Kasvava Kallialan seutu

Kallialan kyläyhdistys Taitto Jorma Anttoora Vammala 2003 Vammaspaino

Kallialan kyläsuunnitelma Sisältö Kasvava Kallialan seutu 4 1. Seitsemän kylää 5 Mottiselta Vihattulaan 5 Suunnittelualueen kartta 6 Vanhan kirkon mailla 8 Postitien varrelta 9 Rautaveden kansallismaisema 10 2. Kylä toimii 12 Elinkeinot ja yritystoiminta 12 Palvelut 13 Yhdessä toimien 14 3. Kallialan kylien kehittäminen 18 Kaavaatilanne ja rakennusmahdollisuudet 18 Vesi ja viemäröinti 19 Liikenneolot 19 Kyläkoulu 21 Kotona Kallialassa 23 4. Lähtöviivalla 25 5. Toiminta-ajatuksia koottuna 26 6. Lähteet ja liitteet 28

Kasvava Kallialan seutu Kallialan kyläsuunnitelma koskee Vammalan pohjoispuolen seitsemän vanhan kylän: Kallialan, Vihattulan, Pohjalan, Hätilän, Ruoksamon, Kahimalan ja Rautajoen muodostamaa seutua. Suunnitelma-alueena on pääpiirteittäin Kallialan vanha koulupiiri ja näin Kallialan seutu nimenä kuvaa luontevasti koko aluetta. Kyläsuunnitelma on kyläläisten oma visio tulevaisuudesta, siitä millaisessa kylässä he haluaisivat asua sekä toimintakuvaus, miten tähän tavoitteeseen päästään. Kallialan kylän kehittämisillassa helmikuussa 2002 päätettiin, että kyläsuunnitelma on tarpeellinen perusta monipuoliselle kehittämiselle ja oman kylän etujen valvomiselle. Kyläsuunnitelmatoimikuntaan valittiin huhtikuussa Pauli Mäkelä (pj), Marju Sundgren (siht.), Marjo Anttoora, Mauno Huhtala, Antti Jokinen, Tapio Nieminen, Panu Niemi, Jorma Pesonen, Esko Piranen, Pirjo Pitkäkoski, Marja Rauhala, Tauno Wiikari, Kalle Ylinen ja Arja Äijälä. Toimikunta kokoontui kesäkuussa. Hankkeesta vastaa Kallialan seudun kyläyhdistys ry. Suunnitelmatoimikunnan työskentely on tapahtunut kyläläisten kannalta tavallaan kriittisessä tilanteessa. Suomessa eletään poikkeuksellisen kuivaa vuotta. Vesi on tässä tuhansien järvien maassa ja myös oman kylämme kaivoissa vähissä. Kyläkoulu on jatkuvassa hälytystilassa - jatketaanko vai lopetetaanko. Vammalan kaupunki on muuttotappioaluetta, ja maassamme on voimakas asutuksen keskittymiskehitys. Nämä erityisongelmat ovat kaikesta huolimatta olleet lisävoimavara ja innostaja. Kylä on haastettu toimimaan. Kesällä 2002 toteutetulla kyläkyselyllä oli suuri merkitys kehitystarpeiden kartoituksessa. Näin siitä huolimatta, että vastauksia saatiin valitettavasti vain 56 eli vastausprosentti oli noin 15. Kallialan alueeseen vaikuttaa voimakkaasti sekä Rautaveden länsirannan että Vammalan keskustaajaman osayleiskaavat, jotka ovat parhaillaan suunnitteluvaiheessa. Suunnitelmamme tukeutuu Vammala 2010-strategiaan eli Vammalan visioon, etenkin sen kohtiin "Laadukkaan asumisen ja yrittäjyyden Sastamala" ja "Maapolitiikalla on turvattu menestymisen mahdollisuudet" "Laadukas asuminen tarkoittaa viihtyisää, kansallismaisemaa hyödyntävää asumisympäristöä, jossa on väestöpohjan tarvitsema niin julkinen kuin kaupallinen hyvä palvelutaso. Turvallisuudella, osallisuudella sekä lapsiperheiden tarpeet huomioivalla politiikalla mahdollistetaan asukkaiden hyvä elämänlaatu." "Maapolitiikalla luodaan edellytykset Vammalan kaupungille kehittyä vision mukaisena laadukkaana asuinpaikkana. Käytännön kaavoitustyössä tämä tarkoittaa monipuolisen ja houkuttelevan tonttitarjonnan luontia sekä riittäviä aluevarauksia turvaamaan maisema-arvot ja keskustaajaman vehreys. Myös nykyisten asuinalueiden viihtyisyyttä ylläpidetään ja parannetaan. Maaseudun kehittymiselle luodaan edellytyksiä tukemalla kylien täydennysrakentamista ja muita elävöittäviä toimenpiteitä kyliin liittyvillä kehittämisen kohdealueilla." Kallialan seutu on keskustan läheisyydessä sijaitseva rauhallinen, kulttuurimaisemaa vaaliva, elävä ja tulevaisuudessa kasvava sekä palveleva kylä. Kallialan kylä muodostaa taajaman kaupungin reunalla ja Vammalan keskustaan on matkaa alueen reunamiltakin Pohjalan periltä kymmenisen kilometriä. Kylien erilaisuus on tehnyt suunnitelman teosta haastavan. Kuinka voisi vastata samalla maaseutumaisen ympäristön ja tiiviimmän omakotialueen asukkaiden tarpeisiin? Seudullisen yhteenkuuluvuuden luominen vaatii enemmän kuin vain suunnitelman. Se on elävä haaste, kuten tämän suunnitelman jatkokehittäminen ja