Toimenpideselvitys 30.10.2015 30.10.2015
2 (35) 30.10.2015 SISÄLTÖ 1 TYÖN TAVOITTEET... 4 1.1 Johdanto... 4 2 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE... 5 3 TARKASTELUJAKSOT... 6 4 TIEJAKSOT VÄLILLÄ PELKOSENNIEMI SOKLI SEKÄ TARVITTAVAT TOIMENPITEET... 8 4.1 Tieosuus Rovala - Sokli, Mt 9671... 8 4.1.1 Tietekniset tiedot... 8 4.1.2 Liikenteelliset vaikutukset... 8 4.1.3 Ympäristölliset vaikutukset... 9 4.2 Tieosuus Martti Rovala, Mt 9671... 9 4.2.1 Tietekniset tiedot... 9 4.2.2 Liikenteelliset vaikutukset... 10 4.2.3 Ympäristölliset vaikutukset... 10 4.3 Tieosuus Savukoski Martti, Mt 967 ja Mt 9671... 10 4.3.1 Tietekniset tiedot... 10 4.3.2 Liikenteelliset vaikutukset... 11 4.3.3 Ympäristölliset vaikutukset... 11 4.4 Savukosken taajaman kohta... 11 4.4.1 Tietekniset tiedot... 11 4.4.2 Liikenteelliset vaikutukset... 12 4.4.3 Ympäristölliset vaikutukset... 12 4.5 Tieosuus Pelkosenniemi - Savukoski, Mt 965... 13 4.5.1 Tietekniset tiedot... 13 4.5.2 Liikenteelliset vaikutukset... 13 4.5.3 Ympäristölliset vaikutukset... 14 5 VAIHTOEHDOT VÄLILLÄ KEMIJÄRVEN TERMINAALI PELKO-SENNIEMI SEKÄ TARVITTAVAT TOIMENPITEET... 15 5.1 Tutkittavat vaihtoehdot... 15 5.2 VE 0 +, Terminaali Pelkosenniemi nykyistä valtatietä 5 pitkin Kemijoen länsipuolelta... 16 5.2.1 Tietekniset tiedot... 16 5.2.2 Liikenteelliset vaikutukset... 17 5.2.3 Ympäristölliset vaikutukset... 17 5.3 VE 1, Terminaali Pelkosenniemi maanteitä 9643 ja 19789 Kemijoen itäpuolelta Pelkosenniemen keskustan kautta... 17 5.3.1 Tietekniset tiedot... 17 5.3.2 Liikenteelliset vaikutukset... 19 5.3.3 Ympäristölliset vaikutukset... 19 5.4 VE 2, Terminaali maantie 965 maanteitä 9643 ja 19789 pitkin Kemijoen itäpuolelta Korkiakummun kautta... 20 5.4.1 Tietekniset tiedot... 20 5.4.2 Liikenteelliset vaikutukset... 22 5.4.3 Ympäristölliset vaikutukset... 22 5.5 VE 3, maantietä 9643 Varrion kohdalta Kemijoen yli valtatielle 5... 23 5.5.1 Tietekniset tiedot... 23 5.5.2 Liikenteelliset vaikutukset... 25 5.5.3 Ympäristölliset vaikutukset... 26 5.6 VE 4, maantietä 9643 Tapionniemen kohdalta Kemijoen yli valtatielle 5.... 26 5.6.1 Tietekniset tiedot... 26 5.7 VE 5, maantietä 9643 ja 9640 Ahvenselän kautta Savukoskelle... 28 5.7.1 Tietekniset tiedot... 28 5.8 TIEYHTEYSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VÄLILLÄ KEMIJÄRVEN TERMINAALI - PELKOSENNIEMI... 29 5.9 EHDOTUS JATKOSUUNNITTELUUN VALITTAVASTA VAIHTOEHDOSTA... 30
6 MUIDEN TIEYHTEYKSIEN PARANTAMINEN... 31 6.1 Kantatie 82 välillä Kalliosalmi - Kemijärvi... 31 6.2 Kantatie 82 välillä Vikajärvi - Kalliosalmi... 31 6.3 Valtatie 4 välillä Napapiiri - Vikajärvi... 32 7 TIEYHTEYDEN RAKENTAMISKUSTANNUKSET... 33 TIEYHTEYDEN PARANTAMISEN KOKONAISKUSTANNUKSET ON LASKETTU KÄYTTÄEN FORE- KUSTANNUSLASKENTAOHJELMAN LÄHTÖARVOJA SOVITTAEN NIITÄ TARVITTAVIIN PARANTAMIS-TOIMENPITEISIIN SEKÄ LAPIN OLOSUHTEISIIN.... 33 8 JATKOTOIMENPITEET... 34 8.1 Jatkosuunnittelu... 34 8.2 Negatiivisten vaikutusten pienentäminen... 34 8.3 Itä - Lapin maakuntakaavaan esitettävät kehittämismerkinnät... 35
4 (35) 30.10.2015 1 TYÖN TAVOITTEET 1.1 Johdanto Yara Finland Oy suunnittelee fosfaattikaivoksen avaamista Savukosken Sokliin. Yara ja Suomen valtio ovat sopineet, että Soklin malmirikasteen kuljetukset toteutetaan rekka-autoilla maanteitä pitkin Soklista Kemijärvelle rakennettavaan uuteen terminaaliin. Terminaalista rikaste kuljetetaan eteenpäin rautateitse. Tämän johdosta Liikennevirasto selvittää malmikuljetusten reittivaihtoehdot, teiden parantamistarpeet ja malmiliikenteen aiheuttamat alustavat tärkeimmät vaikutukset Soklin ja Kemijärven välillä. Liikenneviraston ja Lapin ELY-keskuksen tavoitteena on kehittää Soklin ja uuden terminaalin välinen tieyhteys sellaiseksi, että tieverkko kestää kasvavan malmiliikenteen aiheuttaman kuormituksen, liikkuminen on turvallista ja aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa muulle maankäytölle, asutukselle ja ympäristölle. Lisäksi selvitystyön tavoitteena on ollut määrittää laadittavana olevaan Itä Lapin maakuntakaavaan tarvittavat liikenneyhteyksien kehittämismerkinnät siten, että selvityksessa esitetyt tieyhteyksien kehittämistoimenpiteet ovat mahdolliset toteuttaa maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Selvitys on laadittu Liikenneviraston, Lapin ELY- keskuksen Liikenne-vastuualueen ja Lapin Liiton toimeksiannosta Sito Oy:ssä, jossa työstä on vastannut insinööri Pirkka Hartikainen.
30.10.2015 5 (35) 2 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Soklin kaivosalue sijoittuu Savukosken kunnan Tulppioon. Matkaa suunnitellulta kaivosalueelta Savukosken keskustaan on noin 90 km ja Kemijärvelle noin 180 km. Yara Finland Oy:n mukaan kaivoksen malmikuljetukset tullaan toteuttamaan 90 tonnin painoisilla rekoilla, joille haetaan erillinen lupa liikennöidä kaivoksen ja terminaalin välillä. Alustavasti on arvioitu, että terminaaliin liikennöisi noin 90 malmirekkaa vuorokaudessa eli pelkkä malmiliikenne kasvattaa liikennemäärää 180 ajoneuvoa vuorokaudessa. Toteutuessaan malmiliikenne edellyttää nykyiselle tieverkolle mittavia parantamistoimenpiteitä, jotta tieverkko kestää liikenteen kasvusta johtuvan kuormituksen, sekä liikenteestä aiheutuvat haitat eivät kasva liian suuriksi. Kemijärven kaupunki varautuu uuden lastausterminaalin rakentamiseen Kemijärven Kallaanvaaran entisen sellutehtaan pohjoispuolelle. Matkaa Soklista uudelle terminaalille Kemijärven keskustan kautta on 182 km. Kuva 1. Soklin ja Kemijärven nykyisen tieyhteyden pituus on182 km.
