Paremmin joka päivä Hyvä vastaanotto Kallion terveysasemalla LOPPURAPORTTI 13.2.2013
Sisällysluettelo: Johdanto 3 Ongelmat 4 Tavoitteet 5 Mittaukset 5 Toimenpiteet 7 Pohdinta 9 Terveysasemalla Hyvä vastaanotto - projektiin osallistuneet 9 TYHY - päivän satoa 10
Kallion Hyvä Vastaanotto - Projekti Johdanto Kallion terveysasema sijaitsee Helsingissä keskustan tuntumassa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Hallinnollisesti se on osa Helsingin terveyskeskuksen terveysasema-osastoa ja se kuuluu Etelän terveysasemat tulosyksikköön. Kallion terveysaseman toiminta on alkanut v. 1965. Eläintarhantien äitiys- ja lastenneuvolapalvelut siirtyivät Kallion virastotaloon 15.2.1965. Unioninkadun sairaanhoitoasema sekä Säästöpankinrannan ja Unioninkadun aluelääkäreiden vastaanotot siirtyivät Kallion virastotaloon 1.3.1965. Kallion terveysaseman avosairaanhoidon toimitilat sijaitsevat Eläintarhantie 3 D ja E - rappujen ensimmäisessä ja kolmannessa kerroksessa. Laboratoriopalvelut ovat ensimmäisessä kerroksessa. Hammashoito, neuvola ja fysioterapia sijaitsevat toisessa kerroksessa. Kallion terveysaseman avosairaanhoidon perustehtävänä on huolehtia alueensa asukkaiden kansanterveyslain mukaisten avosairaanhoidon-, ehkäisyneuvonnan ja aikuisneuvonnan palveluiden järjestämisestä. Lääkäripalvelut lasten - ja äitiysneuvolaan annetaan terveysasemalta. Samassa rakennuksessa toimivat koko kaupungille palveluita antavat Helsingin kaupungin Keskitetty ehkäisyneuvonta sekä Tupakkaklinikka, jotka hallinnollisesti eivät kuulu Kallion terveysaseman toimintaan. Lääkäripalvelut Tupakkaklinikalle annetaan Kallion terveysasemalta. Alueellisesti Kallion peruspiiriin kuuluvat Sörnäisten, Siltasaaren, Linjojen, Torkkelinmäen, Harjun ja Alppilan alueet. 1.5.2011 uuden terveydenhoitolain tultua voimaan Kallion terveysaseman väestö on kasvanut terveysaseman valinnan vapauden myötä lähes 2000 henkilöllä. Suurin osa tästä määrästä on siirtynyt muilta alueilta Helsingistä valiten Kallion terveysaseman omaksi asemakseen. Kallion terveysaseman väestö on ollut viimeisimmässä mittauksessa tammikuussa tänä vuonna 39 919 henkilöä. Hyvä Vastaanotto- projektin alkaessa huhtikuussa 2012 väestön koko oli 38 938 henkilöä. Toukokuussa 2012, jolloin kartoitettiin lääkärivastaanottojen tarjontaa ja kysyntää, väestön määrä oli 39 015 henkilöä. Terveysasemalla on 16 lääkärivirkaa mukaan lukien ylilääkäri. Yksi lääkäreistä työskentelee supertutor-lääkärinä, jonka työajasta on varattu 50% yleislääketieteen erityiskoulutuksessa olevien lääkäreiden ohjaukseen. Viime vuonna ohjattavia yleislääketieteen erityiskoulutuksessa olevia lääkäreitä työskenteli terveysasemalla 8-9 lääkäriä kerrallaan. Vakituisten lääkäreiden osuus henkilökunnasta on reilu 60%. Heistä seitsemällä lääkärillä on yleislääketieteen erikoislääkärin koulutus. Lisäksi kolme vakituista lääkäriämme parhaillaan erikoistuu yleislääketieteeseen, mikä lisää lääkärisijaisten tarvetta. Yhdellä erikoislääkärillämme on psykoterapeutin pätevyys. Vakinaisten lääkäreiden osuus henkilökunnasta on vähentynyt vuosien myötä erityisesti eläkkeelle jäämisen takia. Positiivista on, että olemme viime vuoden aikana saneet vakinaistettua kolme lääkäriä. Lääkäritilanne oli Kallion terveysasemalla erittäin vaikea syksyllä 2010, jolloin pahimmillaan puuttui 30% lääkärityövoimasta. Vähitellen vuoden 2011 aikana tilanne korjaantui niin, että lääkärivakanssimme olivat täynnä syksyllä 2011. Avosairaanhoidossa työskentelee 15 omahoitajaa sekä osastonhoitaja. Omahoitajina toimivat kymmenen terveydenhoitajaa, kolme sairaanhoitajaa sekä kaksi perushoitajaa. Toimistossa on
