Dnro KAUS/118/2011 VP 16/5.4.2011 Teljän (2.) kaupunginosan kortteli 9, tontti 412 Porin Oluttehtaan alue Karhukortteli OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSOITE TAI MUU PAIKANNUS ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUALUE Hallituskatu 18-20, 28100 Pori Oy Sinebrychoff Ab Suunnittelualue sijoittuu kaupungin keskustaan 500 m etäisyydelle torista Teljän (2.) kaupunginosaan. www.pori.fi/kaavoitus etunimi.sukunimi@pori.fi Porin kaupunki Kaupunkisuunnittelu Postiosoite: puh. 02 621 1600 PL 95 faksi 02 621 1607 28101 Pori Valtakatu 4
2 LÄHTÖTIEDOT Maakuntakaava Satakunnan seutukaava 5:ssa (vahvistunut 11.1.1999) alue on taajamatoimintojen aluetta (A 33 / M1, M2, M70, S12, S13). Taajamatoimintojen alueella tulee erityistä huomiota kiinnittää yhdyskuntarakenteen täydentämiseen ja tiivistämiseen vajaasti rakennetuilla alueilla (M1). Taajamatoimintojen alueella tulee ennen uusien alueiden kaavoittamista ottaa käyttöön jo kaavoitetut alueet ja hyödyntää jo valmiit tekniset verkot (S12). Suunnittelualue rajautuu itäpuolelta kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen aluekohteeseen kh 240. Kivi-Pori. Hotelli Otava ja Porin teatteri ovat Kivi-Pori aluerajauksen sisäpuolella. Seutukaava 5:n korvaava maakuntakaava (17.12.2009 maakuntavaltuusto) on ympäristöministeriön vahvistettavana, jona aikana se on ilman juridista ohjausvaikutusta. Maakuntakaavaehdotuksen mukaan suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C1). Suunnittelualue sijoittuu osittain kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen alueeseen (kh1-63) Kivi-Pori. Porin teatteri, Hallituskatu 14 (kh-10), Vanha sähkölaitos, Hallituskatu 20 (kh-12) ja Hotelli Otava, Valtakatu 15(kh-11) sijoittuvat suunnittelualueelle. Porin teatteri ja Hotelli Otava kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Kivi-Poriin (RKY). RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Kantakaupungin yleiskaava 2025 (KV 10.12.2007), jonka mukaan suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Alue kuuluu osittain (Hotelli Otava) S-1 aluerajauksen sisäpuolelle, jonka rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot tulee säilyttää kaupunkikuvassa. Yksittäisiä suojeltavia rakennuksia ovat Vanha sähkölaitos (54) Hallituskatu 20, Hotelli Otava (53) Valtakatu 15 ja Porin teatteri (52) Hallituskatu 14. Asemakaava Oluttehtaan tontilla 609-2-9-412 on voimassa asemakaava 609 603, jonka sisäministeriö on vahvistanut 21.11.1977. Ajantasa-asemakaavassa korttelialue on osoitettu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. (TTV13)
3 Alueelle saadaan rakentaa vain panimo- ja meijeriteollisuutta palvelevia rakennuksia, jotka eivät aiheuta melun, saasteen tai muun vastaavan takia ympäristölleen huomattavaa haittaa. Kullekin tontille saadaan rakentaa toiminnan edellyttämät toimistotilat ja kiinteistön hoidon kannalta välttämättömät asunnot. Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 3/5. Tontille on varattava vähintään 1 autopaikka kutakin 3 kulloinkin paikalla olevaa työntekijää kohti. Autopaikkoja saadaan tarvittaessa osoittaa pysäköimisalueille LP 18 ja LP 19. Vanhan sähkölaitoksen ja Hotelli Otavan kohdalle on osoitettu merkintä: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Näiden rakennusten kerrosalaa ei lasketa tontin kerrosalaan. Tontin tehokkuusluku nykyisessä asemakaavassa on e=1,25. Porin teatterin tontilla 609-2-9-1 ja Nortamonpuiston kohdalla on voimassa asemakaava 609 971, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 28.7.1988. Porin teatteri rakennus sijoittuu yleisten rakennusten korttelialueelle (Y). Porin teatterin 1884 valmistuneen rakennuksen kohdalla on sr-4 merkintä: Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Ennen rakennuslupaa tai rakennustöiden lupaa koskevan hakemuksen ratkaisemista tulee tarvittaessa varata museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Taustaa Ruotsin kuninkaan, Kustaa Vaasan poika Juhana Herttua perusti Porin kaupungin vuonna 1558 Kokemäenjoen suulle, Porinlahden rannalle. Sijoittumispaikkaan vaikutti oleellisesti paikan ympäristöä korkeampi korkeusasema. Tärkeimmät rakennukset haluttiin sijoittaa mahdollisimman ylös tulvilta suojaan. Monista tulipaloista huolimatta kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkain osa on säilyttänyt alkuperäisen paikkansa Raatihuoneen ympäristössä. Oluttehtaan suunnittelualue sijoittuu tälle ainutlaatuiselle ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle, josta Porin kaupunki on alkanut kehittyä. 1852 suurpalon jälkeen kaupungin asemakaavaa uudistettiin lääninarkkitehti Georg Th. P. Chiewitzin toimesta. Chiewitzin kaava noudatti empiren kaavoitusnormeja, joiden päämääränä oli kaupunkirakenteen väljentäminen ja paloturvallisuuden edistäminen. Kadut olivat selvästi aiempaa leveämpiä ja osin myös paloturvallisuus syistä muodostetut puistoakselit jakoivat uuden keskusta-alueen neljään kaupunginosaan. Tuolta ajalta alkoi myös Kivi-Porin arvokkaiden rakennusten rakentuminen Kokemäenjoen pohjoisrantaan.
