HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI Laajasalon terveysasema

Transkriptio

1 2012 Laajasalon terveysasema ayl Anne Autio oh Eija Lempinen tkl Tiina Hillu sh Kati Mure th Tarja Rask ph Leena Leino ph Pirjo Voutilainen HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI

2 Sisällysluettelo 1 Taustaa Tasapainomittaus Tasapainomittauksen toteuttaminen Lääkärit Hoitajat Mittaustulosten pohdinta Hyvä vastaanottoprojektin eteneminen 3.1 Seminaarit ja kokoukset 3.1 Lääkäreiden työpohjien hallinta 3.2 Hoitajien työpohjien muutokset 3.3 Muu kehittämistyö 4 Johtopäätökset 4.1 Tulokset ja pohdinta Kehittämisen haasteet ja jatkosuunnitelmat... Liitteet 1 Hyvä vastaanotto loppuraportti Laajasalon terveysasema

3 1. Taustaa Laajasalon terveysasema kuuluu Helsingin terveysasemat- osaston idän terveysasemien tulosyksikköön. Laajasalon terveysaseman perustehtävänä on huolehtia alueensa asukkaiden kansanterveyslain mukaisten avosairaanhoidon-, ehkäisyneuvonnan ja aikuisneuvonnan palvelujen järjestämisestä. Äitiys- ja lastenneuvolapalveluista vastaa neuvolayksikkö, joka ostaa lasten- ja äitiysneuvolan lääkäripalvelut terveysasemalta. Laajasalon terveysaseman tiloissa toimii erillisenä toimintanaan myös kotisairaanhoito, sosiaalija perheneuvola sekä hammashoitola. Lisäksi terveysasemalla tarjotaan psykiatrisen erikoissairaanhoitajan ja päihdehoitajan palveluja sekä fysioterapeutin akuuttivastaanottoja. Terveysaseman tiloissa ei ole laboratoriota eikä röntgeniä. Laajasalon terveysaseman kokonaisväestö on mittauksessa asukasta ja avosairaanhoidon lääkäreiden ja hoitajien yhteispeittävyyspeittävyys v 2011: 44,84%. Väestön rakenne vastaa keskimääräistä helsinkiläisväestöä koko Helsinkiin laajentuneen listautumismallin jälkeen alue on kasvanut 220 potilaalla, joista terveysasemalle on laskennassa listautunut ja työpareille potilasta. Alueen väestön ennustetaan kasvavan ihmisellä v välisenä aikana. Lisäksi Laajasalon alueelle on suunnitteilla vuosina rakennettava asukkaan Kruunuvuorenrannan asuinalue Laajasalon terveysasemalla toimii yhdeksän työparia. Toimistossa työskentelee 3 perushoitajaa. Avosairaanhoidon omahoitajina toimii 3 perushoitajaa, yksi sairaanhoitaja ja 5 terveydenhoitajaa vakituisissa viroissa. Lääkäreiden vakansseista kahdeksan on täytetty ja 2 lääkäriä on virkavapaalla. Omahoitajien suhteen työvoimatilanne on pitkään pysynyt hyvänä, mutta sekä toimiston että lääkäreiden suhteen on ollut ongelmana suuri vaihtuvuus sekä vaikeus saada sijaisia ja vakituisia työntekijöitä vapaisiin virkoihin. Laajasalon terveysaseman toimintakulttuuri on perinteisesti ollut kehitysmyönteinen. Laajasalon terveysasema on osallistunut kaupungin ensimmäiseen takaisinsoittojärjestelmän pilotointiin v2008 lähtien, lääkäri-hoitaja työparimallin pilotointiin alkaen sekä listautumismallin pilotointiin alkaen. Hyvä vastaanottoprojektin aikana terveysasemalla kehitettiin myös varfariinipotilaiden hoitoa erillisen antikoagulanttiprojektin myötä (omahoitokoulutukset, ekirje) sekä siirryttiin Genysis- takaisinsoittojärjestelmään. Jo ennen hyvä vastaanottoprojektin alkamista oli