Kriteeristön esittely

Transkriptio

1 Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus

2 Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi tuottaa tietoa kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän tilanteesta/toimivuudesta. Tuloksia käytetään ammatillisen koulutuksen ja laadun kehittämisessä kansallisella ja paikallisella tasolla yhtenä tausta-aineistona ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä ja uusia järjestämislupia myönnettäessä Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä toimii arviointiprosessin ohjausryhmänä. Lähde: Tarja Riihimäki (OKM) ja Leena Koski (OPH),

3 Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 (2) Kaikki koulutuksen järjestäjät (189 kpl) toteuttavat itsearvioinnin tammi-maaliskuussa Itsearviointiin osallistuvat sekä johto ja henkilöstö että sidosryhmät ja asiakkaat. Itsearvioinnin tulokset raportoidaan sähköisellä järjestelmällä (Survette) OPH:lle. Itsearvioinnin validiteetti arvioidaan ulkoisella arvioinnilla, jonka toteuttavat yhteistyössä OPH ja Koulutuksen arviointikeskus (Karvi) (maalis-toukokuu). Itsearviointien ja ulkoisen arvioinnin tulokset julkistetaan kesäkuussa. Arvioinnin tulokset julkistetaan arviointikohteittain. Tulosten avulla koulutuksen järjestäjät voivat vertailla omia tuloksiaan muiden järjestäjien tuloksiin. Tämä mahdollistaa laadun kehittämisen mm. hyviä käytäntöjä tunnistamalla ja niistä vertaisoppimalla. Itsearvioinnin perusteella koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan tilasta laaditaan selvitys. Koulutuksen järjestäjä tekee mahdollisesti tarvittavat laadunhallintajärjestelmään tai sen toimivuuteen kohdistuvat korjaavat toimenpiteet. Koulutuksen järjestäjä laatii itsearvioinnin tulosten pohjalta laadunhallintajärjestelmän kehittämissuunnitelman ja päättää suunnitelman toteutumisen seurantamenettelyn. Koulutuksen järjestäjä arvioi kehittämistoimien tuloksellisuutta ja informoi tuloksista. Lähde: Tarja Riihimäki (OKM) ja Leena Koski (OPH),

4 Tuki koulutuksenjärjestäjille Perehdytystilaisuudet syksyn 2014 aikana Opas ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearviointiin sisältää itsearvioinnin tukimateriaalia (sis. mm. sanaston ja esimerkkejä arvioinnin toteuttamisesta) Laatustrategian tuki -hankkeet ja alueelliset verkostot tukevat myös vuoden 2015 itsearviointia. Lähde: Tarja Riihimäki (OKM) ja Leena Koski (OPH),

5 Kriteerien laadinnan ja käytön periaatteet Käyttäjälähtöisyys Kriteerit eivät saa rajoittaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta valita toimintaympäristöön parhaiten soveltuvan järjestelmän. Perustehtävien korostuminen kriteeristössä auttaa koulutuksen järjestäjää kohdistamaan kehittämistoimia. Luottamus Näyttö kriteerien mukaisesta toiminnasta on koulutuksen järjestäjän vastuulla. Toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys Tulokset ja prosessi ovat julkisia, ja tulokset helposti saatavilla. Tasalaatuisuus ja erinomaisuuteen pyrkiminen Kriteerit on laadittu neljälle tasolle. Innovatiivisuus, uudistumiskyky ja toisilta oppiminen Kriteerit sisältävät myös vaatimuksia järjestelmän innovatiivisuudelle, uudistumiskyvylle ja toisilta oppimiselle. Lähde: Leena Koski (OPH),

6 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. Laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus 2. Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus 3. Henkilöstö ja muut koulutuksen toimijat 4.1. Perustehtävien laadunhallinta kokonaisuutena 4.2. Oppilaitosmuotoisena ammatillisena koulutuksena järjestettävä koulutus 4.3. Näyttötutkintojen järjestäminen ja niihin valmistava koulutus (Pt, At, Eat) 4.4. Oppisopimuskoulutus 4.5 Muu koulutus (valmistavat ja valmentavat, muu ei-tutkintotavoitteinen koulutus, työpajatoiminta) 4.6. Maksullinen palvelutoiminta (ml. työvoimapoliittinen koulutus ja täydennyskoulutus) 4.7. Opiskelijoille tarjottavat tukipalvelut 4.8. Ammatillisten erityisoppilaitosten erityisopetuksen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävät 5. Arviointi ja tulosten käyttö 6. Parantaminen

