OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS VARSITIE 14 52700 MÄNTYHARJU LAATIJA: RAKENNUSMESTARI SUHONEN ILKKA METSÄMIEHENKATU 43 78210 VARKAUS 040-704 3557 1

Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta 1.2 Oleellisemmat havainnot 2. Lähtötiedot kohteesta 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 5. Liitteet 6. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot 2

1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1982 valmistunut yksi kerroksinen omakotitalo. Kohde on rakennettu puuelementeistä (Jukka-talo). Kohde on ollut nykyisellä omistajalla 1985 alkaen. Kohde on pääosin alkuperäisessä kunnossa. Lämmitysjärjestelmänä on suorasähkölämmitys. Lämmönjakona ovat patterit ja saunassa sekä pesuhuoneessa lattialämmitys. Lisälämmönlähteenä on varaavatakka. Sokkeli on betonirakenteinen. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta, jossa on lämmöneristys alapuolella. Ulkoseinät ovat puurakenteiset. Ulkoverhouksena on tiiliverhous. Ikkunat ovat kolme lasiset puuulkopuitteella. Vesikattomuotona on aumakatto ja vesikatteena on tiilikate. Ilmanvaihtojärjestelmä on panovoimainen ja wc:ssä on kanavapuhallin. Merkittävämmät korjaustarpeet ovat: räystäskourujen ja syöksytorvien uusiminen, sokkelin pinnoituksen korjaus, lattian rajojen tiivistys, ikkunoiden vesipeltien kallistusten korjaus, takkahuoneen lattialaattojen uusiminen ja kodinhoitohuoneen vesihanan korjaus. Rakennuksen huoltoon liittymiä korjaustarpeita ovat: puu-ulkoverhouksen ja ikkunoiden sekä niiden pielilautojen huoltomaalaus ja vesikatteen puhdistus ja rikkonaisten kattotiilien uusiminen. Lisätutkimus tarpeita ovat: salaojajärjestelmän toiminnan tarkastus, kattovesien poistopaikan selvitys ja ulkoseinän alaosan kunnon tarkastus muutamin paikoin. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot löytyvät raportin lopussa olevasta taulukosta. 3

1.2 Oleellisimmat havainnot Taulukkoon on koottu olennaisimmat, lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisimmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida sulkea pois. VIITE HAVAINTO Huollon tarve Lisätutkimustarve 4.1 Salaojajärjestelmän toimintaa ei voitu tarkastaa x Korjaus/ uusiminen 4.1 Kattovedet on johdettu omistajan mukaan salaojajärjestelmään x 4.1 Räystäskouruissa on reikiä x 4.1 Sokkelista on irronnut pinnoitetta x 4.1 Omistajan mukaan lattian rajasta tulee maan- /maakellarin hajua ja sisäilman radon pitoisuus on ollut hyvin korkea muutama vuosi sitten tehdyssä mittauksessa. x x 4.2 Puuverhouksessa on maalivaurioita ja tummentumia x 4.4 Ikkunoiden vesipeltien kallistus on puutteellinen x 4.4 Ikkunoiden ulkopuitteissa ja pielilaudoissa on x maalivaurioita 4.6 Vesikatteessa on sammalkasvustoa ja muutamia x rikkoutuneita kattotiiliä 4.7 Märkätilojen normaali tekninen käyttöikä on saavutettu. Niiden remontointiin tulee varautua. 4.8 Takkahuoneen lattialaattoja on irronnut alustasta ja x niistä puuttuu sauma-ainetta. 4.9 Pattereiden normaali tekninen käyttöikä on x saavutettu. Niiden uusimiseen tulee varautua. 4.10 Kodinhoitohuoneen vesihanan juoksuputken välistä vuotaa vettä. 4.10 Varaajan normaali tekninen käyttöikä on saavutettu. Sen uusimiseen tulee varautua. Riskirakenne 4

