Talous, hallinto ja henkilöstö

KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS Talous, hallinto ja henkilöstö Työryhmän loppuraportti 10.12.2014

1 10.12.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Uuden kunnan muodostaminen... 3 2.1 Toimialan tavoitteet ja periaatteet... 4 2.2 Hallinnon järjestäminen uudessa kunnassa... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.3 Henkilöstöhallinnon järjestäminen uudessa kunnassavirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.4 Talouden vakauttaminen uudessa kunnassa... 4 2.5 Yhteenveto ja arvio vaikutuksista... 4 3 Yhteistyön syventäminen... 6 3.1 Yhteistyön vaihtoehto 1... 6 3.2 Yhteistyön vaihtoehto 2... 6 3.3 Yhteistyön vaihtoehto 3... 7 3.4 Yhteenveto ja arvio vaikutuksista... 7 4 Yhteenveto ja johtopäätökset... 7 LIITTEET... 9

2 1 Johdanto Tausta, toimeksianto ja työskentely Toisen vaiheen toimialaryhmien toimeksiannossa työryhmille annettiin tehtäväksi hahmotella tulevaisuuden muutosmahdollisuuksia sekä arvioida muutoksen etuja ja haittoja sekä muutoksen vaikutuksia. Ensimmäisen vaiheen valtuustokierroksen loppupäätelmä oli, että kuntien tahtotila yhden kunnan malliin on vähäinen. Yhden kunnan mallilla ei voida ratkaista alueen kuntien rakenteellisia taikka taloudellisia ongelmia ja haasteita. Toinen kysymys on se, ovatko alueen kuntien talouden haasteet ratkaistavissa nykyisellä kuntarakenteella muuten kuin vielä suuremmilla verojen korotuksilla ja palvelujen järjestelyillä? Edellä olevaan perustuen sekä huomioiden työryhmän käytettävissä olevat aika- ja henkilöstöresurssit työryhmä päätti keskittyä yhteistyömahdollisuuksien hahmottamiseen ja perustietojen keräämiseen. Talous- ja hallintotyöryhmä kokoontui toisessa vaiheessa kolme kertaa seuraavasti:3.10, 8.10 ja 28.10.2014. Työryhmä on selvittänyt kuntien talous- ja palkkahallinnon käytössä olevien ohjelmistojen käyttö- ja ylläpitokustannuksia ja keskustelua on käyty laajasti palvelujen tuottamistavoista. Kustannukset porrastuvat kuntakoon mukaan, edullisimmin palvelut tuottaa Lestijärven kunta. Taulukko 1. Yleishallinnon kustannuksia ja tositemääriä Yleishallinnon kustannuksia ja tositemääriä Halsua Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Toholampi Veteli ostoina kp Myynnit ulos 14970 ja palkat 1900 Palkat Palkanmaksujen määrä, syyskuu 52 326 8 000 61 312 313 180 Sähköisiä palkkalaskelmia 0 290 1 600 0 258 0 0 % 0 100 40 83 joulukuu 2014/100 % TP 2013 Osto- 2 500 6 623 87 800 2 849 8 600 15 609 6 600 myynti- ja 900 1 006 200 000 1 996 950 2 933 kassatositteet 576 1 404 10 100 2 018 1 500 sähköisiä ostolaskuja TP 2013 0 0 1 0 0 0 Nykyisten ohjelmistojen käyttöylläpitokustannukset 13 000 25 000 1 200 000 2 000 32 000 75 000 20 000 Työasemien määrä peruskunnassa 65 298 3 100 50 140 190 130