Laajasalon terveysasemalla vastaanottojen aikatyyppejä yhtenäistetty ja akuuttiaikojen määrää pyritty kohdentamaan kysyntää vastaavaksi sekä siirtämään kokousajat pois suuren kysynnän päivistä (maanantai ja perjantai). Akuuttilääkäri- ja hoitajatoiminta oli vakiintunut jo ennen työparimalliin siirtymistä. Takaisinsoittojärjestelmän pilotoinnin myötä yhteydenotot on kyetty turvaamaan. Laajasalon terveysasema osallistui myös lääkekirjaamisen Rohto-BT pilotointiin, jonka myötä lääkityskirjaamiseen ja lääkekorttien päivitykseen oli kiinnitetty huomiota ja reseptiliikenne oli poikkeustilanteita lukuun ottamatta sujuvaa (poikkeustilanteiksi arvioitiin toimiston tai lääkäreiden huono sijaistilanne sekä kesäsulun aiheuttamat muutokset). Siten yhteydenottoa tai reseptiliikennettä ei katsottu keskeisiksi kehittämiskohteiksi. HV-projektiryhmässsä suurimmaksi ongelmaksi arvioitiin lääkärien vastaanotto- ja puhelinaikojen huono saatavuus, joka nähtiin tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Lisäksi terveysaseman tilanteeseen vaikutti listautumismallin myötä tapahtunut aktiivisesti terveysaseman palveluja käyttävien potilaiden (=avainpotilaat) määrän kasvu, joka vaikuttaisi oleellisesti lisänneen kysyntää ja terveysaseman työmäärää, josta syystä työn hallinnassa oli vaikeuksia sekä lääkäreillä että hoitajilla. Terveysaseman henkilökunta koki olevansa tilanteessa, jossa uudenlaiselle toiminnan kehittämismallille ja erityyppiselle terveysaseman tietotaitoa ja laaja-alaista osaamista hyödyntävälle muutokselle koettiin olevan tarvetta. HV-projektia edesauttoi se, että terveysasemalla oli kokemus hyvästä tilanteesta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtasivat tilanteessa, jossa reppu oli kyetty purkamaan (alkuvuosi 2010). 2 Hyvä vastaanotto loppuraportti Laajasalon terveysasema

4 2.Tasapainomittaus 2.1 Tasapainomittauksen toteuttaminen Hyvä vastaanottomittauksen suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta vastasi hyvä vastaanottotiimi. Hoitajakokouksessa päädyttiin siihen, että koko mittaus suoritettaisiin kerralla viikolla 45-46, jolloin mittaaminen oli työlästä, mutta saatiin tehtyä kerralla. Tulokset esiteltiin henkilökunnalle TYHY-päivänä Tulokset jouduttiin tallentamaan kahdesti, koska tulosten graafinen näkymä hävisi, muuttui mustaksi. Tallennukseen käytetty muistitikku osoittautui vialliseksi ja hajosi lopullisesti TYHY-päivän esityksessä. Näin ollen Laajasalossa ei ollut käytettävissä graafisia tuloksia eikä T3- eikä myöskään VAS kipujana-taulukkoa. Tiedostoista kyettiin poimimaan lääkäreiden ja omahoitajien kysyntä eli akuutti-, vastaanotto- ja puhelinaikamäärät. Nämä muunnettiin tarvittavien aikojen määräksi (lääkäreillä akuuttiaika 20min, kiireetön vastaanotto 30min). T3-vastaanottoaikoja seurattiin ja tallennus kyettiin toteuttamaan maaliskuussa, kun erillisellä pyynnöllä saatiin uusi T3-seurantalaskuri. VAS- kipujanaan ollaan kehitettämässä numeraalisen seurannan sijasta palloseuranta, jossa työpäivän sujuvuutta arvioidaan kahvihuoneessa olevien värillisien pallojen avulla ja kommentteja työpäivästä/työviikosta kerättiin erillisille liimalapuille. Numeerista seurantaa kokeiltiin PDSA-syklien yhteydessä, mutta se koettiin jatkuvana seurantamuotona hankalaksi. VAS-kipujanaseurantaa ei ole vielä aloitettu, mutta kipujanamittauksen tarve on tiedostettu. 