työssä kuusi perushoitajaa. Lisäksi terveysasemalla työskentelee lääkintävahtimestari, joka avustaa toimenpiteissä sekä ensiaputilanteissa. Henkilökuntaan kuuluu myös vahtimestari. Erityistyöntekijöinä terveysasemalla on kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa sekä yksi päihdehoitaja. Lääkäri-hoitajatyöparimalli alkoi Kallion terveysasemalla joulukuussa 2010. 1.5.2011 alkaen Helsingin terveysasemilla on ollut käytössä ns. listamalli, joka takaa potilaalle valinnanvapauden lääkärin ja terveysaseman valinnan suhteen kerran vuodessa. Vain 22% Kallion terveysaseman väestöstä on valinnut omalääkärin, loput väestöstä hoidetaan yhteisvastuullisesti työparien kesken. Vakituisilla lääkäreillä on eniten omia potilaita. Suurimmat väestöt ovat kolmella vakituisella lääkärillä käsittäen reilu 700 potilasta. Yhden vakituisen lääkärin ja ylilääkärin listat ovat suljettu, mikä tarkoittaa ettei heitä voi toistaiseksi valita omalääkäriksi. Ylilääkäri tekee 30% työajastaan vastaanottotyötä loput hallintoa. Potilaiden hoitoon on käytettävissä 14,8 lääkärivakanssia. Ongelmat Listamalliin siirtymisen myötä jonot lääkäreiden ajanvarausvastaanotoille kasvoivat nopeasti kuuteen viikkoon. Osa potilaista jäi ilman aikaa. Koko viikon ajanvarausajat annettiin 2.5-3 päivässä. Ajanvarausaikojen riittämättömyyden takia lääkäreiden kiireellisille potilaille varatut ajat annettiin etukäteen ja ne täyttyivät ajanvarauspotilaista. Kiireelliset ajanvarausajat annettiin ensimmäisen puolen tunnin aikana työpäivän alkaessa eikä niitä siten ollut riittävästi. Päivystävällä lääkärillä oli liikaa potilaita eikä hänellä ollut enää minkäänlaista työrauhaa potilaiden hoitoon, koska hänen puhelimensa soi jatkuvasti ja hänelle tarjottiin lisää potilaita hoidettavaksi. Hoidon tarpeen arviota ei pystytty enää toteuttamaan. Osa kiireettömän ajanvarausajan tarvitsevista potilaista muuttui kiireellisiksi vain sen takia, etteivät he voineet odottaa montaa viikkoa aikaa ajanvarausvastaanotolle. Hoidon jatkuvuus ei myöskään enää toteutunut. Lääkäri - hoitajatyöparimallissa omahoitajien puhelintyö on lisääntynyt ja heidän ajanvarausajat ovat vähentyneet. Vuoden 2012 aikana kaikki Helsingin terveysasemat paitsi Oulunkylän terveysasema ovat siirtyneet takaisinsoittopalveluun, mikä on edelleen vähentänyt omahoitajien kiireellisten sekä kiireettömien aikojen määrää. Kallion terveysasemalla takaisinsoittopalvelu otettiin käyttöön 14.6.2012. Jatkuvat muutokset toiminnassa ovat kuormittaneet henkilökuntaa erityisesti viimeisen parin vuoden aikana. Työhyvinvointi on ollut koetuksella. Lääkäri - hoitajatyöparimalli otettiin käyttöön joulukuussa 2010. Samaan aikaan Kallion terveysasemalla oli merkittävä lääkärityövoiman puute. Listamalli tuli käyttöön toukokuussa 2011, minkä jälkeen alkoi kuukausittain listautua uusia potilaita Kallion terveysasemalla, vaikka edellisillekään potilaille ei ollut riittävästi aikoja. Puhelintyö koetaan kuormittavana ja sen osuus työajassa on koko ajan hoitohenkilökunnalla lisääntynyt. Keväällä 2012 emme olleet lainkaan tyytyväisiä toimintaamme. Halusimme muutosta ja Hyvä vastaanotto - projekti antoi meille siihen mahdollisuuden. Halusimme myös mitata toimintaamme. Meistä tuntui, ettei meillä ollut riittävästi henkilökuntaa hoitamaan sitä potilasmäärää, mikä meihin otti päivittäin yhteyttä.
