verkko-opetusyhteistyötä rakentamassa

verkko-opetusyhteistyötä rakentamassa Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot kehittämishankkeen arviointi Marika Koramo OPETUSHALLITUS

Taitto: Ateljee Heijastus ISBN 978-952-13-3224-1 (nid.) ISBN 978-952-13-3224-8 (pdf) Kirjapaino: Edita Prima Oy, Helsinki 2007

SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT 5 I ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT 1 ARVIOINNIN TOTEUTUS JA TAVOITTEET 6 2 ALUEELLISET TOISEN ASTEEN ETÄOPETUSVERKOSTOT -HANKE 8 2.1 Kehittämishankkeen toteutus vuosina 2005 2007 8 2.2 Hankkeen rahoitus 9 2.3 Neljä alueverkostoa 9 2.4 Alueverkostojen tavoitteet ja toiminta 11 3 KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTAA 17 3.1 Oppilaitosten yhteistyön perusteet ja haasteet 17 3.2 Opetusministeriön ajankohtaiset ohjelmat 18 3.3 Tietoyhteiskuntaohjelma ja sen toteutus 18 3.4 Etälukioprojektit (1997 2004) 20 3.5 Virtuaalikouluhankkeet 2000 2004 21 4 ARVIOINNIN TOTEUTUS (2005 2006) 22 4.1 Arviointiasetelma 24 4.2 EU:n rakennerahastoarvioinnin viitekehys 25 4.3 Arvioinnin aineisto 25 4.4 Aineistojen käsittely ja analysointi 28 4.5 Tulosten luotettavuus 29 II ARVIOINNIN TULOKSET 5 TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN 31 5.1 Yhteistyön koordinointi ja hallinnointi 33 5.2 Verkko-opetusyhteistyön kehittäminen alueverkostoissa 39 5.3 Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö 44 5.4 Yritysyhteistyö ja yrittäjyysopinnot 47 6 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUS- JA 49 OHJAUSKÄYTÖSSÄ 6.1 Opettajien kokemukset verkko-opetuksesta 52 6.2 Tieto- ja viestintätekniikka osana lähiopetusta 54 6.3 Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen 56 3

6.4 Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opinto-ohjauksessa 62 6.5 Sisällöntuotanto ja verkko-oppimateriaali 68 6.6 Verkko-opetuksen laitteisto hankeoppilaitoksissa 73 7 TUKIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 76 7.1 Täydennyskoulutus 79 7.2 Aineryhmätoiminta 84 7.3 Mentoritoiminta 89 8 OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSET JA NÄKEMYKSET VERKKO-OPISKELUSTA 91 8.1 Verkko ja tieto- ja viestintätekniikka opiskelussa 91 8.2 Opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä verkon hyödyntämisestä 93 9 VERKOSTOYHTEISTYÖN JA VERKKO-OPETUKSEN KUSTANNUKSET 100 9.1 Verkko-opetuksen kustannusrakenne 101 9.2 Oppilaitosverkoston ylläpidosta aiheutuvat kustannukset 105 III ARVIOINNIN YHTEENVETO 10 ETÄOPETUSVERKOSTOJEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 109 10.1 Vaikutukset oppilaitosten verkostoitumiseen 109 10.2 Vaikutukset tieto- ja viestintätekniikan integroimiseen 111 10.3 Vaikutukset oppilaitoksen verkko-opintotarjonnan laajentumiseen 112 10.4 Alueverkostojen kehittämishaasteet 120 10.5 Arvioivia johtopäätöksiä 124 TIIVISTELMÄ ARVIOINNIN TULOKSISTA 127 LIITTEET 136 4

ALKUSANAT Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot -kehittämishanke oli Opetushallituksen koordinoima, vuosina 2005 2007 toiminut hankekokonaisuus. Käsillä olevassa arviointiraportissa tarkastellaan kehittämishankkeen toteutusta ja vaikuttavuutta. Raportti sisältää arvioita muun muassa verkko-opetusyhteistyön toteutumismalleista, pedagogisten ja teknisten tukipalveluiden rakentamisesta sekä opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien lisääntymisestä. Raportissa arvioidaan alueellisten etäopetusverkostojen kehittämishaasteita ja hanketoiminnan keskeisimpiä vaikutuksia. Hankkeen arvioinnilla pyritään osaltaan edistämään oppilaitosten verkostoyhteistyötä mallintamalla toimivia käytänteitä ja arvioimalla toteutettujen käytäntöjen vaikuttavuutta. Raportti sisältää myös arviointitulosten alueverkostokohtaisia vertailuja. Arviointiraportti on tarkoitettu oppilaitosten alueellisesta verkostoyhteistyötä kehittäville opetusalan ammattilaisille sekä verkko-opetuksen parissa työskenteleville henkilöille. Raportti antaa tietoa hankkeen toteutumisesta siinä mukana oleville oppilaitoksille, koulutuksen järjestäjille sekä alueellisille ja kansallisille organisaatioille. Verkostoyhteistyön arviointitiedosta on hyötyä myös muille seuduille, jotka suunnittelevat tai toteuttavat alueellista yhteistyötä. Arviointi toteutettiin Opetushallituksen arviointiyksikössä ulkoisena arviointina. Erityiset kiitokset toimivasta yhteistyöstä arvioinnin eri vaiheissa kuuluvat hankkeen projektipäällikölle ylitarkastaja Kimmo Koskiselle. Suuret kiitokset materiaalien toimittamisesta sekä arviointityön kommentoinnista osoitan alueverkostojen projektipäälliköille Esa Vuorenmaalle, Maria Virtaselle, Eeva Rädylle, Marianna Sydänmaanlakalle, Anne Ronkaalle ja Kimmo Kumlanderille. Lämpimät kiitokset myös kaikille kyselyihin ja haastatteluihin vastanneille rehtoreille, opettajille, opinto-ohjaajille ja opiskelijoille, joiden aktiivisuus on luonut edellytykset koko arvioinnin toteutukselle. Raportin kommentoinnista haluan kiittää opetusneuvos Pentti Yrjölää sekä erikoissuunnittelijoita Kirsti Stenvallia ja Tanja Kirjavaista Opetushallituksesta. Arviointiaineistojen analysointi- ja raportointityössä auttoi arviointiyksikön korkeakouluharjoittelija Anna-Kaisa Kähkönen. Helsingissä huhtikuussa 2007 Marika Koramo 5