6 (35) 30.10.2015 3 TARKASTELUJAKSOT Soklin ja Kemijärven välisellä tieyhteydellä on nykyisin monen tyyppisiä maanteitä. Kohdassa 4 tarkastellaan tieyhteyttä alla esitetyissä jaksoissa. Tieyhteyden kokonaistavoiteleveys eri tarkastelujaksolle on määritetty 8 metriksi. Tällöin tien päällysteen leveys on 7,5 metriä. Tavoitteena on pyrkiä hyödyntämään nykyistä tieverkkoa mahdollisuuksien mukaan parantamalla niitä. Pelkosenniemen ja Kemijärven välillä on tutkittu useita tieyhteysvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Savukosken taajaman kohdalla vaihtoehtona nykyiselle tieverkolle on uuden ohitustien rakentaminen taajaman länsipuolelle. Pelkosenniemen ja Soklin välillä ei ole löydettävissä muita realistisia vaihtoehtoja, kuin parantaa nykyistä tieverkkoa kasvavan liikenteen tarpeita vastaaviksi. Kuva 2. Soklin ja Kemijärven välisen tieyhteyden tarkastelujaksot.
30.10.2015 7 (35) Tieosuudet ja tarkastelujaksot Kemijärven terminaalin ja Soklin kaivoksen välillä: 1. Rovala Sokli 2. Martti Rovala 3. Savukoski Martti 4. Savukoski Martti, Savukosken taajaman kohta 5. Pelkosenniemi Savukoski 6. Kemijärven Terminaali Pelkosenniemi, useita vaihtoehtoja Selvitystyössä on myös mukana Rovaniemen ja Kemijärven väliset tiejaksot valtatie 4 Napapiiri Vikajärvi ja kantatie 82 Vikajärvi Kemijärvi. Kappaleissa 4 ja 5 esitetyt tarkastelujaksojen rakentamiskustannukset on laskettu käyttäen taulukossa 1. esitettyjä yksikköhintoja. Taulukko 1. Yksikköhinnat Toimenpide Kustannus - Nykyisen tien kantavuuden parantaminen 150 /m ja uudelleen päällystäminen - Tien leventäminen 0,5 m 215 /m - Tien leventäminen 1 m 380 /m - Tien leventäminen 1,5 m 420 /m - Tien uudelleen rakentaminen nykyiselle 900 /m paikalleen - Uuden tien rakentaminen 900 /m - Uuden suuren vesistösillan rakentaminen 2000 /m 2 - Nykyisen sillan leventäminen - Nykyinen kansi - Levennettävä osuus 700 /m 2 1500 /m 2
8 (35) 30.10.2015 4 TIEJAKSOT VÄLILLÄ PELKOSENNIEMI SOKLI SEKÄ TARVITTAVAT TOIMENPITEET 4.1 Tieosuus Rovala - Sokli, Mt 9671 4.1.1 Tietekniset tiedot Maantie 9671 Rovalan Soklin välillä on nykyisin noin 6,5 metriä leveä sorapintainen maantie. Tieosuuden pituus on nykyisin 37,9 km ja sen keskimääräinen vuorokautinen liikennemäärä on noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL2013), joista raskasta liikennettä on 12 %. Osuudella on seitsemän siltaa. Kuva 3. Tieosuus välillä Rovala Sokli Liikennemäärä arvioidaan kasvavan kaivoksen avautumisen jälkeen noin 450 ajoneuvoon vuorokaudessa (KVL2030), josta raskasta liikennettä on noin puolet, eli 200 240 ajon./vrk. Tavoitteena on, että tieosuudelle rakennetaan kokonaisuudessaan uusi kokonaisleveydeltään 8,0 metrin levyinen kestopäällystetty tie pääosin nykyiselle paikalleen. Tien rakenne mitoitetaan malmiliikenteelle. Tieosuudella olevien 7 nykyisen sillan paikalle rakennetaan uudet sillat. Tieosuuden alustavat rakentamiskustannukset ovat n. 21,7 M (alv 0 %). Seuraavassa vaiheessa tieosuudelle laaditaan maantielain mukainen tiesuunnitelma. 4.1.2 Liikenteelliset vaikutukset Liikenteen toimivuus paranee uuden tien rakentamisen johdosta. Tien parantaminen parantaa myös nykyisten käyttäjien liikenneyhteyksiä. Kaivoksen malmiliikenteelle tien uudelleen rakentaminen on ehdoton edellytys, koska nykyinen soratie ei kestä kasvavaa raskaan liikenteen kuormitusta. Liikenneturvallisuus heikkenee hieman raskaan liikenteen lisääntyessä tieosuudella. Arvioitu henkilövahinko-onnettomuuksien kasvu vuodessa on 0,6 kpl.
30.10.2015 9 (35) 4.1.3 Ympäristölliset vaikutukset Liikenteen melu lisääntyy. Tämä saattaa edellyttää meluntorjuntaa joissain kohdin, mikäli asutus sijoittuu lähelle uutta rakennettavaa tietä. Lisääntyvä raskas liikenne voidaan kokea myös haittana. Tien sijainti ei muutu olellisesti, mutta yksittäisiin asuintaloihin saattaa kohdistua haitallisia vaikutuksia. Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin ovat pienet. Kasvava liikenne lisää porokolarien riskiä. Vuorostaan vaikutukset maankäyttöön, luonnonympäristöön, pinta- ja pohjavesiin sekä maisemaan ja kulttuuriperintöön ovat vähäiset. 4.2 Tieosuus Martti Rovala, Mt 9671 4.2.1 Tietekniset tiedot Maantie 9671 Martin ja Rovalan välillä on nykyisin 6,5 metriä leveä sorapintainen maantie. Tieosan pituus on 20,9 km ja keskimääräinen vuorokautinen liikennemäärä on nykyisin noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskasta liikennettä on 12 %. Osuudella on yksi silta. Kuva 4. Tieosuus välillä Martti Rovala. Liikennemäärä arvioidaan kasvavan kaivoksen avautumisen jälkeen noin 450 ajoneuvoon vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä on noin puolet, eli 200 240 ajon./vrk. Tavoitteena on, että tieosalle rakennetaan kokonaisuudessaan uusi 8,0 metrin levyinen kestopäällystetty tie pääosin nykyiselle paikalleen. Tien rakenne mitoitetaan malmiliikenteen kuormitukselle. Tieosalle on laadittu vuonna 2009 tiesuunnitelma, joka on edelleen lainvoimainen. Seuraavassa vaiheessa tieosuudelle laaditaan tien rakennussuunnitelma. Rakennussuunnitelman laadinnassa huomioidaan kasvanut raskaan liikenteen aiheuttama tien leventämis- ja kantavuuden parantamistarve. Tieosuuden rakentamiskustannukset ovat arvioitu n. 10,5 M (alv 0 %).
10 (35) 30.10.2015 4.2.2 Liikenteelliset vaikutukset Kaivoksen malmiliikenteelle tien uudelleen rakentaminen on ehdoton edellytys, koska nykyinen soratie ei kestä kasvavaa raskaan liikenteen kuormitusta. Liikenteen toimivuus paranee uuden tien rakentamisen johdosta. Tien parantaminen parantaa myös nykyisten käyttäjien liikenneyhteyksiä. Liikenneturvallisuus heikkenee hieman raskaan liikenteen lisääntyessä tieosuudella. Arvioitu henkilövahinko-onnettomuuksien kasvu vuodessa on 0,2 kpl. 4.2.3 Ympäristölliset vaikutukset Liikenteen melu lisääntyy. Tämä saattaa edellyttää meluntorjuntaa joissakin kohdin, mikäli asutus sijoittuu lähelle uutta tietä. Lisääntyvä raskas liikenne voidaan kokea myös haittana. Tien sijainti ei muutu oleellisesti, mutta yksittäisiin asuintaloihin saattaa kohdistua haitallisia vaikutuksia. Vaikutukset maankäyttöön, luonnonympäristöön, pinta- ja pohjavesiin sekä maisemaan ja kulttuuriperintöön ovat vähäiset. Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin ovat pienet. Kasvava liikenne lisää porokolarien riskiä. Tien viereen sijoittuu vasotusaitauksia ja Leukkuhamaravaaran erotusaita. 4.3 Tieosuus Savukoski Martti, Mt 967 ja Mt 9671 4.3.1 Tietekniset tiedot Tieosuus Savukosken ja Martin välillä koostuu maanteistä 967 ja 9671. Tieosan pituus on 23,7 km. Tieosuuden kokonaisleveys vaihtelee 6,5 7,0 metrin välillä ja se on kestopäällystetty. Keskimääräinen vuorokautinen liikennemäärä vaihtelee 230 410 ajoneuvon välillä ollen suurimmillaan Savukosken taajaman päässä. Raskaan liikenteen osuus vaihtelee 10 11 % välillä vuorokausiliikenteestä. Siltoja tieosuudella on kuusi. Kuva 5. Tieosuus välillä Savukoski Martti Liikennemäärä arvioidaan kasvavan kaivoksen avautumisen jälkeen noin 900 1100 ajoneuvoon vuorokaudessa. Tästä raskasta liikennettä on noin 220 290 ajoneuvoa.
30.10.2015 11 (35) Tavoitteena on, että tieosuutta parannetaan nykyiselle paikalleen leventämällä maantiet 8,0 metrin leveyteen ja parantamalle tien kantavuutta uusimalla tien ylimmät rakennekerrokset. Tieosuuden sillat kunnostetaan ja levennetään vastaamaan liikenteen tarpeita. Tieosuuden rakentamiskustannukset ovat n. 13,5 M (alv 0 %). Seuraavassa vaiheessa tieosuudelle laaditaan tien rakennussuunnitelma. 4.3.2 Liikenteelliset vaikutukset Tien parantaminen turvaa liikenneverkon toimivuuden myös kaivoksen avaamisen jälkeen. Liikenteen toimivuus paranee tien parantamisen ja leventämisen johdosta. Tien parantaminen parantaa myös nykyisten käyttäjien liikenneyhteyksiä. Liikenneturvallisuus heikkenee hieman raskaan liikenteen lisääntyessä tieosuudella. Arvioitu henkilövahinko-onnettomuuksien kasvu vuodessa on 0,2 kpl. 4.3.3 Ympäristölliset vaikutukset Liikenteen melu lisääntyy. Tämä saattaa edellyttää meluntorjuntaa joissakin kohdin, mikäli asutus sijoittuu lähelle uutta teitä. Lisääntyvä raskas liikenne voidaan kokea myös haittana. Tien sijainti ei muutu oleellisesti, mutta yksittäisiin asuintaloihin saattaa kohdistua haitallisia vaikutuksia. Vaikutukset maankäyttöön, luonnonympäristöön, pinta- ja pohjavesiin sekä maisemaan ja kulttuuriperintöön ovat vähäiset. Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin ovat pienet. Kasvava liikenne lisää porokolarien riskiä tieosuudella. 4.4 Savukosken taajaman kohta 4.4.1 Tietekniset tiedot Savukosken taajaman kohdalle laadittiin vuonna 2014 toimenpideselvitys, jossa esitettiin, että taajaman kohdalla tiejärjestelyjä parannetaan nykyiselle tieverkolle. Tällöin ei ollut vielä tiedossa, että malmikuljetukset tullaan toteuttamaan maanteitse. Toimenpideselvityksessä tutkittuina vaihtoehtoina olivat myös mahdolliset ohitustievaihtoehdot kuvan 6 mukaisesti. Nykyinen keskimääräinen vuorokautinen liikennemäärä vaihtelee 400 490 ajoneuvon välillä ollen suurimmillaan Savukosken taajaman päässä. Raskaan liikenteen osuus vaihtelee 8 10 % välillä vuorokausiliikenteestä. Tässä selvityksessä tieosuuden parantamisen lähtökohdaksi valittiin VE 2:n mukainen ohitustievaihtoehto, jonka pituus on noin 4,5 km. Vaihtoehdon mukainen tielinjaus sijoittuu kauimmaksi Savukosken taajaman keskustasta kuvan 6 mukaisesti.
12 (35) 30.10.2015 Kuva 6. Savukosken taajaman ohitus Liikennemäärä arvioidaan kasvavan kaivoksen avautumisen jälkeen noin 900 1100 ajoneuvoon vuorokaudessa. Tästä raskasta liikennettä on noin 220 290 ajoneuvoa. Tavoitteena on, että uusi ohitustieosuus rakennetaan 8 metrin levyisenä kestopäällystettynä tienä. Lopullisesta ratkaisusta tai ohitustievaihtoehdosta Savukosken kunnalla ja Liikennevirastolla ei ole vielä virallista kantaa, vaan ratkaisu tulee varmistaa jatkosuunnittelussa. Ohitustievaihtoehdon rakentamiskustannukset ovat n. 4,1 M (alv 0 %) 4.4.2 Liikenteelliset vaikutukset Liikenteen toimivuus paranee, mikäli ohitustievaihtoehto rakennetaan taajaman kohdalle. Raskaan liikenteen aikakustannussäästö lyhentyvän ajomatkan johdosta on 0,45 M vuodessa. Ohitustievaihtoehdossa liikenneturvallisuudessa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Arvioitu henkilövahinko-onnettomuuksien kasvu vuodessa on 0,02 kpl. Mikäli ohitustietä ei rakenneta ja malmiliikenne kulkee Savukosken taajaman kautta, henkilövahinko-onnetto-muudet kasvavat 0,16 kpl vuodessa. 4.4.3 Ympäristölliset vaikutukset Liikenteen meluhaitat lisääntyvät, mikäli malmiliikenne kulkee Savukosken taajaman kautta. Lisääntyvä raskas liikenne koetaan suurena haittana Savukosken taajamassa, mikäli ohitustietä ei rakenneta. Ohitustievaihtoehdossa näitä haittoja ei esiinny. Ohitustievaihtoehto voi hajauttaa maankäyttöä ja taajamarakennetta, kaupallisten palvelujen pyrkiessä siirtymään ohitustien varteen.
30.10.2015 13 (35) Ohitustievaihtoehdossa vaikutukset luonnonympäristöön, porotalouteen, pinta- ja pohjavesiin sekä maisemaan ja kulttuuriperintöön ovat vähäiset. Kasvava liikenne lisää porokolarien riskiä tieosuudella. 4.5 Tieosuus Pelkosenniemi - Savukoski, Mt 965 4.5.1 Tietekniset tiedot Tieosuus Pelkosenniemen ja Savukosken välillä sijoittuu maantielle 965 ja tieosuuden pituus on 34,1 km. Tieosuuden kokonaisleveys vaihtelee nykyisin 7,0 7,5 metrin välillä ja se on kestopäällystetty. Keskimääräinen vuorokautinen liikennemäärä nykyisin (KVL2013) vaihtelee 300 360 ajoneuvon välillä ollen suurimmillaan Savukosken taajaman päässä. Raskaan liikenteen osuus liikenteestä on noin 13 %. Tieosuudella on pääosin 100 km/h nopeusrajoitus. Siltoja tieosuudella on viisi. Kuva 7. Tieosuus välillä Pelkosenniemi Savukoski Liikennemäärä arvioidaan kasvavan kaivoksen avautumisen jälkeen noin 900 1100 ajoneuvoon vuorokaudessa. Tästä raskasta liikennettä on noin 220 290 ajoneuvoa. Tavoitteena on, että tieosaa parannetaan nykyiselle paikalleen leventämällä tieosuus kokonaisuudessaan 8,0 metrin leveyteen ja parantamalle tien kantavuutta uusimalla tien ylimmät rakennekerrokset. Tieosuuden sillat kunnostetaan vastaamaan liikenteen tarpeita. Tieosuuden rakentamiskustannukset ovat n. 13,5 M (alv 0 %). Seuraavassa vaiheessa tieosuudelle laaditaan tien rakennussuunnitelma. 4.5.2 Liikenteelliset vaikutukset Liikenteen toimivuus paranee tien parantamisen ja leventämisen johdosta. Tien parantaminen turvaa liikenneverkon toimivuuden myös kaivoksen avaamisen jälkeen. Tien parantaminen parantaa myös nykyisten käyttäjien liikenneyhteyksiä. Liikenneturvallisuus heikkenee hieman raskaan liikenteen lisääntyessä tieosuudella. Arvioitu henkilövahinko-onnettomuuksien kasvu vuodessa on 0,2 kpl.