2.2 Lääkärit Tasapainolaskurin tulosten mukaan akuuttiaikojen kysyntä oli hieman suurempaa kuin kiireettömien vastaanottoaikojen ( tarve 150/104 viikossa eli 60%/40%). Akuuttiaikojen tarve vastasi melko hyvin terveysasemalla aiemmin käytettyä akuuttiaikojen ohjetta (maanantaisin 5 akuuttiaikaa, muina päivinä 4). Akuuttiaikojen päivä-kohtainen tarve oli laskurin tulosten mukaan: maanantai 45 aikaa( 5 aikaa/lääkäri), tiistai ja perjantai 30 aikaa (4 aikaa/lääkäri), keskiviikko 21 aikaa( 3 aikaa/lääkäri) ja torstai 24 aikaa( 4 aikaa/lääkäri). Pienin aikojen kysyntä oli torstaisin ja suurin maanantaisin. Tämä vastasi hyvin aikaisempaa kokemusta. Neuvola-aikoja ei tasapainomittauksessa laskettu. Vastuuneuvolahoitajan arvio lääkärin vastaanottoaikojen tarpeesta oli äitiysneuvolaan 12 aikaa viikossa, laajennettuja neuvola-tarkastuksia 10 viikossa, muita lastenneuvola-aikoja 18 aikaa viikossa. Viimeksi mainittujen määrä arvioitiin olevan todennäköisesti liian suuri, koska v 2011 oli katsottu 5v neuvolaikäisiä ylimääräisesti laajennettujen neuvolatarkastusten alkaessa ja arvio tehtiin vuoden 2011 lukujen perusteella. 2.3 Hoitajat Hoitajien työpohjiin tehtiin muutoksia vuoden 2012 alussa siten, että omahoitajien (perushoitajat, terveudenhoitajat, sairaanhoitajat) työpohjat tehtiin keskenään yhteneväisiksi. Maanantaipäivä muutettiin akuuttipainotteisemmaksi poistamalla useita kiireettömiä vastaanottoaikoja. Lisäksi perushoitajille luotiin akuuttivastaanottoaikoja, joita ei aiemmin työpohjilla ollut lainkaan. Äkillisiin poissaoloihin varauduttiin työpohjissa siten, että kaikille hoitajille laitettiin iltapäivään aikatyyppi, jotka otettiin käyttöön varasuunnitelman mukaisesti ja aukaistiin samana päivänä tarpeen mukaan. Työpohjiin lisättiin myös enemmän puhelintyöaikaa. Alustavan suunnitelman mukaan aamun puhelinaikaa pidennettiin kaikkina päivinä klo 9.30 saakka ja keskipäivän puhelinaikaa maanantaisin klo saakka. 3 Hyvä vastaanotto loppuraportti Laajasalon terveysasema

5 2.4 Mittaustulosten pohdinta Mittaustulosten tulos oli odotetun tyyppinen. Lääkäreiden puhelinaika arvioitiin olevan todellisuudessa suurempi, mutta seurannassa puhelinaikojen tarvittava määrä osoittautui olevan pitkälti mittausten mukainen. Mittauksessa keskeiseksi osoittautui akuutti- ja kiireettömien vastaanottoaikojen määrä ja päiväkohtaiset erot. Lisäksi sekä lääkäreiden että hoitajien työpohjissa todettiin suurta vaihtelua, jota pyrittiin vähentämään. Ongelmakohdaksi muodostui virheellisen suuri lääkäreiden akuuttiaikojen tarve. Lisäksi mittauksessa olisi jälkikäteen arvioiden ollut hyvä mitata myös neuvola-aikojen määrä. 