1 ARVIOINNIN TOTEUTUS JA TAVOITTEET 1.1 Arvioinnin tarkoitus ESR-arviointiprojekti käynnistyi Opetushallituksessa syyskuussa 2005. Päätös arvioinnin toteuttamisesta tehtiin hankerahoituksen varmistuttua keväällä 2004. Arviointiprojektin tavoitteena on arvioida Opetushallituksen ja Yleisradion vuosina 2005 2007 toteuttaman Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot -kehittämishankkeen toteutusta ja vaikutuksia. Kehittämishanke koostui neljästä alueellisesti toimivasta oppilaitosverkostosta. Arvioinnin kohteena olivat Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakson, Vantaan sekä Etelä-Pohjanmaan etäopetusverkostoissa toimivat oppilaitokset. Arvioinnissa olivat mukana hankkeen 56 oppilaitoksen hallinto- ja opetushenkilöstöt ja opiskelijat, hankkeen koulutuksen järjestäjät sekä alueilla toimivat koordinaattorit. Arviointi perustuu hankkeessa mukana olleiden oppilaitosten rehtoreille, koulutuksen järjestäjille, opettajille, opinto-ohjaajille ja opiskelijoille tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin sekä alueverkostoista kerättyihin tilastotietoihin. Tässä raportissa selvitetään oppilaitosten verkko-opetukseen liittyvän yhteistoiminnan toteuttamista ja vaikutuksia hankkeen keston aikana. Lisäksi selvitetään, minkälaisia hyötyjä oppilaitosten välisellä verkostoitumisella on saavutettu ja mitkä tekijät ovat edistäneet tai vaikeuttaneet alueverkostojen toimintaa. Arviointi on toteutettu tavoiteperusteisena arviointina. Tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohtana ovat olleet hankkeelle asetetut tavoitteet, joista on muodostettu keskeiset arviointikohteet. Taulukkoon 4.1 (sivu 22) on koottu hankkeen keskeisimmät tavoitteet ja arviointikysymykset. Arviointiraportin sisältö koostuu taulukossa esitetyistä aihealueista. Raportin alussa esitellään arviointikohteena olevan kehittämishankkeen organisointia sekä hankkeen rahoituslähteitä. Raportissa on myös kuvattu hankkeen neljä alueellisesti toimivaa oppilaitosverkostoa. Verkostojen toimintakuvauksista selviävät neljän eri alueverkoston toimintamallit ja tavoitteiden painopisteet.

Luvussa 3 luodaan katsaus oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien välisen verkko-opetusyhteistyön tavoitteisiin. Kokonaiskuvan selkeyttämiseksi luvussa esitellään pääpiirteittäin Opetushallituksen aikaisempi virtuaaliopetukseen liittyvä kehitystyö. Luvussa 4 esitellään arvioinnin toteutusta, kulkua ja menetelmiä. Luvuissa 5 10 tarkastellaan arvioinnin tuloksia kokonaisuutena. Hankkeen kokonaisarvioinnin lisäksi tuloksia on analysoitu myös alueverkostoittain. Luvussa 10 esitellään vielä tiivistetysti arvioinnin keskeisimmät tulokset ja vaikutukset sekä arvioinnin kehittämisehdotukset. 7