toteuttaminenkin. Voidaan sanoa, että kylä on kaupungin perheenjäsen. Jokaisen jäsenen hyvinvointi heijastuu koko perheen vointiin ja ilmapiiriin. Sama pätee myös kylän sisällä. Jokainen talous on perheenjäsen, ja kylänä muodostamme perheen, joka katsoo maailmanmenoa samalta kulmalta. Jokainen perheenjäsen kaipaa yksityisyyttä, mutta myös yhteisöllisyyttä. Lopulta jokaisen yksilön hyvinvointi heijastuu kylän henkeen. Parhaimmillaan kylä muodostaa verkoston, jossa kaikki eivät voi huolehtia kaikista, mutta jokaisella on naapuri tai ystävä, jolle voi tarjota auttavan käden. Kaikki eivät ymmärrä kaavoituksesta tai kahvituksesta, mutta yhdessä jakamalla jokaiselle tehtävälle löytyy tekijä ja asian eteenpäin viejä. Ajatusta voi jatkaa vielä niin, että kyläsuunnitelma on myös eräänlaista perhesuunnittelua. Me Kallialassa haluamme, että seudulle muuttaa uusia asukkaita, jotka tuntevat itsensä tervetulleiksi. Vammalassa on meneillään Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukema kylien kehittämishanke, jossa myös Kallialan seudun kylät ovat mukana. Hanke hallinnoidaan Hoikan opiston kautta. Kiitämme hankkeen neuvoja Ilpo Korkalon avusta. Olemme kiitollisia myös hankkeelta sekä paikallisilta yrityksiltä suunnitelman painatustyöhön saamastamme taloudellisesta tuesta. 4

1. Seitsemän kylää 1.1 Mottiselta Vihattulaan Kallialan seutu eli alue, jota kyläsuunnitelma koskee, muodostuu Vammalan Vihattulan ja Kallialan osa-alueista ja pienestä osasta Lousajaa. Rautatie ja Häijääntie rajaavat seutua keskustasta päin lähestyttäessä. Alue alkaa niin sanotusta Mottisen risteyksestä eli Niemen tehtaiden tienoilta. Rautaveden ranta on alueen luonnollinen raja Haapakalliolta entiselle Karkun rajalle. Rautatiestä raja poikkeaa Sipintien kohdalta radan takaiselle alueelle kohti Pohjalanjärven perukoita. Vanha Karkun kunnan raja erottaa Kallialan alueen Heinoon suunnalla. Suunnitelma-alueella asuu noin 700 vammalalaista. Lähes neljännes asukkaista on alle 17- vuotiaita. Osa aikaisemmin vakituisista asunnoista on nykyisin vapaa-ajan käytössä ja erityisesti Vihattulassa Rautaveden rannalla on kesäasuntoja. Kallialan-Vihattulan alueet ovat Vammalan ja entisen Tyrvään kunnan historiassa olleet erittäin merkittävässä asemassa. Näillä kylillä on ollut niin kirkon, koulun, kulkutautisairaalan, juhannusjuhlien ja monen muunkin koko Vammalan alueen asukkaille tärkeän toiminnan kannalta keskeinen merkitys. Vammalan keskustan läheinen sijainti ja samalla rauhallinen ympäristö tekevät Kallialan seudusta miellyttävän asua. Alueella on runsaasti aitoa maalaismaisemaa ja ranta-alueita. Seudun kylärakenne on väljä. Alueelta löytyy yksittäisten talojen muodostamaa helminauhaa sekä lounaisessa osassa tiheämpää taajama-asutusta. Asuinrakennukset vaihtelevat elävästi hyvin vanhoista hirsitaloista, uusiin moderneihin rakennuksiin. Kylään on muutettu maaseudun rauhaan ja takaisin omille juurille. Kyläkyselyn mukaan seudun erityisinä vahvuuksina pidetään yhtäältä pienen ja suuren keskuksen, eli Vammalan keskustan ja Tampereen läheisyyttä, ja toisaalta sen luonnonläheistä ja maaseutumaista ympäristöä. Työmatka Tampereelle on ajallisesti lyhyempi kuin esimerkiksi monista Helsingin lähiöistä keskustaan. Ellivuoren laskettelukeskukseen on alle puolen tunnin ja Lakeside & Country Clubin 36 reikäiseksi laajenevalle golfkentälle alle viidentoista minuutin automatka. Kalavedet ovat kävelymatkan päässä. Tampereen kasvu voi purkautua Kallialaankin saakka, jos seutu esimerkiksi lasten kasvuympäristönä koetaan työmatkan lisäkilometrien arvoiseksi. Vammalassa on arvioitu, että tällainen vaikutus olisi vain itäisillä kylillä, mutta länsirannalla uskotaan omaan vetovoimaan. Pirkanmaan maakuntakaavassa oletetaan Vammalan kasvavan pohjoispuolella oman koulumme suuntaan eli kohti Tamperetta. Poussan rakennuksia Rautajoen kylässä. Into Linturi 1978. 5

Suunnittelualueen kartta Pohjalan talo Kansallismaiseman hoitajat Pohjala Pohjalanjärven peltoa Ruoksamon maisema ennen Kahimala Heinon kyläkauppa Ruoksamo Rautajoki Vammaspaino Äetsään Kalliala Keskustaan Vanhankirkonniemi Niemen tehtaat 6

