ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 20. PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 2011 PÄIVÄT- TYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Lohjan kaupungin Jönsbölen kaupunginosan kortteleita 305, 314-316, 324, 350, osia kortteleista 323 ja 325, palloilu-, leikkikenttä-, puisto- ja pysäköimisaluetta sekä niihin liittyviä katualueita. Asemakaavalla muodostuu: Lohjan kaupungin Jönsbölen kaupunginosan korttelit 314, 315, 324, osat kortteleista 323, 325, 347 sekä niihin liittyää virkistys-, suojaviher- ja katualuetta. Asemakaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin alustavan kuulemisen yhteydessä. Asemakaava on laadittu Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksessa: - ympäristölautakunta 28.10.2010 212 - MRL 62 :n mukainen tiedottaminen 17.11.-3.12.2010 - ympäristölautakunta 19.5.2011 123 - kaupunginhallitus 20.6.2011 243 - julkisesti nähtävillä MRA 27 18.7.-16.8.2011 - ympäristölautakunta 15.9.2011 205 - kaupunginhallitus 26.9.2011 322 - kaupunginvaltuusto 10.10.2011 92 Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin kunnallistekniikan, kiinteistötoimen, ympäristöyksikön, Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden, Lohjan museon, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon, Uudenmaan Ely-keskuksen (ympäristön ja liikenteen vastuualueet), Fortum Sähkönsiirto Oy:n, DNA Palveluiden ja Kirkniemi-Jönsbölen asukasyhdistyksen lausunnot. Muutosehdotuksesta pyydettiin lausunnot Lohjan Palolaitokselta, johtavalta rakennustarkastajalta, kunnallistekniseltä suunnittelulta ja kiinteistö- ja kartastotoimelta sekä Kirkniemi-Jönsbölen asukasyhdistykseltä.
Kaavan laatija: kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen puh. (050) 567 5910 1.2 Kaavanmuutosalueen sijainti 1.3 Kaavanmuutoksen tarkoitus Kaavanmuutosalue sijaitsee Etelä-Lohjalla Jönsbölen kaupunginosassa n. 4 kilometrin etäisyydellä Virkkalan keskuksesta. Laajempi yhtenäinen suunnittelualue sijoittuu Lohjansaarentien ja Keinumäentien väliin ja erillinen pienempi muutosalue Muutosalueen asemakaava on vanhentunut ja alue on asetettu rakennuskieltoon asemakaavan muuttamista varten. Alueen rakennusoikeus on tarkoitus sijoitella kunnallistekniikan järjestämisen kannalta järkevämmällä tavalla. Samalla poistetaan rakennusoikeus Lohjansaarentien ja pistoraiteen melun ja tärinän vaikutusalueelta. Muutosalueen pinta-ala on yhteensä 12, 421 ha. 1.4 Liitteet - Sijaintikartta - Ote voimassa olevasta asemakaavasta - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - lausunnot ja mielipiteet 1.5 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali - Hiiden kartasto (luontoarvot) - M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaan ympäristömeluselvityksen päivitys 2006. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 94 / 2006 (Haahla, A., Pirkola, T. 2006) - Raideliikenteestä välittyvän tärinän kartoitusmittaus rata-alueen ympäristössä, Lohjan kaupunki, Immulan ja Vienolan kaavoitusalueet (Finnrock Consulting 12.6.2006) - Pistoraiteen liikennöintitiedot 2011 (Rauli Hirviniemi, VRtranspoint 5.5.2011) - Ohjeita liikennetärinän arviointiin (Asko Talja, VTT 2011) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Ympäristölautakunta päätti 28.10.2010 ( 212) varata osallisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen asettamalla kaavanmuutosluonnoksen ja siihen liittyvän muun valmisteluaineiston alustavaa kuulemista varten nähtäville (MRA 30 ). Asemakaavan muutosluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 17.11.