Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutus vuonna 2016 Tiedotustilaisuus 18.12.2015 Opetushallitus
Tervetuloa opetustoimen henkilöstökoulutus 2016 informaatiotilaisuuteen 18.12.2015 Opettajat tulevaisuuden oppimisen mahdollistajat Anneli Rautiainen, Opetushallitus
Muutoksen johtaminen kaikilla tasoilla Tavoitellaan uudenlaista pedagogista ajattelua, vahvistetaan johtamista ja uudistetaan toimintakulttuuria Onnistuminen edellyttää visiota ja tahtoa muutokseen, yhteistyötä ja sitoutumista valtion, kunnan ja koulun tasoilla (Fullan 2006) (Kaavio, M
Mitä opitaan? -> Miten opitaan?
Miten opettajien osaamisen kehittäminen toteutetaan?
Verkostot ja oppivat yhteisöt
Digitalisaatio
Ammatillinen kehittyminen
Keitä varten?
Katse rohkeasti ja innovatiivisesti tulevaisuuteen
Uuden oppimisen ja toimintakulttuurin johtaminen Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 18.12.2015
Koulutuksen tavoite 2025 hallitusohjelmassa Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.
Koulutuksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Nopeutetaan siirtymistä työelämään Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan
Kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Uudistetaan peruskoulua 2020-luvulle tavoitteena Suomi modernin, innostavan oppimisen kärkimaana uusi pedagogiikka uudet oppimisympäristöt opetuksen digitalisaatio Tavoitteena parantaa oppimistuloksia, vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin, uudistaa pedagogiikkaa kokeillen ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän.
Osana kärkihanketta Uudistetaan opettajien perus- ja täydennyskoulutus, perustetaan opettajankoulutuksen foorumi Käynnistetään kokeiluja ja työpajoja Perustetaan Opetushallitukseen kokeilukeskus, jonka tehtävänä on koordinoida kokeiluja ja huolehtia parhaiden käytäntöjen leviämisestä. Kootaan Opetushallituksen yhteyteen modernien oppimisen tilojen osaaminen tukemaan koulutuksen järjestäjiä tilojen uudistamisessa.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Uudistetaan toisen asteen ammatillinen koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita Tehdään rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus
LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Lähtökohtana ovat nykyiset perusteet, joita kehitetään edelleen vastaamaan tulevaisuuden osaamishaasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä.
Vapaan sivistystyön haasteita ja mahdollisuuksia Erityisesti VST ylläpitäjää / näiden oppilaitoksia koskevat muutokset Koulutustoiminnan organisointia koskevat uudistukset Vapaan sivistystyön oppilaitosten ja toimipisteiden lakkautukset ja yhdistymiset Uuden ylläpitäjän suhtautuminen aiempaan toimintoja yhteen koottaessa
Opetushallituksen tehtävät varhaiskasvatuksen asiantuntijavirastona 1.8.2015 alkaen Laatii ja päättää varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Vastaa varhaiskasvatuksen kehittämisestä Edistää varhaiskasvatuksen tuloksellisuutta sekä seuraa sen järjestämistä
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laadintatyön eteneminen Prosessin aikataulu tiivis Lokakuu 2016 Syyskuu 2015 - Perustetyö alkaa - Avausseminaari 24.9.2015 Marraskuu 2015 - Teematyöpajat alkavat - Verkkoosallisuus Huhtikuu 2016 - Varhaiskasvatuksen järjestäjien palaute Elokuu 2016 - Virallinen lausuntokierros - Perusteet valmiit
Hallitusohjelma ja opetussuunnitelmatyö muutoksen välineinä Hallitusohjelma ja opetussuunnitelmatyö vievät kohti muutosta Muutos tapahtuu johtamisen avulla Johtamisen kehittäminen on välttämätöntä Verkostoyhteistyö tukee johtajan työtä
Perusopetuksen kehittämiskouluverkosto vie muutosta eteenpäin