4 Kirjurinluodon kanssa Porin Pohjois- ja Eteläranta muodostavat nykyään ainutlaatuisen, kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. Porin panimo aloitti oluen valmistuksen suunnittelualueella1853. Vuonna 1927 Oy Satakunnan Mallasjuoma Ab (entinen Grönvallin panimo) sekä Bäckmanin Olutpanimo Osakeyhtiö siirtyivät saman omistajan käsiin. Panimot yhdistettiin yhdeksi yhtiöksi, jonka nimeksi tuli Porin Oluttehdas Oy. *Työntekijämäärä oli suurimmillaan 1970-luvun alussa. *1972 Porin Oluttehdas siirtyi Sinebrychoffille. *1999 Sinebrychoff siirtyy osaksi tanskalaista panimokonserni Carlsbergiä. *Vuonna 2009 Porin panimo suljettiin. Porin oluttehtaan toiminnan lakattua teollisuustontin uuskäyttöä ratkaistaan tutkimalla mm. asunto- ja palvelupainotteisia vaihtoehtoja. Kohde on kaavoituskatsaus 2011-2013 kohde 11. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,37 ha. Oluttehtaan tontin sijoittuminen ydinkeskusta-alueelle arvokkaaseen ympäristöön antaa mahdollisuuksia monipuoliselle ja korkealuokkaiselle suunnittelulle. Sijainti aiheuttaa myös toiveita sijoittaa alueelle toimintoja monimuotoisesti. Monet intressiryhmät, kulttuuritoimijat ja mm. Porin yliopistokeskus ovat visioineet alueelle erilaisia toimintoja. Suunnittelualueen ympäristössä on vireillä useita kehittämishankkeita, joiden tuella voidaan tutkia myös tälle suunnittelualueelle sijoittuvia toimintoja ja niiden liittymistä kaupunkirakenteeseen. Laaja-alainen pohjatyö auttaa löytämään kaavoitustyölle suuntaviivoja. Keskeisin oluttehtaan ympäristössä vireillä oleva hanke tällä hetkellä on Porin Jokikeskus hanke. Porin Jokikeskus-hankkeessa voidaan yhdistää ja tiivistää monia Porin kaupunkistrategian ja kaupunkikeskustan, Promenadi-Porin, kehittämiseen liittyviä teemoja ja konkreettisia ajankohtaisia hankkeita ja toimenpiteitä. Parhaillaan on vireillä Kokemäenjoen/Jokikeskuksen ranta-alueita ja rantarakenteita koskeva yleinen suunnittelukilpailu. Kokemäenjoki on Porin kaupunkikeskustan kiistaton vetovoimatekijä. Jokirannan
5 kehittämistyössä kaupunkisuunnittelussa on vireillä Karjarannan kaupunginosassa URBACT II -ohjelman SURE yhteistyöhanke. Euroopan Alue-kehitysrahaston tuella toteutettavan SURE -verkostohankkeessa Pori yhdeksän muun eurooppalaisen keskisuuren kaupungin rinnalla tutkii valitun kohdealueensa kokonaisvaltaista kehittämistä. Vuoden 2013 tammikuussa päättyvän työn aikana kumppanit laativat paikallisen tukiryhmän kanssa toimintasuunnitelmaa, jolla tähdätään muun muassa paikallisen asuntotarjonnan, elinkeinoelämän ja työllisyyden sekä julkisten palvelujen edistämiseen Porin kaupunki on käynnistämässä mittavat uudistamistoimenpiteet Jokikeskukseen liittyvillä yleisillä alueilla. Kehittämistoimet ovat jatkoa kävelykadun ja Promenadi- Porin toimille ja samalla Porin kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman toteutusta. Porin kansallisen kaupunkipuisto rajautuu oluttehtaan alueeseen. Hotelli Otava ja Porin teatteri ovat aluerajauksen sisällä. Porin kaupungin keskuspuisto Kirjurinluoto on vakiinnuttanut paikkansa suurten yleisötapahtumien sijoituspaikkana. Jokikeskus-hankeen avulla kartoitetaan Kokemäenjoen, Kirjuriluodon, Etelä- ja Pohjoisrannan alueiden, tilojen ja palveluiden kehittämisen tarvetta mm. suuria yleisötapahtumia varten. Tavoitteiden