Tavoitteet Ensimmäisessä Hyvä vastaanotto - seminaarissa sovimme, että pääasiallinen tavoitteemme on parantaa lääkärin ajanvarausaikojen saatavuutta sekä kiireellisten että kiireettömien potilaiden hoidossa. 1. Lääkärin kiireettömälle ajanvarausvastaanotolle pääsee 14 vrk:n sisällä 2.1.2013 lähtien. 2. Lääkärin kiireelliselle ajanvarausvastaanotolle pääsee samana päivänä 2.1.2013 lähtien. 3. Henkilökunnan työhyvinvoinnin parantaminen Mittaukset Lääkäriaikojen kysynnän ja tarjonnan mittaukset tehtiin 3.5.2012 sekä 7.5-18.5.2012 ( viikot 19-20 ). Tasapainolaskurissa näkyi selkeä vaje niin suunnitellun kapasiteetin ( -36% ) kuin toteutuneen kapasiteetin ( -28% ) osalta. Mittaushetkellä oli yksi lääkäri sairaslomalla sekä kaksi lääkäriä vuosilomalla. Tasapainolaskurin tulokset kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta vastasivat omia kokemuksiamme. Mittausten perusteella akuuttiaikojen tarve oli ajanvarausaikojen tarvetta suurempi ( 60%-40% ), mikä herätti epäilyksiä mittausten luotettavuudesta Hyvä vastaanotto - projektin toisessa seminaarissa. Mittausten perusteella reseptien uusintaan oli varattu sopivasti aikaa lääkärin työpohjassa. Puhelinaikoja tarvittiin vähintään 30 minuuttia / lääkäri päivittäin. Ajanvarausaikoja lääkärin kiireettömälle ajalle tarvittiin 270 aikaa viikossa. Kiireellisiä aikoja tarvittiin 370 aikaa viikossa. Sisäinen kysyntä oli vähäistä lukuun ottamatta puhelinaikojen kysyntää. Konsultaatioaikojen ( hoitaja konsultoi lääkäriä ) tarve oli selvästi tarjontaa vähäisempää. Mittaushetkellä terveysasemalla oli käytössä kolme aikatyyppiä kiireellisille ajoille ( TAK15, TAK20, TAK30) sekä ajanvarausajoissa kaksi aikatyyppiä ( TVO30 sekä TVO20). Varsinkin akuuttiaikojen erilaiset pituudet aiheuttivat sekaannusta ajanvarauksessa ja varsin yleisesti 30 minuutin akuuttiaikoja varattiin ajanvarauspotilaille. Maanantaisin ja torstaisin kiireellisten ajanvarausaikojen kysyntä oli selvästi muita päiviä runsaampaa. Tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kiireellisten ajanvarausaikojen tarve oli samansuuruinen.
