Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Transkriptio

1 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen Sähköposti Toiminnasta vastaavan yhteyshenkilön sähköposti Hankkeen ohjausryhmän (tms.) puheenjohtaja Irja Seppänen, sivistysjohtaja, Inarin kunta Kuvaus hankkeen organisoinnista ja toiminta-alueesta Hanke käynnistyi keväällä 2014, jolloin hankkeelle valittiin koordinaattori, laadittiin tarkennettu suunnitelma ja kustannusarvio. Ohjausryhmän kokouksissa on käyty läpi toteutunutta toimintaa sekä laadittu suunnitelmia tulevista koulutuksista. Osaava hankkeen koordinoinnista on vastannut Inarin kunta ja Inarin kunnassa hankkeen koordinaattorina on toiminut Ivalon lukion rehtori. Hankkeen toiminta-alueena ovat olleet Saamelaisalueen kunnat: Enontekiö, Inari, Sodankylä ja Utsjoki. Rahoituspäätös hankkeelle on saatu 2014 Rahoituksen myöntänyt aluehallintovirasto Lapin Alue(et), jolla verkosto ensisijaisesti toimii Lapin avi Hankkeessa kohteena olevan opetushenkilöstön määrä verkostossa Mikäli hankkeelle on saatu aiempina vuosina rahoituspäätös, merkitse vuosi ja avustus 2014: Kehittämistoiminnan tavoitteiden saavuttamisen arviointi 2.1 Tavoite 1 Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa opetushenkilöstön tietoja viestintäteknisiä (TVT) taitoja sekä kehittää uudenlaista pedagogista osaamista. Vuonna 2015 on järjestetty useita TVT-koulutuksia ja niissä opettajille on esitelty uusia opiskelijakeskeisiä työtapoja ja -välineitä. Lisäksi koulutuksiin osallistuneita opettajia on aktiivisesti kannustettu jakamaan osaamista omilla kouluillaan. Järjestetyt koulutukset ovat valmistaneet opettajia uusien opetussuunnitelmien laatimiseen ja niiden toteuttamiseen.

2 Tavoite on saavutettu hankesuunnitelman mukaan 2.2 Tavoite 2 Tavoitteena on ollut koulutuksen järjestäminen omilla paikkakunnilla. Koulutuksia on järjestetty Ivalossa, Inarissa ja Enontekiöllä. Opettajat ovat osallistuneet koulutustilaisuuksiin myös naapurikunnissa, esim. alueen saamen opettajat kokoontuivat Inariin ja alueen lukioiden opettajia kokoontui Ivaloon. Tällöin matkat koulutuksiin ovat olleet lyhyempiä ja koulutuksiin on voinut osallistua yhden päivän aikana. Lisäksi etäyhteyksiä hyödyntäen on järjestetty luentoja, joihin opettajat ovat voineet osallistua omalta paikkakunnalta käsin. Tavoite on saavutettu hankesuunnitelman mukaan 2.3 Tavoite 3 Lukioiden opettajille on järjestetty täsmäkoulutusta sähköisistä ylioppilastutkinnon kokeista ja opetussuunnitelmatyöstä. Yhteiset koulutukset, joihin Ivalon ja Sodankylän lukiot ovat osallistuneet, ovat lisänneet lukioiden välistä yhteistyötä ja opettajien osaamisen jakamista yli kuntarajojen. Koulutus on omalta osaltaan luonut pohjaa opetussuunnitelmayhteistyölle. Tavoite on saavutettu hankesuunnitelman mukaan 2.4 Lisäselvityksiä/perusteluja Järjestetyt koulutukset ovat toteuttaneet kehittämistoiminnalle asetettuja tavoitteita, etenkin koulutukset ovat tukeneet lukioiden opettajien valmistautumista sähköisiin ylioppilastutkinnon kokeisiin. 3. Yhteisen opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen toimintamallin luominen verkostolle Tässä kohdassa arvioidaan sitä, miten tähän mennessä on onnistuttu ammatillisen osaamisen kehittämistä tukevien rakenteiden, työnjaon ja suunnitelmallisen toiminnan kehittämisessä. 