täsmentäminen Asemakaavamuutokseen liittyvät tavoitteet täsmentyvät hankkeen edetessä. Tavoitteiden täsmentämistä ja vaikutusten arviointia varten suoritetaan mm. seuraavat toimenpiteet: * Toiminnalliset valinnat ja tarpeiden selvittäminen. * Rakennusinventointi ja suojeltavien rakennusten kartoittaminen suunnittelualueella. * Teatterin tarpeiden selvittäminen. * Hotelli Otavan ja ympäristön tarpeiden selvittäminen. * Toimivien liikennejärjestelyjen edellytysten selvittäminen (sisäinen ja liittyminen liikenneverkkoon) * Kaupunkikuvallisten suunnittelulähtökohtien tarkentaminen (volyymi, kerrosluku, massoittelu, materiaalit, yksityiset/julkiset alueet/rakennukset) menettelyt Karhukorttelin suunnittelualue jaetaan kolmeen osa-alueeseen (A,B,C) yllä olevan kuvan mukaisesti. Osa-alueille laaditaan toiminnallisesti ja rakenteellisesti erilaisia vaihtoehtoja. Luon-
6 noksissa etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja, johon kuuluvat mm. * Käyttötarkoitus * Rakennusten suojelu * Olevien rakenteiden hyödyntäminen * Kaupunkikuva ja ilme Ratkaisuissa: * Pysäköinti pihakannen alla, piha-alueet oleskelua varten. * Katutilassa harkituille paikoille sallitaan asiakas- / asukaspysäköintiä. * Julkiset tilat ja pihat rakennetaan jalankulkijan ympäristöä korostaen. * Annankatu avataan jalankululle ja pyöräilylle, ajoneuvojen läpiajoa ei sallita. * Rakennusten kerrosluku on pääasiassa 5 kerrosta. Korotuksilla luodaan kaupunkikuvallisia aiheita ja vaiheita. * Kaavalla luodaan kannusteita katutason liiketilan ja työtilan rakentamiselle ja käytölle. * Asuntojen tavoitteellista jakaumaa tutkitaan korttelialueiden (A, B, C) suunnittelussa. * Kivikonttorin, panimorakennuksen (Colorado), Otavan, teatterin ja lastaushallin asema osana kokonaisratkaisua tutkitaan. * Lastaushallin uuskäytön mahdollisuutta tutkitaan. suunnittelun lähtökohdat * Asemakaavan toteutuksesta tehdään maankäyttösopimus * Tavoitteena on, että toteutus etenee kortteleittain korttelisuunnitelman pohjalta. Korttelisuunnitelmalla varmistetaan mm. yhteydet, pysäköinti, ja vaiheittain rakentaminen. * Asemakaavaa valmistellaan yhteistyössä kaupunkisuunnittelun, omistajan ja konsultin Timo Vormala / Gullichsen-Vormala Arkkitehdit kanssa. * Valmistelun yhteydessä tutkitaan maaperä ja pilaantuneet maat. Rakennuksen alla olevat pilaantuneet maat saattavat vaikeuttaa mahdollisuuksia säilyttää rakennukset. OSALLISET VUOROVAIKUTUS JA AIKATAULU Hankkeen alku - kiinteistöjen omistajat - naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - tekninen lautakunta - aluepalopäällikkö - ympäristölautakunta - kulttuurilautakunta - Pori Energia Sähköverkot Oy - Pori Energia Oy Energiayksikkö - Porin Vesi - Satakunnan Museo - DNA Oy, Länsi-Suomi - ELY-keskus Tiedottaminen ja aineisto Asemakaavan muutoksen eri vaiheista tiedotetaan ilmoituslehdissä, kirjeillä osallisille sekä kaupunkisuunnittelun internet-sivuilla (http://www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu). Kaavahankkeesta perustetaan facebook-sivusto mielipiteiden esittämistä ja tiedottamista varten. Asemakaavamuutokseen liittyvä aineistoa on nähtävillä Porin kaupunkisuunnittelussa ja Porin kaupunkisuunnittelun internet-sivuilla. Asemakaavan muutokseen liittyen järjestetään kolme yleisötilaisuutta: aloitus-, luonnos- ja ehdotusvaiheessa. vireilletulo (kevät 2011)