2. LÄHTÖTIEDOT KOHTEESTA Tarkastusajankohta 17.7.2013. Rakennustyyppi Osoite Omakotitalo Varsitie 14, 52700 Mäntyharju Omistaja - Omistusaika Kohde on ollut nykyisellä omistajalla 1985 alkaen. Valmistumisvuosi 12/1982 Pinta-alat Asuinpinta-ala 120 m 2 ja kokonaisala 169 m 2 Tilavuus - Kerrosten 1 lukumäärä Käyttötarkoitus Tarkastuksen tarkoitus Tarkastuksen tilaaja Tarkastuksessa läsnä olleet Tarkastuksen sisältö ja laajuus Asuinrakennus Asuntokauppa Etelä-Savon ulosottovirasto/mikkelin toimipaikka Pl 34, 50101 MIKKELI/ Mari Salonen Omistaja Asuntokaupan kuntotarkastus Käytettävissä olleet - asiakirjat Loppukatselmus Tarkastushetken olosuhteet Haastattelut Ei ole tiedossa. Pilvinen poutasää Ulkoilma RH 52,7 % / 17,4 C/ 17,7 g/m 3 Sisäilma RH 46,0 % / 23,1 C/ 9,3 g/m 3 Kohteen tietoja antoi omistaja. 5

Tarkastuksessa käytetyt Pintakosteudenosoitin Trotec T2000E ja Ts 300 apuvälineet pintakosteusanturi, pintakosteuskartoitukseen. Vaisala HMI ja mittapää HMP42 ja HMP44, olosuhteiden ja rakenteiden kosteusmittauksiin. Vedenvirtaamamittari (Oras), sekoittajien virtaamien mittauksiin. Infrapunamittari käyttöveden lämpötilan mittaukseen. Merkkisavu, ilmanvaihdon toiminnan testaukseen ja muistiinpanovälineet. Rajaukset ja epävarmuustekijät Salaojajärjestelmän toimintaa ei voitu tarkastaa. Yläpohjan kuntoa tarkasteltiin käyntiluukusta käsin, koska yläpohjassa ei ole kulkusiltaa. Muuta - 3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat rakennussuunnitelmista, asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjiltä saatuihin tietoihin. Rakennustapa Puuelementtirakenteinen (Jukka-talo) Rakennusosien päämateriaalit Perusmuuri Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Betonirakenteinen Maanvarainen betonilaatta, lämmöneriste alapuolella. Puuelementtirakenteiset Tiiliverhous Märkätilan seinät ovat kivirakenteiset, muut seinät ovat levyrakenteiset. Puurakenteinen Välipohja - Vesikate Kattomuoto Märkätilojen runkorakenne ja vedeneristys Tiilikate Aumakatto Seinät ovat kivirakenteiset. Märkätilat ovat alkuperäiset, joten ei ole vedeneristetty. Märkätilojen normaali tekninen käyttöikä on saavutettu. Niiden remontointiin tulee varautua. 6

Yleistiedot LVISA- järjestelmistä Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Kunnallistekniikka Suorasähkölämmitys. Patterit ja saunassa sekä pesuhuoneessa on lattialämmitys. Kiinteistö on liitetty kunnallistekniikkaan Vesi- ja viemäri laitteet Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat muoviputkia suojaputkissa ja viemärit muovia. Lämpöisenvedentuotto Ilmanvaihtojärjestelmä Sähköjärjestelmä Lämminvesivaraaja Painovoimainen ilmanvaihto ja wc:ssä on kanavapuhallin. Pääsulakkeet ovat 3x25A. Tiedot kohteen erityisjärjestelmistä - (hälytys- tms. järjestelmät) Tulisijat Varaavatakka Erityistilat(esim. kylmiöt) - Tehdyt korjaus- ja muutostyöt (suoritusajankohdat ja suorittajat) Suunnitellut korjaukset Varaajan termostaatti ja vastukset ovat uusittu. Tilojen pintaremontointi Omistajan havaitsemat puutteet ja vauriot Tuhoeläimet ja - hyönteiset Poikkeavat hajuhavainnot ja niiden esiintymisajankohta Huolto-, vaurio- ja korjaushistoria Lattian ja ulkoseinän liittymästä tulee maanhaju. Sisäilman radon pitoisuus on ollut korkea muutama vuosi sitten tehdyssä mittauksessa. Toiseksi sisimmäisistä ikkunoista puuttuu tiivistys. Muurahaisia on keväisin sisällä. Lattian ja ulkoseinän liittymästä tulee maanhaju. Ei ole ollut. 7