Toimenpiteet Toukokuussa tehtyjen mittausten perusteella lääkäreiden ajanvarauspohjia muutettiin 30.7.2012 lähtien. Kiireellisistä ajanvarausaikatyypeistä valittiin käyttöön TAK20 sekä TAK15 ja TAK 30 - aikatyypistä luovuttiin kokonaan. Kiireellisiä ajanvarausaikoja lisättiin kaikille lääkäreille maanantaille reilusti jättämällä puhelinaika pois siltä päivältä. Tällä muutoksella saatiin päivystävän lääkärin työvuoro rauhallisemmaksi ja hän pystyi keskittymään vaikeasti sairaiden potilaiden hoitoon. Lisäksi sovittiin, että potilaat päivystävälle lääkärille tulevat hoitajavastaanoton kautta. Kiireettömät ajanvarausajat annettiin päivä kerrallaan ja niitä sai antaa enintään 7 pv eteenpäin. 10.9-14.9.2012 mittasimme ajanvarauksessa, kuinka monta potilasta jää ilman ajanvarausaikaa. Lisäksi kartoitimme uudelleen päivittäistä kiireettömien ja kiireellisten ajanvarausaikojen kysyntää. Tämän mittauksen perusteella kiireettömien ajanvarausaikojen kysyntä oli selvästi kiireellisten ajanvarausaikojen kysyntää suurempi ja aikojen suhdeluku oli päinvastainen kuin toukokuussa tehdyssä mittauksessa. Päivittäinen kiireellisten ajanvarausaikojen tarve oli alle 40% ja kiireettömien ajanvarausaikojen tarve yli 60%. Kiireelliset ajanvarausajat riittivät päivittäin varsin hyvin, vain yksittäisiä potilaita jäi ilman aikaa. Tässä tutkimuksessa kiireellisiä ajanvarausaikoja tarvittiin eniten maanantaina eikä torstai ollut enää ruuhkapäivä. Kiireellisiä ajanvarausaikoja tarvittiin maanantaina 82, tiistaina 65, keskiviikkona 70, torstaina 54 sekä perjantaina 41 aikaa. Kiireettömistä ajanvarausajoista oli selvä pula ja yli 400 potilasta jäi viikon aikana ilman aikaa. Todellinen ilman kiireetöntä ajanvarausaikaa jäävä potilasmäärä jäi avoimeksi, koska tutkimuksessa ei selvitetty, kuinka monta potilasta soitti useamman kerran ajanvaraukseen tutkimusviikon aikana. Mittauksen jälkeen lääkäreiden ajanvarauspohjissa muutettiin yksi akuuttiaika/pv kiireettömäksi ajanvarausajaksi. Työpohjiin tehtyjen muutosten jälkeenkin todettiin, että vastaanottoaikojen tarjonta on edelleen 20 tuntia alijäämäinen, vaikka kaikki lääkärit olisivat kokoajan töissä. Tässä vaiheessa uusia muutoksia työpohjiin ei enää tehty vaan päätimme suunnata energiamme terveysaseman muun toiminnan kehittämiseen ja aikojen saatavuuden parantamiseen tätä kautta. 17.9.2012 lääkäreiden työpohjat avattiin kolme viikkoa eteenpäin ja sen jälkeen kiireettömien ajanvarausaikojen loputtua on vapautettu uusi viikko. Terveysjohtajan luvalla saimme lääkäreille luvan tehdä lisätöitä 80 tuntia loka- ja marraskuun aikana. Lisäksi meillä oli loka- ja marraskuun aikana yksi lääkäri lomasijaisena. Lisätyömäärästä toteutui lokakuun aikana 70 tuntia. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan terveysaseman kiireettömät ajat riittivät loka-marraskuun vaihteessa koko viikon kaksi viikkoa peräkkäin. 12.11.2012 T3 - vapaa aika oli 23 päivää. Marraskuussa lisätyömäärä jäi 40 tuntiin. Marraskuun lopulla päätettiin kuitenkin maksaa ylityöt rahana kaikille Helsingin terveyskeskuksessa työskenteleville lääkäreille, mikä paransi lääkäriaikojen saatavuutta myös Kallion terveysasemalla merkittävästi enemmän kuin mitä lisätyönä olisi pystytty saamaan aikaan. 26.9.2012 ylilääkäri Kati Liukko kävi esittelemässä henkilökunnalle Sipoon terveysaseman Hyvä vastaanotto-projektia. Esityksen jälkeen muutama hoitaja mietti siirtymistä töihin Sipoon terveysasemalle. Kati Liukon esityksellä oli myös tarkoitus valmistaa henkilökuntaa parin päivän kuluttua pidettävään työhyvinvointipäivän terveysaseman kehittämisosioon. 28.9.2012 vietimme työhyvinvointipäivää Tuohilammella. Käytimme päivästä kaksi tuntia aikaa terveysaseman kehittämistoimintaan. Työryhmä esitti kymmenen terveysaseman toiminnan kehittämiseen liittyvää kysymystä henkilökunnalle saatavuuden parantamiseksi. Jokainen terveysaseman työntekijä valitsi näistä kysymyksistä mielestään kolme tärkeintä ja laittoi paperille oman ratkaisuehdotuksensa. Hiljaiseen työskentelyyn käytimme 15-20 minuuttia, minkä jälkeen kävimme yhdessä läpi ratkaisuehdotukset niihin kysymyksiin, joihin oli tullut eniten vastauksia.