3 Hyvä vastaanottoprojektin eteneminen 3.1 Seminaarit ja kokoukset Hyvä vastaanottoprojektin etenemistä suunniteltiin hyvä vastaanottotiimin tapaamisissa sekä seminaareissa. Henkilökuntaa pyrittiin sitoutettamaan HV-projektiin yt kokouksissa, TYHY-päivinä, hoitajapajassa sekä erillisessä hyvä vastaanotto-seminaarissa, johon oli kutsuttu Koskelan terveysaseman edustajat kertomaan Koskelan kokemuksista. Kokousaikatauluissa pysymistä hankaloittivat projektin aikana muut käynnissä olevat projektit (Genysis- takaisin-soittojärjestelmä, ak-projekti), sairaslomat sekä tiimin jäsenien päällekkäiset lomat ja muut kokoukset. HV-seminaarit , , , 11.5, HV festivaali Hyvä vastaanottotiimin tapaamiset v 2011 ( 3 kertaa) 18.11, 24.11, 8.12, v 2012 (13 kertaa) 4.1, 13.1, , , , , , , , , , , Yt kokoukset jossa myös hyvä vastaanottoteema (5 kertaa): , , , (HV seminaari), HV-teeman mukainen hukkapaja hoitajille TYHY-päivä : mittaustulosten esittely ja jatkosuunnitelmat. TYHY-päivä : hukka-teema ja toimenpidehuoneiden, postihuoneen ja opasteiden suunnittelu ja työhuoneiden siivous/järjestely 3.1 Lääkäreiden työpohjien hallinta HV- projektin päätavoitteeksi asetettiin lääkäreiden vastaanottoaikojen saatavuuden parantaminen. Saatavuutta mitattiin T3-ajalla viikottain. Tasapainolaskurimittaus tehtiin aikana, jolloin lääkärivajetta ei ollut. Tuloksena oli lääkäriaikojen balanssi -3% TYHY-päivänä esiteltiin mittauksen tavoitteet. Sekä hoitajien että lääkäreitten työpohjia päätettiin muokata. Lääkäreiden työajan teko ja hallinta siirrettiin apulaisylilääkärille, joka huolehti myös seurannasta sekä kehitti seurannassa tarvittavat laskurit ja seurantamittarit. Työpohjien hallinnasta tehtiin myös johtajaseminaarin A3-muutostyö (liite 1). Lääkäreiden työpohjien keskitetty suunnittelu ja hallinnointi alkoi Kevään 2012 aikana kehitettiin myös seurantamittarit. Kevät kuluikin pitkälti hallinnan opettelemiseen ja kokonaiskuvan hahmottamiseen. Tasapainolaskuri laskee tarvittavat vastaanottoajat tunteina, joka sopii hyvin ns blokkimallisiin työpohjiin, joita Laajasalon terveysasemalla ei ollut käytössä. Sen sijaan terveysasemalla oli vakiintunut akuuttiaikatyyppi 20min (TAK20) ja suurin osa kiireettömistä vastaanottoajoista oli 30 minuutin aikoja (TVO30). Tasapainomittauksen kysyntä ilmoitettiin tunteina/päivä ja se muutettiin vastaanottojen lukumääräksi/ 4 Hyvä vastaanotto loppuraportti Laajasalon terveysasema

6 päivä. Siten oli helpompi laskea työpohjista kysynnän ja tarjonnan toteutumista terveysasematasolla sekä arvioida mikä olisi sopivin vastaanottojen määrä/ työpäivä, jossa työajassa pysyminen olisi mahdollista. Puhelinaikojen määrä arvioitiin laskurin tulosten perusteella liian pieneksi ja 30 minuutin sijasta päätettiin jatkaa entisellä tunnin puhelinajalla. Aikaisempi TPUH5-aikatyyppi muutettiin TPUH10-aikatyypiksi. Seurannassa puhelinaikojen mittaustulos vaikutti sittenkin vastaavan todellista puhelinaikojen tarvetta, mutta puhelinaikojen liian suuri määrä osoittautui hyväksi varakeinoksi keventää lääkärin liian raskasta työpäivää tai lisätä akuuttiaikojen määrää. Mittauksen mukaan lääkäreiden vastaanottojen määrät laskettiin tätä varten kehitetyllä excel-pohjaisella työviikkolaskurilla (liite 2) päiväkohtaisesti siten, että akuuttiaikojen kysyntä ja tarjonta kohtasivat ja että neuvolan lääkäriaikojen määrä kyettiin turvaamaan mahdollisimman