FinnPelti Postitien kilometripylväs Kallialan koulu Rautajoen kartano Vihattula Hätilä Hukkala Mieliaitta 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 km Tyrvään Pyhän Olavin Kirkko 7

Vaikka nykyinen keskittymiskehitys jatkuisi, Kallialan seudulla on kasvun mahdollisuuksia. Kyläsuunnitelman teon kannalta Kallialan alue on haastava. Elinvoimaisuutta on haettava kunnioittaen seudun poikkeuksellisen kaunista maisemaa ja ottaen huomioon sekä maaseutumaisen asutuksen että Satakunnankadun läheisyyteen sijoittuvan tiiviimmän asutuksen. Kalliala Kallialan kylä alkaa Mottisen risteykseltä ja vanhin alue sijaitsee Vanhankirkonniemen läheisyydessä. Sen kantatiloja ovat Sarkonen, Piranen, Rauva, Mottinen, Haro, Juusela, Lyöri, Isokäki, Vähäkäki, Laurila, Tassari, Sipi, Ranta ja Kamppi. Kylässä on runsaasti uutta asutusta. Ruoksamo Kylä sijaitsee peltoaukealla vanhan Turku- Tampere tien eli Kallialan koulutien molemmin puolin. Kylän kantatiloja ovat Kolari ja Jarkko. Kahimala Kahimala ja kantatila Kahimala ovat Ruoksamon vieressä radan toisella puolella. Rautajoki Rautajoen kartano vanhoine alustalaisineen muodostaa Rautajoen kylän. Kartanon torppia oli viime vuosisadan alussa ennen maanvuokralain mukaista erottamista kahdeksan mm. Poussa, Koivuranta ja Hasari. Vihattula Vihattulan kylä on Rautajoen itäpuolella. Kylän vanhoja tiloja ovat Uotila, Inkilä, Äijälä, Turri, Unkeri, Koskelo, Kaarle ja Kuuttila. Hätilä Kylä sijaitsee Kallialan seudun koilliskulmassa, Vihattulan ja vanhan Heinoon rajan välissä, Heinoontien ja Rautaveden rajaamalla alueella. Hätilän talo on jaettu Alasen ja Ylisen tiloiksi, joista Alanen on nykyisin taas nimeltään Hätilä. Pohjala Pohjalan kylä on Rautajoen luoteispuolella. Kylän kantatila on vanha ratsutila Pohjala, josta on syntyisin pappi ja historioitsija Erik Lencqvist. Talo sijaitsee Pohjalantien varressa, upeassa maisemassa entisen Pohjalanjärven, nyt viljavan peltoalueen, itärannalla. 1.2 Vanhan kirkon mailla Vanha kansantaru kertoo, että Kallialan saarella, nyt jo niemellä, on ollut ikivanha pakanallinen uhrilehto. Katolinen kirkko on tarun mukaan sijoittanut kirkon uhrilehdon paikalle saadakseen pakanallisen väestön paremmin taipumaan kirkon kuriin. Kolarin ja Jarkon talot Ruoksamon kylällä. 8

Rauta- ja Liekoveden rannoilla olevat viljavat maat tarjosivat jo varhain hyvät edellytykset voimakkaalle maanviljelyksen kehitykselle. Se nosti kansan varallisuutta niin, että tyrvääläiset pystyivät jo varhaisessa vaiheessa, 1400- ja 1500-luvuilla, rakentamaan kaksi omaa suurta kivikirkkoa Sastamalan kirkon ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkon. Tyrvään seutu sai maksaa piispanveronsa viljana eikä enää turkiksina. Keskiaikaiset tilit ja seurakunnan taloudenhoitoa koskevat asiakirjat vuosilta 1469-1524 ovat tallessa. Vanha kirkko oli ympärivuotisessa käytössä vuoteen 1855 asti, jolloin uusi kirkko valmistui. Vanha kirkko, josta nykyisin käytetään nimitystä Pyhän Olavin kirkko, on edelleen Kallialan ja koko Vammalan seudun tunnetuin rakennus. Syynä ei ole ainoastaan kirkon ikä vaan vammalalaisten ainutlaatuinen talkoohenki kirkon kunnostamisessa sekä ennen että jälkeen tuhopolton. Vanha kirkko paloi 21.9. 1997. Kirkon korjaus valmistuu kuluvana vuonna ja se siunataan uudelleen käyttöön elokuussa 2003. Vuosittaista Tuomaankirkkoa vietettiin vuonna 2002 jo lähes valmiissa rakennuksessa. Pyhän Olavin kirkko on suosittu vihkikirkko ja huomattava matkailunähtävyys, johon tutustuu joka vuosi runsaasti vierailijoita. Myös seudun asukkaat arvostavat kirkkoa oman alueen historiallisena kohteena ja Vanhankirkonniemeä arvokkaana luontokohteena. Voisi sanoa, että Vanhankirkonniemi on Kallialalle samanlainen ylpeys kuin kirkkosilkki muinoin talon emännälle. Sitä vaalitaan huolella ja sitä näytellään mieluusti. Kirkko antaa koko alueelle historiallisen ilmapiirin, jossa samalla elää into jatkaa vanhaa asutusperinnettä. Kirkko on ollut suosittu maalauskohde. Esimerkiksi taiteilija Into Linturi (1902-1986) on maalannut siitä lukuisia tauluja. Taiteilija Akseli Gallen-Kallela maalasi kirkon lähellä Sipin talon pihamaalla taulun Poika ja varis vuonna 1885. Tarina vanhan kirkon huutokaupasta Joskus silloin, kun Tyrvään uusi kirkko valmistui seurakunnan isät miettivät mitä vanhalle kirkolle tehtäisiin. Päätettiin, että pidetään huutokauppa ja myydään eniten tarjoavalle. Huutokauppa pidettiin ja Pirasen silloiselle isännälle kirkko sitten tuli, mutta kaupan ehdoissa oli, että rakennus on pois siirrettävä. Pirasen isäntä katseli vähän aikaa isoja kiviä ja totesi:" Taitaa muuten olla vähän liian iso homma, mutta eiköhän se heinälatona käy". 