Mistä lähtökohdista kestävään kasvuun?

Mistä lähtökohdista kestävään kasvuun? Professori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskus Talous ja yhteiskunta Politiikka-analyysit ja ohjauskeinot 26.11.2015 heikki.lehtonen@luke.fi 1 Teppo Tutkija 17.12.2015

Viljojen ja öljykasvien hintavaihtelut kasvaneet olennaisesti Hinnat (eur/tonni) Suomessa 1995-2014 500 300 450 400 250 350 300 250 200 150 Vehnä Ruis Ohra Mallasohra Kaura Öljykasvit 200 150 100 Vehnä Ruis Ohra Mallasohra Kaura 100 50 50 0 0 2 17.12.2015

Panoshintojen muutokset maailmanmarkkinoilta välittyvät tehokkaasti Suomeen Lähde: Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2005=100. Tilastokeskus Lähde: Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010=100. Tilastokeskus

Liitetaulukko 1. Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010=100, III/2015 Lähde: Tilastokeskus Indeksinimike Pisteluku Neljännesvuosimuutos, Vuosimuutos, % % 200000 MAATALOUDEN TUOTANTOTARVIKKEET JA 114,7-2,1-3,1 PALVELUT (Panos 1) 201000 SIEMENET JA TAIMIMATERIAALI 117,0 0,3-1,4 202000 ENERGIA, VOITELUAINEET 107,8-7,1-13,6 203000 LANNOITTEET JA MAANPARANNUSAINEET 137,1-7,5-2,5 204000 KASVINSUOJELUTUOTTE 101,9 ET JA TORJUNTA-AINEET -0,0-1,7 205000 ELÄINLÄÄKINTÄKULUT 105,3-0,2 0,1 206000 ELÄINTEN REHUT 121,7 1,1-2,6 207000 KONEIDEN HUOLTO JA KORJAUS 111,1 0,0 2,7 208000 RAKENNUSTEN HUOLTO JA KORJAUS 109,4 0,3-0,3 209000 MUUT TAVARAT JA PALVELUT 106,6 0,0-0,3 210000 MAATALOUDEN INVESTOINTEIHIN KÄYTETYT TAVARAT JA 109,7-0,1 0,3 PALVELUT (Panos 2) 211000 TARVIKKEET 110,6 0,0 1,1 211100 KONEET JA MUUT LAITTEET 108,6 0,1 1,2 211200 KULJETUSKALUSTO 112,3 0,0 1,1 4 17.12.2015

Viljatilojen maataloustulo usein hyvin vähäinen Suomessa keskimäärin

Yrittäjänvoitto (eur/tila) kasvitiloilla Suomessa keskimäärin 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 Viljanviljely Muu kasvinviljely Kaikki tilat 5 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0-5 000

Mistä vuosien välinen katetuoton vaihtelu johtuu? Vehnän, ohran ja öljykasvien katetuoton vaihtelu jaettuna komponentteihin FADN-aineiston perusteella (Liesivaara and Myyrä 2013) Vehnä Ohra Öljykasvit Suorat vaikutukset (%) 2000 2005 2006 2011 2000 2005 2006 2011 2000 2005 2006 2011 Sato 51.9* 30.1 57.2* 39.4 56.9* 49.0 Hinta 24.6 61.2* 14.3 44.7 23.2 39.9 Lannoitus 9.7 5.1 11.5 8.1 11.0 8.1 Siemenet 7.4 2.2 12.2 5.9 3.6 1.5 Kasvinsuojelu 6.3 1.4 4.8 2.0 5.4 1.5 Kustannukset yhteensä 23.4 8.6 28.5 15.9 19.9 11.1 *Sato- tai hintariski tilastollisesti merkitsevä (5% tasolla) pääasiallinen syy katevaihtelulle Satovaihtelun ja kustannusten osuus katevaihtelusta vähentynyt Kasvituotteen hinta on tullut pääasialliseksi syyksi ohran ja vehnän katetuoton vaihtelulle Satovaihtelu edelleen tärkein syy öljykasvien katevaihtelulle

Maatilojen jaottelu ryhmiin hyvät ja heikot painotetussa kannattavuuskirjanpito-aineistossa - Näin saadaan stabiilit ryhmät joissa samat tilat voivat pysyä pitkään; pelkkä ylä- ja alaneljännestarkastelussa paljon satunnaisvaihtelua ja harva tila pysyy hyvien joukossa pitkään Tilojen järjestys kannattavuuskertoimen mukaan 10% 20% 20% 10% Good Average Weak MTT Economic Research, Publications 109a 2007 Dairy farms Key figures Profitability ratio Profitability ratio Profitability ratio good average weak Profitability ratio 0.88 0.57 0.27 Farms represented 2,420 12,100 2,420 Bookkeeping farms 80<n<90 360<n<370 60<n<70 Cultivated arable area 54 45 37 Entrepreneurial profit 7,810 28,200 51,900 + Wage demand 52,000 52,200 59,900 + Interest demand 15,500 12,900 10,900 = Entrepreneurial income 59,700 36,900 18,800 Finnish Agriculture and Rural Industries 2009

Kannattavuuskertoimen kehitys Varsinais-Suomen viljatiloilla 2000-2013 Lähde: Luken Taloustohtori-palvelu https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/kannattavuuskerroin_tuot antosuunnittain 2 1,5 1 0,5 heikot keskimäärin hyvät 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013-0,5-1

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Yrittäjätulo (eur/tila; vasen) ja viljelyala (ha/tila; oikea) Varsinais-Suomen viljatiloilla Lähde: Luken Taloustohtori-palvelu https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/kannattavuuskerroin_tuot antosuunnittain 50000 80 40000 70 30000 60 20000 50 10000 0 heikot keskimäärin hyvät 40 30 heikot keskimäärin hyvät -10000 20-20000 10-30000 0

Satotasot keskimäärin Suomessa1994-2014 Ruis Kevätvehnä Ohra Kaura Kuivaheinä Säilörehu Lähde: Luke, Tilastopalvelut 11 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015

Ympäristötuen ehdot ja tuen irrotus tuotannosta nähty keskeisinä syinä satotason nousun hidastumiseen Suomessa! Onko näin? Vasen: Vehnä, kg/ha; Keskellä: Ohra, kg/ha; Oikealla Kaura, kg/ha Peltonen-Sainio, P., Salo, T., Jauhiainen, L., Lehtonen, H. & Sieviläinen, E. 2015. Static yields and quality issues: Is the agrienvironment program the primary driver? AMBIO. ISSN 0044-7447. DOI 10.1007/s13280-015-0637-9

Satokuilut ja niiden pienentäminen Satopotentiaali Saavutettavissa oleva Todellinen Satokuilu I (20%) heikko veden saatavuus, maan rakenne, ojitus Satokuilu II (10%) - riittämätön kalkitus Satokuilut I+II+III Satokuilu III (20%) riittämätön lannoitus ja kasvinsuojelu, yksipuolinen viljelykierto; syynä matalat tuotehinnat suhteessa panoksiin ja riskeihin = 50%

Viljelytoimien kannattavuus, satotasot ja markkinat pitkällä aikavälillä Mistä koostuu kasvinviljelyn kannattavuus? Miten se saadaan nousuun? Mitä mieltä yleisö? Professori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskus Talous ja yhteiskunta Politiikka-analyysit ja ohjauskeinot 26.11.2015 heikki.lehtonen@luke.fi 14 Teppo Tutkija 17.12.2015

Lannoitteiden käyttö Suomessa keskimäärin, kg/ha kg/ha 120 100 80 60 40 20 K P N 0 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Source: Luke, Statistical services 15 Finnish Agriculture and Rural Industries 2015

Tuotantopanosten käyttö riippuu tuotto-odotuksista ja vastaa hintasuhteiden muutoksiin - Alla kasvinsuojeluaineiden (tehoaineiden) myynti

Fungisideilla voidaan tehokkaasti torjua verkkolaikkua, rengaslaikkua ja härmää ja siten saavuttaa 10-15% korkeampi sato (ohralla). Purola, T. (2013). Taudinkestävien ja tautialttiiden ohralajikkeiden taloudellinen vertailu. Maisterin tutkielma. University of Helsinki. Department of economics and management. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40225 17 17.12.2015

Maanparannuskalkin käyttö Suomessa vuosittain keskimäärin kg/ha kg/ha 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: Luke, Tilastopalvelut 18 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015

Kalkituksen maanparannusvaikutus Suomen pellot usein herkkiä happamoitumaan, sitä lisää voimakas epäorgaaninen typpilannoitus ph luku Suomessa tyypillisesti 5,5-6,5 ; useimmille kasveille hyödyllisin taso 6,5-7,5 (Myyrä ym. 2005) Kalkituksen vaikutus (tyypillinen esimerkki, tämä toki tilakohtainen asia!) Yhden ph yksikön sadon lisäys (5,0 => 6,0) 15% ph luku V-Suomessa tyypillisesti Vuosittainen ph -alenema ph -luvun nousu jos 1 ton/ha kalkkia 6.1 0.04 0.049 HUOM! Lanta ph-arvoltaan lähellä 7 lannan käyttö vähentää selvästi kalkitustarvetta!

Satokuilut ja niiden pienentäminen Satopotentiaali Saavutettavissa oleva Todellinen Satokuilu I (20%) heikko veden saatavuus, maan rakenne, ojitus Satokuilu II (10%) - riittämätön kalkitus Satokuilut I+II+III Satokuilu III (20%) riittämätön lannoitus ja kasvinsuojelu, yksipuolinen viljelykierto; syynä matalat tuotehinnat suhteessa panoksiin ja riskeihin = 50%

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Mistä lisää vaihtoehtoja viljatilojen viljelykiertoon? Viljelyala, 1000 ha Viljelyala, 1000 ha 1400,0 1200,0 1000,0 800,0 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Rypsi Rapsi 600,0 400,0 200,0 0,0 Viljat Öljykasvit 200 150 100 Öljykasvien kokonaissato, milj. kg 50 0 17.12.2015 21

Kuinka globaalikehitys vaikuttaa seuraaviin: Väkiluku Suomen väkiluku 5,8 miljoonaa 2030 (Tilastokeskuksen ennuste 2015) Euroopan väkiluku 2030? 2050? Ruokadieetti: punainen liha, siipikarjanliha, maitotuotteet, kananmunat, viljat, öljykasvit, vihannekset, proteiinipitoiset kasvikset, muut proteiinilähteet Euroopan hintataso: Tuotehinnat / panoshinnat Lannoitteet, polttoaineet, koneet ja kalusto, työ, kasvinsuojeluaineet Politiikka: Tukien taso ja tukiehdot (CAP, LFA, ympäristökorvaus) Tuotannosta irrotetut hehtaariperusteiset tuet Tuotantosidonnaiset tuet (CAP ja kansallinen; syysviljoille, öljykasveille, valkuaiskasveille) Ympäristöperusteiset tuet mille kasveille, millaiselle kesannolle? Voidaanko ympäristöhyödystä maksaa? Eläintuotannon tuotantoperusteiset tuet => Rehujen kysyntä Investointituet Tuottavuus ja teknologinen muutos Työn ja pääoman tuottavuus tuotannon järjestelyt eri tilatyypeillä, pääoman tehokas käyttö Satotasot; uudet lajikkeet ja niiden asianmukainen viljely tehostavat työn ja pääoman käyttöä Peltojen kasvukunto ja liikennöitävyys Erityisteemat kuten GMO

Globaalit SSP-skenaariot ( Shared socio-economic pathways ) auttavat hahmottamaan eri tulevaisuuksia maataloudelle Miten Suomen maatalous pärjäisi näissä maailmoissa? Socio-Economic challenges for CC mitigation SSP5 Conventional development progress with oil and gas, free trade SSP3 Fragmentation regional protectionism SSP2 Middle of the road business as usual, some trade liberalisation SSP4 Inequality free trade among rich countries SSP1 Sustainability free trade, regulated by ecologic principles Socio-Economic challenges for adaptation

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 350 OECD-FAO Agricultural Outlook 2015: Lievästi laskevat reaalihinnat 2015-2024, suuret hintamuutokset mahdollisia EU-28 hinnat eur/ tonni (öljy: maailmanmarkkinahinta USD/tynnyri; lannoitteet maailmanmarkkinahinta) http://www.agri-outlook.org/ 400 350 300 300 250 200 150 100 50 0 Lannoitteet Öljy 250 200 150 100 50 0 Vehnä Rehuvilja Öljykasvit Valkuaisrehut 4 000,00 3 500,00 3 000,00 2 500,00 2 000,00 1 500,00 1 000,00 500,00 0,00 26,5 26 25,5 25 Naudanliha 24,5 Sianliha Siipikarjanliha 24 23,5 23 Sokerijuurikas 24 17.12.2015

Maanomistajan / viljelijän tavoitteet erilaisia! Taloudellinen toimeentulo Mikä on riittävä ansio viljelystä? Miten viljely sopii yhteen muiden ansiolähteiden kanssa? Millainen viljelijä haluan olla? Kuinka paljon sijoitan pääomaa ja aikaa? Kuinka suuria riskejä olen valmis ottamaan? Suuntautuminen: Mikä osuus markkinoilla, politiikalla? Perinteet ja sosiaaliset arvostukset Tilan, suvun, kylän, yhteisön arvostukset Lepo ja virkistys Viljelyyn käytettävissä oleva työaika Luonto ja maisema

Johtamisen osa-alueet, joihin liittyen mikroyrittäjä tarvitsee osaamista (lähteenä mm. Hamel, G. 2000. Leading the revolution. Harvard Business School Press) Lyhyt Jokapäiväinen esimiestyö ja johtaminen -tuotannon johtaminen -taloushallinto sekä operatiivinen laskenta -rahoitus -myynti ja markkinointi -suhteiden hoito sidosryhmiin -henkilöstön johtaminen Operatiivinen johtaminen Keskipitkä A I K A V Ä L I M I S S I O -toiminta-ajatuksen muotoilu -tavoitteiden asettaminen -strategian muotoilu -strategian toimeenpano -toiminnan arviointi ja uudelleensuuntaaminen Tulevaisuuden suunnat, skenaariot, missio ja visio Visionäärinen johtaminen Strateginen johtaminen Pitkä

Toistuvasti esille nousseita kasvitilan kannattavuuden avaintekijöitä Kohtuulliset ehdot sukupolvenvaihdoksessa Pieni velka jo aloitettaessa Kaikkea pääomakantaa ei tarvitse pian uusia edellinen sukupolvi on hoitanut hommansa Kone- ja rakennusinvestoinnit lähes kaikki 5-10 vuotta etukäteen suunniteltuja Pääosin tulorahoituksella tehtäviä Kaikki kone- ja rakennuskanta ei ole omaa koneiden yhteiskäyttö, urakoitsijoiden käyttö Tarkka taloudenpito ja suunnitelmallisuus ostoissa Ainakin tärkeimmät ostot kilpailutettu Riittävät kassavarat, sujuva ja nopea yhteistyö rahoittajien kanssa tarvittaessa Myyntiosaaminen Oikea ajoitus - Vaatii seurantaa, verkostoja, toisilta oppimista Varastointi kohtuullisin kustannuksin Osa viljelijöistä myy aina lähes parhaaseen saatavissa olevaan hintaan Omalle tuotteelle oltava hinta, jolla tarjoaa sitä ostajalle - sadon laatuun panostettava Satotaso: Enemmän jaettavaa hehtaarikohtaisille kustannuksille => kannattavuus Pellon kasvukunto ja liikennöitävyys Suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa mitä tehdään ja miksi? Mistä paras tuotto? Viljelykierrot, muokkausmenetelmät ja akselipainot maille sopivia Ojitus ja vesitalous Lannoitus, viljelykierrot ja eloperäinen aines

Neljän tason lähtökohtia kannattavuuden parantamiseen Maatila kustannusrakenne Tuotantokustannukset (ovatko tiedossa?) Nykyinen velka suhteessa liikevaihtoon ja tulokseen Pääomakannan ikä, käyttökunto ja uusimistarve Mahdollisuudet investointeihin Viljelijän osaaminen, työkyky ja ajankäyttö Markkinat Ketkä ovat maatilan tuottamien lopputuotteiden ostajat, mitä haluavat ja mitä tarjoavat? Mistä panokset ja investoinnit ostetaan tilalle? Politiikka Maatalouspolitiikka, ympäristöehdot, verotus mitkä tärkeimpiä? Satoisuus Maan kasvukunto, viljelytapa, lajikkeet, lannoitus, logistiikka Mikä on heikoin lenkki? Minkä parantamisesta paras tuotto? Mihin näistä viljelijä voi eniten vaikuttaa?

Eräitä johtopäätöksiä Rakennekehitys ja tuotannon tehostaminen (enemmän liikevaihtoa vähemmällä työllä ja pääomalla) kiihtyvät jos tavoitteena on tulojen kasvu Satotason merkitys kasvaa, parantaa työn ja pääoman tuottavuutta Satotason kehitys riippuu tuote- ja panoshinnoista ja tukiehdoista Erot maatalouden kehityksessä eri alueilla kärjistyvät Tämä voi johtaa ympäristöongelmiin voimaperäisillä tuotantoalueilla Tehostamisen ja ympäristön välinen konflikti ratkaistava Viljelijän osoitettava ratkaisu Maataloustuotteiden hinnat suhteessa panoksiin eivät keskimäärin nouse seuraavaan 10 vuoteen Vaikea löytää rahoitusta investoinneille => verkostot ja työnjako? Suuret hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen! Katevaihtelu kasvaa entisestään ostopanoksia ja palveluita kasvatettaessa Maan kasvukunto ja ojitus nousemassa tärkeään osaan sademäärän kasvaessa Investoinnit maanparannukseen, ojitukseen ja kevyeen kalustoon Kasvukuntoa parantavat toimet kustannusjakoineen vuokrasopimuksiin?