hyvin käytössä olevat resurssit huomioiden. Mikäli lomien tai sijaisuuksien vuoksi lääkäriaikojen määrä oli vähäisempi, kiireettömien avosairaanhoidon vastaanottojen määrä jäi pienemmäksi (balanssi miinus-merkkiseksi). Terveysaseman tasolla seurattiin kysynnän ja tarjonnan tasapainoa sekä käyttämättä jääneitä vastaanottojen määriä. Työpohjien hallinnalla pyrittiin myös lääkäreiden työajan ylitysten vähenemiseen ja työajan seurannan helpottamiseksi siirryttiin seuraamaan työaikaa graafisesti. Lääkäreiden työpohjia yhtenäistettiin siten, että aamuisin oli kiireettömiä vo-aikoja, neuvola-aikoja ja iltapäivällä oli akuuttiaikoja sekä puhelinaikoja. Kokeneimmille lääkäreille vapautettiin suuremman kysynnän vuoksi enemmän kiireettömiä vastaanottoja. ja vastaavasti akuuttipotilasvirtaa ohjattiin sijaisille ja nuoremmille lääkäreille. Poissaolot (koulutukset, lomat, tasauspäivät) ilmoitettiin 2kk aikaisemmin ja ne kirjattiin Laajasalon Outlook-kalenteriin, johon merkittiin myös lääkäreiden akuuttivuorot ja yt-kokoukset. Työpohjien rakennetta ja työajan ylitystä seurattiin lääkäreille ja hoitajille tehdyllä PDSA-arviolla viikoilla 1 ja 2, jonka perusteella vastaanottojen määrää vähennettiin työajassa pysymisen ongelmien vuoksi (liite 3). Akuuttipotilaiden ohjautuvuutta ja akuuttivuoroon ohjautuvia ylivuotopotilaita mitattiin viikolla 6 (liite 4). Jälkimmäisessä seurannassa pyrittiin myös parantamaan myös konsultaatiota kokeilemalla ns välipuheluita. Lääkäreiden työpohjien hallinnassa pystyttiin purkamaan reppua lääkäritilanteen pysyessä hyvänä. Sopiva potilasmäärä päivässä vaikuttaisi useimmille lääkäreille olevan 9 normaalipäivänä, 8 kiireettömien vastaanottojen määrän ollessa suuri, 7 akuuttivuoropäivänä ja 10-14, jos työpäivä on akuuttipainotteinen. Vaikuttaisi siltä, että laskelmien mukaan tehdyissä työpäivissä ruuhkaisien kiirepäivien määrä vaikuttaisi olevan aikaisempaa vähäisempää. Lisäksi työajan hallinta vaikuttaisi olevan aikaisempaa parempaa osin syystä, että tasausajat kyetään suunnittelemaan paremmin. Vaikuttaisi myös siltä, että kokous- ja lomapäivät ovat aikaisempaa paremmin suljettu ajanvarauksilta, jolloin lääkärit ovat päässeet paremmin kokouksiin ja koulutuksiin eikä ajanvarauksia ole jouduttu siirtämään. Lisäksi tuntumana on, että akuuttivuoroissa ylivuotopotilaita ja ruuhkaa olisi aiempaa vähemmän. Työpohjien hallinnassa ongelmaksi osoittautui liiallinen akuuttipainotteisuus, jonka arvellaan johtuvan sekä flunssakauden loppumisesta että puhelinjärjestelmän aiheuttamista ongelmista (puheluita ei kyetty purkamaan ennen iltapäivää, jolloin akuuttiajat olivat jo menneet). Seurannassa korostui jatkuvan seurannan merkitys eli vapaaksi jääviä akuuttiaikoja on seurattava päiväkohtaisesti ja tarvittaessa vähentää akuuttiaikojen määrää. Lisäksi toimiston merkitys akuuttiaikojen vaihtelun selvittämiseksi osoittautui keskeiseksi. Ongelmakohdaksi muodostui myös se, että työpohjien hallinta osoittautui yhdelle ihmiselle haasteelliseksi ja ongelmana oli se, että työpohjien luomisessa oli viiveitä. Jatkossa tarkoituksena on siirtää työpohjien hallintaa useammalle kuin yhdelle ihmiselle (ayl, 2 perushoitajaa) sekä aloittaa akuuttiseuranta siten, että kausiluontoisiin vaihteluihin kyettäisiin reagoimaan nopeammin. 5 Hyvä vastaanotto loppuraportti Laajasalon terveysasema