3.1 Kehittämisessä on onnistuttu hyvin 3.2 Lisäselvityksiä/perusteluja Kehittämishankkeen aikana järjestetyt koulutukset ovat tuoneet yhteen eri kuntien opettajia, mikä on lisännyt opettajien välistä vertaisoppimista ja osaamisen jakamista. Hanke on ollut omalta osaltaan murentamassa vanhaa mallia yksin työskentelevästä opettajasta. Yhteistyö ja osaamisen jakaminen on luonut myös pohjaa opetussuunnitelmayhteistyölle yli kuntarajojen. Erityisen hyvin tässä on onnistuttu saamen opettajien kohdalla sekä lukioista Ivalon lukion ja Sodankylän lukion kohdalla. Inarin kunnan sisällä tiivis yhteistyö eri koulujen rehtoreiden kanssa auttoi suunnittelemaan koulutuksia, joille oli tarvetta eri kouluasteilla. Kun koulutusten järjestäminen oli keskitetty hankkeen aikana hankkeen koordinaattorille, saatiin koulutukset järjestettyä tehokkaammin ja vältyttiin päällekkäisyyksiltä. Rehtorit myös systemaattisesti kannustivat koulutuksiin osallistuneita opettajia jakamaan osaamistaan omissa työyhteisöissään. Rehtoreiden omaa ammatillista osaamista tuettiin järjestämällä heille ja vararehtoreille ovtes-koulutus.

3 Hankkeesta saadut hyvät kokemukset kannustavat kuntia jatkamaan yhteistyötä koulutusten järjestämisessä. Yhteisten koulutusten järjestäminen vaatii kuitenkin tiivistä yhteistyötä sivistysjohtajien kesken. Yhteistyön koordinoinnissa on haasteellista esim. löytää aikaa yhteisille kokouksille ja palavereille. Myös Inarin kunnan sisällä koulujen välinen yhteistyö kehittyi koulutusten suunnittelussa ja järjestämisessä ja on toivottavaa, että yhteistyö tulee jatkumaan hankkeen aikana saadun mallin mukaisesti. 4. Suunnitelmallisuuden vahvistaminen ammatillisen osaamisen kehittämisessä Tässä kohdassa arvioidaan sitä, miten opetushenkilöstön ammatillisen osaamisen/täydennyskoulutuksen tarvelähtöisyyttä on onnistuttu vahvistamaan tehtyjen osaamiskartoitusten ja kehittämissuunnitelmien sekä kehityskeskustelukäytäntöjen ja seurannan kehittämisen avulla. 4.1 Kehityskeskustelukäytäntöjen kehittäminen ei ole onnistuttu 4.2 Osaamistarvekartoituksien hyödyntäminen paljon 4.3 Opetushenkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelmien avulla paljon 4.4 Osaamisen kehittämisen/täydennyskoulutuksen seurantaa kehittämällä ei ole tehty 4.5 Lisätietoja ja perusteluja Kehittämishankkeessa ei käytetty hyväksi kunnissa tehtyjä kehittämiskeskusteluja, vaan kunnat ovat hyödyntäneet niitä suoraan itse. Sen sijaan hankkeen aikana koordinaattori suoritti TVT-kartoituksen Enontekiön ja Utsjoen kuntien opetushenkilöstölle. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään opettajien TVT-taitoja sekä heidän koulutustoiveitaan/tarpeitaan. Kysely toteutettiin verkkokyselynä GoogleDrivessa. Koordinaattori teki kyselyjen tuloksista yhteenvedot sekä laati esitykset mahdollisista koulutustoimenpiteistä. Tulokset ja esitykset toimenpiteistä toimitettiin Enontekiön ja Utsjoen sivistysjohtajille. Inarin kunnassa oli suoritettu vastaava kysely juuri ennen hankkeen alkamista ja kyselyn tuloksia hyödynnettiin suunniteltaessa Inarin kunnassa järjestettyjä koulutuksia. Hankkeen aikana koordinaattori suoritti osaamistarvekartoituksen myös niille Inarin kunnan opettajille, jotka olivat harvoin osallistuneet TVT-koulutuksiin. Lisäksi saamen opettajien koulutus suunniteltiin yhteistyössä saamen opettajien kanssa. Osaamisen kehittäminen täydennyskoulutuksen seurantaa kehittämällä jäi hankkeen ulkopuolelle. Hankkeelle olisi tarvittu täysipäiväinen koordinaattori, jotta täydennyskoulutusten seurantaa olisi voitu tehdä. Lisäksi täysipäiväinen koordinaattori olisi ehtinyt paremmin hyödyntää Enontekiön ja Utsjoen kuntien opettajille tehtyjä TVT-kartoitusten tuloksia koulutusten järjestämisessä.