2 ALUEELLISET TOISEN ASTEEN ETÄOPETUSVERKOSTOT -HANKE 2.1 Kehittämishankkeen toteutus vuosina 2005 2007 Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot -hanketta toteuttaa Opetushallitus yhteistyössä alueiden lääninhallitusten, maakuntien liittojen sekä kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Opetushallituksen kehittämishanke alkoi 1.3.2005 ja se päättyy 31.7.2007. Kokonaisuudessa hankkeen kesto on reilut kaksi vuotta. Kehittämishankkeen yleiskoordinaatiosta on vastannut Opetushallitus, jossa toimii kokopäiväinen projektipäällikkö. Lisäksi jokaisen alueverkoston toiminnasta vastaavat alueiden projektipäälliköt, jotka koordinoivat oman alueverkostonsa toimintaa. Kuviossa 2.1 kuvataan hankkeen eri toimijaosapuolet. Länsi-Suomen lääninhallitus Etelä-Pohjanmaan liitto Opetushallitus Etelä-Suomen lääninhallitus Kymenlaakson liitto Etelä-Pohjanmaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöja oppimisverkosto 35 oppilaitosta Yleisradio Oy Elinkeinoelämän sidosryhmät Vantaa kaupungin lukioden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöja oppimisverkosto 7 oppilaitosta Pohjois-Kymenlaakson lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöja oppimisverkosto 7 oppilaitosta Etelä-Kymenlaakson lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöja oppimisverkosto 7 oppilaitosta Ammattikorkeakoulut, peruskoulut, täydennyskoulutuskeskukset, Opetusalan koulutuskeskus Opeko KUVIO 2.1. Hankeosapuolet. Hanketta on toteutettu alueellisina verkostoina, joista käytämme raportissa käsitteitä alueverkosto tai oppilaitosverkosto. Kehittämishankkeen lähtökohtia ovat olleet koulutuspalveluverkoston alueellinen järjestäminen, koulutuk- 8

sen saavutettavuuden ja tasa-arvon tukeminen sekä oppilaitosten ja yritysten alueellisen yhteistyön kehittäminen. Alueverkostoissa hanke käynnistyi varsinaisesti maalis-huhtikuussa 2005. Tällöin Etelä-Pohjanmaalla sekä Etelä-Kymenlaaksossa työnsä aloittivat hankkeen projektipäälliköt. Pohjois-Kymenlaakson ja Vantaan projektipäälliköt aloittivat työnsä elokuun 2005 alussa. Kymenlaaksossa hankkeen koordinointivastuu on jaettu niin, että Etelä ja Pohjois-Kymenlaaksossa työskentelevät omat koordinaattorit. Etelä-Kymenlaaksossa toimiiyksi puolipäiväinen koordinaattori. Pohjois-Kymenlaaksossa projektikoordinaattoreina toimii kaksi osa-aikaista, oman toimensa ohella työskentelevää projektipäällikköä. Vantaalla on osa-aikainen projektikoordinaattori, minkä lisäksi yksi rehtori toimii osa-aikaisena projektipäällikkönä. Etelä-Pohjanmaalla alueverkostoa koordinoi yksi päätoiminen projektipäällikkö tukenaan osa-aikainen projektisihteeri ja graafinen/ tekninen tukihenkilö. Lisäksi kaikilla alueverkostoilla on omat ohjausryhmänsä ohjaamassa ja seuraamassa hankkeiden etenemistä. 2.2 Hankkeen rahoitus Hankkeen rahoituksen myöntäjänä on opetusministeriö. Hanke on saanut pääosan rahoituksesta Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelmasta. Opetushallituksen kehittämishanke kuuluu ESR-hankkeiden toimenpidekokonaisuuteen 3.3. Sen keskeisinä tavoitteina ovat koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ammatillisen liikkuvuuden edistäminen. Pohjois- Kymenlaaksossa sekä Etelä-Pohjanmaalla verkostot ovat osittain saaneet myös lääninhallituksilta tavoite 2 -ohjelman rahoitusta. Osalla alueverkostoista myös maakuntien liitot rahoittavat osan verkoston henkilöstön palkkakustannuksista. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan liitto rahoittaa kansallisella rahalla verkkopedagogisen mentorin, jonka kohdealueena on koko maakunta. Rahoitusta ja verkostojen toiminnasta syntyneitä kustannuksia tarkastellaan lähemmin luvussa 9. 2.3 Neljä alueverkostoa Hankkeessa mukana olevat lukiot ja ammatilliset oppilaitokset muodostavat alueellisesti toimivia verkostoja. Verkostot rakentuvat itsenäisistä koulutuksen järjestäjistä ja oppilaitoksista. Verkostojen toimintaa organisoidaan alueellisesti toimivissa verkostohankkeissa. 9

Hankkeessa mukana olevat alueverkostot on kuvattu kuviossa 2.2. Kaikkiaan Opetushallituksen kehittämishankkeessa on mukana 29 kuntaa ja 44 koulutuksen järjestäjää. Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Kymenlaakson ja Pohjois-Kymenlaakson hankkeissa on mukana useita koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia eri seutukunnista. Ainoastaan Vantaan kaupunkihanke toimii yhdessä kunnassa. Neljästä alueverkostosta Etelä-Pohjanmaan toisen asteen virtuaaliverkko on oppilaitosmäärältään suurin. Virtuaaliverkoston toiminnassa on mukana yhteensä 19 lukiota ja 15 ammatillista oppilaitosta. Vantaan kaupunkihankkeessa ovat mukana kaikki Vantaan suomenkieliset lukiot sekä yksi ammatillinen oppilaitos. Pohjois-Kymenlaakson etäopetushankkeessa on mukana alueella toimivat kuusi lukiota ja seudun yksi ammatillinen oppilaitos. Eteläisen Kymenlaakson KyEtä-hankkeessa on mukana kaikki alueen viisi lukiota sekä kaksi ammatillista oppilaitosta. Koko Kymenlaakson alueelta hankkeessa on mukana yhteensä yksitoista lukiota ja kolme ammatillista oppilaitosta. Kymenlaakson kaksi alueverkostoa ovat hankkeen aikana tehneet tiiviisti yhteistyötä toistensa kanssa. Vantaan kaupunkihanke www.sotunki.edu.vantaa.fi/ etälukio - 6 lukiota - 1 ammatillinen oppilaitos Etelä-Pohjanmaan 2. asteen virtuaaliverkko www.opinlakeus.fi - 19 lukiota - 16 ammatillinen oppilaitosta Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot -hanke - yhteensä 56 toisen asteen oppilaitosta Etelä-Kymenlaakson KyEtä-hanke www.kymiedu.fi - 5 lukiota - 2 ammatillinen oppilaitosta Pohjois-Kymenlaakson etäopetushanke www.kymiedu.fi - 6 lukiota - 1 ammatillinen oppilaitos KUVIO 2.2. Alueverkostot. 10