14 (35) 30.10.2015 4.5.3 Ympäristölliset vaikutukset Melutilanne muuttuu hieman huonommaksi. Tämä saattaa edellyttää meluntorjuntaa joissakin kohdin, mikäli asutus sijoittuu lähelle uutta tietä. Lisääntyvä raskas liikenne voidaan kokea haittana kylien kohdalla. Rakentamistoimenpiteet eivät muuta olellisesti nykytilannetta, mutta yksittäisiin asuintaloihin saattaa kohdistua kasvavia haitallisia vaikutuksia. Vaikutukset maankäyttöön, luonnonympäristöön sekä maisemaan ja kulttuuriperintöön ovat vähäiset. Tien parantaminen sijoittuu yhdelle tärkeälle pohjavesialuelle noin 1 km matkalla. Pohjaveden suojaustarve selvitetään jatkosuunnittelussa. Tieosuudella sivutaan 3,5 km:n matkalla Luiron soiden Natura 2000- aluetta. Tämä voi edellyttää Natura-tarveharkintaa. Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin ovat pienet. Kasvava liikenne lisää porokolarien riskiä tieosuudella.
30.10.2015 15 (35) 5 VAIHTOEHDOT VÄLILLÄ KEMIJÄRVEN TERMINAALI PELKO- SENNIEMI SEKÄ TARVITTAVAT TOIMENPITEET 5.1 Tutkittavat vaihtoehdot Kemijärven terminaalin ja Pelkosenniemen välillä tutkittiin seuraavat vaihtoehdot 1. VE 0+, valtatietä 5 pitkin Kemijoen länsipuolelta 2. VE 1, maanteitä 9643 ja 19789 pitkin Kemijoen itäpuolelta Pelkosenniemen keskustan kautta 3. VE 2, maanteitä 9643 ja 19789 pitkin Kemijoen itäpuolelta suoraan maantielle 965 (Savukoskentie Korkiatörmän kohdalla) 4. VE 3, maantietä 9643 Varrion kohdalta Kemijoen yli länsipuolelle valtatielle 5 ja siitä Pelkosenniemelle 5. VE 4, maantietä 9643 Tapionniemen kohdalta Kemijoen yli länsipuolelle valtatielle 5 ja siitä Pelkosenniemelle 6. VE 5, maanteitä 9643 ja 9640 Ahvenselän kautta suoraan Savukoskelle Kuva 8. Vaihtoehdot välillä Kemijärvi - Pelkosenniemi
16 (35) 30.10.2015 5.2 VE 0 +, Terminaali Pelkosenniemi nykyistä valtatietä 5 pitkin Kemijoen länsipuolelta 5.2.1 Tietekniset tiedot Vaihtoehdossa 0+ parannetaan valtatietä 5 Kemijärven terminaalin ja Pelkosenniemen välillä. Parannettavan tieosan kokonaispituus on 65,4 km. Tieosuuden kokonaisleveys vaihtelee Kemijärven keskustan 10,5 metrin ja 7,0 välillä ja tieosuus on kokonaisuudessaan kestopäällystetty. Keskimääräinen vuorokautinen liikennemäärä nykyisin (KVL2013) vaihtelee 600 2 500 ajoneuvon välillä ollen suurimmillaan Kemijärven keskustassa. Raskaan liikenteen osuus liikenteestä vaihtelee 6 12 % välillä.. Tieosuuden nopeusrajoitukset vaihtelevat 50 ja 100 km/h välillä. Tieosuudella on 18 siltaa. Kuva 9. Vaihtoehto 0 + valtatien 5 kautta.
30.10.2015 17 (35) Liikennemäärä arvioidaan kasvavan kaivoksen avautumisen jälkeen noin 900 3 700 ajoneuvoon vuorokaudessa. Tästä raskasta liikennettä on noin 220 500 ajoneuvoa. Tavoitteena on, että tieosuus parannetaan nykyiselle paikalleen leventämällä tieosuus kokonaisuudessaan 8,0 metrin leveyteen ja parantamalla tien kantavuutta uusimalla tien ylimmät rakennekerrokset. Sillat kunnostetaan vastaamaan tulevaa liikennetarvetta. Kuusi siltaa myös levennetään. Tieosuuden rakentamiskustannukset ovat n. 30,4 M (alv 0 %). Seuraavassa vaiheessa tieosuudelle laaditaan tien rakennussuunnitelma. 5.2.2 Liikenteelliset vaikutukset Liikenteen toimivuus paranee tien parantamisen ja leventämisen johdosta. Tien parantaminen parantaa myös nykyisten käyttäjien liikenneyhteyksiä. Etäisyys terminaalista Sokliin on 182 km ja matka-aika on 2 h 17 min. Aikakustannussäästö koko välillä 30 vuodessa verrattuna VE 0:aan on 5,8 M, joka johtuu keskimääräisen matka-ajan pienenemisestä. Liikenneturvallisuus heikkenee raskaan liikenteen lisääntyessä tieosuudella. Arvioitu henkilövahinko-onnettomuuksien kasvu vuodessa on 1,0 kpl. 5.2.3 Ympäristölliset vaikutukset Liikenteen meluhaitat lisääntyvät Pelkosenniemen ja Kemijärven taajamissa sekä kylien kohdalla. Tämä voi edellyttää myös meluntorjuntatoimenpiteitä. Lisääntyvä raskas liikenne voidaan kokea haittana taajamien ja kylien kohdalla. Vaikutukset maankäyttöön, luonnonympäristöön ja pintavesiin ovat vähäiset. Tieosuus sijoittuu 17 kilometrin matkalla Kemijokivarren maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle ja kultturiympäristön kannalta arvokkaalle alueelle. Tieosuudella on myös kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY): Kiemunkivaara, Saunavaara, Pelkosenniemen kirkonkylä. Tien parantamisen vaikutus näihin alueisiin on kuitenkin pieni. Tien parantaminen sijoittuu yhdelle tärkeälle pohjavesialueelle noin 1 km matkalla. Pohjaveden suojaustarve selvitetään jatkosuunnittelussa. Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin ovat pienet. Kasvava liikenne lisää porokolarien riskiä tieosuudella. 5.3 VE 1, Terminaali Pelkosenniemi maanteitä 9643 ja 19789 Kemijoen itäpuolelta Pelkosenniemen keskustan kautta 5.3.1 Tietekniset tiedot Vaihtoehdossa 1 parannetaan maanteitä 9643 ja 19789 Kemijoen itäpuolella Kemijärven terminaalin ja Pelkosenniemen keskustan välillä. Vaihtoehdossa malmikuljetukset siirtyvät valtatieltä 5 Pelkosenniemen keskustan kautta Kemijoen itäpuolelle Pelkosenniemen nykyisen sillan kautta. Parannettavan tieosan kokonaispituus on 53,0 km. Tieosuuden teiden kokonaisleveys vaihtelee nykyisin 6,0 7,0 metrin välillä. Tieosuus on kestopäällystetty terminaalin ja Kalkiaisen välillä noin 21 kilometrin pituisella osuudella. Oinaan ja Pelkosenniemen taajaman välillä tieosuus on sorapintainen 32 kilometrin matkalla.