4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatko toimenpiteitä. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset, perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä, perustukset, alapohja Rakennus on rakennettu tasaiselle nurmikkotontille. Maanpinta viettää rakennuksen läheisyydessä hieman rakennuksesta poispäin (kuvat 1). Maanpinnat rakennuksen vierellä tulisi olla muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäviksi, jotta pinta- ja sulamisvedet eivät pääse ohjautumaan eivätkä lammikoitumaan rakennuksen vierelle. Nykyisten ohjeiden mukaan suositeltava maanpinnan vähimmäiskallistus on kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Kuva 1 Omistajalta saadun tiedon mukaan kohteessa on salaojajärjestelmä. Kuivatusvedet on johdettu kivipesään. Salaojajärjestelmän toimintaa ei tarkastettu, koska tarkastuskaivoja ei ollut näkyvillä. Salaojajärjestelmän toiminta tulisi tarkastaa. Sokkelissa ei ollut näkyvillä ulkopuolista kosteuseristystä. Rakennuksessa on metalliset räystäskourut ja syöksytorvet. Syöksytorvien alla ovat rännikaivot, joista vedet on johdettu omistajan mukaan salaojajärjestelmään. Kattovesiä ei tulisi ohjata salaojajärjestelmään, koska salaojaputkiston tukkeutuessa kastelevat kattovedet alapohjarakenteet. Kattovedet tulisi ohjata vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. 8

Räystäskourussa oli reikiä. Sadevesijärjestelmä olisi hyvä uusia. Sokkeli on pinnoitettu rouhepinnoitteella ja osittain maalattu. Näkyvillä olevan sokkelin korkeus on noin 250 mm:ä. Sokkelista on irtoillut maalia ja rouhepinnoitetta (kuva 2). Pinnoitteen irtoilu voi johtua salaojajärjestelmän puutteellisesta toiminnasta. Vanha pinnoite tulisi poistaa ja pinnoittaa sokkeli uudestaan. Näkyvillä olevassa sokkelissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä sen haitallisesta liikkumisesta tai painumisesta. Kuva 2 Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Lattiat ovat n. 300 ulkopuolista maanpintaa ylempänä. Lattioissa ei havaittu painautumia. Omistajalta saadun tiedon mukaan lattian ja ulkoseinän liittymästä tulee maan-/ maakellarinhajua. Ulkoseinän alaosan kunto olisi hyvä tarkastaa muutamasta kohdasta. Ulkoseinän ja lattian liittymät tulisi tiivistää esim. vedeneristeellä ja vahvikenauhalla, jotta maaperän epäpuhtauden eivät pääsisi sisäilmaan. Omistajalta saadun tiedon mukaan sisäilman radon pitoisuus oli ollut hyvin korkea muutama vuosi sitten tehdyssä mittauksessa. Sisäilman radon pitoisuus tulisi mitata uudestaan kun lattian rajat ja muut läpiviennit ovat tiivistetty. 4.2 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät ovat puurakenteisia. Ulkoseinärakenteissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä painumista tai suoruuspoikkeamista. Räystäslaudoissa ja ikkunoiden välissä olevissa puuverhouksessa on maalivaurioita ja tummentumia (kuva 3). Puuverhous olisi hyvä huoltomaalata. Tiiliverhouksen alareunassa on asianmukaiset tuuletusaukot. 9

Kuva 3 4.3 Väliseinät ja välipohjat Väliseinissä ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista, eikä rakenteellisesti merkittäviä halkeamia tai painumia. 4.4 Ikkunat ja ulko-ovet Rakennuksen ikkunat ovat kolme lasiset puu-ulkopuitteella(msk). Ikkunat ovat alkuperäiset. Ikkunoiden ulkopuitteissa ja niiden pielilaudoissa havaittiin maalivaurioita (kuva 4). Ikkunat ja niiden pielilaudat tulisivat huoltomaalata. Ikkunoiden vesipeltien tiiveydessä ei havaittu puutteita. Vesipeltien kallistus on pieni. Vesipeltien kallistus tulisi olla vähintään 15. Tuuletusikkunoiden toiminta tarkastettiin pistokoemaisesti. Tarkastettujen tuuletusikkunoiden toiminnassa ja niiden tiivisteissä ei havaittu puutteita. Kuva 4 Ulko-ovet ovat puurakenteisia lasiaukollisia ja autotallissa on kippiovi. Ulko-ovissa ei havaittu maalivaurioita, eikä niiden toiminnassa puutteita. 10