Hankkeen kokonaisuus rakentuu kuvassa olevien toimijoiden yhteistyöstä. Opetushallitus koordinoi omalta osaltaan kaikkien alueverkostojen toimintaa. Alueverkostojen projektipäälliköt suunnittelevat verkko-opetusyhteistyötä myös alueen kuntien viranhaltijoiden ja oppilaitosten kanssa. Alueverkostoissa tehdään yhteistyötä myös verkoston ulkopuolisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tällaisia ulkoisia kumppaneita on esimerkiksi Pohjois-Kymenlaaksossa ammattikorkeakoulun hallinnoima KymiPro-hanke, joka toimii verkoston tärkeimpänä yhteistyökumppanina yhteisen Kymiedupalvelukokonaisuuden rakentamisessa. Myös Etelä-Pohjanmaalla muut verkostohankkeet, kuten Senuko-oppilaitosverkosto sekä virtuaalilukio, ovat tärkeitä ulkopuolisia kumppaneita verkostoyhteistyön rakentamisessa. Opetushallituksen kehittämishankkeen ja alueellisten hankkeiden lisäksi kaikilla alueilla on ollut myös muilla eri rahoituslähteillä toimivia hankkeita, joiden tavoitteena on ollut kehittää verkko-opetusta ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Hankkeilla on ollut oma vaikutuksensa verkko- tai etäopetuksen kehittymiseen, kuten opetushenkilöstön osaamiseen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten väliseen yhteistyöhön. 2.4 Alueverkostojen tavoitteet ja toiminta Alueverkostojen ja Opetushallituksen yhteistoiminnan keskeisimpinä tavoitteina on edistää lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten etäopetusyhteistyötä ja alueellista verkostoitumista sekä kehittää verkko-opetustarjontaa ja virtuaalisia koulutuspalveluja. Jokainen alueella toimiva hanke on sitoutunut Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot -hankkeen tavoitteisiin. Alueverkostot eroavat kuitenkin toisistaan jonkin verran toimintatavoiltaan. Alueverkostoilla on toiminnassaan oman alueensa profiilin ja erityispiirteet huomioivia painopisteitä. Seuraavassa on laadittu kuvaus kunkin alueverkoston keskeisimmistä tavoitteista ja toimenpiteistä. Nämä perustuvat ESR-hankehakemuksissa sekä vuosiraporteissa ilmoitettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kuvauksista käyvät ilmi neljän eri alueverkoston keskeisimmät toimintamallit ja tuotokset. 11

Etelä-Pohjanmaan 2. asteen virtuaaliverkko (Opinlakeus) Verkoston tarkoitus Etelä-Pohjanmaan 2. asteen virtuaaliverkossa kehitetään ja koordinoidaan alueen lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja aikuiskoulutuskeskusten yhteistoimintaa virtuaalioppimisessa ja alueellisessa yhteistyössä. Verkoston tarkoituksena on kehittää alueen eri seutukuntien toisen asteen oppilaitosten yhteistyötä verkottamalla kaikki alueen toisen asteen oppilaitokset yhteisen verkko-opintotarjottimen alle. Verkoston painopisteenä on oppilaitosten ja yrityselämän välisen yhteistyön lisääminen sekä oppilaitosten yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittäminen. Verkostoyhteistyö alueen oppilaitosten ja yritysten välillä tukee alueen erikoisosaamisen kehittymistä sekä vahvistaa virtuaalisen toiminnan kehittymistä. Verkoston toimijat Projektipäällikkö, virtuaaliopetuksen mentor, projektisihteeri, tekninen ja graafinen tukihenkilö, tekninen työryhmä ja rehtoriryhmä. Hankkeen keskeisimmät toimintamuodot Virtuaalisten opintojen ohjaustoimintaan ja verkkopedagogiikkaan painottuvan täydennyskoulutuksen järjestäminen opetushenkilöstölle Opettajien ja opinto-ohjaajien aineryhmätyöskentely Mentorointi-tukihenkilötoiminnan järjestäminen Verkoston toiminnan koordinointi ja yhteistyö alueen muiden verkostohankkeiden kanssa Yrittäjyys- ja yrittäjyyskasvatusopintoihin liittyvien toimintamallien kehittäminen Hankkeen keskeisimmät tavoitteet Maakunnallisen toisen asteen virtuaaliopintojen opintotarjottimen toteuttaminen ja käytön vakiinnuttaminen Virtuaaliopetuksen vakiinnuttaminen osaksi oppilaitosten päivittäistä toimintaa Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välisen yhteistyön vakiinnuttaminen Yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittäminen oppilaitoksissa Hankkeen tuotoksia Oppilaitosverkoston yhteinen koulutusportaali (opinlakeus.fi) Virtuaalisesti suoritettavat verkoston yhteiset opintojaksot Malli opettajien täydennyskouluttamiselle verkoston sisällä Yrittäjyyskasvatusta tukeva opetusmateriaali 1.8.2007 toimintansa aloittava Opinlakeus-oppilaitosverkosto 12