4 5. Toteutetun osaamisen kehittämisen/täydennyskoulutuksen tarvelähtöisyyden vahvistaminen Tässä kohdassa arvioidaan sitä, miten toteutunut täydennyskoulutus on vastannut Osaava -ohjelmassa keskeisinä pidettyjä tarpeita. 5.1 Osaamisen kehittäminen/täydennyskoulutus on vastannut työntekijän tarpeita 5.2 Osaamisen kehittäminen/täydennyskoulutus on vastannut työyhteisön tarpeita 5.3 Osaamisen kehittäminen/täydennyskoulutus on vastannut työnantajan tarpeita 5.4 Lisätietoja ja perusteluja (Kuvaus toiminnan tarvelähtöisyydestä) Kirjoita onnistumiset/epäonnistumiset tavoitteiden saavuttamisessa. Koulutusten suunnittelussa on käytetty apuna tarvekartoituksia, mutta niitä olisi voitu hyödyntää vieläkin enemmän. Koulutuksia on järjestetty ajankohtaisista aiheista kuten TVT, OPS-työ, mediakasvatus, draamapedagogiikka, jotka tukevat uusien opetussuunnitelmien laatimista sekä valmistavat opettajia uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon. Lukioissa koulutukset ovat tukeneet valmistautumista sähköisiin yo-kokeisiin. 6. Opetuksen laatutyön, työhyvinvoinnin ja henkilöstön tietoyhteiskuntaosaamisen kehittäminen 6.1 Laatutyön kehittämisessä on onnistuttu ei ole hankkeen tavoitteena 6.2 Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisessä on onnistuttu ei ole hankkeen tavoitteena 6.3 Henkilöstön tietoyhteiskuntaosaamisen kehittämisessä on onnistuttu 6.4 Lisätietoja Kehittämishankkeen tavoitteena ei ollut laatutyö eikä työhyvinvoinnin edistäminen. Sen sijaan yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kehittää henkilöstön TVT-taitoja, koska uudet opetussuunnitelmat sekä sähköiset yo-kokeet vaativat opettajilta entistä parempaa tietoyhteiskuntaosaamista. Järjestetyt koulutukset kuten digabi-ja pedanet-koulutukset ovat vahvistaneet opettajien tietoyhteiskuntaosaamista ja valmistaneet heitä uusien opetussuunnitelmien sekä sähköisten kokeiden käyttöönottoon. Voidaan kuitenkin katsoa, että vahvistuneet tietoyhteiskuntataidot ovat myös edistäneet opetushenkilöstön työhyvinvointia, sillä TVT-opetuskäyttöön liittynyt opettajien kokema epävarmuus on vähentynyt. Lisäksi hankkeen aikana järjestettiin yksi erillinen työhyvinvointiin liittyvä koulutus. 7 Vähän koulutusta saaneiden erityisryhmien tavoittaminen 7.1 Kuvaus toiminnasta Inarin kunnassa aktivoitiin vähän TVT-täydennyskoulutuksiin osallistuneita opettajia tarjoamalle heille erikseen suunniteltua TVT-koulutusta. Koulutuksen sisältö suunniteltiin opettajien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Opettajien koulutustarpeita ja -toiveita selvitettiin etukäteen kyselyn avulla.