Keskustelu oli erittäin antoisaa ja rakentavaa. Työryhmä keräsi työhyvinvointipäivän jälkeen kaikki vastaukset tehtyihin kysymyksiin ja ne käytiin läpi lokakuun lopulla powerpoint-esityksenä terveysaseman työpaikkakokouksessa. Tämä esitys on lopussa liitteenä. Kolmannen Hyvä vastaanotto - seminaarin aikana valitsimme työhyvinvointipäivän annin perusteella terveysaseman kehittämissuunnitelmiksi hoidontarpeen arvion parantamisen, työntekijän perehdytyksen tehostamisen, terveysaseman sisäisten hoitopolkujen selkiyttämisen, omahoitajien vastaanottoaikojen saatavuuden parantamisen sekä terveysaseman toimiston toiminnan parantamisen. Hoidon tarpeen arvion parantamisen tavoitteena on yhtenäistää ajanvarauskäytäntöjä ja että ajanvarausajat kohdentuisivat oikein. Toimintasuunnitelmana on, että kaikilla aikoja antavilla hoitajilla on puhelimen välittömässä läheisyydessä jo aikaisemmin ajanvaraukseen tehty ohjeistus. Hoitaja - ja toimistokokouksissa käydään ohjeistus läpi ( sairaanhoitajan käsikirja sekä avokehryn ohje ). TKONS-aikatyypin käyttöönotto hoitajille jäi avoimeksi. Työntekijän perehdytyksen tehostamisen tavoitteena on tuoda talon tavat tiedoksi. Lääkäreitten sähköistä perehdytyskansiota alkaa laatia yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri lähiesimiestehtävänä. Hoitajien perehdytyskansion laatiminen jätettiin osastonhoitajan tehtäväksi. Uudelle työntekijälle nimetään jatkossa henkilökohtainen perehdyttäjä. Lääkäreiden perehdytyksestä vastaavat ylilääkäri sekä supertutor-lääkäri, toimistotyöntekijän perehdytyksestä vastaa perushoitaja Jaana Helin ja hoitajien perehdytyksestä vastaa terveydenhoitaja Jaana Saukkonen ( hoitajatutor ). Ensihoitohuoneen esittelystä uusille työntekijöille vastaavat perushoitaja Jaana Helin sekä terveydenhoitaja Jaana Saukkonen. Sisäisten hoitopolkujen selkiyttämisen tavoitteena on yhtenäistää hoitokäytäntöjä terveysaseman sisällä. Rohtopajat on sovittu pidettäväksi 12.2.2013 sekä 6.3.2013. Näissä pajoissa kerrataan aikaisemmissa rohtopajoissa sovitut hoitokäytännöt. Lisäksi nimettiin vastuuhenkilöt tavallisimpien tautien hoitopolkujen kehittämistä varten. Tautiryhmät: diabetes, verenpainetauti, sydäntauti, astma, COPD, reuma, raskauden ehkäisy ja keskeytys, matkailijarokotukset sekä maahanmuuttotarkastukset. Y-aseman päivittämisestä huolehtii osastonhoitaja apuna ylilääkäri. Perehdytyskansiot, rohtopajayhteenvedot sekä hoitopolkujen päivitykset talletetaan jatkossa Y-kansioon. Kallion Terveysasema Omahoitajien vastaanottoaikojen saatavuuden parantamiseksi tehtiin kysynnän ja tarjonnan mittaukset tammikuussa 14.1-25.1.2013. Tulokset ovat vielä analysoimatta. Omahoitajien ajanvarauspohjat yhtenäistettiin jo viime syksynä samaan aikaan kuin lääkäreiden työpohjia muokattiin. Toimiston toiminnan parantaminen aloitetaan tekemällä toimiston perushoitajan päiväaikaisen työajan seurantaa viikon ajan. Mittausten ajankohta sovitaan myöhemmin keväällä. Mittauksen jälkeen sovitaan toimiston kehittämispäivä, jossa voidaan yhdessä toimiston perushoitajien kanssa sopia toimistotyön kehittämissuunnitelmat työn sujuvuuden parantamiseksi.
Pohdinta Asetimme Hyvä vastaanotto - projektin alussa kolme tavoitetta. Parhaiten näistä tavoitteista on toteutunut lääkärin kiireellisten vastaanottoaikojen päiväkohtainen riittävyys. Lääkärin kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuuden suhteen emme ole päässeet tavoitteeseen, joskin nämäkin ajat riittävät aikaisempaa paremmin. Kaikilla lääkäreillä ajanvarausajat eivät edelleenkään riitä koko viikkoa. Perjantaina 1.2.2013 T3- vapaa aika oli 37.5 %:lla lääkäreistä 28 päivää, 37.5 %:lla lääkäreistä oli vapaana 1-2 aikaa tälle samalle viikolle ja 25 %:lla lääkäreistä ei ollut varattavissa aikaa tälle viikolle. Osittaista helpotusta resurssipulaan on tulossa, sillä Kallion terveysasemalle on saatu uudet virat lääkäri-hoitajatyöparin palkkaamista varten. Uusi lääkärivakanssi saadaan täytettyä osittain maaliskuun alussa, mutta näillä näkymin täysiaikaisesti vasta loppukesästä. Hoitajan saamme palkattua virkaan jo keväällä. Tieto uusista vakansseista on saatu tämän vuoden tammikuun lopulla. Omahoitajien kiireellisten ja kiireettömien ajanvarausaikojen riittämättömyys on yksi suurimmista ongelmista tällä hetkellä. Hoitajien lyhyet poissaolot ovat selvästi lisääntyneet takaisinsoittopalvelun myötä ja nimenomaan puhelintyö koetaan erittäin kuormittavana ja useana päivänä takaisinsoittoja hoidetaan ylityönä. Välillä on ollut päiviä, jolloin lähes puolet omahoitajista on ollut sairaana. Hoitajien työhyvinvoinnin lisääminen tulee olemaan jatkossa ykkösprioriteettimme. Eli myöskään kolmas Hyvävastaanotto - projektin tavoitteemme lisätä työhyvinvointia ei ole toteutunut. Terveysaseman kehittämistyö on vasta aluillaan Hyvä vastaanotto-projektin loppuseminaarin lähestyessä. Hyvä vastaanotto - projekti on auttanut meidät työn alkuun - kiitos siitä projektin vetäjille. Tämän projektin myötä olemme saaneet paljon tietoa siitä, miten voimme jatkaa kehitystyötä eteenpäin ja saada Kallion terveysasema toimimaan paremmin joka päivä! Terveysasemalla Hyvä vastaanotto - projektiin osallistuneet Anne Kaijasilta, Nina Pyy, Marjut Jokinen, Jaana Helin, Sinikka Ylisirniö, Terhi Hartikka, Tarja Vuorte, Johanna Huttunen sekä Nina Kuusisto.
TYHY - päivän satoa Miten parantaa vastaanoton sujuvuutta hyvä hoidon tarpeen arvo ajanvarauksen aikana suunnitelman lukeminen ja sen noudattaminen selkeät ja huolelliset suunnitelmat lääkäreiltä/hoitajilta laboratoriolähete valmiiksi seuraavaa kontrollia varten suunnitelmaan seuraava kontrolli kk/vuosi, omahoitaja vai lääkäri potilaan omaseurannan tulokset mukaan vastaanotolle samoin reseptit käynti laboratoriossa, tarvittaessa lääkäriä/hoitajaa konsultoiden hoitajan vastaanotto ennen lääkärin vastaanottoa samalle lääkärille samassa asiassa potilaskansio ( ekg ) jo valmiina sisäiset hoitopolut ( RR, dm, astma ) monisairaan potilaan on hyvä valita oma lääkäri Miten parantaa hoidon jatkuvuutta paljon käyntejä - ohjattava samalle lääkärille reseptit lääkärille, joka potilasta hoitanut puhelinaikoja riittävästi jos pyytää kontrolliin viikon päästä, pitää varata itse aika pyritään varaamaan aika samalle lääkärille, joka on asiaa hoitanut varataan aika ensisijaisesti lääkärille/hoitajalle, joka tuntee potilaan pyritään hoitamaan potilaan asia mahdollisimman loppuun asti jo ensimmäisellä kerralla kerrotaan suunnitelma myös potilaalle suunnitelmaan selvästi seuraava kontrolli, onko vastaanotto vai soitto ja koska. Omahoitaja vai lääkäri?