Vantaan toisen asteen etäopetushanke Verkoston tarkoitus Vantaan toisen asteen etäopetushankkeessa rakennetaan toimivaa etäopetuksen järjestelmää Vantaan suomenkielisissä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Hankkeessa tiivistetään toisen asteen toimijoiden yhteistyötä virtuaaliopetuksen kehittämiseksi. Verkoston kehittämisen painopisteenä on ollut etälukion kurssitarjonnan vahvistaminen. Verkoston toiminnassa keskeistä on yhteistoiminta vantaalaisten toisen asteen oppilaitosten kanssa. Sotungin etälukio toimii niin sanottuna etäopetuskeskuksena. Projektissa kehitetään virtuaaliopetusta myös Vantaan ammatillisen oppilaitoksen Varian lukio-opiskelun ja kaksoistutkinnon opetuksen välineenä. Hankkeen kohderyhmänä ovat vantaalaiset tutkintotavoitteiset aikuiset ja toisen asteen opiskelijat. Verkoston toimijat Osa-aikainen projektikoordinaattori, opinto-ohjaaja, opintosihteeri, ITtukihenkilö, rehtori ja taloussihteeri, etäopinto-ohjaajat jokaisessa Vantaan oppilaitoksessa, rehtoreiden ohjausryhmä Hankkeen tavoitteet Opiskelijoille tarjottavan virtuaalisen kurssitarjonnan kehittäminen Lukio-opiskelun monipuolistaminen virtuaalisen kurssitarjonnan laajentamisen myötä Etäopetuksen vakiinnuttaminen kaikissa Vantaan suomenkielisissä päivälukioissa Opettajien verkkopedagogisten taitojen vahvistaminen Toimivan etäopetuksen mallin kehittäminen Hankkeen keskeisimmät toimintamuodot Hallinnollisen ja pedagogisen johtamismallin rakentaminen etäopetuksen tueksi Opettajien kouluttaminen virtuaalisten etäopetuskurssien pedagogiseen ja tekniseen valmistamiseen Verkko-oppimateriaalin tuottaminen opiskelijoille Etälukion aikuisopiskelijoiden ohjauksen ja tutoroinnin kehittäminen Opiskelijoiden etäopinnoissaan tarvitsemien ohjausmuotojen kehittäminen Hankkeen tuotokset Yhden kaupungin sisällä toteutettava etäopetusmalli Aiempaa monipuolisempi virtuaaliopintotarjonta Vantaan toisen asteen oppilaitoksissa Lukioaineiden etäopiskelu ja yrittäjyysopinnot 13

Pohjois-Kymenlaakson etäopetushanke Verkoston toiminnan tarkoitus Pohjois-Kymenlaakson etäopetushankkeen tarkoituksena on lisätä yhdenvertaisuutta ja vahvistaa alueiden välistä tasa-arvoa vakiinnuttamalla etäopetustoimintaa Pohjois-Kymenlaaksossa. Hankkeessa pyritään turvaamaan pienten reuna-alueilla olevien oppilaitosten toimintaedellytyksiä tarjoamalla etäopetuksen kautta opintoja. Verkoston tarkoituksena on lisätä alueen toisen asteen oppilaitosten yhteistä opintotarjontaa sekä laajentaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä perusasteella. Projektin kohderyhmänä ovat kohdealueen koulutuksen järjestäjät, perusasteen ja toisen asteen koulutuksen opetushenkilöstö sekä opiskelijat. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Kymenlaakson muiden yhteistyöverkostojen ja alueellisten hankkeiden kanssa. Hankkeen tärkeä yhteistyökumppani on ollut Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoima KymiPro-projekti. Verkoston toimijat Hanketta on vetänyt 1.8.2005 31.7.2006 kaksi puolipäiväistä, oman toimensa ohella työskentelevää projektikoordinaattoria. Hankkeen loppuvaiheessa projektikoordinaattoreiden työpanosta on pienennetty siten, että heistä toinen on vetänyt hanketta edelleen osa-aikaisesti päivän viikossa ja toinen erillistuntimäärällä tarpeen mukaan. Lisäksi hankkeessa on toiminut myös ohjausryhmä, johon on kuulunut seudun hankekoulujen rehtorit, koulutoimen johtoa ja yhteistyökumppaneiden edustajia. Hankkeen keskeisimmät tavoitteet Opetushenkilöstön verkko-opetusvalmiuksien kehittäminen ja aineryhmätoiminnan edistäminen Verkko-opetuksen vakiinnuttaminen ja tieto- ja viestintätekniikan jalkauttaminen alueen toisen asteen oppilaitoksissa Alueen verkko-opintotarjonnan laajentaminen yhteisen etäopetustarjonnan avulla Hankkeen keskeisimmät toimintamuodot Yhteistyöverkoston koordinointi, tiedotustilaisuuksien järjestäminen Verkkokurssituotannon tukeminen ja sopimuskäytänteet Opettajien tvt-tukipalveluiden järjestäminen ja koordinointi (verkkopedagoginen koulutus, Moodle-oppimisympäristöön perehdytykset, verkkokurssituotannon tuki) Aineryhmäverkoston käynnistäminen ja opettajien tvt:n käyttöön rohkaisu Verkko-oppimateriaalin tuottaminen hankkeen oppilaitoksissa Kymiedu-palvelukokonaisuuden suunnittelu ja toteutus yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoiman KymiPro-projektin kanssa Verkostoyhteistyö muiden alueellisten toimijoiden ja hankkeiden kanssa eri kouluasteilla 14