1.3. Postitien varrella Kallialan seudun läpi kulkee vuosisatoja vanha Turku-Tampere postitie. Uusi tie eli Häijääntie avattiin liikenteelle 1969-1972. Osa postitiestä tunnetaan nykyisin Kallialan koulutienä, jota 9

pitkin kylän koululaiset ovat vuosikymmeniä ottaneet ensimmäiset askeleet opin poluilla. Kalliala sai oman koulurakennuksen 1910 Rautajoen kartanon lahjoittamalle maapalalle, nykyisen Häijääntien ja Kallialan koulutien väliin. Koulun on suunnitellut rakennusmestari Jeremias Pirjola. Alakoulurakennus, nykyinen liikunta- ja veistotila, valmistui vuonna 1934. Koulua oli pidetty jo vuodesta 1906 Vihattulan kylän Koskelon pirtissä. Sitä ennen mainitaan Kallialassa pidetyn sunnuntaikoulua 1850-luvulla. Koulu on edelleen opetuskäytössä ja kyläläisten erityisenä toiveena on, että näin olisi myös jatkossa. Moni koululainen ylittää matkallaan rautatien niin sanotun Rautajoen ylikäytävän kohdalla. Rautahepo on puuskuttanut kylien halki jo vuodesta 1895. Kallialan seudulla sijaitsi aikaisemmin kaksi pysäkkiä, Rautajoki ja Käki, joista pääsi junaan. Pori-Tampere rataosuus on nykyisin sähköistetty. Koulu oli alueen ensimmäisten sähköistettyjen rakennusten joukossa. Pohjalan taloon Pohjalanjärvelle saatiin sähkö myös 1910-luvulla ja Vihattulan kylään kymmenisen vuotta myöhemmin. Monet seudun talouksista sytyttivät sähkövalon vasta toisen maailmansodan jälkeen. Siirtolaisasutus oli tuonut uusia asukkaita ja uudisrakennuksia. Pohjalanjärvi, jota lienee kutsuttu myös Rautajärveksi, kuivattiin 1916. Toisen maailmansodan jälkeen järveä ojitettiin lisää ja maata saatiin käyttöön yli kahdeksankymmentä hehtaaria. Pääjärvestä lähtevä Rautajoki virtaa paikoin lähinnä puroa tai pelto-ojaa muistuttavana laskien Rautaveteen lähellä Rautajoen kartanoa. Kartano on muodostunut kylän seitsemän talon yhdistelmänä. Tila oli useita kymmeniä vuosia verovapaa säteri, joka muuttui 1600-luvun lopulla veronalaiseksi ratsutilaksi. Kartanosta on puhuttu vasta 1880-luvulta lähtien. Rautajoen kartanon 1700-luvun lopulla rakennettua päärakennusta laajennettiin vuonna 1911 Jeremias Pirjolan suunnitelmien mukaan. Perusteellisen uudistuksen jälkeen rakennus edustaa jugend-tyyliä. Kartanon talousrakennuksista vanhimmat ovat ilmeisesti noin kolmesataa vuotta vanhoja. Pihapiirin tuntumassa on rautakautisia hautakumpuja, ja tilan kellaria kaivettaessa paikalta löytyi useita rintasolkia, rannerenkaita ja keihäänkärkiä. Vanhan kirkon ja Rautajoen kartanon välille Rautaveteen jää Käräjäkallio niminen kallioluoto. Saarella on 1600-luvun puolivälissä noitavainojen aikaan poltettu tietäjänä ja tautien parantajana tunnettu Valpuri Kyni. Kyläkyselyssä tuli esiin, että muistoissa ja tarinoissa on erityisesti säilynyt Vihattulan kesäjuhlat. Vihattulanniemessä järjestettiin 1930-1950 luvuilla juhannusjuhlia, joihin osallistui laajasti maakunnan väkeä. "Jutellaan Rautajoessa olleen Venäläisen tulon esillä emäntänä ylpeän rouvan, joka ei uskonut köyhtymistänsä mahdolliseksikaan, sanoi: "mikä juurtuneen pajun hävittää" ja heitti kultasormuksen järveen lausuen: "se on yhtä mahdotonta, kun ton takasintulo"; sitten saatiin hauven vatsasta tämä sormus, ja kohta tuli vihollinen; rouva kiitti kun pääsi pakoon tyhjin käsin, hame huppuna, palasi monen vuoden perästä ryysyissä ja näki Rautajoen vainiot kasvavan pitkiä pajupensaita, Vihattulan vuohet pajuja pätkimässä." Warelius 1.4. Rautaveden kansallismaisema Kallialan seutu on osa kansallisesti merkittävää Rautaveden kulttuurimaisemaa. Alueen katsotaan kuuluvan erityisen hienojen maisema- Maisema oli ennen nykyistä avoimempaa. Kuvassa Rautajoen kartanon ympäristöä. 10

alueiden joukkoon. Näkymiä luonnehtivat peltoaukeat, asutusryppäät rannan tuntumassa, kulttuurimuistomerkit ja arvokkaat rakennukset, vanhat rakennusryhmät pihapiireineen, metsäsaarekkeet, Vihattulan ja Kallialan katajakedot sekä Pohjalan haat. Pyhän Olavin kirkon niemi ja Kallialan kylä ovat rakennettuna ympäristönä valtakunnallisesti merkittäviä, erityisesti mainitaan myös Rautajoen kartano. Kallialan-Vihattulan maisemaa on kuvattu Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemanhoitosuunnitelmassa seuraavasti: "Maisema on alavimpia laaksoja lukuun ottamatta kauttaaltaan pienipiirteistä "inhimillistä" vyöhykettä, toisin sanoen siinä on runsaasti edullisia asuinpaikkoja, jotka ovat olleet käytössä jo vuosituhansia. Tyrvään vanhan kirkon sijainti niemellä veden äärellä on Suomen kauneimpia. Lukuisat perinnemaisemat ja perinnebiotoopit kruunaavat kulttuurimaisemaa." Kallialan seudulla on toteutettu kulttuuriympäristöjen kehittämishanke, jossa maanomistajat ovat talkooavulla avanneet näkymiä Rautavedelle ja Vanhalle kirkolle. Vanhankirkonniemeen on valmistunut maaliskuussa 2003 erillinen kehittämishanke, johon liittyy myös maisemanhoitosuunnitelma. Tyrvään Pyhän Olavin kirkonseudun kehittämishankkeessa on pyritty laatimaan kulttuurimaiseman maisemanhoitosuunnitelma kirkon ympäristöön ja siihen liittyvälle Kallialan kylän alueelle. Kirkon läheisyydessä sijaitsevia Kallialan ketoja on hoidettu jo pitkään perinteisesti laiduntamalla varoen rehevöitymistä. Kasvillisuus onkin säilynyt edustavana, sillä alueelta löytyy muun muassa kissankäpälä, mäkitervakko, ketoneilikka, mäkikaura, pölkkyruoho ja harvinaisemmat jalkasara ja nuokkukohokki. Koko Pirkanmaalla on ketoja eli kuivia niittyjä hyvin vähän. Siksi oman alueemme kedot ovat erityisen tärkeitä. Ympäristöministeriö on myöntänyt määrärahan Rautaveden länsirannan maisema-aluehankkeeseen. Ministeriö tekee myös lopullisen päätöksen maisema-alueesta. Hankkeen tarkoituksena on ylläpitää vanha avoin viljelymaisema, säilyttää alueen historian kannalta merkitykselliset kyläryhmät ja rakennuskokonaisuudet ja vanha Kallialan kautta kulkeva Häijääntie eli entinen Tampere-Turku -tien osuus. Samalla halutaan turvata alueen elinvoimaisuus ja perinteisten maaseutuelinkeinojen harjoittaminen eli kysymys ei ole alueen maiseman "museoinnista". Maisemat edistävät myös matkailua. Kyläsuunnitelma-alueella on runsaasti muinaismuistolain mukaisia kohteita, muun muassa useita rautakautisia röykkiöhautoja. Harva Häijääntietä kulkeva tietää Vanhankirkonniemen laidunmaita ihaillessaan, katselevansa vaikkapa rautakautista kalmisto- ja laidunketoa. Maanomistajilla on merkittävä vastuu näiden alueiden säilymisestä ja muutenkin erityisesti maisema-alueella on vältettävä maisemaa vahvasti muuttavia toimenpiteitä. Kyläsuunnitelman yhteydessä ei tehdä maisemanhoitosuunnitelmaa, koska suuri osa Kallialan seudusta tulee saamaan hoito-ohjeet kansallismaisemahankkeen yhteydessä. Alueelta on tehty jo useita erilaisia selvityksiä, joissa on annettu hoito-ohjeita. Selvityksiä voitaneen soveltaa myös alueilla, jotka eivät kuulu varsinaiseen rajattuun maisemaan. Myös hoitotoimien rahoitusmahdollisuudet selvitetään maisemahankkeen yhteydessä. Suurin osa maisema-alueesta on yksityisessä omistuksessa. Kyläläiset moittivat seutua toisaalta yleisilmeeltään heikoksi. Tämän mielikuvan poistamiseksi tarvitaan sekä asukkaiden että kaupungin toimintaa. Jokainen kyläläinen huolehtii maisemasta erityisesti oman pihapiirinsä osalta. Kaupungin toivotaan toteuttavan suunnitellut puistoalueet ja kunnostavan omat maaalueensa. Vammalassa on mahdollisuus saada maksutonta perinnerakennusmestarin neuvontaa. Palvelua voi tiedustella Pirkanmaan maakuntamuseon kautta. Perinnepihaneuvonta tukisi tätä rakennetun ympäristön maisemanhoitoa. Lisätietoa: Pirkanmaan maakuntamuseo p. 03-3146 5140 (perinnerakennusmestari Koiranen) Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehittämishanke: Rakennetun ympäristön selvitys (Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama, 1997) Maisemaselvitys (Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama, 1997) Luontoselvitys (Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama, 1997) Kulttuuriympäristöjen maisemanhoitoohjelma (Suunnittelukeskus Oy, 2000) Pirkanmaan perinnemaisemat, Pirkanmaan ympäristökeskus 1999. Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, Tampereen seutukaavaliitto B 174, 1990. Vammalan arvokkaat luontokohteet. Tampereen seutukaavaliitto D 95 ja Vammalan ympäristönsuojelulautakunta 1988. 11