18 (35) 30.10.2015 Keskimääräinen vuorokautinen liikennemäärä nykyisin (KVL2013) vaihtelee 100 970 ajoneuvon välillä ollen suurimmillaan Pelkosenniemen keskustassa. Raskaan liikenteen osuus liikenteestä vaihtelee 6 9 % välillä. Tieosuuden nopeusrajoitukset vaihtelevat 60 ja 80 km/h välillä. Tieosuudella on kuusi siltaa. Kuva 10. Vaihtoehto 1 Kemijoen itäpuolelta. Liikennemäärä arvioidaan kasvavan kaivoksen avautumisen jälkeen noin 500 1 500 ajoneuvoon vuorokaudessa. Tästä raskasta liikennettä on noin 220 290 ajoneuvoa. Tavoitteena on, että tieosuus Kemijoen itäpuolella rakennetaan kokonaisuudessaan uudelleen 8,0 metrin levyisenä pääosin nykyiselle paikalleen. Arvospuolen, Oinaan ja Perävaaran kylien kohdalla tie linjataan uuteen maastokäytävään, jolloin voidaan ohittaa kylien kohdat ja geometrisesti haastavat kohdat. Nykyiset sillat joudutaan rakentamaan tieosuudella uudestaan. Pelkosenniemen taajaman kohdalla olevalle Kemijoen ylittävälle sillalle ei tarvita parantamistoimenpiteitä.
30.10.2015 19 (35) Pelkosenniemen taajaman ja maantien 967 (Savukoskentie) liittymän välillä valtatie 5 levennetään 8 metrin kokonaisleveyteen. Tieosuuden rakentamiskustannukset ovat n. 48,4 M (alv 0 %). Seuraavassa vaiheessa tieosuudelle laaditaan maantielain mukainen tiesuunnitelma. 5.3.2 Liikenteelliset vaikutukset Liikenteen toimivuus paranee tien uudelleen rakentamisen johdosta. Tien parantaminen parantaa myös nykyisten käyttäjien liikenneyhteyksiä erityisesti Kemijoen itäpuolella. Etäisyys terminaalista Sokliin on 170 km ja matka-aika on 2 h 8 min. Aikakustannussäästö koko välillä 30 vuodessa verrattuna VE 0:aan on 13,9 M, joka johtuu ajomatkan lyhenemisestä ja keskimääräisen matka-ajan pienenemisestä tietä parannettaessa. Itä-Lapin suunnasta saapuva puutavaraliikenne siirtyy todennäköisesti käyttämään myös tätä yhteyttä. Tämä parantaa myös muun liikenteen toimintaedellytyksiä. Liikenneturvallisuus heikkenee hieman raskaan liikenteen lisääntyessä tieosuudella. Arvioitu henkilövahinko-onnettomuuksien kasvu vuodessa on 0,5 kpl. 5.3.3 Ympäristölliset vaikutukset Melutilanne muuttuu huonommaksi erityisesti Pelkosenniemen taajamassa. Tämä saattaa edellyttää meluntorjuntatoimenpiteitä. Lisääntyvä raskas liikenne voidaan kokea Pelkosenniemen taajaman kohdalla haittana. Malmiliikenne joutuu kääntymään Kemijoen ylittävälle sillalle taajaman keskustan kohdalla. Kemijoen itäpuolella Arvospuolen, Oinaan ja Perävaaran kylät kierretään, jolloin haitta kylille on pieni. Vaihtoehto sijoittuu yhdelle tärkeälle pohjavesialuelle noin 3,5 km matkalla. Pohjaveden suojaustarve selvitetään jatkosuunnittelussa. Arvosjoen ylityksen kohdalla paljon on luontoarvoja. Alue sijoittuu laajan Kemihaaran suot -Natura-alueen laidalle. Siltaa ympäröi kaksi luonnonsuojelualuetta ja alue kuuluu maakunnallisesti ja kansallisesti tärkeisiin linnustoalueisiin (MAALI ja IBA). Luontoarvoihin saattaa kohdistua haitallisia vaikutuksia. Tien rakentaminen edellyttää Natura-tarvearviota ja sekä muita tarkempia selvityksiä mm. vesiluvan yhteydessä. Vaikutukset maankäyttöön ja pintavesiin ovat vähäiset. Tieosuus sijoittuu 14 kilometrin matkalla Kemijokivarren maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle ja kultturiympäristön kannalta arvokkaalle alueelle Tieosuudella on myös kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY): Saunavaara ja Pelkosenniemen kirkonkylä. Tien parantamisen vaikutus kuitenkin näihin alueisiin on suhteellisen pieni. Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin ovat pienet. Kasvava liikenne lisää porokolarien riskiä tieosuudella. Pelkosenniemi Ollila välillä tie sijoittuu tärkeälle kevätlaidun- ja vasomisalueelle. Liikennemäärän lisääntyminen voi aiheuttaa haittaa porojen laidunkäyttäytymiseen.
20 (35) 30.10.2015 5.4 VE 2, Terminaali maantie 965 maanteitä 9643 ja 19789 pitkin Kemijoen itäpuolelta Korkiakummun kautta 5.4.1 Tietekniset tiedot Vaihtoehdossa 2 parannetaan maanteitä 9643 ja 19789 Kemijoen itäpuolella Kemijärven terminaalin ja maantien 965 välillä. Vaihtoehdossa rakennetaan uusi tieja siltayhteys Kemijoen itäpuolelta maantielle 965 Korkiakummun kohdalla. Muilta osin vaihtoehto on samanlainen kuin VE 1. Parannettavan tieosan kokonaispituus on 47,1 km. Tieosuuden teiden kokonaisleveys vaihtelee nykyisin 6,0 7,0 metrin välillä. Tieosuus on kestopäällystetty terminaalin ja Kalkiaisen välillä noin 21 kilometrin pituisella osuudella. Oinaan ja Pelkosenniemen taajaman välillä tieosuus on sorapintainen 32 kilometrin matkalla. Keskimääräinen vuorokautinen liikennemäärä nykyisin (KVL2013) vaihtelee 100 600 ajoneuvon välillä ollen suurimmillaan Kemijärvellä uuden terminaalin läheisyydessä. Raskaan liikenteen osuus liikenteestä vaihtelee 6 9 % välillä. Tieosuuden nopeusrajoitukset vaihtelevat 60 ja 80 km/h välillä. Tieosuudella on kuusi siltaa. Liikennemäärä arvioidaan kasvavan kaivoksen avautumisen jälkeen noin 500 1 500 ajoneuvoon vuorokaudessa. Tästä raskasta liikennettä on noin 220 290 ajoneuvoa.
30.10.2015 21 (35) Kuva 11. Vaihtoehto 2 Kemijoen itäpuolelta Korkiakummun kautta maantielle 965. Tavoitteena on, että koko tieosuus rakennetaan kokonaisuudessaan uudelleen 8,0 metrin levyisenä pääosin nykyiselle paikalleen. Oinaan ja Perävaaran kylien kohdalla tie linjataan uuteen maastokäytävään, jolloin voidaan ohittaa kylien kohdat ja geometrisesti haastavat kohdat. Pelkosenniemen taajaman kohdalta rakennetaan uusi tie- ja siltayhteys Kemijoen itäpuolelta maantielle 965 Korkiakummun kohdalla. Muut nykyiset sillat joudutaan rakentamaan tieosuudella uudestaan.
22 (35) 30.10.2015 Kuva 12. Alustava uusi tielinjaus Kemijoen yli maantielle 965 Korkiakummun kohdalla. Tieosuuden rakentamiskustannukset ovat n. 50,3 M (alv 0 %). Seuraavassa vaiheessa tieosuudelle laaditaan maantielain mukainen tiesuunnitelma. 5.4.2 Liikenteelliset vaikutukset Liikenteen toimivuus paranee tien parantamisen ja leventämisen johdosta. Tien parantaminen turvaa liikenneverkon toimivuuden myös kaivoksen avaamisen jälkeen. Tien parantaminen parantaa myös nykyisten käyttäjien liikenneyhteyksiä erityisesti Kemijoen itäpuolella. Etäisyys terminaalista Sokliin on 165 km ja matka-aika on 2 h 6 min. Aikakustannussäästö koko välillä 30 vuodessa verrattuna VE 0:aan on 15,6 M, joka johtuu ajomatkan lyhenemisestä ja keskimääräisen matka-ajan pienenemisestä tietä parannettaessa. Itä-Lapin suunnasta saapuva puutavaraliikenne siirtyy todennäköisesti käyttämään ainakin osittain myös tätä yhteyttä. Tämä parantaa myös muun liikenteen toimintaedellytyksiä. Liikenneturvallisuus heikkenee hieman raskaan liikenteen lisääntyessä tieosuudella. Arvioitu henkilövahinko-onnettomuuksien kasvu vuodessa on 0,5 kpl. 5.4.3 Ympäristölliset vaikutukset Melutilanne muuttuu hieman huonommaksi. Tämä saattaa edellyttää yksittäisiä meluntorjuntatoimenpiteitä. Meluhaitat eivät kohdistu Pelkosenniemen taajamaan. Lisääntyvä raskas liikenne voidaan kokea haittana yksittäisten asukkaiden toimesta. Kemijoen itäpuolella Arvospuolen, Oinaan ja Perävaaran kylät kierretään, jolloin haitta kylille on pieni. Vaikutukset maankäyttöön ovat vähäiset. Arvosjoen ylityksen kohdalla paljon on luontoarvoja. Alue sijoittuu laajan Kemihaaran suot -Natura-alueen laidalle. Siltaa ympäröi kaksi luonnonsuojelualuetta ja alue kuuluu maakunnallisesti ja kansallisesti tärkeisiin linnustoalueisiin (MAALI ja IBA). Luontoarvoihin saattaa kohdistua haitallisia vaikutuksia. Edellyttää Natura-tarvearviota ja sekä muita tarkempia selvityksiä mm. vesiluvan yhteydessä.