Hankkeen tuotokset Verkossa suoritettavat opintokokonaisuudet lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa Alueellinen koulutusportaali ja verkko-opintotarjotin (www.kymiedu.fi) Toimiva lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöverkosto Etelä-kymenlaakson KyEtä-hanke Verkoston tarkoitus Etelä-Kymenlaakson KyEtä-hankkeessa koordinoidaan alueellisen etäopetustarjonnan kehittämistä ja levittämistä alueen lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Projektin tarkoituksena on verkko- tai etäopetustoiminnan vakiinnuttaminen alueen toisen asteen oppilaitoksissa. Keskeisenä tavoitteena on kehittää opettajien verkko-opetuksen hyödyntämismahdollisuuksia rohkaisemalla yhä suurempi osa opettajakunnasta oppilaitosten verkko-opetuksen kehittämistyöhön. Hankkeella pyritään varmistamaan alueen etäopetustoiminnan jatkuvuus ja vakiintuminen. Projektihenkilöstö on mukana suunnittelemassa etäopetustarjottimen käytännön toteutusta. Hankkeessa osallistutaan aktiivisesti maakunnan muiden yhteistyöverkostojen ja virtuaaliopetusta tukevien projektien ohjausryhmä- ja toteutustyöhön. Verkoston toimijat Osa-aikainen projektikoordinaattori, projektisihteeri ja ohjausryhmä Hankkeen keskeisimmät tavoitteet Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten alueellisen yhteistyö- ja oppimisverkoston aikaansaaminen Yhteisen verkkokurssitarjottimen tuottaminen verkkopohjaiselle oppimisalustalle Oppilaitosten välisen yhteistyön lisääntyminen täydennyskoulutus ja verkkoopintojen järjestämisessä Alueen päättäjien vakuuttaminen verkko- tai etäopetuksen painoarvosta. Tavoitteena on esittää virtuaalisen opetustarjonnan kehittämistä alueellisessa Paras-hankkeessa opetustoimen kärkihankkeena. 15

Hankkeen keskeisimmät toimintamuodot Tvt-täydennyskoulutusten koordinointi ja toteuttaminen Opettajien vertaistuen ja ainepedagogisen yhteistyön käynnistäminen Verkkopedagogisen tuen tarjoaminen alueen oppilaitoksille Ohjelmien ja palveluiden käyttöön liittyvän tuen tarjoaminen resurssien mukaan ja niissä ongelmissa, joissa muu atk-tuki ei ole käytettävissä Verkko-oppimisympäristön käyttöönoton tukeminen ja käyttöideoitten levittäminen verkostossa Osallistuminen alueellisen koulutusportaalin (kymiedu.fi) ohjaus- ja toteutustyöhön yhteistyössä Palmenian ja Pohjois-Kymenlaakson hankkeiden kanssa Tiedottaminen sekä koululaitoksen sisällä että ulkoisesti hyödyntämällä etenkin virtuaalisia tiedottamisen väyliä Tutkiva ja kokeileva toiminta (laatupiiri, kokeilukurssi, mediakasvatukseen liittyvä kilpailu, virtuaalinen vertaiskäynti) Asenteellisen ja toimintakulttuurisen muutoksen edistäminen tvt-opetuskäytölle myönteiseksi: uusien koulujen ja opettajien innostaminen mukaan verkostoihin Osallistuminen alueellisen tvt-strategian toimeenpanosuunnitelman päivittämiseen. Hankkeen keskeisimpiä tuotoksia Alueellinen toisen asteen etäopetustarjonta, lukiokurssien osalta käyntiin lukuvuonna 2007 2008. Alueellisen koulutusportaalin ja verkko-opintotarjottimen kehittäminen ja käyttöönotto (www.kymiedu.fi). Hankkeen tuottama tukiaineisto opettajalle: Opit-ympäristössä Eväitä verkkoon; koko maakunnan opettajille, työversiot: http://peda.net/polku/softa ja http:// peda.net/polku/tvt-ideat (helmikuu 2007). 16

