Asemakaavan muutoksella muodostuu: 18. kaupunginosan Kyrkstad osa korttelista 2210 sekä siihen liittyvää lähivirkistysaluetta.

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 3. PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2008 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Dnro 274/61/613/07 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Lohjan kaupungin 18. kaupunginosan Kyrkstad osaa korttelista 2210 sekä siihen liittyvää katu-, puisto- ja lähivirkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 18. kaupunginosan Kyrkstad osa korttelista 2210 sekä siihen liittyvää lähivirkistysaluetta. Kaavanmuutoksen vireille tulosta ilmoitetaan kuulutuksella. Asemakaavan muutos on laadittu kaupunkisuunnittelukeskuksessa: - ympäristölautakunta MRA 30 :n mukainen alustava kuuleminen ympäristölautakunta MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin ympäristönsuojelun, ympäristöterveyden yksikön, kunnallisteknisen suunnittelun, Lohjan museon, Länsi- Uudenmaan maakuntamuseon, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Fortum Sähkönsiirto Oy:n ja DNA Palvelut Länsi-Uusimaan lausunnot. Kaavan laatija: kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen puh. (019)

2 1.2 Kaavanmuutosalueen sijainti 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus Muutosalue sijatsee Etelä-Lohjalla Kyrkstadin kaupunginosassa n. 1,5 kilometrin etäisyydellä Virkkalan keskuksesta. Alue rajoittuu pohjoisessa Vanhansahantiehen, idässä Kyrkstadintiehen, etelässä Kukkumäenpuistoon ja lännessä Vanhansahantien varteen sijoittuvaan rivitalokortteliin. Asemakaavan muutoksessa muutetaan rivitalotontti kolmeksi omakotitalon tontiksi lähinnä maisemallisten syiden ja kulttuuriympäristön säilyttämisen johdosta. 1.4 Liitteet - Sijaintikartta - Kiinteistöluettelo - Ote voimassa olevasta asemakaavasta - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Lausunnot ja muistutukset 1.5 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali - Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo (Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus ja Lohjan museo, 2007) - Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla (Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 350, 2004) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kirkonkylän kiinteistöjen RN:o 1:470 ja RN:o 1:496 omistajat ovat saapuneella kirjeellään pyytäneet asemakaavan muutosta. Maanomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella valmisteltiin kaavoituksen käynnistämissopimus. Kehittämis- ja elinkeinojaosto päätti ( 8) hyväksyä asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen. Asemakaavoituksen käynnistämistä koskeva sopimus on allekirjoitettu Ympäristölautakunta päätti ( 34) asettaa asemakaavan muutosluonnoksen alustavasti nähtäville osallisten kuulemista varten. Kuulutus nähtävilläolosta laitettiin kaupungin ilmoitustaululle, Länsi-Uusimaa -lehteen ja kaupungin internet-sivuille. Muutosluonnos oli nähtävillä välisenä aikana kaupunkisuunnittelukeskuksessa ja kaupungin internet-sivuilla. Muutosluonnoksesta saatiin Uudenmaan ympäristökeskuksen, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon, Lohjan museon, terveysvalvonnan, kunnallisteknisen suunnittelun ja Fortum Sähkönsiirto Oy:n lausunnot. Muutosluonnosta tarkistettiin lausuntojen perusteella lähinnä suojelumerkintöjen osalta. Muutos-