- 3.12.2010. Muutosluonnoksesta saatiin kunnallistekniikan, kiinteistötoimen, ympäristöyksikön, Uudenmaan ELY-keskuksen, Museoviraston, Uudenmaan maakuntamuseon, Lohjan museon, Fortum Sähkönsiirto Oy:n ja Kirkniemen-Jönsbölen kyläyhdistyksen lausunnot. Ympäristölautakunta esitti 19.5.2011 123 asemakaavan muutosluonnoksen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi sekä asetettavaksi julkisesti nähtäville. Asemakaavan muutosluonnosta tarkistettiin ympäristölautakunnan kokouksen 19.5.2011 jälkeen tilojen RN:ot 1:277 ja 1:278 omistajien toivomuksesta siten, että olemassa olevat pihapiirit on paremmin otettu huomioon. Hagantie (ent. Hagankatu) on otettu kokonaisuudessaan kaavan muutokseen ja tila RN:o 1:163 on otettu katualueen viisteen muodostamisen takia myös mukaan kaavaan. Tilojen omistajat RN:ot 1:1:517 ja 1:515 (Lasitehtaantien ja Marsintien kulmassa) esittävät, että korttelissa 350 oleva kevyenliikenteen tien varaus poistetaan kaavasta. Kaupunginhallitus päätti 20.6.2011 asettaa asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville. Muutosehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 18.7.- 16.8.2011. Ympäristölautakunta esitti 15.9.2011 asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi sekä edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi 26.9.2011 asemakaavan muutosehdotuksen ja esitti sen edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen 10.10.2011. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1
Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta peltoaluetta Jönsbölen rakennetun pientaloalueen ja Lohjansaarentien välissä. Suunnittelualueesta kilometri luoteeseen sijoittuu SAPPI Finland I Oy:n Kirkniemen paperitehdas (ent. M- Real). Muutosalueen maaperä on pääosin savea. Peltoalueen keskelle sijoittuu laaja kostea alava alue (36 mmpy). Muutosalueen pohjoisosa on osa moreenikumparetta, jolla korkeuserot vaihtelevat n. +38 mmpy ja + 46 mmpy välillä. Alueelta ei ole todettu tai rekisteröity uhanalaisia tai suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Rakennukset Alueen pohjoisosaan Keinumäentien varteen sijoittuu vanha maatilan talouskeskus ja alueen eteläosaan asuinrakennus Kuokkakujan varteen. Maatilan talouskeskuksen päärakennus on v. 1928 rakennettu mansardikattoinen kaksikerroksinen kivitalo. Muita talouskeskuksen rakennuksia ovat autoverstaana toimiva navetta/tallirakennus (mm. rasvamonttu), lato ja liiteri. Korttelinosat 323, 325 ja 347 ovat osittain rakentuneet. Palvelut ja työpaikat Muutosalueella ei ole palveluja tai työpaikkoja. Lähimmät palvelut sijaitsevat Virkkalan keskuksessa n. 4 km:n päässä. Suunnittelualueesta n. 1 km luoteeseen sijaitsee SAPPI Finland I Oy:n Kirkniemen paperitehdas, joka työllistää n. 600 henkilöä. Virkistys Kaava-alueelle varatut urheilu- ja leikkikenttäalueet eivät ole toteutuneet. Muinaismuistot Alueelta ei ole todettu muinaismuistokohteita. Kulttuurimaisemat Alueelle ei ulotu arvokkaita kulttuurimaisema-alueita. Liikenne Muutosaluetta rajaa lännessä Lohjansaarentien suuntaisesti Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen paperitehtaalle johtava pistorata Hanko-Hyvinkää -rauta-
tieltä. Muutosalueen itäpuolella kulkeva Keinumäentie yhtyy Lohjansaarentiehen muutosalueen pohjoispuolella. Muutosalueen eteläosaan Haagantielle on yhteys sekä Keinumäentien että Marskintien kautta. Kirkniemen tehdasalueelle on liikennöinyt maanteitse (M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaan ympäristömeluselvityksen päivitys 2006) vuorokaudessa noin 150 rekkaa (pääosin klo 7-22). Henkilö- ja pakettiautoliikennettä on noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa ja työmatkaliikennettä noin 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kirkniemen