3 Tarkempi jaottelu yleishallinnon ja tukipalveluiden kustannuksista tilastokeskuksen vuoden 2015 jaottelun mukaisesti liitteessä 1. Taulukko 2. Kuntakohtainen yhteenveto yleishallinnon ja tukipalveluiden kustannuksista verrattuna käyttötalouden kokonaismenoihin. Vertailu kuntien yleishallinnon ja tukipalveluiden kustannuksista kuntien kokonaismenoihin, tilinpäätös 2013 (Tilastokeskuksen v 2015 jaottelun mukaisesti) % käyttötalouden bruttomenoista Halsua Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Yleishallinto 3,1 1,7 1,69 2,25 2,76 2,16 2,91 Tukipalvelut 1,3 1,13 2,45 0,8 3,9 1,29 1,45 Muu toiminta 2,51 1,58 2,4 2,2 3,9 1,83 2,79 euroa/asukas Yleishallinto 207 125,25 135,74 192,25 164,7 198,06 171 Tukipalvelut 87 83,61 196,69 68,66 232,3 118,61 85 Muu toiminta 168 116,42 193,23 188,6 232,4 167,83 164 2 Uuden kunnan muodostaminen Kuntajakolain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos se - edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille - parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita - parantaa elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai - edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Uuden kunnan muodostamisen ratkaisussa tukeudutaan pitkälti tukipalveluja keskittävään ratkaisuun. Talous- ja hallintopalveluja voidaan teknisesti keskittää hyvinkin pitkälle. Olennaista on työn sisältö, työ- ja palveluketjujen pituus ja palvelun sujuvuus. Kokkolan kaupunki on hankkinut ja käyttöönottamassa uuden laajan toiminnanohjausohjelmiston johon kuuluvat sekä talous-, henkilöstö- ja asiakirjahallinto. Käyttöönotto tapahtuu pääosin vuoden 2015 aikana. Uuden kunnan vaihtoehdossa harmonisoitaisiin toimintaa ja koko alueella ohjelmistopalvelut todennäköisesti tulisivat laajenemaan nykyisestä. Yhden kunnan mallissa talous- ja henkilöstöhallinto keskittyy. Organisaatio voidaan toteuttaa nykyistä keveämpänä. Ylemmän esimiestason tarve vähenee tässä vaihtoehdossa. Lähiesimiestaso mahdollisesti lisääntyy. Palvelukeskuksen sijainti tulee päättää yhteisesti. Sähköisten työkalujen avulla palveluverkkoa on mahdollista hajauttaa palvelukeskuksiin myös talous- ja henkilöstöhallinnon osalta.

4 2.1 Toimialan tavoitteet ja periaatteet Toiminnan tavoitteena tulisi olla, että uusi kunta tarjoaa asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat palvelut tasapuolisesti koko uuden kunnan alueella. Tavoitteena on purkaa hallinnon päällekkäisyyksiä. Palvelutuotannon tavoitteet ja periaatteet voidaan tässä johtaa Kokkolan ja lähikuntien yhdistymissopimuksesta 11.12.2007. 2.4 Talouden vakauttaminen uudessa kunnassa Kuntatalouden näkökulmasta tavoitteena on terve, vahvan talouden kunta sekä kilpailukykyinen verotus ja maksupolitiikka. Tämä tarkoittaisi, että vuosikate kattaisi vähintään suunnitelman mukaiset poistot. Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan kuntien vuosikate oli riittävä kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. ART-ennakointimallin mukaan selvitysalueen vuosikatetavoitteen saavuttamiselle kohdentuisi paineita etenkin uuden kunnan ensimmäisen valtuustokauden jälkeen. Tavoitteena on velkakehityksen hillitseminen/pysäyttäminen? Uudessa kunnassa noudatetaan yhteistä taksa- ja maksupolitiikkaa. Yhden kunnan mallissa henkilöstöresurssien vähentämiseen on merkittävä paine ja mahdollisuus. Irtisanomissuoja on mietittävä tarkoin, samoin eläkkeelle siirtymisen mallit ja ehdot. Eläköitymisen hyödyntäminen, henkilöstösuunnittelun ja henkilöstön sijoittamisen merkitys korostuu uudessa kunnassa. Palkkojen harmonisointi syö helposti syntyviä säästöjä palveluverkoston karsiutuessa. Selvitysalueen kuntien nykyisen taloustilanteen perusteella (lainamäärä/asukas sekä palvelutuotannon ylläpito nykyisin resurssein) on vaikea osoittaa, että yhden kunnan mallilla voitaisiin ratkaista alueen kokonaistaloudelliset haasteet. Talouden tervehdyttäminen vaatii joka tapauksessa muutoksia palveluissa ja verotuksessa. Uuden kunnankin vaihtoehdossa vaaditaan merkittäviä talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Koko alueen palveluverkko on tarkasteltava uudelleen ja erilaisia palvelujen tuotantotapoja on otettava ennakkoluulottomasti käyttöön. Henkilöstön käytössä on huomioitava alueen laajuus ja määriteltävä optimi toiminta-alueet. Hallinnon kokonaishenkilöstömäärää voidaan supistaa ja osa hallinnon kiinteistöistä voidaan poistaa käytöstä sekä osa nykyisistä palveluista voidaan korvata sähköisin palveluin. Yhdistymisavustus auttaisi alkuvaiheessa jonkin verran. Lisäksi voidaan huomioida kriisiytyvän kunnan lisä ja VM:n tuki talouden suunnitteluun. Toisaalta palvelujen harmonisointi voi vähentää kustannusten kasvua esimerkiksi ICT-toiminnoissa. 2.5 Yhteenveto ja arvio vaikutuksista Työryhmä viittaa tässä Kokkolan alueen aikaisempaan kuntien yhdistymissopimukseen ja siinä esitettyihin yhdistymistavoitteisiin. Työryhmän näkemyksen mukaan Kokkola poikkeaa selvitysalueen muista kunnista kokonsa ja toiminnan laajuuden osalta niin merkittävästi, että kuntien tasapuolinen vertailu on vaikeaa. Yhden kunnan malli on toimiva taloushallinnon näkökulmasta siinä, että kaikki kirjanpitoaineistot, ohjelmistot ja raportit voidaan yhdistää. Yhden kunnan malli hyvin toteutettuna tehostaa merkittävästi taloushallintoa ja parantaa nykyisin varsin haavoittuvaa toimintaa.

