilaitosten, lukioiden ja korkeakoulujen opiskeluterveydenhuoltoa. Kansanterveyslakiin on myös lisätty aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset opiskeluterveydenhuollon tavoitteista, sisällöstä, seurannasta ja arvioinnista. Kansanterveyslain muuttamista koskevan lain (626/2007) mukaan kouluterveydenhuolto kuuluu osaltaan perusopetuslain (628/1998) 31a :n 2 momentin mukaisiin oppilashuollon palveluihin. Opiskelijan hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä sen edellytyksiä lisäävä toiminta ovat osa lukiolain (629/1998) 29 a :n mukaista opiskelijahuoltoa. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen tulee osallistua perusopetuslain 15 :n ja lukiolain 11 :n mukaisen opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin, kun se koskee oppilas- tai opiskelijahuoltoa sekä koulun tai oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä.

2 2 (6) Kansanterveyslaki 14 6 momentin mukaan opiskeluterveydenhuoltoon luetaan opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen, opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen, mielenterveyspalvelut ja suun terveydenhuolto mukaan lukien, järjestäminen opiskelijoille, sekä omalta osaltaan koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen. Opiskeluterveydenhuollon tarkemmasta sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009). Asetus tuli voimaan kuitenkin siten, että määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat pykälät tulevat voimaan Lastensuojelulaki astui voimaan Lastensuojelulain (417/2007) 8 :n mukaan kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, koulutointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja kehittäessään pidettävä huolta myös siitä että näiden palvelujen avulla tuetaan huoltajia lasten kasvatuksessa ja kyetään saamaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Palveluja kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin. Kunnassa tulee seurata lasten ja nuorten hyvinvointia (7 ). Lastensuojelulain 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman on katettava laajasti lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointiin liittyvät palvelut. Lastensuojelulain 9 :ssä todetaan, että kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. Perusopetuslain 7 ja 8 :ssä tarkoitetun opetuksen järjestäjä vastaa edellä 1 momentissa tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä oppilailleen. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämistyössä on olennaista olla yhteistyössä eri kouluasteiden kanssa. Tavoitteet, periaatteet ja tehtävät ovat ydinkysymysten osalta pitkälti samanlaiset esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja myös ammatillisessa koulutuksessa. Vuoden 2003 koululakiuudistuksen yhteydessä Opetushallituksen tehtäväksi asetettiin määrätä opetussuunnitelman perusteissa oppilas- ja opiskelijahuollon sekä kodin ja koulun/oppilaitoksen yhteistyön keskeiset periaatteet. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden mukaan oppilashuollossa tulee kuvata toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi. Opetussuunnitelmien perusteiden mukaan opetuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet. Suunnitelmassa tulee kuvata toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja hoitamiseksi. Tavoitteena on sekä yksilöllisen että yhteisöllisen tuen avulla taata oppilaille terve ja turvallinen opiskeluympäristö. Opetussuunnitelmat tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Määräys 42/011/2003), Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Määräys 1/011/2004)).

3 3 (6) Lukion opetussuunnitelman perusteissa opiskelijahuolto määritellään opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimiseksi. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee määritellä mm. opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus opiskeluun sekä kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa, eri hallintokuntien yhteistyö ja paikalliset tukiverkostot opiskelijan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi ja opiskelijan ohjaamiseksi tarvittaviin palveluihin ja oppilaitoksen suunnitelma, jossa määritellään toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa kuten kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset. (Lukion opetussuunnitelman perusteet (Määräys 33/011/2003)). Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmän ehdotuksen mukaisesti oppilashuollon palvelujen organisoimista ja tuottamista tulisi tarkastella kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä omana palvelukokonaisuutenaan (STM, Selvityksiä 2006/33). Oppilashuollon kehittäminen voi siis olla osa kunta- ja palvelurakenteen uudistamista. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen kehittämistoiminta vuonna 2010 Opetusministeriö on myöntänyt toukokuussa 2007 sadalle kunnalle valtion erityisavustusta oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämiseen. myönsi kesäkuussa 2008 jatkorahoitusta 92 kunnalle aloitetun kehittämistoiminnan vakiinnuttamiseen ja sen laajentamiseen lukiokoulutukseen. Vuonna 2009 jaettiin valtion erityisavustusta 92 uudelle kunnalle oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämistoiminnan käynnistämiseen. Vuodelle 2010 jaettava valtionavustus on tarkoitettu kunnille, jotka ovat jo mukana oppilasja opiskelijahuollon palvelurakenteen kehittämistoiminnassa. Edellä mainitut kunnat ovat joko laajentaneet vuonna 2007 aloitetun oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämistoiminnan lukiokoulutukseen vuonna 2008 tai aloittaneet kehittämistoiminnan uusina kuntina vuonna Eri vaiheessa käynnistetyn oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämistoiminnan tavoitteet ovat yhtenevät. Valtionavustuksen tavoitteet Tavoitteita ja kehittämistoiminnan organisointia ja suunnittelua koskevissa osioissa käytetty oppilashuolto käsite pitää sisällään myös lukiokoulutuksen opiskelijahuolto käsitteen. Oppilashuollon kehittämiseksi jaettavan valtionavustuksen tarkoituksena on parantaa valtakunnallisesti ja paikallisesti oppilashuollollisen tuen saatavuutta. Selvitysten mukaan kouluterveydenhuollon ja psykososiaalisten oppilashuollon palvelujen riittävyydessä on puutteita koko maassa. Erityisesti koulupsykologi- ja -kuraattoripalveluja on oppilaiden tarpeisiin nähden liian vähän. Opiskelijoiden osalta myös psykologi- ja kuraattoripalvelut vaihtelevat paljon. Kuntien keskinäinen yhteistyö on monilla alueilla tärkeää em. palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.