Mukana 39 kuntaa 185 koulua Suunnitteilla on kehittämisverkostot myös lukioon ja varhaiskasvatukseen
Kymmenen kehittämisen osa-aluetta Oppilaiden hyvinvointi ja motivaatio, oppimistulosten parantaminen Oppilaiden osallisuus Pedagogiikka ja opetusmenetelmät Yhteisopettajuus ja yhteistyö Opettajien osaaminen ja hyvinvointi Oppimisympäristöt Koulupäivän rakenne ja opetusjärjestelyt Toimintakulttuuri Teknologia Johtaminen
Lähitulevaisuuden johtamisen merkittävimmät haasteet opetusalalla Oppimisen ympäristöjen pedagogisuus, turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys Johtamisen kehittäminen jaetun johtajuuden suuntaan Johtajan työnkuvan laajuus ja selkeys Haastavan työn tuomat vaatimukset Koulun ja oppilaitoksen työyhteisön sisäinen yhteistyö sekä hyvinvointi
Koulua ja oppilaitosta kehitetään kokonaisvaltaisesti Digitaaliset oppimisympäristöt ja teknologian käyttö eivät kuitenkaan ratkaise kaikkea. Oppilaat toivovat koululta ystävällisyyttä, kunnioitusta, mahdollisuutta rauhalliseen työskentelyyn. Tulevaisuuden osaamisvaatimuksissa korostuvat yhdessä työskentelyn, vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen taidot, monilukutaito, kulttuuriset taidot, oppimistaidot, oma-aloitteisuus ja luovuus. Tämä edellyttää koulun toimintakulttuurin, oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kokonaisvaltaista kehittämistä ja oppiaineiden välistä yhteistyötä.
Laadukas henkilöstökoulutus Kehittää pedagogista osaamista ammatillista osaamisesta työyhteisöosaamista yhteistyöosaamista Johtaa uuteen pedagogiseen ajatteluun ja toimintaan toimintakulttuurin muutokseen yhteisölliseen oppimiseen osaamisen jakamiseen oman työn kehittämiseen koko työyhteisön kehittymiseen
Henkilöstökoulutuksen tavoitteet Koulutus mahdollistaa elinikäisen oppimisen yhteisön ja yksilön tarpeet huomioiden. Henkilöstökoulutuksen kulmakivet ovat osaamisen johtaminen, tietoperustaisuus ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Luodaan mahdollisuus kehittää omaa osaamista niin, että se samalla vahvistaa oppimisympäristöjä oppivina yhteisöinä.
Tilijaottelu valtion talousarviossa Yleissivistävään koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus 4 210 000 Ammatilliseen koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus 1 733 000 Aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön liittyvä henkilöstökoulutus 950 000 Koko opetustoimen henkilöstöä koskeva täydennyskoulutus 1 533 000 Yhteensä 8 426 000 Vanhaa, mutta sittenkin jotain ihan uutta!
Käyttötarkoitus Valtion rahoittama henkilöstökoulutus on tarkoitettu varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja taiteen perusopetuksessa, perusopetuslain (628/1998) mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa, ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä työskentelevän henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
Hakukelpoisuus Hakijoina voivat olla kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Hakijayhteisöiltä edellytetään osaamista ja kokemusta henkilöstökoulutuksesta kasvatuksen tai opetuksen toimialoilla. Näyttötutkintomestarikoulutuksen toteuttajiksi ovat hakukelpoisia vain Näyttötutkintomestarin koulutusohjelmaa toteuttamaan hyväksytyt järjestäjät.
Hakeminen Haku alkaa 11.1.2016 ja päättyy 11.2.2016 klo 16.15. (edellyttäen, että sähköinen hakulomake on käytettävissä) Hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeella allekirjoitusoikeudellisten henkilöiden, yhteyshenkilön sekä hakijan virallinen sähköpostiosoite. Näihin osoitteisiin lähetetään linkki käsittelyyn jätetystä hakemuksesta. Hakemusta ei allekirjoiteta.
Kuva:www.pixabay.com Tule parhaaksi versioksi itsestäsi Lasteni koulu Johannesburgissa noudattaa Etelä- Afrikan yleistä opetusohjelmaa. Uskonto ei ole oppiaine. Sen sijaan leijanlennätys on. Leijanlennätystunneilla opetellaan elämäntaitoja (life skills), esimerkiksi käytöstapoja, tunteiden hallintaa, ristiriitojen kanssa elämistä ja sovittelua. Toivon, että olisin nuorena opiskellut leijanlennätystä. Etelä-Afrikassa muistetaan vielä, että itse elämäkin on oppiaine. HS, Sami Sillanpää
Teemat Johtamisosaaminen Kehittämisosaaminen Pedagoginen osaaminen, aineenhallinta ja ammatillinen osaaminen Hyvinvointi ja turvallisuusosaaminen Kulttuurinen moninaisuus Osaamisperusteisuus Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen sekä digitalisaatio Näyttötutkintomestarikoulutus
Teemat johtavat Hakemusta laadittaessa valitaan ensin teema-alue. Sen jälkeen valitaan ne kohderyhmät, joille koulutus suunnataan. Vaikuttavuuden varmistamiseksi toivotaan koulumuodot ylittävää, poikkihallinnollista ja eri sidosryhmät mukaan ottavaa kouluttautumista. Teema-alueisiin liittyvät tarkemmat kuvaukset esitellään erillisessä asiakirjassa Ohjeita opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutukseen 2016.
Kehittämisosaaminen 1/2 luonteva osa organisaation toimintakulttuuria uusien opetussuunnitelman, tutkintojen ja koulutusten perusteiden käyttöönotto ja paikallisten suunnitelmien laatiminen > opetussuunnitelmaosaaminen yhteinen näkemys kehittämistyöstä > valtakunnalliset että paikalliset kehittämistarpeet osallistuminen kehittämis- ja kokeilutoimintaan kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa
Kehittämisosaaminen 2/2 kehittämis- ja kokeilukulttuuriin edistäminen paikallisen strategian mukainen kehittämistyö oppimisympäristöjen kehittäminen yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen ulkopuolisten yhteisöjen ja työelämän kanssa toimiminen pedagogiikan kehittäminen tutkimus- ja kehittämishankkeiden osaaminen, projektinhallinta tutkimus- ja kehittämistyön ohjausosaaminen (opinnäytetyöt)
Hyvinvointi ja turvallisuusosaaminen 1/4 Hyvinvointi on osaamisen ja oppimisen perusta. Enemmän tietoa, menetelmiä ja valmiuksia toteuttaa yhteistyötä hyvinvoinnin kysymyksissä jaetun asiantuntijuuden ja osallistavan toimijuuden periaatteen mukaisesti. Turvallisuusosaaminen kouluissa ja rauhallinen oppimisympäristö
Hyvinvointi ja turvallisuusosaaminen 2/4 Koulutuksiin voi sisältyä osaamisen kehittämistä seuraavilla osa-alueilla: lainsäädännön ja normien tuntemus ryhmänhallintataidot ja työrauhan turvaaminen kiusaamisen ehkäiseminen, tunnistaminen ja siihen puuttuminen kriisitilanteessa toimiminen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, sukupuolitietoinen kasvatus ja ohjaus, sukupuolten tasa-arvon kehittäminen
Hyvinvointi ja turvallisuusosaaminen 3/4 kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa kolmiportainen tuki, oppimisen henkilökohtaistaminen opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta; aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kehittäminen sekä koulun kerhotoiminnan kehittäminen
Hyvinvointi ja turvallisuusosaaminen 4/4 sosiaalisen median ja internetin turvallinen käyttö mediakasvatuksessa koulutus- ja ammattitietouteen valmentaminen perusopetuksessa tiedon välitys ja yhteistyö eri toimijoiden kesken, opiskelijahuollollinen panos oppilaitosten välillä, seudullinen näkökulma sujuvat siirtymät, joustavat, yksilölliset opinto- ja tutkinnon suorittamispolut, polkujen ohjaus ja seuranta ohjauksen kehittäminen
Johtamisosaaminen strateginen ja pedagoginen johtaminen tietoperusteisuus paikallisten ja alueellisten suunnitelmien toimeenpanon tukeminen opetussuunnitelmatyö ja opetussuunnitelman käyttöönotto toimintakulttuurin muutos kohti oppivaa yhteisöä verkostoituminen ja yhteistyö turvallisuus ja hyvinvointi kulttuurinen moninaisuus osaamisperusteisuus ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset
Johtamiskoulutukset Suunnataan eri vaiheissa oleville johtajille ja rehtoreille. Esimerkkejä koulutusten sisällöistä tehtäviin valmentava koulutus uusien johtajien ja rehtoreiden koulutus muutosjohtajuus henkilöstöjohtaminen, rekrytointi ja perehdyttäminen strateginen johtaminen, rakennemuutokset ja talouden johtaminen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan johtaminen
Pedagoginen osaaminen, aineenhallinta ja ammatillinen osaaminen / Varhaiskasvatus ja esiopetus 1/2 Henkilöstökoulutuksissa tulee lisätä henkilöstön pedagogista ja kasvatuksellista osaamista sekä kykyä kehittää oppimista edistäviä kasvu- ja oppimisympäristöjä. Koulutus vahvistaa varhaiskasvatuksen pedagogiikan tavoitteellista suunnittelua ja arviointia. Koulutuksen tulee erityisesti vahvistaa ja tukea varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien käyttöönottoa sekä niiden tulkitsemista, käyttämistä ja soveltamista paikallisesti.
Pedagoginen osaaminen, aineenhallinta ja ammatillinen osaaminen / Varhaiskasvatus ja esiopetus 2/2 Pedagogisten työtapojen kehittyminen, teknologiataitojen käyttö pedagogiikassa, vuorovaikutus- ja yhteistyöosaamisen sekä aktiivisen toimintakulttuurin kehittäminen Lasten toimijuus ja osallisuus Itsesäätelytaitojen tukeminen Leikki- ja oppimisympäristöjen kehittäminen, Monilukutaito Kielitietoinen kasvatus Eri kieliin tutustuminen Monipuolisten oppimiskokonaisuuksien rakentuminen esiopetuksessa; eheyttäminen
Pedagoginen osaaminen, aineenhallinta ja ammatillinen osaaminen 1/3 opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönotto / perustetyöhön valmistautuminen yleissivistävä koulutus: opetussuunnitelmien perusteiden keskeiset painotukset, kuten laajaalainen osaaminen/sivistys, toimintakulttuuri, oppiaineiden yhteistyö, opetuksen eheyttäminen, arviointi opiskeluympäristöt ja menetelmät (esim. digitaalisuus, tutkiva oppiminen, draama) opetussuunnitelmien tavoitteiden ja sisältöjen muutokset
Pedagoginen osaaminen, aineenhallinta ja ammatillinen osaaminen 2/3 Perusopetus - laaja-alainen osaaminen (tvt) ja toimintakulttuuri - monialaiset oppimiskokonaisuudet - monilukutaito ja kielitietoisuus Lukiokoulutus - aihekokonaisuudet ja teemaopinnot - osallistava ja yhteisöllinen toimintakulttuuri - sähköiset kokeet - yhteistyö yli oppiainerajojen sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa
Pedagoginen osaaminen, aineenhallinta ja ammatillinen osaaminen 3/3 Ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö - henkilökohtaistamiseen liittyvä ohjaus, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - yksilölliset opintopolut ja joustavuus - aikuispedagoginen osaaminen, aikuisen oppijan yksilöllisen oppimisprosessin tukeminen Taiteen perusopetus - arviointi ja palautteen antaminen, opetusteknologia - toimintakulttuurin kehittäminen - taiteen perusopetuksen kerhotoimintaa kouluissa tukeva pedagoginen osaaminen
Osaamisperusteisuus koulutuksen järjestäjien osaamista muutosten johtamisessa ja toimintajärjestelmien kehittämisessä osaamisperusteisten tutkinnonperusteiden oppimis-, opetus- ja ohjausprosessien hallintaa yksilöllisten ja joustavien oppimis- ja tutkintopolkujen rakentamisen hallintaa oppimisen ja osaamisen arvioinnin sekä osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessin hallintaa
Kulttuurinen moninaisuus 1/2 kulttuurien välinen osaaminen kotikansainvälisyys, globaalikasvatus, kansainvälisyysosaaminen kyky opettaa ja ohjata toiselta kielialueelta ja toisesta kulttuurista tulevia lapsia, oppilaita, opiskelijoita ja tutkinnon suorittajia ihmisoikeuksien tuntemus ja rohkeus puolustaa ihmisoikeuksia vuorovaikutustaidot ja erityisesti taidot kohdata ja tehdä yhteistyötä katsomuksiltaan tai kulttuuritaustoiltaan erilaisten lasten, nuorten ja heidän huoltajiensa kanssa
Kulttuurinen moninaisuus 2/2 kestävä elämäntapa turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajaryhmien huomioiminen varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet kielitietoinen opetus, monilukutaito ja mediakasvatus monikielisyys opetuksen resurssina
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen ja digitalisaatio osa kansallista kärkihanketta yhteyksiä muihin teemoihin oppimisen tueksi teknologia pedagoginen digiosaaminen kokeilut ja innovaatiot
Esimerkkejä teemoista: käytännön taidot ja oma tuottaminen sähköiset oppimisympäristöt ja oppimateriaalit verkkopedagogiikka ja tietoverkoissa työskentely media- ja monilukutaito tiedonhankinta, tutkiva oppiminen ja luova työskentely vuorovaikutustaidot sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa vastuullinen ja turvallinen toiminta
Osaamisen jakamista Mitä pidätte tällä hetkellä tärkeänä opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksessa? Keskustelkaa aiheesta 3-4 hengen ryhmissä 15 minuuttia. Kirjatkaa yksi yhteinen ajatus padletille osoitteeseen: http://padlet.com/teijokoljonen/othk (tai QR-koodilla)
Teemat http://padlet.com/teijokoljonen/othk Johtamisosaaminen Kehittämisosaaminen Pedagoginen osaaminen, aineenhallinta ja ammatillinen osaaminen Hyvinvointi ja turvallisuusosaaminen Kulttuurinen moninaisuus Osaamisperusteisuus Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen sekä digitalisaatio Näyttötutkintomestarikoulutus
Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutus vuonna 2016 Tiedotustilaisuus 18.12.2015 Opetushallitus Uusi sähköinen hakulomake ja talousasioita Eeva-Kaisa Linna
Valtionavustusjärjestelmän uudistaminen Valtionavustusprosessi on yksi keskeinen Opetushallituksen kehittämis- ja asiakaspalveluprosessi. Valtionavustushakemuksia tulee vuosittain n. 3 000 kpl, jonka lisäksi erilaisia valtionavustusten saajien seurantaraportteja n. 2 500 kpl. Tavoitellaan tehokkuutta: vähemmän manuaalisia vaiheita, tieto syötetään vain kerran, tiedon oikeellisuus.
Valtionavustusjärjestelmän uudistaminen Valtionavustusprosessin sähköistäminen, projekti käynnistetty syksyllä 2014 Tavoitteena on luoda valtionavustusten julkaisuun, hakemiseen ja käsittelyyn liittyvät vaiheet sähköisesti sekä hakijoille että virkailijoille. Järjestelmän avulla myös valvotaan myönnettyjen avustusten käyttöä ja tavoitteiden toteutumista. Keskustelu OPH:n ja toimijoiden välillä vain järjestelmässä. Käyttöön vaiheittain. Vuoden 2016 aikana uudella järjestelmällä korvataan kaikki käytössä olevat valtionavustusjärjestelmät.
Uusi sähköinen hakujärjestelmä Hakemuksen täyttäminen aloitetaan antamalla yhteyshenkilön sähköpostiosoite Järjestelmä antaa tunnuksen, jolla hakemuslomakkeelle pääsee Kysytään myös hakijayhteisön virallinen sähköpostiosoite sekä allekirjoitusoikeudellisten henkilöiden nimet ja sähköpostiosoitteet Käsittelyyn lähetystä hakemuksesta lähtee tieto sähköpostilla kaikkiin näihin osoitteisiin
Uusi sähköinen hakujärjestelmä Perustiedot hakijayhteisöstä (maakunta, omistajatyyppi, yritysmuoto) Yhteistyökumppanit (joilla omat osatoteuttamissuunnitelmansa ja talousarvionsa osana hankekokonaisuutta) Hankkeen muut yhteistyökumppanit (osallistuvat omalla kustannuksellaan) Hankkeen suunnitellut alihankkijat (joilta esim. ostetaan koulutuspalveluita)
Uusi sähköinen hakujärjestelmä Olemme kiinnostuneita hakijoiden osaamisesta ja kokemuksesta henkilöstökoulutuksesta koulutustoimialalla. Sanallinen kuvaus Myös suunnitellut kouluttajat kiinnostavat. Henkilöiden nimet ja lyhyet kuvaukset osaamisalueesta ja kokemuksesta
Uusi sähköinen hakujärjestelmä Hanke pähkinänkuoressa Miksi hanke tarvitaan ja miten tarve on kartoitettu Hankkeen yleiset tavoitteet, toteutustapa, tulokset ja tuotokset Hankkeen osapuolet ja työnjako Toteuttamispaikkakunnat, opiskelijoiden rekrytointi, hankeseuranta, tulosten levittäminen
Uusi sähköinen hakujärjestelmä Hanke pähkinänkuoressa Miksi hanke tarvitaan ja miten tarve on kartoitettu Hankkeen yleiset tavoitteet, toteutustapa, tulokset ja tuotokset Hankkeen osapuolet ja työnjako Toteuttamispaikkakunnat, opiskelijoiden rekrytointi, hankeseuranta, tulosten levittäminen
Talousarvio Henkilöstökoulutuksen valtionavustus kattaa avustettavasta koulutushankkeesta aiheutuvat menot. Tarkoitettu koulutuksesta aiheutuviin välittömiin menoihin, joita ei olisi syntynyt ilman kyseistä hanketta. Voidaan kattaa vain hankkeen välittömät menot sekä sellaiset menoerät, joiden osalta voidaan osoittaa välitön aiheuttamisperuste. Tällaisia ovat esimerkiksi osuus kouluttajan palkasta, työtilan vuokra hankkeessa käytetyn työajan suhteessa ja koulutuksiin käytettyjen tilojen vuokra koulutusajalta.
Talousarvio Laskennallisia ja prosentuaalisia kustannuseriä, jotka eivät perustu välittömästi hankkeesta aiheutuviin todellisiin menoihin ja joita ei olisi syntynyt ilman kyseistä hanketta, ei hyväksytä valtionavustushankkeen kustannukseksi. Ei rahoiteta esimerkiksi tutkimustoimintaa, koulutukseen osallistuvien matka-, ruokailu-, sijais- ja majoituskuluja, laitehankintoja, työnohjausta eikä mentorointia. Sitä ei voida myöntää pelkästään yhden opetuksen/koulutuksen järjestäjän omalle henkilöstölle tarkoitettuun koulutukseen.
HANKKEEN MENOT Euro Talousarvio Henkilöstömenot 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 Vuokrat 0 Palvelut 0 Matkamenot 0 Muut menot yhteensä 0 Hankkeen kokonaismenot yhteensä 0 Hankkeen tulot Hankkeesta saadut tulot 0 Hankkeen nettomenot yhteensä 0 HANKKEEN RAHOITUS Opetushallituksesta haettava rahoitus 0 Hakijan oma rahoitus 0 EU-rahoitus 0 Muu julkinen rahoitus 0 Yksityinen rahoitus 0 Hankkeen rahoitus yhteensä 0
Talousarvio Hakemuksen (sähköiseksi) liitteeksi yksityiskohtainen erittely talousarviosta Pohja löytyy nettisivuilta