5

6 3 Yhteistyön syventäminen Kuntien välistä yhteistyötä arvioitiin työskentelyn ensimmäisessä vaiheessa. Yhteistyötä tehdään tämän selvityksen lisäksi viranhaltija- ja tehtävätasolla epävirallisesti merkittävästi enemmänkin. Esimerkiksi kuntien taloushallinnon, kirjanpidon, it-palvelujen ja palkka- ja taloushallinnon viranhaltijat ja työntekijät kokoontuvat yhteisiin ajankohtaisasioita käsitteleviin palavereihin ja asiantuntija-apua kysytään paljon alueen kollegoilta. Kuntien yhteisten viranhaltijoiden käytössä ainakin Kaustisen seutukunnan alueella on noudatettu periaatetta, jossa palveluja myydään naapurikunnalle omakustannushintaan. Yhteistyömahdollisuuksia nykyistä laajempaan ja syvempään yhteistyöhön on. Esimerkiksi kirjanpito- ja palkanlaskentaohjelmistojen seutukunnallisella harmonisoinnilla päästäisiin tilanteeseen jossa viran- ja toimenhaltijat voisivat sijaistaa toisiaan ilman erillistä perehdyttämistä taikka koulutusta. Ohjelmistojen siirtämisellä yhteiselle palvelimelle voitaisiin käyttö- ja ylläpitotoiminnot tehdä keskitetysti, kattavasti ja ajallaan. Näin kaikki alueen kunnat pääsisivät esimerkiksi sähköisten palvelujen kehittämisessä nykyistä ripeämmin eteenpäin. Yhteistyön lisäämisellä voitaisiin välttää ison organisaation byrokratian lisääntyvät kustannukset ja löytää järkevä työtapa, integraation syventämisellä voitaisiin maksimoida kustannussäästöä. Kuntatalouden kannalta ratkaisevaa on kuitenkin koko palvelutuotannon rakenteiden uudelleenarviointi. Talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset ovat minimaaliset verrattuna koko kuntakentän palvelutuotantoon. Koko alueen yhteistyötä on mm. palo-ja pelastustoimen, erikoissairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon, toisen asteen koulutuksen ja kirjastotoimen osalta. Seutukunnallista yhteistyötä on Kaustisen seutukunnan alueella lisäksi Kaustisen seutuhallinnon, yrityspalveluiden sekä maaseutuhallinnon osalta. Nykyisin yhteistyö on toimivaa. Vertailutietoa kustannussäästöistä yhteistyötä tiivistettäessä on vaikea esittää. Tietyillä yhteistoimintamuodoilla (esim. yrityspalvelut, Kase-yhteistyö, maaseutuhallinto) on voitu keventää kuntien aikaisempia kustannusrakenteita. Esimerkiksi Kaseyhteistyö on mahdollistanut kevyen kuntakohtaisen it-resursoinnin. Tätä yhteistyötä voidaan edelleen laajentaa. Kokkolan kaupungilla saattaisi olla mahdollisuus tarjota taloushallintopalveluja alueen muille kunnille vuodesta 2016 alkaen. 3.1 Koko alueen yhteistyö Yhteistyö voisi toteutua siten, että Kokkola toimittaa tilitoimistopalvelut koko alueelle ja laskee, mitkä ovat talousvaikutukset alueen kunnille, millä hinnalla ja henkilöstöresurssein palvelut on mahdollista tuottaa. Periaatteessa suuruuden ekonomia mahdollistaa kustannusten alentamisen ja toiminnan haavoittuvuuden pienenemisen. 3.2 Seutukunnallinen tilitoimisto Mukana Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli. Tässä vaihtoehdossa voitaisiin perustaa seutukunnallinen tilitoimisto jota vetää talouspäällikkö sekä tarvittava määrä työntekijöitä. Yksikköön siirtyisi osa kuntien nykyisistä työntekijöistä, osa jäisi kuntiin koska palkka- ja henkilöstöhallinnon asiantuntemusta tarvitaan varsinaisen palvelutuotannon tukena.