7 Kaavahankkeen vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella sanomalehdissä, kaupungin verkkosivuilla sekä kirjeellä osallisille. Samalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) julkistetaan. Kaavahankkeen aikana osalliset voivat esittää hanketta ja OAS:aa koskevia suullisia ja kirjallisia mielipiteitä kaupunkisuunnitteluun. Mikäli osallinen katsoo, että esim. osallistumisen laajuus tai vaikutusten arviointi ei ole riittävä tai on puutteellinen, voi hän esittää asian tarkistamista ja korjaamista OAS:aan. Osallinen voi esittää myös pyynnön ympäristökeskukselle neuvottelun järjestämisestä osallisen, kunnan ja ELY-keskuksen kesken, jos neuvottelu kunnan kanssa ei tuota tulosta. Palautetta tästä OAS:sta voi antaa kaavan laatijalle joko suullisesti tai kirjallisesti luonnosvaiheen nähtävilläolon loppuun mennessä. Luonnosvaihe (kevät 2011) Luonnosvaiheessa kaupunkisuunnittelu asettaa kaava-aineiston nähtäville ja ilmoittaa nähtävilläolosta kuulutuksella paikallisissa lehdissä, kaupungin verkkosivuilla sekä kirjeellä osallisille. Luonnosvaiheen aikana osalliset voivat esittää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä kaava-aineistosta. Ehdotusvaihe (syksy 2011) Ehdotusvaiheessa kaupunkisuunnittelu valmistelee asemakaavan muutosehdotuksen huomioiden luonnosvaiheessa esitetyt mielipiteet. Ehdotusvaiheen kaavaaineisto asetetaan nähtäville kaupunkisuunnittelussa ja nähtävillä olosta kuulutetaan paikallisissa lehdissä sekä Porin kaupungin verkkosivuilla. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana (väh. 30 vrk) osalliset voivat tehdä kirjallisia muistutuksia asemakaavan muutosehdotuksesta. Ehdotuksesta pyydetään myös tarvittavat lausunnot. Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, jotka toimitetaan asianosaisille ja liitetään kaava-asiakirjoihin. Muistutusten ja lausuntojen perusteella tehdään myös tarvittavat korjaukset asemakaavan muutosehdotukseen. Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen (vuodenvaihde 2011/2012) Asemakaavan muutoksesta päättää kaupunginvaltuusto. Asemakaavamuutoksen valtuustokäsittelystä annetaan kirjallinen ilmoitus niille kunnan jäsenille sekä muistuttajille, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa ko. tiedon saamiseen. Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja sen päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimmalta hallinto-oikeudelta on haettava lupa valitusta varten, mikäli asemakaava on oikeusvaikutteisen yleis-kaavan alueella ja hallinto-oikeuden asemakaavavalituksesta tekemä päätös ei ole muuttanut kaupunginvaltuuston päätöstä. Aikataulu on alustava ja varmentuu kaavoituksen edetessä. Aikataulusta ja käsittelyistä saa lisätietoja kaavan laatijalta ja lisäksi kaavan etenemisvaiheista kerrotaan kaavoituksen internet-sivuilla. Palaute ja yhteystiedot Suulliset ja kirjalliset palautteet sekä kaavoituksen etenemisen tiedustelut voi osoittaa kaupunkisuunnittelussa kaavan laatijalle, asemakaava-arkkitehti Risto Reipas puh.(02) 621 1609 tai kaupunkisuunnittelun neuvontaan puh. (02) 621 1608, käyntiosoite Valtakatu 4 (7 krs). Palautetta tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa kaavan laatijalle nähtävilläolon loppuun mennessä. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä