Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6
Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja koulutus Hallituksen tavoitteita tukevat kärkihankkeet em. osa-alueella: Uudet oppimisympäristöt ja digitalisaatio, Toisen asteen ammatillinen koulutus Siirtyminen työelämään Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyö Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus Nuorisotakuusta yhteisötakuuseen 4/19/2016 2
Miten? Minkälaisessa tilanteessa? Korostetaan entistä tiiviimpää koulutussektorin yhteistyötä Korkeakoulujen autonomia vahvistunut lainsäädäntömuutosten myötä Viime vuosien tiukka talous Korostetaan tuloksellisuutta Samalla toimintaamme säätelevät elementit, jotka johtavat myös kilpailuun Ammattikorkeakoulusektorilla yhdessä tekemisen traditio olemassa (mm. OKMn hankkeiden kautta) 19.4.2016 3
Yhteistyössä rakennettavan osaamisen mahdollisuudet Tällä hetkellä toimintaympäristö tukee yhteistyötä Verkostot Digitalisoituvan toimintaympäristömme uudet mahdollisuudet Haaste uusi toimintakulttuuri?
Tampere3 osaamisen kehittämistä yhdessä Ammattikorkeakoulu ja säätiöyliopisto tulevat säilymään erillisinä oikeushenkilöinä, joiden tutkinnoilla on oma profiilinsa. Koulutusparadigman muutos Joustavampia opintopolkuja Uudenlaista oppimista ja opettajuutta sekä oppimisympäristöjen kehittämistä Tampere3 kattaa koko ketjun perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen ja käytäntöjen kehittämiseen. Opiskelijamäärältään olisi toiseksi suurin korkeakoulu Koulutustarjonta Suomessa laajin: yhdistettynä ammattikorkeakoulun ja yliopistojen koulutukset
OPISKELIJAMÄÄRÄ vuonna 2014 Mukaan laskettu kaikki opiskelijat
Osaamisen rakentamista yhteistyössä mahdollisuudet Sisäisten ja ulkoisten verkostojen hyödyntäminen ja oppivat monialaiset verkostot arkipäivää TAMK mm. suurena korkeakouluna hyödyntänyt kehittämistyössään systemaattisesti sisäisiä verkostoja/työryhmiä/tiimejä ->osaamisen rakentaminen yhdessä monialaista osaamista hyväksi käyttäen Kehittämishankkeet ja niiden tulosten implementointi 7
Monialaisuuden hyötyjä Ryhmät, joissa on mukana eri alan toimijoita tai opiskelijoita, joilla on erilaiset tiedot ja taidot sekä näkökulmat, löytävät luovempia ratkaisuja kuin homogeeniset ryhmät (Mannix ja Neale 2005) Eri alojen asiantuntijuutta integroimalla ja syventämällä voidaan luoda uudentyyppisiä palveluja, kehittää laatua ja edistää asiakaskeskeistä toimintatapaa. (ks. Humbris 2007, 49) TAMKin vuosittainen Innoevent esimerkkinä EDELLYTTÄÄ TYÖSKENTELYN johtamista! Tampereen ammattikorkeakoulu
Kuvio: Verkostojen johtamisen malli (Echenhofer 2011) Verkoston hallinnointi, koordinaatio, jakaminen Valinta Sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen Evaluaa tio Tavoite ja verkoston analyysi Allokaatio Jaettujen visioiden ja arvojen edistäminen Strategiasuuntautunut organisointi ja teknologia Säätely 10.1.2014 9
Verkoston muodostaminen lähtökohta toimivalle ja tehokkaalle työskentelylle Verkoston perusrakenteen muodostamisen kriittiset vaiheet: 1. Verkoston tavoite ja sen kirkastaminen (jatkuvaa) 2. Allokaatio: verkoston jäsenten valinta, sitoutuminen toimintaan, osaaminen ja valtuutus omassa yhteisössään/yksikössään toimia ryhmän jäsenenä 3. Resurssointi: ryhmällä on käytössään toiminnassa tarvittavat resurssit 4. Sääntely: Selkeät pelisäännöt ja käytännöt 5. Evaluaatio: Toiminnan jatkuva arviointi ja verkoston kehittämisen edellyttämien toimenpiteiden tunnistaminen 10.1.2014 10
Verkostossa tapahtuvan työskentelyn johtaminen ja siihen liittyvät kriittiset tekijät erityisesti monialaisissa kehittämisverkostoissa 1. Tavoite ja sen merkityksen kirkastaminen 2. Sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen - Ryhmässä on tilaa vuorovaikutukselle, joka mahdollistaa tiedon ja kokemusten jakamisen - Menetelmien variointi - Luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen - Tasavertaisuuden mahdollistaminen 3. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tilat ja ryhmien toiminnan organisointi, mikä tukee toiminnan tavoitteiden saavuttamista Tiedon jakamisen tilat tunnistetaan rajat rajat ylittävä osaamisen jakaminen ja oppiminen on mahdollisuus, mutta samalla voi olla myös este (Akkerman 2011) Työskentelytilat, reflektion mahdollistaminen Mahdollisuus harjoitella jne 10.1.2014 11
Verkostossa tapahtuvan työskentelyn johtaminen ja siihen liittyvät kriittiset tekijät erityisesti kehittämisverkostoissa (2) 4. Jaettujen visioiden ja arvojen edistäminen Verkoston tavoitteiden suhteuttaminen mm. strategiaan Verkosto luo yhdessä yhteisiä lähtökohtia ja operationaalisia tavoitteita Yhteiset periaatteet toiminnassa 5. Verkostossa muodostuvan tiedon siirto ja osaamisen vaihdon koordinaatio Ryhmän jäsenet jakavat tietoa omissa yhteisöissään Verkoston jäsenet tuovat keskusteluun omissa yhteisöissään käsittelyyn nostettuja teemoja, jotka kuuluvat ko. toiminta-alueeseen Ryhmän jäsenet ja johtaja tuo tietoa asiaan liittyen aktiivisesti myös muualta 10.1.2014 12
Osaamisen rakentaminen yhteistyössä huomioon otettavia seikkoja mm. Vaaditaan kehittämisosaamista, jossa korostuu taito toimia alat ylittävissä työryhmissä Konstruktiivisen tietämisen taito Kulttuuristen taustojen, arvojen ja uskomusten tunnistaminen -> odotukset ja ennakkoasenteet Tietoisuus rooleista, eri ryhmien tai ammattilaisten tehtävistä mm. palvelun tuottajina Rajojen ja niihin liittyvien toimintojen tekeminen eksplisiittisiksi Eri tieteenaloilla ja ammattiryhmillä on erilaisia keinoja käytännön tilanteiden ratkaisuun ja käsittelyyn ja tässä tarvitaan riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia, jotta voidaan ymmärtää eri toimijoiden näkökulmia.
Lopuksi Päämäärää kohti kuljettaessa on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota tiehen jota kulkee. Tie opettaa meille oikean tavan päästä perille ja rikastuttaa meitä matkallamme (P Coelho)