7 Tilitoimiston perustamis- ja ylläpitokustannukset ja koko toiminnan kustannukset jaetaan kuntien kesken sopivaksi katsotulla jakoperusteella. 3.3 Nykyisen yhteistyön tiivistäminen Kaustisen seudulla yhteistyön vaihtoehtona on kirjanpito-, palkanlaskenta ja asianhallinnassa seutukunnallinen yhteistyö jossa asiantuntijavastuuta laajennetaan Kasenetin kanssa. Tällöin kartoitetaan nykyiset ohjelmistot, yhteiset ohjelmistot sekä kirjanpidossa, henkilöstöhallinnossa että asiakirjahallinnossa. Kustannushyöty saadaan yhteisistä palvelimista, päivityksistä ja koulutuksesta. Tällä vaihtoehdolla vähennetään henkilöstöriskiä kun osaaminen ja asiantuntijamäärä ei ole suuri. Yhteistyöllä on mahdollista saada taloudellista hyötyä kunnille paikallinen asiantuntemus säilyttäen. 3.4 Yhteenveto ja arvio vaikutuksista 4 Yhteenveto ja johtopäätökset Selvitysalueen kaikkien kuntien taloustilanne on heikko. Talouden tervehdyttämisen veturia on tästä kuntajoukosta vaikea löytää. Toisaalta esimerkiksi maakunnan työllisyystilanne on verrattain hyvä ja elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia on. Elinvoiman kehittämiseen yksittäisillä kunnilla on kuitenkin pienemmät erilliset resurssit kuin yhdellä isolla kunnalla, jossa myös riskinottokyky on parempi. Kuntapalveluiden ylläpito nykylainsäädännön vaatimusten mukaisesti tällä tulokehityksellä merkitsee kuntien lisävelkaantumista tai tuloverotuksen reilua kiristämistä. Myös uudessa kunnassa talouden tasapaino edellyttäisi talouden sopeuttamistoimia. Talous- ja hallintopalveluiden osalta päällekkäisyyksiä voitaisiin karsia. Kun hallinto- ja tukipalveluiden

8 osuus kuntien kokonaismenoista on minimaalinen, olennaiseksi asiaksi talouden tervehdyttämistoimina jäävät kuitenkin palvelurakenteissa tehtävät muutokset. Yhteistyön syventämisen vaihtoehdoiksi nähtiin koko selvitysalueen kattavasti seutukunnallinen yhteistyö. Yhteistyömuotoja tarkastellessa työryhmä on selvittänyt kustannuksia esimerkiksi it-sektorilta. Tuloksia ja johtopäätöksiä arvioitaessa on oleellista muistaa, että talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset ovat vain murto-osa koko kunnan palvelutuotannon it-kustannuksista. Yksi vaihtoehto it-sektorilla on kartoittaa kuntien Taitoa Oy:n ja Tiera Oy:n tarjoamien palveluiden kustannukset ja verrata niitä nykyisiin talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistojen kustannuksiin. Tässä selvityksessä tulee esille se, että it-palvelut nivoutuvat kiinteästi alueen kuntien tuottamiin muihin peruspalveluihin ja siten keskittämisratkaisussa tulee huomioida myös nämä vaikutukset. Tulevaisuudessa (kuntakoosta riippumatta) kuntaorganisaatioiden viestinnässä korostunevat edelleen erilaiset sähköisen viestinnän ratkaisut (ulkoiset www-sivut, intra, erilaiset pienemmän piirin extranet-ratkaisut sekä erilaiset työn tekemiseen liittyvät sisäiset tietopankit tai arkistot) kaikkiin näihin tarvitaan ratkaisuja, koska työkin tapahtuu entistä enemmän niiden kautta. Myös erilaiset sähköisen asioinnin järjestelmät nousevat entistä tärkeämpään rooliin. Yhteishankinnalla saatettaisiin saada yhteistä hyötyä ja nimenomaan välillistä hyötyä, koska samalla paikallisella perehdyttäjä- ja konsultointiresurssilla voitaisiin saavuttaa hyötyjä laajemmalle alueelle. Joka paikassa ei tarvitsi tehdä samaa työtä, eri tahtiin ja eri kustannuksilla. Kaikkien muutosten toteuttamisessa tulisi huomioida kunnallisen palvelutoiminnan lisäksi se, että valtion paikallishallinnon palvelupisteet säilyvät alueella riittävän kattavina.

9 LIITTEET Liite 1 Yleishallinto ja tukipalvelut tilastokeskuksen vuoden 2015 jaottelun mukaisesti Halsua Yleishallinto TP 2013 %-käyttötalouden menoista (brutto) /as Käyttötalousmen yht. 8217453,44 Asukasluku 1229 Kunnan ylintä päätäntö- ja toimeenpanovaltaa käyttävien hallintoviranomaisten menot 1111 Kunnanhallitus ja valtuusto 120 900 1201 Hallintokulut (kunnan ylintä päätäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttävät, 110 000 esim. kunnanjohtaja sekä talousjohtaja 1112 Vaalit 0 1113 Tarkastustoimi, sisäinen tarkastus 3 471 1114 Pysyväistoimikunnat (oikeisiin tehtäviin aiheuttamispa) ei oteta yleishallinnon menoihin 1121 Kehittämistoiminta (ks. Elinkeinojen kehittäminen) ei oteta yleishallinnon menoihin 1123 Muu toiminta (verotuskustannukset, yhteistoimintaosuudet) ei avustuk 20 000 254 371 3,10 207 Yleishallintoon sisällytetään myös kuntayhteistyö (edunvalvonta, ostopalvelu) 1320 Keski-Pohjanmaan liitto 22 000 1304 Seutukuntatoiminta 52 917 74 917 Tukipalvelut 1202 Taloushallintopalvelut, kp ja palkanlask.kulut (sis. esim. Pankkipalveluid 51 000 esim. talouspäällikkö 1203 ICT-palvelut, talouden ja hallinnon ohjelmistojen ylläpito, palkkamenot 13 000 1204 Henkilöstöhallinto 38 800 1205 Yhteispalvelu (kunnan kustannukset yht.palv.järjestämisestä) 4 000 106 800 1,30 87 Muu toiminta 1420 Elinkeinojen edistäminen 23 000 1212 Työllisyyden hoito 0 1301 Talous- ja velkaneuvonta 0 1500 Lomituspalvelut 0 Huom! Tämä pitää olla 0. Valtio maksaa. 1320 Aluepelastuslaitos 112 000 1308 Ympäristöterveydenhuolto 71 000 Maaseutuhallinto 2,51 168 206 000 Yhteensä 642 088

10 Kaustinen Yleishallinto TP 2013 % /as asukkaita Kunnan ylintä päätäntö- ja toimeenpanovaltaa käyttävien hallintoviranomaisten menot 4282 1111 Kunnanhallitus ja valtuusto 178 800 1201 Hallintokulut (kunnan ylintä päätäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttävät, k 138 000 1112 Vaalit 0 1113 Tarkastustoimi, sisäinen tarkastus 11 300 1114 Pysyväistoimikunnat (oikeisiin tehtäviin aiheuttamispa) ei oteta yleishallinnon menoihin 1121 Kehittämistoiminta (ks. Elinkeinojen kehittäminen) ei oteta yleishallinnon menoihin 1123 Muu toiminta (verotuskustannukset, yhteistoimintaosuudet) ei avustuk 208 200 536 300 31613600 1,70 125,25 Yleishallintoon sisällytetään myös kuntayhteistyö (edunvalvonta, ostopalvelu) 1320 Keski-Pohjanmaan liitto 74 000 1304 Seutukuntatoiminta 197 000 271 000 807 300 31613600 2,55 188,53 Tukipalvelut 3,67 1202 Taloushallintopalvelut (sis. Pankkipalveluiden oston) 203 000 4300 47,21 1203 ICT-palvelut (aik. atk-palvelut) 105 000 1204 Henkilöstöhallinto 34 000 1205 Yhteispalvelu 16 000 358 000 31613600 1,13 83,61 Muu toiminta 1,63 1420 Elinkeinojen edistäminen (maaseutupalvelut ja yritystoiminta) 72 617 1212 Työllisyyden hoito 9 200 1301 Talous- ja velkaneuvonta 5 800 1500 Lomituspalvelut 0 1320 Aluepelastuslaitos 264 800 1308 Ympäristöterveydenhuolto 146 100 498 517 31613600 1,58 116,42 1 663 817