3 luonnoksesta ei saatu huomautuksia. Ympäristölautakunta LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Aluen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijoittuu Kukkumäen asuinalueen ja Kyrkstadin kartanon välimaastoon puistomaiselle alueelle. Muutosalueella sijaitsee vanha Brorsbacka-niminen talo. Muutosalue sijoittuu Kukkumäen koilliseen viettävään rinteeseen. Korkeuserot vaihtelevat n m mpy:n välillä. Kukkumäki sisältyy luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden Uudenmaan kallioalueiden inventointiin (SYKE). Kallioalue kuuluu arvoluokkaan 4 eli arvokas kallioalue, joka sisältää sellaisia biologisia, geologisia tai maisemallisia arvoja, joilla on valtakunnallista tai muutoin huomattavaa merkitystä luonnonsuojelun kannalta. Kukkumäessä esiintyy silmälläpidettävää lajistoa ja arvokasta kalliokasvillisuutta. Osa arvokkaan kallioalueen rajauksesta ulottuu Brorsbackan pihapiiriin. Suunnittelualue ei sijoitu tärkeälle pohjavesialueelle. Voimassa olevan asemakaavan mukaiselle AO-tontille sijoittuu alunperin 1890-luvulla rakennettu Brorsbacka-niminen hirsitalo. Rakennus on kaksikerroksinen ja satulakattoinen. Ulkovuoraus on vaihtelevan suuntaista puoliponttilaudoitusta. Rakennuksen lounaissivulle on v jälkeen tehty yksikerroksinen, betoniperusteinen siipiosa, joka on vuorattu vaakasuuntaisella puoliponttilaudoituksella. Ikkunat ovat T-puitteiset. Koillissivulla ulkooven päällä on parveke. Siipiosan sivuseinällä on lasiveranta ja päädyssä satulakattoinen kuisti. Yksityisomistuksessa oleva talo sisältyy Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluetteloon (2007) rakennushistoriallisin ja maisemallisin luettelointiperustein. Brorsbackan pihapiiriissä on sauna- ja talousrakennukset vuodelta Suunnittelualuetta rajaa pohjoisessa Vanhansahantie ja idässä Kyrkstadintie. Vanhansahantien pohjoispuoliseen rinteeseen rakennettujen rivitalojen alapuolella kulkee Hanko-Hyvinkää rautatie (40 m mpy).

4 3.1.4 Ympäristöiriöt Suunnittelualueella ei ole erityisiä ympäristön häiriötekijöitä. Hanko-Hyvinkää -rata kulkee n. 80 metriä suunnittelualueesta pohjoiseen n. 12 metriä alempana kuin suunnittelualueen alin kohta. Radalla kulkee n. 11 tavarajunaa vuorokaudessa. Radan ääniä vaimentaa rinteeseen rakennetut rivitalot. Terveysvalvontaan ei ole tullut valituksia radan tärinästä suunnittelualueen ympäristössä. Virkkalan keskustassa laaditussa meluselvityksessä (Skanska Kodit Oy/Ramboll Finland Oy ) raideliikenteen melualv ennuste (junien pituus 1,2 kertaiuenn nykyiseen verrattuna) e ulottestauu päivällä (>55 dba) n. 60 metrin etäisyydelle radasta ja yöllä (>50 dba) n. 70 metrin etäisyydelle radasta korkeuseron kasvaessa n metriä Maanomistus Alue on yksityisen maanomistajan ja kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava- aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan selostuksessa on lisäksi esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan (MRA 25 ). Selvitys on esitetty selostuksen kohdassa Maakuntakaava Suunnittelualue sijoittuu v vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle. Yleiskaava Asemakaavan muutoksessa rakennettavaksi varattu alue on Lohjan yleiskaavassa (kunnanvaltuusto 1992, oikeusvaikutukseton) osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi, jolla sijaitsee arvokkaita rakennuksia (AP 1 / s). Brorsbackan talo on yleiskaavassa lisäksi osoitettu arvokkaaksi rakennukseksi SR (26) - merkinnällä. Puisto- ja lähivirkistysalueeksi asemakaavan muutoksessa osoitetut alueet ovat yleiskaavassa lähivirkistysaluetta (VL/s9). Asemakaava Muutosalueella on voimassa Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama asemakaavan muutos (vahvistettu rakennuslain mukaisena rakennuskaavana). Voimassa olevassa asemakaavassa muutosalueelle on varattu yksi AO-tontti, yksi AR-tontti, puisto-, lähivirkistys- ja katualuetta:

5 AO: Erillispientalojen korttelialue AR-I: Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. VP: Puisto VL: Lähivirkistysalue. Rakennusjärjestys Lohjan kaupungin tarkistettu rakennusjärjestys on ollut voimassa lähtien. Tonttijako ja -rekisteri Osalle korttelialuetta on vahvistettu tonttijako Pohjakartta Poh jakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Yksityinen maanomistaja on esittänyt asemkaavan muuttamista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kehittämis- ja elinkeinojaosto Ympäristölautakunta Osalliset Vireille tulo Osalliset on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite). Kaavanmuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu osallisille kirjeitse Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Osallistuminen ja vuorovaikutus on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite). Asemakaavan muutoksesta on pyydetty Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon lausunnot. Viranomaisneuvotteluja ei pidetty tarpeellisina.