30.10.2015 23 (35) Vaikutukset luonnonympäristöön ovat todennäköisesti vähäiset uuden tieyhteyden ja Kemijoen ylittävän uuden sillan kohdalla Korkiakummussa. Jatkosuunnittelussa tulee luontoarvot selvittää vielä tarkemmin. Uusi tieyhteys Korkiakummusta Kemijoen yli voi edellyttää Natura-tarveharkintaa läheisten Kemihaaran suot- Natura-alueen vuoksi. Uusi Kemijoen ylittävä silta Korkiatörmässä edellyttää tarkempia selvityksiä vesialueeseen ja vesitalouteen liittyvistä vaikutuksista. Tien parantaminen sijoittuu yhdelle tärkeälle pohjavesialuelle noin 3,5 km matkalla. Pohjaveden suojaustarve selvitetään jatkosuunnittelussa. Tieosuus sijoittuu 14 kilometrin matkalla Kemijokivarren maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle ja kultturiympäristön kannalta arvokkaalle alueelle Tieosuudella on myös kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY): Saunavaara ja Pelkosenniemen kirkonkylä. Tien parantamisen vaikutus kuitenkin näihin alueisiin on pieni. Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin ovat pienet. Kasvava liikenne lisää porokolarien riskiä tieosuudella. Pelkosenniemi Ollila välillä tie sijoittuu tärkeälle kevätlaidun ja vasomisalueelle. Liikennemäärän lisääntyminen voi aiheuttaa haittaa porojen laidunkäyttäytymiseen. 5.5 VE 3, maantietä 9643 Varrion kohdalta Kemijoen yli valtatielle 5 5.5.1 Tietekniset tiedot Vaihtoehdossa 3 parannetaan maantietä 9643 Kemijoen itäpuolella Kemijärven terminaalin ja Varrion välillä. Varrion kohdalle rakennetaan uusi tie- ja siltayhteys Kemijoen yli valtatielle 5. Valtatietä 5 parannetaan Varrion ja Savukoskentien liittymän välillä. Parannettavan tieosan kokonaispituus on 52,1 km. Maantien 9643 kokonaisleveys on nykyisin 6,0 7,0 välillä ja tie on kokonaisuudessaan kestopäällystetty. Keskimääräinen vuorokautinen liikennemäärä nykyisin (KVL2013) vaihtelee 600 970 ajoneuvon välillä ollen suurimmillaan Pelkosenniemen taajamassa. Raskaan liikenteen osuus liikenteestä vaihtelee 6 12 % välillä. Tieosuuden nopeusrajoitukset vaihtelevat 60 ja 100 km/h välillä.
24 (35) 30.10.2015 Kuva 13. Vaihtoehto 3 Kemijoen itäpuolelta Varrion uuden sillan kautta valtatielle 5. Liikennemäärä arvioidaan kasvavan kaivoksen avautumisen jälkeen noin 500 1 500 ajoneuvoon vuorokaudessa. Tästä raskasta liikennettä on noin 220 290 ajoneuvoa. Tavoitteena on, että koko Kemijoen itäpuolinen maantien 9643 tieosuus rakennetaan kokonaisuudessaan uudelleen 8,0 metrin levyisenä pääosin nykyiselle paikalleen. Perävaaran kylän kohdalla tie linjataan uuteen maastokäytävään, jolloin voidaan ohittaa kyläalue. Varrion kohdalla rakennetaan uusi tieyhteys Kemijoen yli valtatielle 5.
30.10.2015 25 (35) Kuva 14. Alustava uusi tielinjaus Kemijoen yli Varrion kohdalla. Valtatietä 5 parannetaan Varrion ja Savukoskentien liittymän välillä nykyiselle paikalleen leventämällä tieosuus kokonaisuudessaan 8,0 metrin leveyteen ja parantamalla tien kantavuutta uusimalla tien ylimmät rakennekerrokset. Varrion kohdalle rakennetaan uusi silta Kemijoen yli. Valtatien 5 tieosuudella on neljä siltaa, jotka levennetään vastaavasti. Maantiellä 9643 Kemijoen itäpuolella rakennetaan 2 siltaa uudestaan. Tieosuuden rakentamiskustannukset ovat n. 37,1 M (alv 0 %). Seuraavassa vaiheessa Kemijoen itäpuoliselle osuudelle Terminaalin ja valtatien 5 välille laaditaan yhdistetty tie- ja rakennussuunnitelma. Varrion ja Pelkosenniemen väliselle valtatien 5 tieosuudelle laaditaan tien rakentamissuunnitelma. 5.5.2 Liikenteelliset vaikutukset Liikenteen toimivuus paranee valtatien 5 parantamisen ja leventämisen johdosta. Tien parantaminen ja uuden yhteyden rakentaminen turvaa liikenneverkon toimivuuden myös kaivoksen avaamisen jälkeen. Tien parantaminen ja uuden sillan rakentaminen parantaa myös nykyisten käyttäjien liikenneyhteyksiä erityisesti Kemijoen itäpuolella. Etäisyys terminaalista Sokliin on 169 km ja matka-aika on 2 h 7 min. Aikakustannussäästö koko välillä 30 vuodessa verrattuna VE 0:aan on 13,5 M, joka johtuu ajomatkan lyhenemisestä ja keskimääräisen matka-ajan pienenemisestä tietä parannettaessa. Itä - Lapin suunnasta saapuva puutavaraliikenne siirtyy todennäköisesti käyttämään ainakin osittain myös tätä yhteyttä. Tämä parantaa myös muun liikenteen toimintaedellytyksiä. Liikenneturvallisuus heikkenee hieman raskaan liikenteen lisääntyessä tieosuudella. Arvioitu henkilövahinko-onnettomuuksien kasvu vuodessa on 0,5 kpl.