4.5 Katokset, parvekkeet, terassit Sisäänkäyntikatoksen näkyvillä olevissa puurakenteissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä vesikattovuodoista eikä kantavissa puurakenteissa merkkejä painumista. 4.6 Yläpohja ja vesikatto Yläpohjaan käyntiluukku on pääsisäänkäynnin ulko-oven kohdalla. Yläpohjan kuntoa tarkasteltiin käyntiluukusta käsin, koska siellä ei ollut kulkusiltaa. Yläpohjassa tulisi olla kulkusilta, jotta sen voisi tarkastaa tarkemmin. Yläpohjassa näkyvillä olevana lämmöneristeenä on mineraalivilla. Yläpohjassa ei havaittu merkkejä rakenteiden painumista, vesikattovuodoista eikä sen puutteellisesta tuuletuksesta tai lämmöneristyksestä. Vesikatteen alla on aluskate. Näkyvillä olevassa savupiipussa ei ollut halkeamia. Vesikatteena on tiilikate. Talo- ja lapetikkaat ovat asianmukaiset. Vesikatteessa on sammalkasvustoa ja muutamia rikkoutuneita kattotiiliä (kuva 5). Vesikate olisi hyvä puhdistaa ja vaihtaa rikkoutuneiden tiilien tilalle ehjät tiilet. Sisätaitteessa olevassa puusoirossa on lahovaurioita (kuva 6). Puurakenteet tulisivat olla suojattu esim. pellityksellä, jotta ne eivät vaurioituisi. Savupiippu on pellitetty vesikaton yläpuolelta ja sen päällä on sadehattu. Näkyvillä olevan hormien yläpäissä ei havaittu merkkejä rapautumisesta. Kuva 5 Kuva 6 11

4.7 Märkätilat Sauna Saunan seinissä ja sisäkatossa on paneelit ja lattia ja jalkalista ovat laatoitettu. Palomuuri on puhtaaksi muuratusta tiilestä. Saunan lattiassa ja jalkalistassa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on lattiakaivon läheisyydessä aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Lattialaatat ovat paikoitellen irti alustasta. Alustasta irti olevat laatat eivät aiheuta toimenpiteitä, koska laatat ja saumat ovat ehjät. Paneelin takana on asianmukainen tuuletusrako. Kuva 7 Pesuhuone Pesuhuoneen lattiassa ja seinissä on laatat ja sisäkatto on paneloitu. Pesuhuoneen lattiassa havaittiin lattiakaivon ympärillä korkeampia kosteusarvoja kuin muualla tilassa. Kosteus on ilmeisesti tilassa käytetyistä vesistä aiheutunutta. Havaittu kosteus ei aiheuta toimenpiteitä. Seinissä ei ollut kohonnutta kosteutta. Lattia- ja seinälaatat ovat paikoitellen irti alustasta ja pukuhuoneen oven pielessä on seinälaatasta irronnut pala (kuva 8). Alustasta irti olevat laatat eivät aiheuta toimenpiteitä, koska laatat ja saumat ovat ehjät. Seinälaatassa oleva reikä tulisi tiivistää esim. saniteetti silikonilla. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on lattiakaivon läheisyydessä aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kuva 8 12

4.8 Muut sisätilat Kodinhoitohuone Tilan lattiassa on laatat ja seinät ovat paneloitu. Tilan lattiassa eikä seinässä vesipisteen läheisyydessä ollut kohonnutta kosteutta. Lattialaattoja on irronnut alustasta. Alustasta irti olevat laatat eivät aiheuta toimenpiteitä, koska laatat ja saumat ovat ehjät. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista, mutta vesihanan juoksuputken välistä vuotaa vettä. Hana olisi hyvä uusia. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Wc Wc:n lattiassa ja seinissä on laatat. Tilan lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei ollut kohonnutta kosteutta. Lattialaattoja on irronnut alustasta. Alustasta irti olevat laatat eivät aiheuta toimenpiteitä, koska laatat ja saumat ovat ehjät. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Tilan lattia on epätasainen. Sen haitta on lähinnä kosmeettinen. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kuva 9, yleiskuva tilasta Keittiö Keittiön lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella. Kalusteiden välitilassa ei havaittu alustasta irronneita laattoja. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. 13