6 4.4.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena uuden rakentamisen ja kunnallisteknisten järjestelyiden yhteensovittaminen olemassa olevan historiallisesti arvokkaan asuinrakennuksen ja sen pihapiirin muodostaman kokonaisuuden kanssa. Maakuntakaava Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa Uudenmaan maakuntakaavan kanssa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavan muutoksen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden suhde: 1) Toimiva aluerakenne; Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa toimivan aluerakenteen tavoitteen kanssa. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Asemakaavan muuttamisella ei ole oleellista vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Elinympäristön laatuun kiinnitetään huomiota mm. rakennusalojen ja sijoittamisessa sekä rautatien melu- ja tärinäselvityksen mukaisen ohjeistuksen noudattamisessa. 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; Suunnittelualue sijoittuu arvokkaan Kukkumäen kallioalueen kupeeseen. Arvoluokkaan 4 kuuluvalla kallioalueella on merkittäviä geologisia, biologisia ja maisema-arvoja, joilla on valtakunnallista tai muutoin huomattavaa merkitystä luonnonsuojelun kannalta. Suunnittelussa on otettu huomioon kallioalueen rajaus. Suunnittelualueella ei ole muita valtakunnallisiin inventointeihin sisältyviä kohteita. 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta valtakunnallisesti merkittäviin yhteysverkostoihin tai energiahuoltoon. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavanmuutoksesta ei tehty vaihtoehtoisia suunnitelmia Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutusten vertailu voidaan tehdä voimassa olevaan asemakaavaan. Yhdyskuntarakenne

7 Yhdyskuntarakenne säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Rakennettu ympäristö Rivitalotontti muuttuu kolmeksi omakotitontiksi, joilla uudisrakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Rivitalotontin vanha rakennustehokkuusluku e=0,30 pienenee muodostettavilla kolmella uudella omakotitontilla 0,20:een. Voimassa olevan asemakaavan mukaisen tontin 3 (AO) raja siirtyy asemakaavan mukaisen rivitalotontin puolelle siten, että voimassa olevan kaavan mukainen AO-tontti laajenee 905 m² (5745 m²:stä 6650 m²:iin). Samalla rakennusoikeus sillä kasvaa 100 k-m² (700 k-m²:sta 800 k-m²:iin) ja tontille osoitetaan rakennusala, jolle voi sijoittaa uuden asuinrakennuksen. Brorsbackan talo osoitetaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr-14). Koko muutosalueella käyttötarkoitusmerkintää täydennetään /s-5 merkinnällä siten, että alueen ympäristön säilyttäminen tulee huomioida ja uudisrakentaminen tulee sopeuttaa olevaan ympäristöön. Luonto, maisema, virkisys Kukkumäen arvokkan kallioalueen rajaus on otettu huomioon suunnittelussa, eikä alueen osalle osoiteta uutta maankäyttöä. Tontin 5 rakennusoikeus sijoittuu kaavakartassa osoitetuille rakennusaloille. Kallioalueen rajaus esitetään kaavakartassa, ja kaavamääräyksissä kielletään alueen luonnonarvoja vaarantavat toimenpiteet. Alueelta ei ole tiedossa muita arvokkaita luontokohteita, luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltavia luontotyyppejä tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja. Asemakaavan muutos ei vaikuta alueen virkistyskäyttöön Kaavanmuutoksella ei ole myöskään vaikutusta pohjavesiin. Liikenne ja tekninen huolto Kulkuyhteys tontille 5 säilyy Kyrkstadintieltä, mutta siirtyy voimassa olevan asemakaavan mukaista yhteyttä etelämmäksi. Muutosalueeseen sisältyvä voimassa olevan asemakaavan mukainen osuus Kyrkstadintiestä liitetään siihen rajoittuvaan puistoalueeseen. Nykyisin käytössä olevalle loivemmalle ajoyhteydelle lähivirkistysalueen läpi osoitetaan aluevaraus kaavaan. Muodostettaville uusille omakotitonteille kulku tapahtuu Vanhansahantien puolelta. Tontit liitetään yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. Tonttien 3 ja 4 väliin on osoitettu johtoa varten varattu alueen osa, jonka kautta tontti 5 voidaan liittää kunnalliseen vesihuoltoverkkoon.

8 Terveys ja turvallisuus, ympäristöhäiriöt Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Sosiaaliset ja kulttuurivaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja hiiden huomioon ottaminen Kaavanmuutoksesta pyydetään eri kuulemisvaiheissa lausuntoja ja mielipiteitä, jotka huomioidaan suunnittelussa. Lausunnot, kaavaluonnos: Uudenmaan ympäristökeskus ( ) esitti lausunnossaan rakennussuojelua ja rakentamisen ympäristöönsopeuttamista koskevien kaavamääräysten täydentämistä ja arvokkaan kallioalueen rajauksen esittämistä kaavakartalla informatiivisella osa-aluemerkinnällä. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo ( ) esitti lausunnossaan täydennyksiä suojelumerkintöihin, mm. uudisrakentamisen sopeuttamiseksi ympäristöön ja suojeltavaksi osoitetun rakentamisen purkamisen kieltoon ja lausuntopyyntötarpeeseen siihen liittyvistä korjaus- ja muutostöistä. Lohjan museo ( ) esitti lausunnossaan Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon lausunnon kanssa samansuuntaisia rakennussuojelua, rakennusten purkamista ja rakentamisen ympäristöönsopeuttamista koskevien kaavamääräysten täydennyksiä. Terveysvalvonnan ( ) lausunnossa todetaan, että radan melu ei aseta kaavoitukselle esteitä, eikä radan aiheuttamasta tärinästä ole valituksia tiedossa alueelta. Kunnallistekninen suunnittelu ( ) esitti lausunnossaan, että VP alue voidaan muuttaa VL-alueeksi. Tontin 3 rajalle rakennettavien vesihuoltolinjojen rasitteen lopullinen paikka selviää vasta niiden rakentamisen jälkeen. Pyykin 13 kohdalla nykyiset vesijohdot viistävät tonttia, merkittävä rasite. Fortum Sähkönsiirto Oy:llä ( ) ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksen suhteen. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Tontti Käyttötarkoitus Pinta-ala Rakennus- Kerrosala

9 m2 tehokkuus k-m2 (e) 2 AO/s , AO/s , AO/s , AO/s Teoreettinen asukkaiden lukumäärä alueella on 20, kun mitoitusperusteena käytetään 4 asukasta/rakennusala Palvelut Muutosalue tukeutuu Virkkalan keskuksen julkisiin ja yksityisiin palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Rakennuspaikkojen sijoittelussa, suojelumerkinnöissä ja -määräyksissä on otettu huomioon ympäristön laatua koskevat tavoitteet Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Vanhansahantiehen rajoittuvaksi on osoitettu 3 AO-tonttia (tontit 2-4), joiden pinta-ala on yhteensä 3664 m², rakennusoikeus 732 k-m² (e=0,20) ja kerrosluku 2/3 k I u 1/3. Tonttien Vanhansahantien puoleiset reunat on osoitettu istutettaviksi alueen osiksi. Tonteille on osoitettu johtoa varten varattuja alueen osia. Tontin 5 rakennusoikeus 800 k-m² ja sallittu kerrosluku II. Tontille 5 on osoitettu olemassa olevan rakennuksen lisäksi yksi uusi rakennusala asuinrakennukselle. Talousrakennuksille on tontilla 5 osoitettu erilliset rakennusalat. Olemassa oleva rakennus on suojeltu sr-14 -merkinnällä. Tontille 5 kulku tapahtuu Kyrkstadintieltä VL-alueen läpi kulkevan ajoyhteyden kautta. Korttelialueen eteläreunaan on osoitettu arvokkaan kallioalueen rajaus (ge-1). /s-5 Alue, jolla ympäristö säilytetään. Uudet asuin- ja piharakennukset on rakennettava siten, että ne sopeutuvat yhteen korttelin 2210 tontilla 3 suojeltavaksi osoitetun rakennuksen kanssa. Uudisrakennusten tulee olla puurakenteisia ja peittomaalattuja. sr-14 Suojeltava rakennus Muut alueet Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennusta ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä Lohjan museon ja Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon lausunnot.

10 Lähivirkistysalue (VL) 5.4 Kaavanmuutoksen vaikutukset Kyrkstadintien ja tontin 3 väliin jäävän lähivirkistysalueen osan pinta-ala on 1374 m2. Alueen läpi on osoitettu ajoyhteys Kyrkstadintieltä tontille 5. Arvokas kallioalue, jolla on merkittäviä geologisia, biologisia ja maisemallisia arvoja (ge-1) Alueen luonnonarvoja vaarantavat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Asemakaavanmuutoksen vaikutuksia on arvioitu kohdassa ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista sen saatua lainvoiman. Lohjalla , LOHJA KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS MAANKÄYTTÖ Heikki Rouvinen kaavoitusjohtaja Teija Liuska projektisuunnittelija