26 (35) 30.10.2015 5.5.3 Ympäristölliset vaikutukset Melutilanne muuttuu huonommaksi Pelkosenniemen taajamassa ja kylien kohdalla valtatien 5 varrella. Tämä saattaa edellyttää meluntorjuntatoimenpiteitä. Lisääntyvä raskas liikenne voidaan kokea Pelkosenniemellä ja kylien kohdalla haittana. Kemijoen itäpuolella Perävaaran kylä kierretään, jolloin haitta kylälle on pieni. Vaikutukset luonnonympäristöön ovat todennäköisesti vähäiset uuden tieyhteyden ja Kemijoen sillan kohdalla Varriossa. Jatkosuunnittelussa tulee luontoarvot selvittää vielä tarkemmin. Tien parantaminen sijoittuu kahdelle tärkeälle pohjavesialuelle noin 4,5 km matkalla. Pohjaveden suojaustarve selvitetään jatkosuunnittelussa. Tieosuus sijoittuu 17 kilometrin matkalla Kemijokivarren maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle ja kultturiympäristön kannalta arvokkaalle alueelle. Tieosuudella on myös kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY): Saunavaara ja Pelkosenniemen kirkonkylä. Tien parantamisen vaikutus kuitenkin näihin alueisiin on pieni. Uusi siltayhteys Kemijoen yli muuttaa lähimaiseman maisemakuvaa Varriossa. Vaikutus on paikallinen. Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin ovat pienet. Kasvava liikenne lisää porokolarien riskiä tieosuudella. 5.6 VE 4, maantietä 9643 Tapionniemen kohdalta Kemijoen yli valtatielle 5 5.6.1 Tietekniset tiedot Vaihtoehdossa 4 parannetaan maantietä 9643 Kemijoen itäpuolella Kemijärven terminaalin ja Oinaan kylän välillä. Tapionniemen kylän kohdalle rakennetaan uusi tieja siltayhteys Kemijoen yli valtatielle 5. Valtatietä 5 parannetaan Tapionniemen ja Savukoskentien liittymän välillä. Parannettavan tieosan kokonaispituus on 54,0 km. Tieosuuden rakentamiskustannukset ovat n. 39,3 M (alv 0 %).
30.10.2015 27 (35) Kuva 15. Vaihtoehto 4 Kemijoen itäpuolelta Tapioniemen uuden sillan kautta valtatielle 5. Vaihtoehto hylätään jatkosuunnittelusta, koska uuden sillan ja tieyhteyden rakentaminen Oinaan ja Tapionniemen kylien kohdille pirstoo kyläalueita ja heikentää maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvoja. Tielinjauksen sijoittaminen tiiviille kyläalueille edellyttäisi myös runsaasti rakennusten ja kiinteistöjen lunastamisia. Vaihtoehdon pituus ja rakentamiskustannukset ovat myös korkeammat kuin esim. vaihtoehdossa 3.
28 (35) 30.10.2015 5.7 VE 5, maantietä 9643 ja 9640 Ahvenselän kautta Savukoskelle 5.7.1 Tietekniset tiedot Vaihtoehdossa 5 parannetaan maanteitä 9643 ja 9640 Kemijoen itäpuolella Kemijärven terminaalin ja Ahvenselän kylän välillä. Ahvenselän ja Savukosken taajaman välille rakennetaan uusi maantie mukaillen nykyisen metsäautotien linjausta. Kuva 16. Vaihtoehto 5 maanteitä 9643 ja 9640 Ahvenselkään ja sieltä suoraan Savukoskelle Maantiet 9643 ja 9640 rakennetaan kokonaisuudessaan uudestaan likimain nykyiselle paikalleen terminaalin ja Pahkakummun välillä. Pahkakummun ja Savukosken välillä tie rakennetaan uuteen maastokäytävään myötäillen nykyisen metsäautotien linjausta. Savukosken taajaman kohdalla Kemijoen yli rakennetaan uusi silta taajaman länsipuolella. Parannettavan tieosan kokonaispituus on 85,4 km. Tieosuuden rakentamiskustannukset ovat n. 81,2 M (alv 0 %).
30.10.2015 29 (35) Vaihtoehto hylätään jatkosuunnittelusta, koska tieyhteyden toteuttamiskustannukset ovat huomattavan kalliit, eikä uudella tieyhteydellä ole olennaista liikenteellistä hyötyä verrattuna muihin vaihtoehtoihin. 5.8 TIEYHTEYSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VÄLILLÄ KEMIJÄRVEN TERMINAALI - PELKOSENNIEMI Taulukossa 2 on tarkasteltujen tielinjausvaihtoehtojen vertailu välillä Kemijärven terminaali Pelkosenniemi. Taulukko 2. Tielinjausvaihtoehtojen vertailu VAIHTOEHTO Etäisyys Sokli Kemijärven terminaali Matka-aika yhteen suuntaan Sokli - Terminaali Tieverkolliset vaikutukset Itä-Lapin suunnasta tuleva puutavaraliikenne siirtyy todennäköisesti käyttämään uutta tieyhteyttä Rakentamiskustannukset väli Pelkosenniemi - Terminaali Aikakustannussäästöt verrattuna VE 0:aan 30 vuoden aikana Sokli - terminaali VE 0+ Kemijoen länsipuolelta, nykylinjaus Etäisyys 182 kilometriä. Pisin vaihtoehdoista. Matka-aika 2h 17 min Nykyinen tieverkko. Uusia tieyhteyksiä ei tarvitse rakentaa. VE 1 Kemijoen itäpuolelta Pelkosenniemen taajaman kautta Etäisyys 170 kilometriä. 12 km lyhyempi kuin VE 0+ Matka-aika 2h 8 min. Matka-aika 9 min lyhyempi kuin VE 0+ Nykyinen tieverkko. Uusia tieyhteyksiä ei tarvitse rakentaa. Itä-Lapin suunnasta tuleva puutavaraliikenne siirtyy todennäköisesti käyttämään uutta tieyhteyttä VE 2 Kemijoen itäpuolelta Pelkosenniemen taajaman ohitus Etäisyys 165 kilometriä. 17 km lyhyempi kuin VE 0+ Matka-aika 2h 6 min. Matka-aika 11 min lyhyempi kuin VE 0+ Pääosin nykyinen tieverkko. Uutta tietä rakennetaan uuteen maastokäytävään yhteensä 14,4 km. Itä-Lapin suunnasta tuleva puutavaraliikenne siirtyy todennäköisesti käyttämään uutta tieyhteyttä VE 3 Varrion uuden sillan kautta Etäisyys 169 kilometriä. 13 km lyhyempi kuin VE 0+ Matka-aika 2h 7 min. Matka-aika 10 min lyhyempi kuin VE 0+ Pääosin nykyinen tieverkko. Uutta tietä rakennetaan uuteen maastokäytävään yhteensä 8,4 km 30,4 M 48,4 M 50,3 M 37,1 M 5,8 M 13,9 M 15,6 M 13,5 M
30 (35) 30.10.2015 5.9 EHDOTUS JATKOSUUNNITTELUUN VALITTAVASTA VAIHTOEHDOSTA Jatkosuunnitteluun esitetään Kemijärven terminaalin ja Pelkosenniemen välille vaihtoehtoa 3, uusi tie- ja siltayhteys Varrion kohdalla. Tieyhteys lyhentää 13 kilometrillä yhteyttä Soklista uuteen terminaaliin. Yksittäisen matkan matka-aika vähenee vastaavasti 10 minuuttia suuntaansa. Liikenteen toimivuus paranee valtatie 5 parantamisen ja leventämisen johdosta. Tien parantaminen ja uuden yhteyden rakentaminen turvaa liikenneverkon toimivuuden myös kaivoksen avaamisen jälkeen. Tien parantaminen ja uuden sillan rakentaminen parantaa myös nykyisten käyttäjien liikenneyhteyksiä erityisesti Kemijoen itäpuolella. Yhteys sijoittuu tämänhetkisen tiedon mukaan ympäristöllisesti toteuttamiskelpoiseen ympäristöön sekä tien rakentaminen vaaranna alueen luontoarvoja. Kasvavan malmiliikenteen meluhaitat poistuvat Kemijärven taajaman kohdalta, mutta säilyvät Pelkosenniemen taajamassa sekä valtatien 5 varrella Pelkosenniemen ja Varrion välillä. Kokonaisuutena vaihtoehdon negatiiviset vaikutukset verrattuna muihin vaihtoehtoihin liikenneturvallisuuden, luontoon kohdistuvien vaikutusten, poronhoidon ja asukkaiden kokeman haitan osalta ovat pienet. Tieyhteyden rakentamiskustannukset ovat selvästi pienemmät kuin vaihtoehtojen 1 ja 2. Maakuntakaavan ohjausryhmän kokouksessa lokakuussa 2015 tuli esille, että selvitettäisiin myös mahdollisuus kiertää Pelkosenniemen taajama ohitustiellä taajaman länsipuolelta malmiliikenteen negatiivisten vaikutusten pienentämiseksi. Tämä vaihtoehto tutkitaan jatkosuunnittelussa ja ohitustievaihtoehto lisätään maakuntakaavaehdotuksen Pelkosenniemen taajaman länsipuolelle merkinnällä maantie ohjeellinen/vaihtoehtoinen.
