TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA v Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi asetetaan kolme päätavoitetta. 1. Koko perheen hyvinvoinnin vahvistuminen perheen omien voimavarojen käyttöönottamisella palvelujen oikealla kohdentamisella ja tehokkaalla palveluohjauksella 2. Moniammatillisen toiminnan vahvistaminen lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukena 3. Nuorten kasvun tukeminen kohti vastuullista aikuisuutta nuorisotakuun toteuttaminen monialaisena / eri toimijoita yhdistävänä toimintamallina ja sen juurruttaminen osaksi Tuusulan palveluverkkoa nuorten osallisuuden vahvistaminen päätöksenteossa Ohjausryhmä hyväksyy hyvinvointisuunnitelman tarkennetun vuosisuunnitelman vuosittain esimieslinkki työryhmän valmistelun pohjalta. 1

2 TAVOITTEET VUODELLE 2016 TAVOITE 1: KOKO PERHEEN HYVINVOINNIN VAHVISTUMINEN vuosi tarkennettu vuosisuunnitelma vastuutaho seuranta 2016 Yhteisen toimintamallin käyttöönotto sosiaalihuoltolain mukaisessa monialaisessa palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluohjauksessa Vammaispalvelut Yhteinen sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeenarviointi- tiimi (perheiden sosiaalipalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut, vammaispalvelut) on kokoontunut joka toinen viikko lokakuun alusta alkaen. Työntekijät ovat kokeneet tämän hyödylliseksi. Yhteisiä palvelutarpeen arviointeja on tehty ja niistä on hyviä kokemuksia. Osa asiakkaista on kokenut palvelutarpeen arvioinnin tarpeettomaksi. Ryhmämuotoisten (esim. teemaryhmät) palvelujen lisääminen perheille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (esim. perhekeskuksissa, perhetukikeskuksessa, nuorisoasemalla) Vammaispalvelut Päiväperhekuntoutusta on järjestetty yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken (perheiden sosiaalipalvelut, neuvola, kasvatus- ja perheneuvola). Keväällä järjestettiin ryhmä, jossa oli kolme perhettä ja syksyllä ryhmä, jossa oli neljä perhettä. Vanhempainkahvilat isäkerhot 2

3 koulun ryhmät Koulusosionomitoimintaa on toteutettu yhteishankkeena kasvatus- ja sivistystoimen ja sosiaalipalvelujen kesken syksystä 2016 alkaen. Koulusosionomit käyttävät osan työajastaan ammatilliseen tukihenkilötoimintaan, jossa tuki kohdentuu asiakassuunnitelman mukaan tietyille lapsille ja nuorille. Tavoitteena on, että jokainen koulusosionomi toimisi tukihenkilönä kahdelle lapselle tai nuorelle kerrallaan. Syksyn aikana tässä kohdennetussa työssä oli kuusi lasta/nuorta. Alueellisten suunnitteluryhmien (kunta, seurakunta ja yhdistykset, MLL ja muut tiloja käyttävät) käynnistäminen perhekeskusten toiminnan ja tilojen käytön koordinoimiseksi seurakunta Alueellisten suunnitteluryhmien toiminta ei käynnistynyt täydessä mittakaavassa. Toiminnan koordinoimiseksi oli yksittäisiä tapaamisia esim. Jokelassa varhaiskasvatusyksikön johtaja ja MLL:n edustus. Tarve alueellisille suunnitteluryhmille on olemassa. Kunta on mukana Uudenmaan LAPE (lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen ) hankkeessa, jonka yhtenä painopistealueena on Perhekeskustoimintamallin kehittäminen. Perhelinkkitoiminnan uudelleen organisointi alueellisen verkostoyhteistyön kautta Perhelinkkitoiminta lopetettiin ja tilalle tuli yhteiset seminaarit 1x vuosi. Monialainen työ ja yhteinen palvelutarpeen arviointi lasten ja nuorten palveluissa- seminaari järjestettiin yhdessä Seminaarissa oli runsaasti väkeä ja se koettiin hyväksi aluksi yhteiselle työlle. Seminaarin jatkotyöstämistä on toivottu. 3