7 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit (2) Kun kriteerissä on useampia asioita, arvio ei ole keskiarvo, vaan yhteisen keskustelun pohjalta muodostettu arvio. Kriteeristöön sisältyy jatkuvan parantamisen periaate sekä kokonaisvaltaisesti koulutuksen järjestäjän tasolla että myöskin kunkin arviointikohteen tasolla. Myös kriteereittäin tarkasteltuna edistyneisiin tasoihin sisältyy ko. periaatetta. Koulutuksen järjestäjä antaa kokonaisarvion arviointikohteesta asteikolla: Puuttuva Alkava Kehittyvä Edistynyt Kriteerin eri tasot ovat kumulatiivisia ja siten ei aina alemmalla tasolla esitettyjä vaatimuksia toisteta seuraavalle tasolle siirryttäessä. Näyttöä järjestelmän toimivuudesta ja jatkuvasta parantamisesta edellytetään yleensä vähintään kolmen vuoden ajalta. Vain keskeinen näyttö ja mahdollisella ulkoisella arviointikäynnillä koulutuksen järjestäjä esittää kattavammin näyttöä arvionsa perustaksi. Lähde: Leena Koski (OPH),

8 CQAF yleinen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys

9 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit: Kehittyvä taso laadunhallinnan menettelytavat muodostavat toimivan järjestelmän laadunhallintajärjestelmä kattaa keskeisiltä osin koulutuksen järjestäjän perustehtävät ja tarkoituksenmukaisella tavalla toiminnan kehittämistä sidosryhmät ja kumppanit osallistuvat laadunvarmistamiseen ja kehittämiseen laadunhallintajärjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on jonkin verran näyttöä laatukulttuurin muodostumista tuetaan laadunhallinta- ja arviointiosaamisen systemaattisella kehittämisellä organisaatiolla on yhteinen näkemys, miten koulutuksen laatua varmistetaan ja parannetaan ja toiminnan kehittäminen pohjautuu olemassa olevaan laatukulttuuriin Lähde: Leena Koski (OPH),

10 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit: Edistynyt taso laadunhallinnan menettelytavat muodostavat kokonaisvaltaisen ja dynaamisen järjestelmän laadunhallintajärjestelmä kattaa kaikki koulutuksen järjestäjän toiminnot ja tasot ja tukee erinomaisella tavalla koulutuksen järjestäjän koulutuspoliittisten tavoitteiden pohjalta asetettujen ja omien strategisten tavoitteiden saavuttamista on näyttöä menettelytapojen soveltamisesta yhteisesti sovituilla tavoilla eri toiminnoissa, yksiköissä ja tasoilla laatukulttuurin muodostumista tuetaan laadunhallinta- ja arviointiosaamisen systemaattisella kehittämisellä ja sen vaikuttavuudesta selvää ja jatkuvaa näyttöä vakiintunut laatukulttuuri tukee erinomaisella tavalla koulutuksen järjestäjän toimintaa ja sen kehittämistä laadunhallintajärjestelmän laadintaan ja toteuttamiseen osallistuu henkilöstö, opiskelijat ja muut sidosryhmät ja kumppanit tarkoituksenmukaisilla tavoitteiden saavuttamista tukevilla tavoilla laadunhallintajärjestelmä kattaa menettelytapojen ja niiden soveltamisen arvioinnin ja parantamisen laadunhallintajärjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on selkeää ja jatkuvaa näyttöä Lähde: Leena Koski (OPH),

11 Esimerkkejä kriteerien käytöstä Asiakkaat: Koulutuksen järjestäjä päättää, ketkä ovat keskeisimmät asiakkaat ja minkälaisia palveluja tai tuotteita heille tarjotaan. Johto, kumppanit koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla Dokumentointi: Laadunhallintajärjestelmän ja sen tuottaman tiedon dokumentointi tulisi tehdä systemaattisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Näyttö: Näyttö on koulutuksen järjestäjän esittämä evidenssi siitä, että koulutuksen järjestäjän toiminta täyttää kriteerin edellyttämät tunnuspiirteet arvioimallaan tasolla. Tarkoituksenmukaisilla tavoilla: Kriteereissä tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin eli esimerkiksi siihen, miten valittu toimintatapa edistää tavoitteiden saavuttamista. Toimintatapojen yhteneväisyys: Koulutuksen järjestäjä määrittelee sen, miten yhtenäistä organisaation toiminnan tulee olla esim. eri yksiköissä tai koulutusaloilla ottaen huomioon normit. Lähde: Leena Koski (OPH),