30.10.2015 31 (35) 6 MUIDEN TIEYHTEYKSIEN PARANTAMINEN 6.1 Kantatie 82 välillä Kalliosalmi - Kemijärvi Kantatielle 82 Kalliosalmen ja Kemijärven välille on laadittu vuonna 2009 toimenpideselvitys 30 km matkalle. Toimenpideselvityksen parantamistoimenpiteillä varauduttiin mahdollisen puutavaraterminaalin rakentamiseen Hanhikoskelle. Toimenpideselvityksessä esitettiin, että kantatietä parannetaan 12 km matkalla uuteen maastokäytävään ja 18 km matkalla nykyiselle paikalleen. Jatkosuunnittelu tehdään laaditun toimenpideselvityksen mukaisesti. Uusilla tieosuuksilla tie rakennetaan 8,0 metrin leveyteen ja nykyisillä osuuksilla tietä levennetään sekä sen kantavuutta parannetaan. Tieosuudella on kolme siltaa, jotka parannetaan vastaamaan tulevaa liikennetarvetta.tieosuuden päivitetyt rakentamiskustannukset ovat 16,8 M. Kuva 17. Kantatie 82 Kalliosalmen ja Kemijärven välillä. 6.2 Kantatie 82 välillä Vikajärvi - Kalliosalmi Tieosuuden pituus on 24,4 km. Tieosuudella kantatie levennetään kokonaisuudessaan 8,0 metrin leveyteen ja tien kantavuutta parannetaan. Tieosuudelta ei ole laadittu yksityiskohtaisempia suunnitelmia parantamistoimenpiteistä. Tieosuuden alustavat rakentamiskustannukset ovat 13,2 M.
32 (35) 30.10.2015 Kuva 18. Kantatie 82 Vikajärven ja Kalliosalmen välillä. 6.3 Valtatie 4 välillä Napapiiri - Vikajärvi Valtatielle 4 on laadittu vuonna 2014 kehittämisselvitys välillä Keminmaa Rovaniemi Sodankylä. Kehittämisselvityksessä on esitetty valtatielle 4 Napapiirin kohdalle liittymäjärjestelyjä, Napapiirin pohjoispuolelle valtatien linjaaminen uuteen maastokäytävään ja lentokoneiden varalaskupaikan rakentaminen, tieosuuden leventäminen kokonaisuudessaan 10 metrin leveyteen sekä tasauksen täsmämuutoksia ja yksityistiejärjestelyjä. Tieosuuden alustavat rakentamiskustannukset ovat 24,2 M. Kuva 19. Valtatie 4 Napapiirin ja Vikajärven välillä.
30.10.2015 33 (35) 7 TIEYHTEYDEN RAKENTAMISKUSTANNUKSET Tieyhteyden parantamisen kokonaiskustannukset on laskettu käyttäen FOREkustannuslaskentaohjelman lähtöarvoja sovittaen niitä tarvittaviin parantamistoimenpiteisiin sekä Lapin olosuhteisiin. Rakentamiskustannukset sisältävät hankkeen rakentamis- ja suunnittelukustannukset 1. Sokli Rovala 21,7 M 2. Martti Rovala 10,5 M 3. Savukoski Martti 13,5 M 4. Savukosken taajaman oikaisu 4,1 M 5. Pelkosenniemi Savukoski 13,8 M 6. Terminaali Varrio Pelkosenniemi 37,1 M 7. Kalliosalmi Kemijärvi 16,8 M 8. Vikajärvi Kalliosalmi 13,2 M 9. Napapiiri Vikajärvi 24,2 M Yhteensä 154,9 M
34 (35) 30.10.2015 8 JATKOTOIMENPITEET Seuraavassa on kirjattu keskeisiä jatkosuunnittelussa huomioon otettavia asioita: 8.1 Jatkosuunnittelu Tieyhteyden ja tieosuuksien jatkosuunnittelun aikataulu on sidoksissa YARA Suomi Oy:n kaivospäätökseen ja sen aikatauluun. Ensimmäisessä vaiheessa tulee varmistaa, vaatiiko liikennemuodon muutos raideliikenteestä rekkaliikenteeseen erillisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tekemisen. Tämän laatiminen on nykyisen näkemyksen mukaisesti YARA Suomi Oy:n tehtävänä. Tieosuuksien kuvauksissa on alustavasti kuvattu tieosuuden seuraava suunnitteluvaihe. Suunnitteluvaiheen oikeellisuus tulee vielä varmistaa yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Samassa yhteydessä varmistetaan myös tieosuuksittain tarve erillisille tarkemmille ympäristöselvityksille, ympäristöluville sekä tarve ja vaikutukset yleis- ja asemakaavoille. Pelkosenniemen taajaman kohdalla selvitetään vaihtoehtoisesti mahdollisuus rakentaa valtatielle 5 ohitustie, joka kiertää keskusta-alueen länsipuolelta. 8.2 Negatiivisten vaikutusten pienentäminen Kasvava malmiliikenne aiheuttaa haittaa nykyiselle liikenneturvallisuudelle, maankäytölle, ympäristölle, pohjavedelle, poronhoidolle ja asutukselle. Jatkusuunnittelussa tulee aktiivisesti etsiä keinoja, joilla voidaan pienentää tieosuuksien rakentamisen ja kasvavan liikenteen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla mm.: - erillisten kevyen liikenteen väylien rakentaminen kylien kohdille - tien leventäminen kevyen liikenteen turvaliisuuden parantamiseksi - tievalaistuksen rakentaminen - melusuojauksen rakentaminen - pohjaveden suojaustarve - poroaitojen ja poroalikulkujen rakentaminen - yksityisteiden liittymäjärjestelyt Kunkin tieosuuden jatkosuunnittelun aikana määritellään tarkemmin edellä mainitut yksittäiset toimenpiteet ja niiden tarve.
30.10.2015 35 (35) 8.3 Itä - Lapin maakuntakaavaan esitettävät kehittämismerkinnät Itä Lapin maakuntakaavaan esitetään tieosuuksille seuraavat kehittämismerkinnät: - Mt 9671, Rovala Sokli,merkittävästi parannettava tie - Mt 9671, Martti - Rovala,merkittävästi parannettava tie - Mt 967 ja Mt 9671, Savukoski - Martti, merkittävästi parannettava tie - Savukosken taajaman kohta, maantie ohjeellinen/vaihtoehtoinen - Mt 965, Pelkosenniemi - Savukoski, merkittävästi parannettava tie - Vt 5, Varrion kohta - Pelkosenniemi, merkittävästi parannettava tie - Vt 5 Pelkosenniemen taajaman länsipuolelle maantie ohjeellinen/vaihtoehtoinen - Varrio uusi terminaali Kemijoen itäpuolelta (Mt 9643), maantie ohjeellinen/vaihtoehtoinen - Kt 82 Vikajärvi - Kemijärvi, merkittävästi parannettava tie - Vt 4 Napapiiri Vikajärvi, merkittävästi parannettava tie Lisäksi esitetään valtatielle 5 Kemijärven uuden terminaalin ja Varrion välille kehittämismerkintää Merkittävästi parannettava tie vaihtoehto 0+:n mukaisesti. Tällä pystytään varmistamaan Soklin ja Kemijärven uuden terminaalin välisen yhteyden parantaminen malmiliikennettä varten, mikäli tässä selvityksessä esitettyä uutta tie- ja siltayhteyttä Varriossa ei ole vielä pystytty totettamaan aikataulullisista tai muista syistä siinä vaiheessa, kun malmiliikenne käynnistyy. Liitteet: Liite 1. Tutkitut vaihtoehdot välillä Pelkosenniemi Kemijärven uusi terminaali 1:40 000 Liite 2. Tutkittu vaihtoehto 5 välillä Kemijärven uusi terminaali - Savukoski 1:40 000 Liite 3. Valittujen vaihtoehtojen vertailu. Taulukko.