2. Kylä toimii 2.1. Elinkeinot ja yritystoiminta Kallialan seutu on vuosisatoja vanhaa, perinteistä maatalousaluetta. Monet tilat ovat olleet sukupolvia saman suvun hallussa. Maatilojen päärakennukset ovat sijoittuneet kumpuilevien peltojen korkeimmille kohdille. Isojaon jälkeen on monia tiloja yhdistetty ja näin saatu tiloista elinkelpoisempia. Nykyisin Kallialan seudun maatilat ovat pääosin viljanviljelytiloja. Maidontuotantotilat ovat vähentyneet koko Suomen maatalouden rakennemuutoksen mukana. Tulevaisuudessa maanviljely keskittyy lähinnä Nykyisin yritystoiminta on keskittynyt lähinnä Sastamalankadun varteen. Suurin yritys alueella on Niemen Tehtaat Oy, joka valmistaa lähinnä huonekaluja. Yrityksessä on noin sata työntekijää. Lisäksi suurimpia työnantajia ovat kirjapainoalan yritys Vammaspaino sekä NH- Koneistus Oy, joka valmistaa metallialan tuotteita. Juuselan alueella on Heinon kyläkauppa ja leipomo sekä useita eri alojen pieniä yrityksiä. Kallialan alueella on myös kuljetusliikkeitä, joista mainittakoon mm. puutavaraa ja suolaa kuljettava H. Haapasen kuljetusliike sekä Vammalan Hyötykeräys Oy, joka kerää Vammalan paperit ja pahvit uusiokäyttöön. Laurilan hevoset laiduntavat Kallialan kylällä. Pohjalanjärven ja Vihattulan peltoaukeille. Lähimpänä kaupungin keskustaa olevat pellot on varattava yhdyskuntarakentamiseen. Yritystoiminta on Kallialan alueella uudempi ilmiö kuin perinteinen maatalous. Tuttua on silti pienyritystoimintakin; suutarit ja räätälit ovat pitäneet kyläläiset kengissä ja vaatteissa. Useampi seppä on kengittänyt hevoset ja pajoissa on tehty maatyökaluja. Myös kauppatoiminta on ollut vilkasta. Vanhan Turku- Tampere valtatien varressa on ollut välillä Vihattula - Kalliala parhaimmillaan kymmenkunta sekatavarakauppaa. Pohjalassa oli aikoinaan myös saha. Kallialassa on myös peltisepänliikkeitä. Vihattulassa on FinnPelti Oy niminen liike, joka työllistää kymmenkunta työntekijää. Tyrvään vanhan kirkon maisemassa toimii alueen matkailuyritys Mieliaitta, jonka palveluksiin kuuluvat mm. mökin- ja savusaunan vuokrauspalvelu ja kesäkahvila joka päivä toukokuun alusta elokuun loppuun. Omalta kylältä löytyy myös taksiyrittäjiä. Vammalan pohjoispuolelta puuttuu monipuolinen elintarvikeliike ja Kallialan seudulle tarvittaisiin myös huoltoasema, erityisesti vanhaa siltaa korvaamaan suunnitellun Kilpinokan sillan toteutuessa. 12

Pentin puutarhan viitoitus Vihattulan-tien varressa kaunistaa maisemaa kukka- ja risutyöasetelmilla. Seppä Heikki Häkkinen oli vielä kahdeksankymmenvuotiaana kovakuntoinen mies. Kun sepäntyöt eivät kuitenkaan enää käyneet, päätti hän hakea kevyempiä hommia. Hän meni työvoimatoimistosta kyselemään töitä ja esitti asiansa toimiston tytölle. Syntyi seuraavanlainen keskustelu. Heikki: "Tulin kattoon löytyskö tyätä". Tyttö: "Valitettavasti ei meillä ole nyt tarjota sopivaa". Heikki: "Eikö olisi jotain kevyempää". Tyttö: "Pappa taitaa olla jo vähän vanha." Heikki: "Olis eres istumatyätä". Tyttö: "Ei sitä nyt ole". Heikki: "No ompas sullaki"! 2.2 Palvelut Kylän sijainti lähellä Vammalan keskustaa tuo autollisten ulottuville laajan palvelutarjonnan ja harrastusmahdollisuudet. Kallialan seudulta on kuitenkin muutettu pois palvelujen puuttumisen vuoksi. Peruspalvelut, kuten terveydenhuolto, ovat pitkän matkan päässä. Julkisen liikenteen vähäisyys tai puuttuminen kokonaan hankaloittaa autottoman asumista alueella. Paikallisliikenne noudattaa pääosin koululaisliikenteen aikatauluja ja kulkee lähinnä vain Häijääntietä, Sastamalankatua ja Sipintietä. Kevyenliikenteenväylien vähäisyys tekee pyöräilyn ja kävelyn vaaralliseksi. Kylän elävyyden kannalta keskeinen palvelu on oma koulu. Kallialan koulu on 1.