4 4 (6) Kehittämistoiminnan tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa kuntiin ja seuduille oppilashuollon palvelurakenne ja verkostomainen toimintatapa. Tavoitteena on palvelurakenteen selkiytyminen ja sen toimivuuden lisääntyminen lasten ja nuorten, heidän vanhempiensa sekä opetus- ja sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön näkökulmista. Tavoitteiden toteuttamiseksi kunta tai kunnat yhdessä laativat oppilashuollon strategian. Oppilashuollon strategiasta johdetun toimenpideohjelman sisältämät toimenpiteet vakiinnutetaan osaksi lasten ja nuorten palvelujärjestelmää kunnassa tai seudulla. Valtionavustuksen tavoitteena on myös tukea opetussuunnitelmien toimeenpanoa kunnassa ja seudulla. Opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto kuuluu kaikille koulun aikuisille ja on siten keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Varhainen tukeminen ja oppilaiden monimuotoisten ongelmien kohtaaminen edellyttää usein yhteistyötä sekä koulun henkilöstön että eri hallinnonalojen työntekijöiden kesken. Pidemmällä aikavälillä valtionavustuksen tavoitteena on siirtää oppilashuollollisen työn painopistettä korjaavasta ennalta ehkäisevään työhön. Tarkoituksena on kehittää ennaltaehkäiseviä työtapoja, -menetelmiä ja rakenteita esiopetusyksiköiden, koulujen ja lukioiden oppilashuollossa. Yksilöihin kohdistuvan oppilashuoltotoiminnan sijaan tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia vaikuttamalla niihin ryhmiin, luokkiin ja yhteisöihin, joiden jäseninä lapset ja nuoret ovat. Ennalta ehkäisevänä toimintatapana kehitetään varhaista tunnistamista ja tuen oikea-aikaista kohdistamista. Työyhteisöjen toimintakulttuurissa vahvistetaan myönteistä vuorovaikutusta lasten ja nuorten sekä aikuisten kesken. Jaettavalla valtionavustuksella edistetään moniammatillista, eri hallintokuntien, organisaatioiden ja koulutusasteiden rajat ylittävää yhteistyötä. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyön rakenteita varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen välillä. Oppilashuollon kehittämistoiminnan organisaatio ja hallinto Valtakunnallisesta ohjauksesta ja seurannasta vastaa. Oppilashuoltoa voidaan kehittää joko yhden kunnan toimintana, kuntien yhteistoimintana tai seudullisesti. Oppilashuoltoa kehitetään hallintokuntien välisenä yhteistyönä, siten että opetus-, sosiaali- ja terveystoimi osallistuvat toimintaan. Halutessaan kunta voi liittää yhteistyöhön myös muita hallinnonaloja kuten nuorisotoimen. Kehittämistoimintaa ohjaa kunnassa tai seudulla eri hallinnonalojen ja -tasojen edustajista koostuva ohjausryhmä. Kunta tai kunnat yhdessä osoittavat kehittämistoimintaan eri hallinnonaloille kuuluvat työntekijät, jotka osallistuvat toimintaan oman toimensa ohella. Tämä edellyttää henkilöstön riittävää resurssointia, mikä voi vaatia mm. sijaisjärjestelyjä tietyiksi ajanjaksoiksi. Oppilashuollon kehittämistoiminnan suunnittelu, käynnistäminen ja arviointi kunnassa tai seudulla Kehittämistoiminnan eri tasot Kehittämistoiminta toteutetaan kunnassa tai seudulla eri hallinnonalojen ja -tasojen välisenä yhteistyönä. Toimintaa ohjaa kunnassa tai seudulla eri hallinnonalojen edustajista