Muut sisätilat Sisätilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella. Takkahuoneen lattialaattoja on irronnut alustasta ja niistä puuttuu sauma-ainetta (kuva 10). Tilan laatoitus olisi hyvä uusia. Vaatehuoneen katossa oli ilmanvaihtoventtiilin juuressa kosteuden aiheuttama jälki, mutta siinä ei ollut kosteutta (kuva 11). Ilmanvaihtokanavaan on kondensoitunut kosteutta, koska venttiili oli ollut kiinni. Kosteusjäljen haitta on lähinnä kosmeettinen. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kuva 10 Kuva 11 Autotalli Tila tarkastettiin aistinvaraisesti. Tilassa on maalattu betonilattia ja kipsilevyseinät ja -katto. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Varaajan alla näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista eikä vesimittarissa havaittu vuotoja. Varaajan ylivuotovedet on johdettu viemäriin. 4.9 Lämmitys Rakennuksessa on suorasähkölämmitys ja lisälämmönlähteenä on varaavatakka. Lämmitysjärjestelmä on alkuperäinen. Lämmitysjärjestelmän toimintaa ei testattu, mutta omistajan mukaan sen toiminnassa ei ole havaittu puutteita. 4.10 Vesi- ja viemärilaitteet Joitakin hanoja on uusittu, muilta osin vesi- ja viemärikalusteet ovat alkuperäiset. Sekoittajien veden virtaamat olivat virtaamamittarilla tarkastettuna ohjearvojen mukaiset. 14

Lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei mitattu. Lämpimän käyttöveden suosituslämpötila on yli 55 C, mutta alle 65 C. Omistajalta saadun tiedon mukaan vesi- ja viemärilaitteiden toiminnassa ei ole havaittu puutteita. Varaaja on autotallissa. Sen valmistusvuosi on 1982 ja tilavuus on 200 litraa. 4.11 Ilmanvaihto 4.12 Tulisijat ja hormit Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto ja wc:ssä on kanavapuhallin. Poistoilmanvaihtoventtiilit ovat saunassa, pesuhuoneessa, vaatehuoneissa ja wc:ssä. Tuloilmaventtiilit ovat makuuhuoneissa ja korvausilmaventtiili saunassa. Ilmanvaihtoventtiileiden ilmanvirtaus oli merkkisavulla testattuna oikeansuuntainen. Omistajalta saadun tiedon mukaan ilmanvaihtojärjestelmän toiminnassa ei ole havaittu puutteita. Väliovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot, jotka mahdollistavat ilman vaihdon myös ovien ollessa suljettuina. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina, koska venttiilien likaantuminen heikentää ilmanvaihdon toimintaa. Omistajalta saadun tiedon mukaan ilmanvaihtokanavat ovat nuohottu n. 3 vuotta sitten. Ilmanvaihtokanavat on suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein. Takkahuoneessa on varaavatakka. Tulisijan toimintaa ei tarkastettu, mutta omistajalta saadun tiedon mukaan sen toiminnassa ei ole havaittu puutteita. Takanluukun yläpuolelta on irronnut laatta. Sen haitta on lähinnä kosmeettinen. Hormit on nuohottu kerran vuodessa. Hormit tulisi nuohota kerran vuodessa. Kuva 12 15

4.13 Sähköistys Omistajan mukaan sähköjärjestelmän toiminnassa ei ole havaittu, eikä järjestelmässä havaittu käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita tai vikoja. Sähköjärjestelmän toimintaa ei testattu. 5. Liitteet Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta Varkaudessa 21.7.2013 Ilkka Suhonen Rakennusmestari, Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys(akk) Puh. 040 704 3557 16

5 YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastuksen tavoite on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi kaikki rakenteet, tilat ja rakennusosat suoritusohjeen KH 90-00394 mukaisesti. Kuntotarkastustarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus koskee tilannetta vain tarkastusajankohtana. Tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Aistienvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tehty virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa(yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai kun se olisi pitänyt havaita). Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaus-, työselostus tai suunnitelma. Tilaajan olisi hyvä tutustua tilaajan ohjeeseen (KH 90-00394) ennen kuntotarkastusta. Tilaaja vastaa kuntotarkastajalle antamiensa tietojen ja asiakirjojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tai ostajalle lain mukaan säädettyjä vastuita mm. tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden osalta. Kuntotarkastusraportti on apuväline asuntokaupan osapuolille. Se ei korvaa ostajan velvollisuutta tutustua kohteeseen ennen kaupantekoa. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrkiessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 17

Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle tai terveydelle. Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien 1910-90 välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty 1.1.1993 lähtien ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.11994 lähtien. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuuden omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Radon Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Radonmittaus ei sisälly Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. 18