4 TAVOITE 2: MONIAMMATILLISEN TOIMINNAN VAHVISTAMINEN LAPSEN KOKONAISVALTAISEN KEHITYKSEN TUKENA vuosi tarkennettu vuosisuunnitelma vastuutaho seuranta 2016 Painopistealueena ovat esiopetus- ja alakouluikäiset Alueellisen pienluokan aloittaminen Jokelan alueella yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa Opetus sosiaalipalvelut terveyspalvelut Alueellinen pienluokka Steppi on aloittanut toimintansa Jokelan alueella. Monialaiset jonokokoukset toteutuneet Moniammatillisuuteen on panostettu ja varmistettu, että jonokokouksissa on paikalla tarpeelliset tahot (psykologi, kuraattori, kasvatus- ja perheneuvola, sosiaalityöntekijä).lukuvuoden alkaessa alueelliset pienluokat toimivat jokaisessa kuntakeskuksessa. Lapsen/nuoren ja huoltajan osallisuuden lisääminen esi- ja perusopetuksessa uuden opetussuunnitelman periaatteiden mukaisesti muun muassa oppilasarvioinnissa. terveyspalvelut sosiaalipalvelut Opetustoimessa on kehitetty uusi sähköinen arviointimenetelmä oppilasarviontiin. Sähköisessä arvioinnissa oppilaan ja huoltajan osallisuus lisääntyy. Arviointikohteita on määritelty kuntakohtaisesti ja niitä tarkennetaan oppilaan ikätason mukaisesti. Tavoitteita voidaan määritellä myös kurssikohtaisesti ja siten oppilas ja opettaja voivat tehdä myös jatkuvaa arviointia oppilaan oppimisesta ja kehittymisestä. 4

5 Uuden sähköisen oppilashuoltojärjestelmän käyttöönotto sosiaalipalvelut terveyspalvelut Sähköinen oppilashuoltokertomus otettu käyttöön 12/16 TAVOITE 3: NUORTEN KASVUN TUKEMINEN KOHTI VASTUULLISTA AIKUISUUTTA vuosi tarkennettu vuosisuunnitelma vastuutaho seuranta 2016 Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Nuorisoneuvolakokeilutoimintamallin luominen Terveystarkastusaikoja varattiin yhteensä 25 Starttipajalle, näistä toteutui 21. Terveystarkastuksissa kävi 7 tyttöä ja 14 poikaa. Terveystarkastukset olivat pääsääntöisesti kertaluontoisia tapaamisia, muutama nuori tapasi terveydenhoitajan toistamiseen. Haasteena olikin luottamuksen herättäminen. Terveystarkastusten päätyttyä yhteispalaveri nuoren, ohjaajan ja terveydenhoitajan välillä toteutui melko hyvin. Löytyi kesken jääneitä ja katkenneita hoitosuhteita, joita voitiin aktivoida uudelleen mikäli nuori antoi luvan. Nuorten työllistymisen tukeminen Etsivän nuorisotyön asiakaslähtöinen palvelumuotoilu Etsivän nuorisotyön asiakaslähtöinen palvelumuotoilu on tehty painopisteenä nuorten omaehtoinen ohjautuminen etsivään nuorisotyöhön ja ohjaamoon. 5

6 Starttipajan toiminnan kehittäminen nopeammin saavutettavia pajajaksoja painottavaksi (tuettu top, lukiopaja, parkit osana työkokeilua) Ohjaamo-toiminnan vakiinnuttaminen ja siihen ohjaamisen parantamisen mallin / mallien valinta (Tajua Mut tai vastaava) Tuloksena esitteet on uusittu, on tehty nuorten kanssa uusia materiaaleja ja oppilaitoskäynnit on aloitettu Starttipajalla on ollut tuettuja top jaksoja 2, lukiopaja on luotu malliksi yhdessä Tuusulan lukion kanssa ja parkki-mallia kokeiltiin neljä nuorta sisältävän ryhmän kanssa kesällä Tajua mut mallia ei ole vielä otettu käyttöön. Erilaisia ohjautumisen malleja on vertailtu ja Tajua Mut on niistä alueellisen ohjautuvuuden kannalta paras. 6