7 3.2 Hoitajien työpohjien muutokset Omahoitajien työpäivien parempi hallinta suunnitellummin ei ole vielä käytännössä onnistunut, koska henkilökunnalla on ollut paljon poissaoloja (lomat ja sairauslomat). Perushoitajat ovat joutuneet olemaan toimistotyössä ollen siten pois vastaanottotyöstä. Ongelmia on ollut myös alkaneessa takaisinsoittojärjestelmässä, jonka myötä puhelintyön määrää on jouduttu lisäämään. Puhelinruuhkien vuoksi aamun puhelinaikaa on jouduttu pidentämään klo saakka. Ohjautuvuusongelmien vuoksi omahoitaja ei ole ollut entiseen tapaan asiakkaan tavoitettavissa, josta syystä hoitajien konsultaatio- ja soittopyynnöt ovat lisääntyneet. Akuuttiaikojen ja puhelinajan lisäys on puolestaan johtanut kiireettömien ajanvarausaikojen vähenemiseen. Ongelmista huolimatta omahoitajien T3- ajat ovat kuitenkin lyhentyneet verrattuna syksyn 2011 tilanteeseen. 3.3 Muu kehittämistyö HV- projektissa pyritään parantamaan saatavuutta (S), vähentämään vaihtelua (V), vähentämään kysyntää (K) ja purkamaan reppu (R). Kehittämistyössä kaikkiin osiin on pyritty puuttumaan (sulussa oleva kirjain ilmaisee, mihin osatekijään muutos kohdentuu). Muu kehittämistyö merkitään kirjaimella (M) HV- projektin painopiste on ollut työpohjien muutoksessa ja tasapainoseurannassa (S, R, V), mutta myös muuta kehittämistyötä tehtiin. Laajasalon terveysasemalla oli aiemmin luotu kirjallisesti terveysaseman arvot, HV- projektin aikana yt-kokouksessa muokattiin Laajasalon terveysaseman missio ja visio, joiden avulla toiminnan tavoitteita kyettiin kirkastamaan(m). Myös kokouskäytännöt muuttuivat siten, että lääkäreiden että hoitajien viikkokokoukset kohdennettiin pienimmän kysynnän päivään eli torstaihin sekä luotiin yhteinen ohje kokouskäytännöistä (M). Lääkäreille aloitettiin myös maanantaimeetingit, jossa lyhyesti kerrattiin viikon tapahtumia ja annettiin kommentoitavaksi työviikkolaskurin vastaanottoaikojen määrä ja tiedoksi työpohjiin tehdyt muutokset (S). Laajasalon terveysasemalle tehtiin myös varasuunnitelmaohje. (V). Marraskuun TYHY-päivänä aloitettiin myös prosessikuvausten tekeminen. Akuutti- ja välitöntä hoitoprosessit (V) ja konsultaatiokäytännöt (V)- ohje ovat valmistuneet, lisäksi suunnitteilla on avosairaanhoidon ja neuvolan yhteistyönä yt-kokouksessa tehtävä neuvolapotilaan prosessikuvaus ja yhteistyökäytännöt-ohje (lääkärinajat, ehkäisy) (V). Yksittäiseksi erilliseksi kehittämiskohteeksi arvioitiin toimenpiteet (luomennäyttöjen ja -poistojen ongelmallisuus), jota varten tehtiin erillinen PDSA-sykli (K). Hoitajien blokkimallia suunnitellaan kokeiltavaksi syksyllä 2012 tilanteessa, jossa puhelintyön riittämätön resurssointi muuttui ajanvarauksen pullonkaulaksi ja hoitajien työn hallinnan ongelmakohdaksi (S). 4 Johtopäätökset 4.1 Tulokset ja pohdinta Lääkäreiden ja hoitajien T3-ajat (S) Helsingissä T3- aikoja on mitattaan kerran kuukaudessa. Hoitajien T3- ajat lyhenivät selkeästi työpohjien yhtenäistämisen myötä, mutta pitenivät vuosilomien ja puhelinliikenteen runsauden vuoksi. Lääkäreillä T3- ajoissa on lyhenemistä, mutta tilanne huononee nopeasti lääkäritilanteen huonontuessa. 6 Hyvä vastaanotto loppuraportti Laajasalon terveysasema