tehtaalla käydään maanantaista perjantaihin pääsääntöisesti neljä kertaa päivässä viemässä ja hakemassa kuormattuja ja purettuja tavarajunanvaunuja (tiedot 5/2011, VRtranspoint). Aamulla n. 6.00-7.00 välillä haetaan yöllä kuormatut ja tyhjentyneet ja klo 9.00 jälkeen viedään saapuneet kuormat. Ennen klo 13.00 haetaan aamupäivällä kuormatut ja illalla n. 20.00-20.30 haetaan iltapäivällä kuormatut vaunut. Vietävien ja haettavien vaunuryhmien painot vaihtelevat 700-2000 tonnin välillä. Junien nopeus on vaihtotyönopeus eli 35 km/h. Ympäristöhäiriöt M-real Oyj:n (nyk. Sappi) Kirkniemen tehtaan ympäristömeluselvityksen päivityksen (2006) mukaan tehtaan melu ei ulotu suunnittelualueelle. 45 db(a):n meluvyöhyke ulottui vuonna 2005 tehtaalta etelän suunnassa Brotorpin alueelle n. 300 metriä pohjoiseen Keinumäentien ja Lohjansaarentien risteyksestä ja 50 db(a):n alue n. 600 metriä pohjoiseen risteyksestä. Suunnittelualueen länsireunassa kulkee suurjännitejohtolinja. Raideliikenteestä välittyvää melua ja tärinää on Lohjalla selvitetty mm. Immulan ja Vienolan kaavoituksen yhteydessä v. 2006 (Finnrock Consulting 12.6.2006). Selvityksessä todetaan, että "uusille rakennuksille määritellyt ohjearvot ovat tutkimusalueilla saavutettavissa, kun uudisrakennuksen etäisyys radasta on vähintään: - Immulassa 35 m (I-kerroksiset) tai 60 m (II-kerroksiset maavaraiset) - Vienolassa 40 m (I-kerroksiset) tai 100 m (II-kerroksiset maavaraiset). VTT:n suosituksen mukainen ohjearvo (0,60 mm/s) vanhoille asuinalueille ei ylity Immulassa olemassa olevien rakennusten kohdalla (R>30 m)." Vienolan ja Immulan kohdilla Hanko-Hyvinkää -radalla on 80 km/h nopeusrajoitus, mittausajankohtana 29.3.-5.4.2006 junia kulki keskimäärin 7 kpl/vrk ja suurin kokonaispaino oli 1884 t. Rautatieliikenteen meluselvityksessä (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 12.6.2006) laskennallinen Hanko-Hyvinkää -radan 55 db:n meluvyöhyke ulottui Keskilohjalla ja Vienolassa päivällä n. 20 metrin päähän radasta ja 50 db:n vyöhyke n. 40 metrin päähän radasta. Rataosuudella nopeusrajoitus on 80 km/h. Kirkniemen pistoraiteella kulkevien tavarajunien nopeus on ainoastaan 35 km/h.
Sappi Finland I Kirkniemi -tehdas kuuluu Turvatekniikan keskuksen laatimaan luetteloon mahdollisista suuronnettomuusvaaraa aiheuttavista kohteista (Seveso II direktiivi). Näitä kohteita ympäröivät ns. konsultointivyöhykkeet, joilla tapahtuvista kaavoitusmuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä TUKES:n lausunto. Kirkniemen tehtaan konsultointivyöhykkeeksi on määritetty 1,5 km, joka mitataan tehdasalueen tai tontin rajalta. Kaavanmuutosalueen ja tehdasalueen väli on n. 600 metriä. 3.1.4 Maanomistus Muutosalueilla on viisi maanomistajaa. Tilan RN:o 1:123 omistajan kanssa on sovittu laadittavaksi maankäyttösopimus. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava- aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan v.2009. Asemakaavan muutoksen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden suhde: 1) Toimiva aluerakenne; Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa toimivan aluerakenteen tavoitteen kanssa. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa eheytyvän yhdyskuntarakenteen tai elinympäristön laatua koskevan tavoitteen kanssa. 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; Alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuri- tai luonnonperinnön kohteita, luonnonvaroja tai merkittävää virkistyskäyttöarvoa. Asuntoalueen virkistystarpeet kohdentuvat suunnittelualueen puistoalueita laajemmalle alueelle. 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta yhteysverkostoihin tai energiahuoltoon.
Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006) alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaava Lohjan yleiskaavassa (oikeusvaikutukseton, hyväksytty kunnanvaltuustossa 1992) muutosalueelle on varattu asuinpientalojen aluetta (AP1) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Muutosalueen länsireunassa kulkee suurjännitejohtolinja. Taajamaosayleiskaavaluonnos Taajamaosayleiskaavaluonnoksessa (nähtävillä 1.6.-31.8.2010) muutosalue on pääosin varattu suojaviheralueeksi (EV) sekä pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Muutosalueen länsireunassa kulkee suurjännitejohtolinja. Asemakaava Alueella on voimassa Uudenmaan lääninhallituksen 26.5.1966 hyväksymä asemakaava (hyväksytty rakennuslain mukaisena rakennuskaavana). Rakennusjärjestys Lohjan kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on ollut voimassa v. 2001 lähtien. Rakennusjärjestyksen uudistaminen on vireillä. Rakennuskiellot Kaupunginhallitus päätti 20.9.2010 määrätä MRL 53 :n mukaisesti Keinumäenpuiston lähiympäristön vanhentuneelle asemakaava-alueelle rakennuskiellon asemakaavan muuttamista varten. Kielto on voimassa kaksi vuotta. Tonttijako ja -rekisteri Alueella ei ole vahvistettua tonttijakoa. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen asemakaava on vanhentunut ja alue on asetettu rakennuskieltoon ase-
makaavan muuttamista varten. Alkuperäinen suunnittelualue asetettiin rakennuskieltoon tilan 1:123 omistajan aloitettua tonttien myynnin alueella. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Ympäristölautakunta 28.10.2010 212 Ympäristölautakunta 19.5.2011 123 Kaupunginhallitus 20.6.2011 243 Ympäristölautakunta 15.9.2011 205 Kaupunginhallitus 26.9.2011 322 Kaupunginvaltuusto 10.10.2011 92 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireille tulo Osalliset on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavan muutoksesta ilmoitetaan osallisille kirjeitse. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistuminen ja vuorovaikutus on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin Uudenmaan ELY-keskuksen ja Museoviraston lausunnot. 4.4 Asemakaavanmuutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet - Taloudellisesti järkevät kunnallistekniset ratkaisut alueen huono rakennettavuus huomioon ottaen; rakennusoikeuden poistaminen pehmeikköalueelta. - Suojaviheralueen varaaminen Lohjansaarentien ja pistoraiteen viereen; rakennusoikeuden poistaminen liikennealueiden vierestä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja valinta 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavaluonnoksesta ei valmisteltu vaihtoehtoja.
4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusten arviointi Kaavanmuutoksen vaikutukset on arvioitu selostuksen kohdassa 5.4. Vertailukohtina on käytetty voimassa olevaa asemakaavaa. Muutosluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet Kunnallistekniikan lausunnossa (20.12.2010) esitettiin tarkennustarpeita katualueiden liittymisessä vanhaan kaavaan. Vastine: Lausunto on otettu huomioon, ja katualueita on tarkistettu. Kiinteistötoimen lausunnossa (23.12.2010) esitettiin tarkennuksia mm. puisto- ja katualueiden rajauksiin. Vastine: Lausunto on otettu huomioon, ja katu- sekä puistoalueita on tarkistettu. Ympäristöyksikön lausunnon (5.1.2011) mukaan alueelta ei ole tiedossa sellaisia luontoarvoja, jotka kaavassa vaatisivat erityishuomiota. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa (5.1.2011) esitettiin suojelumerkintöjen lisäämistä vanhalle maatilan talouskeskukselle sekä radan liikennöinnistä aiheutuvien tärinävaikutusten selvittämistä. Vastine: Suojelumerkintöjä on lisätty ja radan tärinävaikutusten arviointia täydennetty aiemmilla selvityksillä sekä ajantasaisilla liikennöintitiedoilla. Museovirastolla ei ollut lausunnossaan (9.12.2010) huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo (13.12.2010) ja Lohjan museo (27.12.2010) esittivät lausunnoissaan maatilan talouskeskuksen maiseman huomioimista sekä tarkempien ohjeiden antamista alueen uudisrakentamiselle. Vastine: Lausunnot on otettu huomioon. Fortum Sähkönsiirto Oy (21.12.2010) toi esille lausunnossaan uuden muuntamon sijoittamisen sekä Hagantien varren ilmajohtojen mahdollisen siirto- /korvaustarpeen maakaapelilla. Vastine: Lausunto on otettu huomioon. Uudelle puistomuuntamolle on esitetty paikka Keinumäentien varteen. Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry:llä (13.12.2010) ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta.
Muutosehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry:llä 12.8.2011 ei huomautettavaa. Kunnallistekniikka 25.7.2011 ei huomautettavaa. Kiinteistö- ja kartastotoimi 12.8.2011 Keinumäentien ja Marskintien välinen katu on nimettävä omaksi kadukseen. Korttelin 325 itäpuolella oleva katu on voimassa olevassa kaavassa Taimikuja, Ko. katu on käytössä nimellä Kuokkakuja. Kuokkakuja olisi syytä ottaa kaavaan mukaan ja nimetä ko. katu käytössä olevan nimen mukaisesti Kuokkakujaksi. Haganpuiston ruotsinkielinen nimi puuttuu. Muistutuksissa esitetään korttelissa 350 olevan kevyenliikenteen tien poistamista ja Kuokkakujan tien kaventamista. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kortteli/ Käyttötarkoitus Pinta-ala m²/ Tontteja kpl Tehokkuusluku Rakennusoikeus k- m² AP/s 6639/1 0,10 664 314/AO 7248/5 0,20 1450 323/AO 2361/2 0,25 590 324/AO 6207/4 0,20 1242 325/AO 7507/4 0,25 1877 347/AO 3163/3 0,25 791 Katualue 19560 - - VL 41814 - - EV 36694 - - Yhteensä 115371 0,05 5821 Alueen teoreettin asukasmäärä on 76, kun mitoitusperusteena käytetään 4 asukasta/tontti. 5.1.2 Palvelut Alue tukeutuu lähinnä Virkkalan palveluihin. Ristin alakoululle on matkaa n. 2,5 km. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinpientalojen korttelialue (AP/s)
Alue, jolla rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään. Alueen pinta-ala 6639 m² on ja rakennusoikeus 664 k-m². Alue muodostaa yhden tontin. Korttelialueen tehokkuusluku on 0,10 ja kerrosluku I. Korttelialueelle on osoitettu osa-alueen raja, jolle rakennusryhmä sijoittuu sekä nykyisen päärakennuksen rakennusala. Nykyinen päärakennus on osoitettu sr-merkinnällä: Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ilman syytä. Purkamisesta on hankittava museon lausunto. Rakennuksessa tehtävien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne säilyy. Kulku kortteliin tapahtuu Keinumäentieltä. Kortteleihin on laadittava erillinen sitova tonttijako. Erillispientalojen korttelialue (AO) Alueen pinta-ala on 23325 m² ja rakennusoikeus 5157 k-m². Korttelissa 314 kerrosluku on ½ k I (e=0,20), korttelissa 323 kerrosluku on I (e=0,25) ja kortteleissa 324-325 I u ½ (324: e=0,20 ja 325: e=0,25). Korttelissa 347 kerrosluku on lu1/2 (e=0,25). AO-tontteja muodostuu yhteensä 18 kpl ja ne sijoittuvat Keinumäentien, Hagankadun ja Kuokkakujan varsille sekä Marskintien ja Lasitehtaantien varsille. Korttelialueilla 314, 324 ja 325 (yhtä tonttia lukuunottamatta) on osoitettu rakennusalojen sivut, joihin rakennus on rakennettava kiinni. 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Alueelle muodostuu kaksi lähivirkistysaluetta. Laajempi Keinumäenpuisto on pinta-alaltaan 37994 m² ja pienempi alue Hagankadun eteläpuolella 3821 m². Keinumäenpuistoon Keinumäentien varteen on osoitettu ohjeellinen muuntoaseman (et) paikka. Haganpuistoon on osoitettu johtoa varten varattu alueen osa.