-4. luokkien nykyaikainen, rauhallinen pienkoulu maaseutumiljöössä aivan kaupungin kyljessä. Koulussa on kaksi yhdysluokkaa. Lukuvuonna 2002-2003 oppilaita on ollut 30. Vuoteen 2007 saakka ennakoitu oppilasmäärä pysyy suunnilleen samana. Koulun liikuntarakennuksessa toimii iltapäiväkerho. Viidennelle luokalle oppilaat siirtyvät Lousajan alueella sijaitsevaan Muistolan kouluun, jonka alaisuuteen Kalliala kuuluu. Koululla käy lukuvuoden aikana keskiviikkoisin kirjastoauto, jonka palvelut on tarkoitettu koululaisten lisäksi myös muille kyläläisille. Kirjastoauto pysähtyy myös Vihattulassa Heinoontien ja Vihattulantien risteyksessä, vanhan kumikorjaamon luona ympäri vuoden. Tarkempaa aikataulua voi tiedustella kirjastosta, ja uusista pysähdyspaikoista voi esittää toivomuksia. Kallialan koulua käytetään kyläläisten kokoontumispaikkana kokoustilana ja tapahtumia järjestettäessä. Koulun pihassa on VPK:n ja kyläläisten yhdessä ylläpitämä valaistu jääkiekkokaukalo. Talvista liikuntaa on tukenut Vammalan Kuntourheilijat ry:n ja erityisesti Altti Myllymaan ylläpitämä Romminvuoren latu, joka on ollut ahkerassa käytössä. Vammalan opisto järjestää koulun salissa naisten jumppaa maanantaisin. Opiston kautta on mahdollisuus saada alueelle myös muita harrastusryhmiä kyläläisten toivomusten mukaan. Kyläsuunnitelma-alueella ei ole päiväkotia eikä esikoulua. Päivähoitoon on mahdollisuus perhepäivähoitajalla ja Mottisen risteyksen tuntumassa sijaitsevassa Koiramäen päiväkodissa. Koiramäen ja Muistolan päiväkodeissa on myös esikouluryhmät. Lapsille tarvittaisiin hyvä leikkipuisto. Kallialan seudulla on kaksi yleistä uimarantaa. Vihattulan ranta olisi kunnostettuna syvyydeltään sopiva lasten ranta, jossa voitaisiin mahdollisesti järjestää uimakouluja. Ranta oli aiemmin ahkerassa matonpesukäytössä, mutta paikalla ei ole enää mattolaituria eikä rannalle sijoittuvaa pesupaikkaa. Uimista hankaloittaa veneiden säilyttäminen rannassa. Vanhankirkonniemessä on laituri, joka soveltuu uimareiden käytön lisäksi myös veneiden rantautumiseen. Vanhankirkonniemen laituri on yksi etappi merkityllä venereitillä Hartolankoskelta Vammalasta Nokian Meloon. Rantautumismahdollisuus ylläpitää vanhoja perinteitä, sillä Rautavedellä liikuttiin yleisesti höyryaluksella linja-autoliikenteen yleistymiseen asti. Tyrvään seurakunta järjestää lapsille pyhäkoulua, koululaisille hartaushetkiä ja varttuneemmalle väelle diakonia- ja lähetyspiirejä sekä vuosittain perinteiset kinkerit. Vanhassa kirkossa järjestetään vuosittain joitakin jumalanpalveluksia. Kesälomalaisten kirkkohetki ja Tuomaankirkko lyhtykulkueineen ovat jo perinne. Lähtevä posti on mahdollista saada liikkeelle 13

omasta laatikosta noutamalla postista kantajalle tarkoitettu heijastinmerkki. Seudun reunamille kaivataan päivälehtien varhaiskantoa. 2.3. Yhdessä toimien Kallialan seudun asumismukavuutta ja viihtyisyyttä lisää monipuolinen vapaaehtoistoiminta. Erilaiset kyläläisten yhteenliittymät ovat tärkeitä toimijoita, jotka palvelevat koko kylän asiaa. Kyläkyselyssä kylän vahvuutena ja mahdollisuutena pidettiin jo nyt vireitä yhdistyksiä ja seuroja. Kallialan seudun kyläyhdistys ry Kallialan seudun vilkkaan yhdistystoiminnan lisäksi suunniteltiin kyläyhdistystoimintaa kesäisenä iltana 1999 Kallialan koulun pihalla. Paikalla oli noin viisikymmentä henkilöä. Yhdistys rekisteröitiin 17.8.1999 Kallialan seudun kyläyhdistyksen nimellä. Hallitukseen valittiin seitsemän henkilöä, joista puheenjohtajaksi valittiin Marju Sundgrén. Yhdistyksen pääasiallisena toimialueena ovat Kallialan, Ruoksamon, Vihattulan ja Pohjalanjärven kylät. Alueen muiden yhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä. Vuosittain on järjestetty toimintapäiviä, mm. pyöräretki, kävelyilta ja saunailta. Kesäretkiä on tehty Ähtärin Eläinpuistoon, Yyteriin ja laivaristeilylle. Kallialan koululla on vanhempainyhdistyksen kanssa järjestetty talvirieha maaliskuulla. Tapahtuma on kerännyt paljon koko perheitä talvisiin leikkeihin ja yhdessäoloon. Talviriehan tuottoa on käytetty mm. iltapäiväkerhotoiminnan järjestämiseen. Yhdistys on perustamisestaan saakka järjestänyt koululla iltapäiväkerhon 1-4 luokkalaisille. Kerholle on ollut tarvetta, sillä parhaimmillaan kerholaisia on toistakymmentä viettämässä iltapäivää koulun jälkeen