Mitä asioita voi hoitaa etukäteen ennen vastaanottoa käynti laboratoriossa tarvittaessa lääkäriä tai hoitajaa konsultoiden mitä tutkimuspyyntöjä voi hoitajat tehdä? aiempien tietojen tilaus jos annetaan akuuttiaika, ei tarvitse kirjoittaa tekstiä puolta sivua ajanvarauksessa Miten hyödyntää kaikkien osaaminen erityisosaamisen hyödyntäminen kielitaidon kartoitus jos ei osaa, kysyy neuvoa ja noudattaa ohjetta ottaa neuvot opiksi, ettei samaa asiaa tarvitse kysyä useasti lapset, raskaana olevat, toimenpiteet psyykepotilaat, monipistosdiabeetikot Mitä asioita voi ratkaista puhelimessa yksinkertaisia asioita: laboratoriotulokset, lääkehoidon vaste, rtg-vastaukset ei ylimääräisiä puhelinaikoja ilman lupaa annettu puhelinaika, vaikka suunnitelmassa vastaanotto annettu puhelinaika, koska vastaanottoa ei saatavilla ohjelmoidaan laboratoriokokeet, uusi soitto seuraavana päivänä akuutti kriisitilanne: annetaan kriisipäivystyksen yhteystiedot, itsemurhavaarassa olevat potilaat ohjataan Auroraan laboratoriolähetteet/resepti ilman vastaanottoa, jos asia selkeä ja tuttu vastaanottoaika, jos edellisestä käynnistä pitkä aika riittävä haastattelu/hoidon tarpeen arviointi hyvät hoito-ohjeet, kaikissa asioissa ei tarvitse tulla vastaanotolle vastataan napakasti
Minkä asian parantaminen vaikuttaa eniten työhyvinvointiisi vastaanottoaikojen ( sekä lääkäreiden että hoitajien ) saatavuus joustavuus, ja oman aikataulun muokkaaminen hyvän yhteishengen parantaminen yhteinen tavoite/yhteiset ohjeet/rohtopajakertaus tiedonkulun parantaminen uusia asioita paljon, epäselvää mikä on uusin käytäntö organisointi/työtehokkuus/järjestelmällisyys/työkaverit huomioon asiakaslähtöisyys lisää toimistohenkilökuntaa sähköpostin lukemiseen riittävästi aikaa ottaa vastuu tekemisistään, ei siirtää asiaa toiselle vähemmän puhelintyötä matala kynnys käydä keskustelemassa asianosaisen kanssa ongelmakohdissa rakentavaa keskustelua, ei pyritä olemaan aina itse oikeassa kuunnellaan muidenkin näkökulmia vahva, tasapuolinen esimies hoitajilla vuorotellen ns. väljempi päivä, jotta poissaolevan vastaanotto sujuisi positiivinen suhtautuminen työhön, ei etsitä syntipukkia hyvä yhteistyö ammattiryhmien välillä autetaan työkaveria Uuden työntekijän perehdytys perehdytyskansio tutorhoitaja vierihoito opastus, jos tekee väärin
Poikkeustilanteisiin varautuminen ammattiryhmittäin pitäisi olla jokaisella yksi päivystysaika varalla joustoa joka ammattiryhmässä iltapäiväpuhelinvuorot: ketkä jäävät vastaamaan selkeät suunnitelmat, miten edetään pidetään kiinni sovitusta, ei sooloilla Konsultaatiolääkärin työvuoro tietty määrä potilaita vuoron aikana, joista soitetaan, ei automaattisesti listalle aikatyyppi? Miten hyödyntää sähköistä asiointia selkeä koulutus pienryhmissä. Kun asia on hyvin päässä, helpompi hyödyntää. vastuuhenkilö, jolta kysyä ja antaa kritiikkiä ei jatkotoimenpiteitä vaativien laboratoriokokeitten viestintä Konsultaatioaikojen sisältö selkeä kysymyksen asettelu ei tarvitse soittaa, jos annettu konsultaatioaika lääkärin konsultointi puhelimessa samatien, jos nopea kysymys ei mielellään soittoja Toimisto toimiston yhteinen palaveri, johon kaikki pääsevät tiedonkulun parantaminen työn organisointi toimiston apuna hoitaja