5 Lisäksi muutama opettaja haastateltiin toiveiden selvittämiseksi. Koulutukset järjestettiin pienissä ryhmissä, jossa kouluttajalla oli aikaa antaa henkilökohtaista ohjausta opettajille. Kyseisen koulutuksen avulla pyrittiin kannustamaan ja rohkaisemaan opettajia ottamaan käyttöön uusia työvälineitä opetuksessa. 8 Uusien täydennyskoulutusmuotojen toteutus Tässä arvioidaan, missä määrin on käytetty, kokeiltu ja kehitetty uusia innovatiivisia täydennyskoulutuksen muotoja. Kuvaus vaikuttavista/uusista henkilöstön käyttöön otetuista kehittämisen (toiminta)malleista hankkeessa. 8.1 Uusia, innovatiivisia täydennyskoulutuksen muotoja on käytetty jossain määrin 8.2 Kuvaus uusista ja vaikuttavista henkilöstön kehittämisen toimintamalleista Henkilöstön koulutuksissa on pyritty käyttämään monipuolisia toimintamalleja. Koulutustilaisuus on voinut muodostua eri osioista, joita ovat olleet esim. etäluento, lähiluento, vertaisoppiminen ja osaamisen jakaminen. Perinteisten kontaktiluentojen lisäksi on järjestetty etäluentoja, joihin opettajat ovat voineet osallistua omalla paikkakunnalla. Pääpaino koulutuksissa on kuitenkin ollut työmuodoissa, joissa osallistujat ovat päässeet aktiivisesti kokeilemaan ja opettelemaan uusia taitoja. 8.3 Toiminnan aikana verkostossa synnytetyt uudet koulutustuotteet, julkaisut ja artikkelit Ei varsinaisia uusia koulutustuotteita, eikä julkaisuja tai artikkeleja. 8.4 Lyhyt kuvaus innovatiivisimmaksi todetuista henkilöstön kehittämisen toimintamallista hankkeessa Kuka, mitä, miten ja mallin arviointia - yhteiset koulutukset yli kunta- ja koulurajojen - opettajien osaamisen jakaminen, vertaisoppiminen - positiivinen palaute toiminnasta opettajilta 9 Vuodelle 2015 suunniteltu toiminta Tulevat suunnitelmat vuodelle (Vapaamuotoinen pohdinta, tiivis) Hanke päättyy vuonna Tavoitteena on jatkaa kuntien välistä koulutusyhteistyötä hankkeen päätyttyä ja suunnitteilla on esim. yhteinen arviointikoulutus tammikuussa Arvio hankkeen mahdollisista pysyvistä vaikutuksista ohjelman päättyessä (Vapaamuotoinen pohdinta, tiivis) - kuntien yhteistyö ops-työssä, yhteiset koulutukset, lukioiden verkostoituminen - opettajien osaamisen jakaminen ja vertaisoppiminen - opettajien pedagogisten taitojen monipuolistuminen - koulutuksen koordinointi ja yhteissuunnittelu (Inari) 9.2 Palautetta Osaava-ohjelmasta Hyvää on ollut se, että hankerahoitus on antanut mahdollisuuden järjestää opetushenkilöstölle runsaammin koulutusta, kuin olisi muuten ollut mahdollista. Kuntien välinen hanke on lisännyt koulutuksellista yhteistyötä ja tuonut eri kuntien opettajia yhteen. Olisi kuitenkin hyvä pohtia sitä, että rahoitusta kohdennettaisiin harvemmille hankkeille, jolloin rahoituksen määrä olisi suurempi.

6 Tuolloin voitaisiin tehdä perusteellisempaa kehitystyötä, kun voitaisiin palkata esim. täysipäiväinen koordinaattori vastaamaan kehittämisestä.