3 KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTAA 3.1 Oppilaitosten yhteistyön perusteet ja haasteet Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot -hankkeen tavoitteet kytkeytyvät valtakunnallisiin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin ja pääministeri Vanhasen hallitusohjelmaan 2003 2007. Seuraavassa tarkastellaan koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten alueellista yhteistyötä koskevia kansallisia toimenpiteitä ja tavoitteita. Näitä tavoitteita tukevat ajankohtaiset ohjelmat ovat olleet lähtökohtana oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien alueellisessa verkostoyhteistyössä. Ensin kuitenkin tarkastellaan oppilaitosten toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotka luovat haasteita etäopetusverkostojen kehittämistyölle. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten toimintaympäristö on muuttumassa. Keskeisimpiä toimintaympäristön muutoksia aiheuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen, lapsi- ja nuorisoikäluokkien pieneneminen, lisääntyvä monikulttuurisuus, sekä muutokset väestön alueellisessa jakaantumisessa. Pääministeri Vanhasen hallituksen uudessa tietoyhteiskuntastrategiassa (2007 2015) painotetaan, että kansainvälistyminen, verkottuminen, uudet yhteistyömallit, monialaisuus ja monitieteellisyys ovat myös tulevaisuudessa Suomen keskeisimpiä menestystekijöitä. Koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä tukevien palveluiden ja rakenteiden välistä vuorovaikutusta on strategian mukaisesti edistettävä. *) Etenkin nuorisoikäluokkien pieneneminen vaikuttaa syrjäalueilla toisen asteen luokka- ja ryhmäkokoihin, jotka vaikeuttavat erityisesti pienempien lukioiden toimintaa tulevaisuudessa. Vuoteen 2020 mennessä 16 21-vuotiaiden määrä on koko maan tasolla noin 10 % pienempi kuin vuonna 2005. Suurin muutos tulee olemaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa, joissa nuorten määrä vähenee Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta 22 31 %. Myös Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla vähennys on 12 18 %. 1) *) Ensimmäinen koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia julkistettiin jo vuonna 1995. Hallituksen uusi kansallinen tietoyhteiskuntastrategia vuosille 2007 2015 julkistettiin syyskuussa 2006. Strategia sisältää seuraavalle hallituskaudelle ulottuvan konkreettisen toimenpano-ohjelman sekä useita toimenpanoesityksiä (Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007 2015). 1) Opetusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaus 2006 17

Tulevien kansallisten ja kansainvälisten muutosten myötä koulutuksen keskeisenä haasteena tulee olemaan laadukkaiden koulutuspalveluiden turvaaminen. Koulutuspalveluiden laadun ja riittävän valinnaisuuden lisäksi koulutuksen saatavuus on tärkeää. Koulutuksen järjestäjien välisessä yhteistyössä onkin usein kysymys koulutuksen saatavuuden turvaamisesta. 2) 3.2 Opetusministeriön ajankohtaiset ohjelmat Kehittämishanke toteuttaa osaltaan opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa (2003 2008). Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan tavoitteena on turvata toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus sekä ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteistyön kehittäminen. Kehittämissuunnitelmaan perustuen hankkeen tarkoituksena on ollut tukea alueellista kehittämistyötä, koulutuksen saavutettavuutta sekä virtuaalisten opintokokonaisuuksien kehittämistä. Tavoitteena on myös oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen vahvistaminen. Oppilaitosten välisen yhteistyön tukeminen on keskeistä erityisesti ammatillisten ja lukio- opintojen järjestämisessä. Tasavertaisten koulutusmahdollisuuksien ja koulutuksen saavutettavuuden turvaamista maan eri osissa pidetään kehittämissuunnitelmassa merkittävänä painopistealueena. Opetusministeriön koulutus- ja tiedepoliittisessa aluestrategiassa (2003 2013) on määritelty tavoitteita ja keinoja, joilla opetusministeriö vastaa omalla hallinnonalallaan aluekehityksen tuomiin haasteisiin. Keskeisenä keinona edistää kilpailukykyisten oppimisympäristöjen syntymistä on koulutuksen ja tutkimuksen alueellisen yhteistyön vahvistaminen elinkeino- ja työelämän sekä muiden toimijoiden kanssa. Opetustoimen yhteistyöllä on myös koulutuslainsäädännössä vahva säädöspohja. Sekä lukiolaissa (628/1998) sekä laissa ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät velvoitetaan tekemään yhteistyötä keskenään. Laki velvoittaa koulutuksen järjestäjät yhteistyöhön myös muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. 3.3 Tietoyhteiskuntaohjelma ja sen toteutus Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma vuosille 2004 2006 on ollut laaja valtakunnallinen toimenpideohjelma. Tieto yhteiskuntaohjelma on jatkoa vuosina 2000 2004 laaditulle tietostrategialle. 2) Numminen & Stenvall 2006 18

Tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena on ollut kehittää kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja ja vahvistaa oppilaitosten mahdollisuuksia hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa monipuolisesti. Tarkoituksena on myös ollut vahvistaa kaikkien kansalaisten osaamista tietoyhteiskunnan tarjoamien palveluiden saavuttamiseksi, käyttämiseksi ja tuottamiseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmassa Opetushallituksen tehtäväksi annettiin virtuaaliopetuksen kehittämis- ja vakiinnuttamissuunnitelman laatiminen eri koulumuodoille. Verkko-opetuksen vakiintumistyöryhmän esittämä verkko-opetuksen ja muun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön visio vuodelle 2007 on seuraava: Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada laadukasta verkko-opetusta osana tutkintoon johtavaa koulutusta ja muuta koulutusta sekä vapaata sivistystyötä. Vision toteutumiseksi Opetushallitus on koordinoinut ja luonut edellytyksiä aihe-, aine- ja alakohtaisten verkostojen syntymiselle ja toiminnalle. Vision toteutumisen edellytyksenä ovat opiskelijoiden, opettajien ja koulutuksen järjestäjien käytettävissä olevat joustavat ja laadukkaat verkko-opiskelun palvelut. Vakiintumistyöryhmän raportissa painotetaan edelleen, että kehittämisverkostojen tulee myös toimia alueellisesti ja valtakunnallisesti yli oppilaitosmuotojen ja -rajojen. Yhteistyötä erityisesti lukioiden ja ammatillisen koulutuksen välillä tulee kehittää virtuaalisissa koulutuspalveluissa. Verkostoissa tulisi pyrkiä myös kestäviin ratkaisuihin, jolloin toiminta jatkuu myös hankerahoituksen päätyttyä. Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelman myötä on Suomeen syntynyt useita toimivia kehittämisverkostoja. Opetushallinnon aikaisemmissa tieto- ja viestintäteknologian ja verkko-opetuksen kehittämishankkeissa on luotu pohjaa myös tässä hankkeessa toteutettavalle kehittämistyölle. Seuraavassa luodaan katsaus valtakunnallisesti toimineisiin tärkeisiin lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön virtuaali- ja etäopetuksen kehittämishankkeisiin. 19

3.4 Etälukioprojektit (1997 2004) Etälukioprojekti oli Opetushallituksen koordinoima, valtakunnallisesti vuosina 1997 2004 toiminut kehittämishanke. *) Projekti kohdistui koko maan alueelle. Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot -kehittämishankkeen toiminnot liittyvät vahvasti etälukiotoiminnasta saatuihin kokemuksiin verkko- tai etäopetuksen hyvistä organisointi- ja toteutusmalleista. Käynnissä olevan hankkeen yhtenä tavoitteena on levittää ja soveltaa etälukiohankkeessa kehitettyjä etäopetuksen malleja laajemmin alueiden muihin lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Kehittämishankkeen myötä järjestetyn täydennyskoulutuksen, aineryhmätyöskentelyn ja mentoroinnin avulla on pyritty levittämään oppilaitosten verkko ja etäopetuksen hyviä organisointi- ja toteutusmalleja. Opetushallituksen toteuttamassa etälukiotoiminnan kokonaisarvioinnissa on selvitetty, miten etälukioprojekti on saavuttanut omat hanketoiminnalleen asettamansa tavoitteet. (Kirjavainen 2005) Kokonaisarvioinnin kehittämisehdotuksissa tärkeänä pidetään toisen asteen oppilaitosten välisen yhteistyön lisäämistä. Arvioinnissa ehdotetaan, että opetusteknologian käyttöön liittyvää yhteistyötä tulee laajentaa lukioista ammatillisiin oppilaitoksiin sekä yritysmaailmaan. Kehittämisehdotuksissa ehdotetaan myös, että muissa alueen päiväoppilaitoksissa tulisi pyrkiä laajentamaan verkkokurssitarjontaa. Etälukioprojektin kokonaisarvioinnin mukaan verkkokursseja tarjoavien etälukioverkostojen koko ja opiskelijamäärät vaihtelevat suuresti alueittain. Verkkokurssien opiskelija- ja suoritusmääriä pitäisi arvioinnin mukaan seurata Suomessa systemaattisemmin, jotta toiminnan volyymista saataisiin kattavampi kuva valtakunnallisesti. Tässä arvioinnissa on verkko- tai etäopintojen seurantaa kehitetty kehittämisehdotusten mukaisesti. Arvioinnin yhteydessä laadittiin taulukko verkko- tai etäopintojen määrällisten tietojen keräämistä varten. Kaikista alueverkostojen lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista kerättiin kehyksen mukaisia määrällisiä tietoja muun muassa opiskelija- ja kurssisuoritusten määristä. Kerättyjen *) Etälukioprojektissa kehitettiin etälukiotoimintaa eri ESR-tavoiteohjelmista rahoitettujen alueellisten projektien verkostotyönä. Etälukiotoiminnan suunnittelu- ja kehittämisvaiheen aloitettiin Opetushallituksessa vuonna 1995. Projektin varsinainen toiminta alkoi vuonna 1997, jolloin hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistyi Opetushallituksen koordinoimana. Vuonna 2004 etälukiotoiminta oli laajentunut niin, että etäopiskelijoita oli koko maassa yhteensä noin 4 000. Etälukiohankkeen ensimmäisen vaiheen toiminnasta ja saavutuksista (1997 1999) on julkaistu Impact- tutkimushankkeen arviointiraportti vuonna 2000 (Wager Aalto) sekä hankkeen loppuraportti vuonna 2000 (Renko & Koskinen). Lisäksi on julkaistu Opetushallituksen koko Etälukioprojektia 2000 2004 koskeva loppuraportti ja ESR 3 -loppuraportti sekä alueellisten etälukioverkostojen loppuraportit. 20