5.4 Kaavan vaikutukset Suojaviheralue (EV) 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kirkniemen tehtaalle johtavan pistoradan varteen varataan suojaviheraluetta 36694 m². Suojaviheralueelle Hagantien päähän on varattu rakennusala, jolle saa sijoittaa pumppaamon (pmo). Vaikutukset voidaan arvioida suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan. Rakentaminen Muutosalueelle muodostuu 18 AO-tonttia ja yksi AP/s-tontti. AO-tonttien lukumäärä laskee noin puoleen Keinumäenpuiston/suojaviheralueen ympäristössä; voimassa olevassa asemakaavassa AO-tontteja on osoitettu alueelle 22 kpl, kaavaehdotuksessa 9 kpl (+AP/s 1 tontti). AP/s-tontilla on olemassa olevat rakennukset, joista päärakennus on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi (sr) ja koko korttelialueen rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytettäväksi /s-merkinnällä. Korttelit 323, 325 ja 347 ovat osittain rakentuneet. AL-tontin varaus poistuu. Rakentamattomien urheilu- ja leikkipuistojen aluevaraukset (UP, UL) poistuvat. Liikenne ja liikennemelu Hagankadun pohjoispuolelta poistetaan Pihlajamäentien aluevaraus. Hagankadun länsipäästä säilytetään yhteysmahdollisuus etelään Kirkniementielle. Lohjansaarentien ja pistoraiteen aiheuttamiin meluhaittoihin varaudutaan osoittamalla näiden itäpuolelle laaja suojaviheralue. Hagankadun varteen osoitettu LP-aluevaraus poistetaan ja Hagankatu oikaistaan voimassa olevan asemakaavan mukaisen korttelin 324 halki. Raideliikenteestä välittyvä tärinä Voimassa olevan asemakaavan mukaiset tontit radan läheltä on poistettu. Jönsbölen asemakaavanmuutosalueella rataa lähimmän uuden tontin kulma sijoittuu n.150 metrin ja etäisimmän n. 320 metrin etäisyydelle radasta. Vanhan maatilan talouskeskuksen asuinrakennus sijoittuu n. 110 metrin
etäisyydelle radasta. Lohjansaarentien vieressä kulkevan pistoraiteen tavarajunien nopeus on vain 35 km/h, junia pääsääntöisesti 4 kpl/vrk ja vaunuryhmän suurin paino 2000 tonnia. VTT:n (2011) arvio etäisyydestä, jota kauempana tarkempi liikennetärinän tarkastelu ei ole tarpeellinen (kun väylän perustamistapa on maanvarainen): 250 m / < 2-kerroksiset rakennukset / liikennetyyppi yöaikaan: tavarajunaliikenne 3500 tonnia, 90 km/h / pehmein maalaji väylän alla: pehmeä maa. Jönsbölessä vaunuryhmien enimmäispaino ja junien nopeus jäävät reilusti alle VTT:n etäisyysarviossa käytetyn painon ja nopeuden. Palvelut ja työpaikat 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Alueelle ei muodostu palveluita tai työpaikkoja. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna rakentamattoman ympäristön aluevaraukset kasvavat. Kaava-alueelta ei ole todettu erityisiä luonnonarvoja. Toteuttaminen riippuu maanomistajista. Alueen osalle laaditaan maankäyttösopimus. Lohjalla 6.5.2011, 20.6.2011 LOHJAN KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS MAANKÄYTTÖ Heikki Rouvinen kaavoitusjohtaja Teija Liuska
kaavasuunnittelija