8 4.1.2 Balanssi (S) Balanssi: kun lääkäritilanne on hyvä, ajanvarausjono lyhenee. Ongelmana on akuuttiaikojen käyttämättä jääminen (yksittäisiä päiviä maanantaisin ja perjantaisin). Balanssilaskurin mukaan mikäli lääkäritilanne on hyvä, kyetään reppua purkamaan ilman suurempia työajan ylityksiä. Haasteena jatkossa on edelleen lääkäreiden ja hyvien sijaisten rekrytoiminen Työajassa pysyminen (S, V) Työajassa pysyminen on edelleen haasteellista keskimääräinen työajan ylitys 6 viikon jaksossa on n 11h (vaihtelu -2h, +67h). Selkein muutos on yksittäisen suositun lääkärin työajan ylityksen taittuminen Käyttämättä jääneet vastaanottoajat (S) Ongelmana on akuuttiaikojen käyttämättä jääminen (yksittäisiä päiviä maanantaisin ja perjantaisin). Akuuttiaikojen kysyntä väheni huhtikuussa, jolloin akuuttiaikoja muutettiin kiireettömiksi vastaanottoajoiksi. Käyttämättömiä vastaanottoaikoja pyritään jatkossa seuraamaan tiiviimmin, jotta kapasiteettia ei jäisi käyttämättä akuuttikysynnän vaihtelun vuoksi Yhteydenotto (K, S) VAS-kipujana PDSA- arvioissa lääkäreiden työtyytyväisyyskeskiarvo (kouluarvosana) oli 7-8 ja vaihteluväli Kehittämisen haasteet ja jatkosuunnitelmat Jatkossa pääasiallinen kehittämiskohde Laajasalon terveysasemalla on CCM (Chronic Care Model) tyyppinen hoitosuunnitelman teko avainasiakkaille A3- muutostyönä syksyllä 2012 (liite5), johon liittyen suunnitellaan hoitosuunnitelmien auditointia ja hoitosuunnitelmapajaa (K) Muut kehittämissuunnitelmat vaihtelun vähentäminen toimintakäytäntöjä yhtenäistäminen (HTA, yksittäiset hoitoprosessit) korostaen potilasnäkökulmaa (V) Yksilöllisen hoitosuunnitelman nostaminen keskiöön ja omahoitoon ohjaaminen (resurssien parempi kohdentaminen) (K) sähköinen asiointi ja sen parempi hyödyntäminen/ käytännön jalkautus suunnitellusti (K) eresepti 11/2012 /käytännön jalkautus suunnitellusti (K) ryhmävastaanottojen aloitus syksyllä 2012(sokerimittariopetus 9/2012) (K) yleisöluentojen aloittaminen syksyllä 2012 (astma 9/2012) luomiarviot hoitajilla/ lääkärit konsultteina, yhtenäinen ohjeistus luomenpoistoista (K) (kosmeettiset/lääketieteelliset), TVO10-aikojen aloittaminen (KJT, luomennäytöt) kirjaamisen auditointi ja kirjaamisen parantaminen/yhtenäistäminen (V) konsultaatiokäytäntöjen ongelmakohtien etsiminen ja parannusehdotukset (S) sijaisten parempi saatavuus/varamiesjärjestelmän ja muun rekrytoinnin kehittäminen(s) repun purku suunnitelmat syksyllä 2012 (suunnittelu aloitetaan hyvä vastaanottofestivaalissa ) (R) 7 Hyvä vastaanotto loppuraportti Laajasalon terveysasema

9 Liitteet Liite 1: A3-muutostyö: lääkäreiden työpohjien hallinta kevät 2012 Liite 2: Excel-työviikkolaskuri Liite 3: PDSA1: työpohjat ja työajassa pysyminen Liite 4: PDSA2: akuuttipotilaiden ohjautuvuus ja ylivuoto Liite 5: A3 muutostyö: avainasiakas 8 Hyvä vastaanotto loppuraportti Laajasalon terveysasema