ohjaajan kanssa. Ohjaajat ovat olleet pääosin työllistämistuella palkattuja henkilöitä. Lasten iltapäivä on kulunut pelaten, leikkien ja läksyjä tehden. Pieneen kerhomaksuun sisältyy välipala, askartelutarvikkeita ja lasten vakuutus kerhoaikana. Iltapäiväkerho on toiminut liikuntarakennuksen aulatilassa, ja kerholaiset ovat saaneet käyttää myös pihaa, liikuntasalia ja koulun keittiötä. Kyläyhdistys on hankkinut oppilaille välituntikäyttöön mm. lumilapioita ja liukureita. Yhdistyksellä on menossa viides toimintavuosi. Jäsenmäärä on noin 50 henkilöä. Kyläkyselyn yhteydessä saatiin uusia jäseniä, mutta uusia jäseniä alueelta toivotaan edelleen. Kyläyhdistys tekee työtä alueen kaikkien ihmisten hyväksi. Lisätietoja: Marju Sundgren p. 511 4663 Arja Äijälä p. 514 2097 Lasten luutapalloturnaus kyläyhdistyksen järjestämässä talviriehassa. 14

Kallialan koulun vanhempaintoimikunta Ennen joka koululla oli oma johtokuntansa ja sillä määrättyjä tehtäviä. Nykyisin Kallialan koululla toimii vanhempaintoimikunta, johon kuuluu kuusi nykyisten koululaisten vanhempaa. Uusia jäseniä toimikuntaan on valittu koulun vanhempainillassa. Toimikunta on kokoontunut 2-3 kertaa vuoden aikana. Muita tapaamisia ovat olleet koulun pihan haravointi- ja siivoustalkoot sekä teatteriretket, joulu- ja kevätjuhlien avustamiset kahvitarjoiluineen. Ompelutaitoiset äidit ovat loihtineet juhlien esityksiin tonttu - ja enkelipukuja. Vanhempaintoimikunta on tukenut koulun säilymistä kylällä ja edustajia on ollut mm. erilaisissa kouluasioiden keskustelutilaisuuksissa. Omassa koulussamme olemme voineet todeta kaikkien toimivan yhteisten päämäärien eteen ja perheet ovat tutustuneet lasten kautta myös toisiinsa. Koulun vanhempaintoimikunta 2002-2003: Siru Laurila, Pertti Lempinen, Marju Sundgrén, Tiina Tuominen, Tuula Valtanen, Arja Äijälä Kallialan Vesa Kallialan Vesa perustettiin vuonna 1948 voimistelu- ja urheiluseura Tyrvään Voiman alaosastoksi. Perustettaessa seura oli emäseura Voiman (VSV) tavoin vahva yleisseura, jonka lipun alla harrastettiin hyvin monenlaisia urheilumuotoja mm. yleisurheilua, hiihtoa, suunnistusta sekä jalka- ja pesäpalloa. Seuran toimintaan ovat kuuluneet lisäksi ainakin lentopallo ja salibandy. Voiman aikoinaan voimakkaan painiharrastuksen voidaan katsoa alkaneen Vesan piirissä. Seuran perustamisen aikoihin ei joen pohjoispuolella ollut vielä rakennettua urheilukenttää. Yleisurheilukilpailuja järjestettiinkin ns. Metsäkentällä, josta käytetään myös Riipan tai Lousaan kentän nimeä. Juoksuradan kunnosta antanee hyvän kuvan, kun juoksukilpailusta käytettiin nimeä murtomaajuoksu. Vuonna 1953 avattiin uusi keskuskenttä, joka toi sen aikaisiin olosuhteisiin nähden hyvät kilpailupaikat aivan seuran toiminta-alueen viereen. Seuran omissa kilpailuissa päästiin juoksemaan myös pikamatkoja. Noina aikoina matkaan jouduttiin joskus suoraan "heinäpellolta" eivätkä tulokset tuolloin tietenkään voineet olla parhaita mahdollisia. Vuosien mittaan vesalaisten vauhti koveni. Seuran ja jopa koko emäseuran menestynein urheilija on Tarja Koskelo, nyt Tapiola, jolla on yli 20 SM-mitalia lajeina pikajuoksu ja pituushyppy. Vesan toiminta on vetänyt puoleensa hyvin alueensa väestöä, josta osoituksena on jäsenmäärän kehittyminen viimeisen vuosikymmenen aikana. Pienen notkahduksen jälkeen maksaneiden jäsenten lukumäärä on jälleen lähes 190. Yleisurheilu ja hiihtokisat saavat hyvin seuran alueella asuvia lapsia ja nuoria liikkeelle. Parhaimmillaan kisoissa on kymmeniä urheilijoita. Nuorilla on oma salibandyvuoro ja miehet osallistuvat lentopallon puulaakisarjaan. Kallialan Vesan tanssit ansaitsevat maininnan seuran ja Kallialan seudun historiassa. Ensimmäiset tanssit pidettiin Vihattulan lavalla elokuussa 1948. Vesan tansseista kehittyi 1950- luvulla lähiympäristössä ja kauempanakin kuuluisa huvitilaisuus. Parhaimmillaan tansseihin myytiin erään tiedon mukaan noin tuhat lippua yhtenä iltana. Vesan tanssit palasivat jälleen pitkän tauon jälkeen kesäkuussa 1989, jolloin Jokisen suulilla Unto Selin yhtyeineen esitti tanssimusiikkia tanssikansalle. Yhtä poikkeusta Kallialan Vesa järjestää yleisurheilukilpailuja Keskuskentällä. 15