Mikrobikasvusto Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. 19

6. TEKNISET KÄYTTÖIÄT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT Nimike Tekninen käyttöikä/v Kunnossapitojakso/v Tarkastusväli/v Ulkoalueiden kunnossapito Salaojajärjestelmä rakennettu 1950 2000 40 5 2 Salaojajärjestelmä toteutettu RakMk C2, mukaan 50 5 2 Tontin pintarakenteet Sora 5 10 5 Asfalttipäällystys 10 5 Laattapäällystys 20 40 12 15 5 Nurmikko 30 10 15 3 Ulkovarusteet 10 20 5 10 5 Perustukset Perusmuurin vedeneristys - Kumibitumikermi 30 - Kuumabitumisively - Muovinen perusmuurilevy - Roudaneristys (EPS) Alapohjat Maanvarainen betonilaatta - Lämmöneriste alapuolella, EPS, polyuretaani tms. 1950 20 50 50 Rakennuksen ikä 5 10 - Lämmöneriste alapuolella, mineraalivilla tai lastuvilla.1950 1970 Saavutettu 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla tai sahanpuru ja koolaus, lämmöneristettä ei ole laatan alla.1950 40 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla ja koolaus, lämmöneriste myös alla.1990 50 5 10 - Puurakenteinen rossipohja. 1700 Julkisivut - Lautaverhous - Rappaus 50 5 50 5 20 5 50 10 20 5 20

Ikkunat ja ulko-ovet - Puuikkunat - Puu-alumiini-ikkunat - Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit - Puurakenteiset parvekkeet - Puiset pihatasot ja terassit Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermikate - 1- kerroskate - 2- kerroskate, tasakatto - 2- kerroskate, harjakatto - 3- kerroskate - Bitumikermikate(asennettu ennen v. 1980) - Sinkitty ja maalattu rivipeltikate - Profiilipeltikate - Tiilikate - Kuitusementtikate - Räystäskourut ja syöksytorvet - Kattokuvut - Kattoikkunat 50 6-10 2 60 10 5 40 5-15 50 5-20 20 12 kk 25 10 1 30 10 1 30 10 1 35 10 1 Saavutettu Kuivien tilojen pinnoitteet - Muovimatto, vinyylilaatta, linoleum, korkkipinnoite 30 60 10-15 1-5 40 10-15 5 45 10 5 30 5-10 1 25-40 10 12 kk 30 5-7 3 50 5-7 5 - Tekstiilimatto 20 21

- Keraaminen laatta - Lautaparketti - Alustaansa liimattu parketti - Lautalattia - Lattialaminaatti - Seinien tapetointi ja maalaus - Kattojen pintakäsittely Märkätilojen lattiapinnoitteet - Muovimatto - Laatta ja kosteussulkusively(1980 1995 tehty) - Laatta ja bitumivedeneriste(1950 tehty) 50 25 5-15 40 5-15 40 5-15 15 20 30 20 5-10 3 Saavutettu 30 3 - Laatta ja massamainen vedeneriste((1999 jälkeen asennettu) 30 3 Märkätilojen seinäpinnoitteet - Laatoitus ja kosteussulkusively ja levyrakenne 15 3 - Laatoitus ja kosteussulkusively ja kiviainesrakenne 18 3 - Laatoitus ja massamainen vedeneristys - Muovitapetti - Muovipinnoitettu pelti - Pesuhuoneen panelointi - Saunan panelointi Märkätilojen kattopinnoitteet - Katon pintakäsittely Kiintokalusteet - Kuivat tilat - Märkätilat 30 3 12 3 30 3 12 3 20 5 20 10-15 5 25 15 22

Talotekniikka - Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa - Öljysäiliö, muovia, maassa - Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa - Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa - Öljysäiliö, terästä ulkona - Öljypolttimet, kevytöljy 50 10 10 40 10 10 40 10 10 30 10 10 40 10 10 15 12 kk - Lämmönvaihdin 10 30 - Teräslevykattila, öljy 30 40 12 kk - Yhdistelmäkattilat - Sähkökattilat - Maalämpöpumput 30 30 25 30 1 kk - Savupiippu, tiili - Savupiippu, elementeistä tehty, keraaminen piippu 50 12 kk 50 12 kk - Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu - Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätiloissa 40 12 kk - Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk - Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputkisto 50 12 kk - Vesijohdot, kupari - Vesijohdot, muoviputket - Vesijohdot, galvanoidut teräsputket 40 50 10-15 50 10-15 Saavutettu 23

- Jätevesiputkistot - Betoniputket - Valurautaputket - Muoviviemärit Saavutettu 50 12 kk 40 50 12 kk Ne rakenteet joita ei ole tässä taulukossa mainittu, löytyy Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta(kh-90-00403) 24