5 5 (6) muodostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluvat eri hallinnonalojen päälliköt, joiden keskuudesta valitaan toiminnan koordinoinnista vastaava päällikkö. Ohjausryhmään tulee nimetä edustus opetus-, sosiaali- ja terveystoimesta siten, että sekä oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmät, oppilas- ja opiskelijahuollon palveluista vastaavat (psykologit, kuraattorit, terveydenhoitajat ja lääkärit tai sosiaali- ja terveystoimessa näitä palveluja tarjoavat työntekijät) sekä rehtorit / esiopetusyksikön johtajat ovat edustettuina. Ohjausryhmä ohjaa kehittämistoimintaa ja päättää sen laajuudesta ja resursoinnista kunnassa tai seudulla. Kehittämistoiminnan toteutus edellyttää moniammatillista yhteistyöverkostoa. Yhteistyöverkosto vakiinnutetaan rakenteena osaksi kunnan tai seudun oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujärjestelmää. Yhteistyöverkosto koostuu kehittämistoimintaan valituista esiopetusyksiköiden ja perusopetuksen koulujen oppilashuoltoryhmistä, lukion opiskelijahuoltoryhmistä ja oppilas- ja opiskelijahuollon toteuttamiseen osallistuvasta sosiaalija terveydenhuollon henkilöstöstä sekä muista toiminnan kokonaisuuden kannalta tarpeellisista työntekijöistä. Esiopetusyksikössä ja koulussa ja lukiossa oppilashuollon kehittämistä koordinoi moniammatillinen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä. Työryhmää johtaa rehtori tai esiopetusyksikön johtaja, joka kutsuu ryhmään kehittämistyössä tarvittavat asiantuntijat. Työryhmä arvioi esiopetusyksikön tai koulun oppilashuollon ja lukion opiskelijahuollon nykytilan, johon pohjautuen kehittämistyön tavoitteet asetetaan. Kehittämistyön tavoitteenasettelussa tulee pohtia seuraavia näkökulmia: 1 Ohjausryhmän taso - millaista hallinnonalojen välistä yhteistyötä kunnassa tai seudulla tarvitaan lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen tukemiseksi - millaista hallinnonalojen välistä yhteistyötä kunnassa tai seudulla tällä hetkellä tehdään lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen tukemiseksi - mitä strategisia linjauksia tai ohjelmia kunnassa tai seudulla on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi - millainen oppilashuoltopalvelujen rakenne kunnassa tai seudulla on - miten opetussuunnitelman perusteiden mukainen oppilashuolto kunnassa tai seudulla on järjestetty - mitkä ovat oppilashuollon kehittämistoiminnan tavoitteet - mikä on kehittämistoiminnan laajuus kunnassa tai seudulla (esim. kuinka monta esiopetusyksikköä, koulua, lukiota ja sosiaali- ja terveystoimen yksikköä kehittämistoimintaan valitaan, miten valinta suoritetaan) - kuinka monta työntekijää ja kuinka paljon työaikaa kukin hallintokunta kehittämistoimintaan osoittaa 2 Yhteistyöverkoston taso - millaisia pulmia lasten ja nuorten nykytilassa esiopetusyksiköissä, kouluissa ja lukioissa on havaittavissa - miten lapsi tai nuori saa riittävästi tukea terveelle kasvulleen ja kehitykselleen - miten yhteistyöverkosto osana palvelujärjestelmää voi madaltaa kynnystä em. tuen saamiselle

6 6 (6) - miten palvelujärjestelmää voidaan selkiyttää lasten ja nuorten sekä perheiden tarpeiden näkökulmasta - millaisia tukirakenteita tai "tuen polkuja" kunnassa tai seudulla tarvitaan - millaisia ennalta ehkäisevän tuen muotoja kunnassa tai seudulla tulee kehittää 3 Esiopetusyksikön tai koulun taso - miten oppilashuollolla edistetään esiopetusyksikön, koulun tai lukion yhteisöllistä ja osallistavaa toimintakulttuuria - mikä on oppilashuoltopalvelujen rooli esiopetusyksiköiden, koulujen tai lukioiden toimintakulttuurissa ja muissa rakenteissa - mitkä ovat esiopetusyksikön, koulun tai lukion oppilashuoltoryhmän tehtävät lasten ja nuorten sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä Kaikilla kehittämistoiminnan tasoilla tulee arvioida toiminnan tavoitteiden toteutumista myöhemmin annettavien ohjeiden mukaisesti.