11 Kokkola Yleishallinto TP 2013 %- käyttötalouden menoista (brutto) /as KOKKOLA Käyttötalousmen yht. 376 000 000 0 Asukasluk 0 1 000 376 000 46773 8038,83 Kunnan ylintä päätäntö- ja toimeenpanovaltaa käyttävien hallintoviranomaisten menot 1111 Kunnanhallitus ja valtuusto (1320 + 320+85 suhde/viestintä ja kansainväl) 1 720 suhdet,vistintä ja kansainväl toim tähän vai hallitokuluihin 0,46 % 36,77 1201 Hallintokulut (kunnan ylintä päätäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttävät, kuntastrateg 2 400 esim. kunnanjohtaja sekä talousjohtaja 0,64 % 5,13 1112 Vaalit 0 0,00 % 0,00 1113 Tarkastustoimi, sisäinen tarkastus 147 0,04 % 3,14 1114 Pysyväistoimikunnat (oikeisiin tehtäviin aiheuttamispa) ei oteta yleishallinnon men 0 0,00 1121 Kehittämistoiminta (ks. Elinkeinojen kehittäminen) ei oteta yleishallinnon menoihi 884 tämän lisäksi esim. tuki yliopsitokeskuskelle 930 0,24 % 18,90 1123 Muu toiminta (verotuskustannukset, yhteistoimintaosuudet) ei avustuksia 1 198 0,32 % 25,61 6 349 1,69 % 135,74 Yleishallintoon sisällytetään myös kuntayhteistyö (edunvalvonta, ostopalvelu) 1320 Keski-Pohjanmaan liitto + muut kuntayhttymät, ei sairhoitpiiri 1 386 0,37 % 29,63 1304 Seutukuntatoiminta 0 0,00 % 0,00 1 386 0,37 % 29,63 Tukipalvelut 1202 Taloushallintopalvelut, kp ja palkanlask.kulut (sis. esim. Pankkipalveluiden oston) 2 550 esim. talouspäällikkö ; tässä talousjohtaja 0,68 % 54,52 1203 ICT-palvelut, talouden ja hallinnon ohjelmistojen ylläpito, palkkamenot (aik. atk-pa 3 500 sisäisenä laskutuksena tästä osa mukana 0,93 % 74,83 1204 Henkilöstöhallinto (tässä henkilöstöjohtaja) 3 150 esim taloushallinnon ja palkkalask kuluissa 0,84 % 67,35 1205 Yhteispalvelu (kunnan kustannukset yht.palv.järjestämisestä) 0 0,00 % 0,00 9 200 2,45 % 196,6947 Muu toiminta 1420 Elinkeinojen edistäminen 2 720 0,72 % 58,15 1212 Työllisyyden hoito 2 538 0,68 % 54,26 1301 Talous- ja velkaneuvonta 80 0,02 % 1,71 1500 Lomituspalvelut 0 Huom! Tämä pitää olla 0. Valtio maksaa. 0,00 % 0,00 1320 Aluepelastuslaitos ( Kokkolan osuus, netto) 2 870 0,76 % 61,36 1308 Ympäristöterveydenhuolto ( Kokkolan osuus, netto) 830 0,22 % 17,75 Maaseutuhallinto 9 038 2,40 % 193,23 Kaiken kaikkiaan aika hankala, mitä mihinkin kohtaan laietaan;kuntien vertalua euroa /asukas asukas sotkee esim. onko sote henkilöstöä kunnan palkalistoilla ja kunnan omana toimintana, pelastutoimi ja ympäristöterv.huolto järjestämistapa Luvut ovat pyöristettyjä ja joitakin eriä on "noin" periaatteela siirretty tilinpäätössluvuista toiseen menokohteeseen ( seim. Kjn plkkaus vsto ja hallitus luvuista hallintoon Punaisella värillä on erilaisia huomautuksia 25 973 6,91 % 555,30

12 Lestijärvi Yleishallinto TP 2013 %-käytt.tal. /as Kunnan ylintä päätäntö- ja toimeenpanovaltaa käyttävien hallintoviranomaisten menot 1111 Kunnanhallitus ja valtuusto 23 812 1201 Hallintokulut (kunnan ylintä päätäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttävät, kuntastrategiatyö kj+hallinto-t 105 261 1112 Vaalit 1113 Tarkastustoimi, sisäinen tarkastus 3 825 1114 Pysyväistoimikunnat (oikeisiin tehtäviin aiheuttamispa) ei oteta yleishallinnon menoihin 1121 Kehittämistoiminta (ks. Elinkeinojen kehittäminen) ei oteta yleishallinnon menoihin 1123 Muu toiminta (verotuskustannukset, yhteistoimintaosuudet) ei avustuksia 24 578 Yleishallintoon sisällytetään myös kuntayhteistyö (edunvalvonta, ostopalvelu) 1320 Keski-Pohjanmaan liitto 14 491 157 476 6997662,8 2,25 192,51 1304 Seutukuntatoiminta 36 715 51 206 208 682 6997662,8 2,98 255,11 Tukipalvelut 1202 Taloushallintopalvelut (sis. Pankkipalveluiden oston) 41 232 6997662,8 0,01 1203 ICT-palvelut (aik. atk-palvelut) 3 040 1204 Henkilöstöhallinto 11 888 1205 Yhteispalvelu 56 160 6997662,8 0,80 68,66 Muu toiminta 1420 Elinkeinojen edistäminen 49 326 1212 Työllisyyden hoito 1301 Talous- ja velkaneuvonta 1 018 1500 Lomituspalvelut 1320 Aluepelastuslaitos 112 357 1308 Ympäristöterveydenhuolto 40 896 154 271 6997662,8 2,20 188,60 419 113 6997662,8 5,99 512,36

13 Perho Yleishallinto TP 2013 %-käyttötalouden menoista (brutto) /as Käyttötalousmen yht. -17413871 Asukasluku 2923 Kunnan ylintä päätäntö- ja toimeenpanovaltaa käyttävien hallintoviranomaisten menot 1111 Kunnanhallitus ja valtuusto -134 219 1201 Hallintokulut (kunnan ylintä päätäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttävät, kuntastrategiat -220 539 kj, hallitojoht. 1112 Vaalit 0 1113 Tarkastustoimi, sisäinen tarkastus -8 405 1114 Pysyväistoimikunnat (oikeisiin tehtäviin aiheuttamispa) ei oteta yleishallinnon menoihin 1121 Kehittämistoiminta (ks. Elinkeinojen kehittäminen) ei oteta yleishallinnon menoihin 1123 Muu toiminta (verotuskustannukset) -68 487-431 649 2,48-147,673 Yleishallintoon sisällytetään myös kuntayhteistyö (edunvalvonta, ostopalvelu) 1320 Keski-Pohjanmaan liitto -49 785 1304 Seutukuntatoiminta, sisältyy meillä elinkeinotoimeen 0-49 785 Tukipalvelut 1521 Toimisto, talous ja atk -palvelut (yht. 11,5 henkilöstökulut + koko kunnan atk- menot) -568 932 ICT-palvelut, talouden ja hallinnon ohjelmistojen ylläpito, palkkamenot (aik. atk-palve 0 1511 Henkilöstöhallinto, henkilöstöä 230, jaetaan siinä suhteessa -109 981 Yhteispalvelu (kunnan kustannukset yht.palv.järjestämisestä) sis. Toimistotiimiin 0-678 913 3,90-232,266 Muu toiminta 1811 Elinkeinojen edistäminen, projektit, seututoiminta -238 982 1811 Työllisyyden hoito -10 000 Talous- ja velkaneuvonta -2 897 Lomituspalvelut 0 Huom! Tämä pitää olla 0. Valtio maksaa. 6801 Aluepelastuslaitos -218 796 3710 Ympäristöterveydenhuolto -135 660 1711 Maaseutuhallinto -72 887-232,372-679 223 3,90-1 839 570

14 Toholampi Yleishallinto TP 2013 %-käyttötalouden menoista (brutto) /as Käyttötalousmen yht. 31058364 Asukasluku 3385 Kunnan ylintä päätäntö- ja toimeenpanovaltaa käyttävien hallintoviranomaisten menot 1111 Kunnanhallitus ja valtuusto 253 480 1201 Hallintokulut (kunnan ylintä päätäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttävät, kuntastrategiatyö kj+hallinto-talousjohtaja) 259 204 esim. kunnanjohtaja sekä talousjohtaja 1112 Vaalit 38 1113 Tarkastustoimi, sisäinen tarkastus 7 480 1114 Pysyväistoimikunnat (oikeisiin tehtäviin aiheuttamispa) ei oteta yleishallinnon menoihin 1121 Kehittämistoiminta (ks. Elinkeinojen kehittäminen) ei oteta yleishallinnon menoihin 1123 Muu toiminta (verotuskustannukset, yhteistoimintaosuudet) ei avustuksia 150 245 670 447 2,16 198,0641 Yleishallintoon sisällytetään myös kuntayhteistyö (edunvalvonta, ostopalvelu) 1320 Keski-Pohjanmaan liitto 59 622 1304 Seutukuntatoiminta 120 302 179 924 Tukipalvelut 1202 Taloushallintopalvelut, kp ja palkanlask.kulut (sis. esim. Pankkipalveluiden oston) 120 185 esim. talouspäällikkö 1203 ICT-palvelut, talouden ja hallinnon ohjelmistojen ylläpito, palkkamenot (aik. atk-palvelut) 91 169 1204 Henkilöstöhallinto 82 149 1205 Yhteispalvelu (kunnan kustannukset yht.palv.järjestämisestä) 107 990 401 493 1,29 118,6095 Muu toiminta 1420 Elinkeinojen edistäminen 62 790 1212 Työllisyyden hoito 0 1301 Talous- ja velkaneuvonta 0 1500 Lomituspalvelut 0 1320 Aluepelastuslaitos 248 207 1308 Ympäristöterveydenhuolto 257 108 Maaseutuhallinto 568 105 1,83 167,8301 1 819 969

15 Veteli Yleishallinto TP 2013 %-käyttötalouden menoista (brutto) /as Käyttötalousmen yht. 19582234 Asukasluku 3332 Kunnan ylintä päätäntö- ja toimeenpanovaltaa käyttävien hallintoviranomaisten menot 1111 Kunnanhallitus ja valtuusto 87 638 1201 Hallintokulut (kunnan ylintä päätäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttävät, k 191 654 kunnanjohtaja, hallintosihteeri ja talousjohtaja 1112 Vaalit 0 1113 Tarkastustoimi, sisäinen tarkastus 8 539 1114 Pysyväistoimikunnat (oikeisiin tehtäviin aiheuttamispa) ei oteta yleishallinnon menoihin 1121 Kehittämistoiminta (ks. Elinkeinojen kehittäminen) ei oteta yleishallinnon menoihin 1123 Muu toiminta (verotuskustannukset, yhteistoimintaosuudet) ei avustuk 85 933 373 764 1,91 112 Yleishallintoon sisällytetään myös kuntayhteistyö (edunvalvonta, ostopalvelu) 1320 Keski-Pohjanmaan liitto 57 778 1304 Seutukuntatoiminta 137 678 195 456 Tukipalvelut 1202 Taloushallintopalvelut, kp ja palkanlask.kulut (sis. esim. Pankkipalveluid 138 572 esim. talouspäällikkö 1203 ICT-palvelut, talouden ja hallinnon ohjelmistojen ylläpito, palkkamenot 92 642 1204 Henkilöstöhallinto 52 678 1205 Yhteispalvelu (kunnan kustannukset yht.palv.järjestämisestä) 714 284 606 1,45 85 Muu toiminta 1420 Elinkeinojen edistäminen 65 780 1212 Työllisyyden hoito 13 688 1301 Talous- ja velkaneuvonta 4 120 1500 Lomituspalvelut 0 Huom! Tämä pitää olla 0. Valtio maksaa. 1320 Aluepelastuslaitos 284 954 1308 Ympäristöterveydenhuolto 177 478 546 020 2,79 164 1 399 846