Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo

2 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien prosessi "Tulevaisuuden maakunnasta"

3 Tulevaisuuden maakunta Maakuntien liittojen pj-seminaari vahva peruskunta, vaihtoehtoiset mallit kuntamallin suhde maakuntajaotukseen ja maakuntien tehtäviin; maakuntien tuleva rakenne? ELY:jä ja maakuntia liikaa? alue/maakuntatasolle siirrettävä valtaa sekä keskushallinnosta ja kunnilta aluekehityksen työkalut pidettävä maakuntien käsissä

4 Tulevaisuuden maakunta Välitilinpäätös" jo ennen vaaleja ( ) ratkaisevaa, miten kunta- ja palvelurakenne-uudistusta jatketaan tunnistettava myös kuntia suuremman aluetason rooli => mikäli maakuntien vastuulle siirtyy palvelukokonaisuuksia ja budjettivaltaa, myös kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia maakuntatasolla on vahvistettava maakuntien lukumäärä määräytyy tulevaisuuden kunta- ja aluerakenteen ja sille annettavan toimivallan pohjalta myös valtion keskushallinnon tehtäviä uudistettava ja siirrettävä toimivaltaa aluetasolle

5 Huomioita hallitusohjelmasta maakunnista vain muutama maininta maakuntien liitoista ei puhuta mitään AVI- ja ELY-jakoihin ei puututa (?) => "toimintaa kehitetään niiden nykyisen määrän ja rakenteen pohjalta" kuntarakenne tullee muuttumaan => heijastuu käytännössä myös maakuntien liittoihin => Mikä on "eurooppalaisen kansanvaltaisen aluehallintomallin" ratkaisu Suomessa? Voiko Suomi olla ilman sitä?

6 Maakuntajako nyt Maakuntien liittoja on nyt 18, mutta vähentämiseen on paineita Aluehallintouudistuksessa 2010 muodostettiin yhteistoimintaalueet

7 Maakunta 2020 Keskustelualoite: Tähtäin n. 10 vuoden päässä seuraa kunta- ja palvelurakenne uudistusta alueellisen demokratiavajeen täyttäminen perustuslaki / 121 : Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. tavoitteena kehittää alueiden / maakuntien Suomea ja julkishallintoa

8 Maakunta 2020 lähtökohtia: organisaatiot ja rajat muuttuvat => ei "hirttäydytä" sanaan "maakunta" Suomi harmaantuu ja väestö keskittyy => miten turvataan hyvinvointi ja palvelut? muissakin rakenteissa muutoksia näköpiirissä (sote, valtionhallinto jne.) kuntataloudessa haasteita (kestävyysvaje) kuntarakenne muuttuu joka tapauksessa suurin osa kuntien menoista ei ole enää suoraan vaaleilla valittujen valtuutettujen päätettävissä => paikallis- ja aluehallintoa on selkiytettävä ja metropolialue tarvitsee omat ratkaisunsa

9 Maakunta 2020 Skenaario 1: Palvelumaakunta kuntien määrä pudonnut noin 200:aan laajan väestöpohjan palvelut koottu maakuntatasolle kunnallinen vero jaetaan kuntien ja maakuntien kesken maakunta vastaa EU- ja kv-asioista, alue-kehittämisestä, maakuntatason elinkeinopolitiikasta ja maankäytön ohjauksesta ELYt osana "uutta maakuntaa" myös valtion keskushallinnon (aluekehitys)resursseja siirretty maakuntiin kansanvaltainen ohjaus niin kunnissa kuin maakunnissakin

10 Maakunta 2020 Skenaario 2: Suurkunnat ja -maakunnat kuntien määrä laskenut 40-50:een maakuntia 5-6 kunnat vastaavat peruspalveluista maakunta vastaa EU- ja kv-asioista, alue-kehittämisestä, (suur)maakunnan elinkeinopolitiikasta ja maankäytön ohjauksesta ELYt sulautettu osaksi (suur)maakuntia myös valtion (aluekehitys)resursseja lisää (suur)maakuntiin vaaleilla valittava valtuusto niin kunnissa kuin (suur)maakunnissakin

11 Maakunta 2020 Skenaario 3: Valtio ja suurkunnat valtio määritellyt kuntarakenteen => kuntaa, perustuen työssäkäyntialueisiin kaupunkiseutujen ulkopuolella "piirikuntia" kuntayhtymät sulautettu pääosin peruskuntiin aluekehittämisestä vastaavat suurkunnat yhdessä ministeriöjohtoisten ELYjen kanssa kuntien talouserot kasvaneet, palveluita haastavaa ylläpitää muualla kuin keskuksissa maakuntien liitot "kotiseutuhenkisiä" liittoja, ei aluekehitystehtäviä

12 Skenaario 4: Ajopuu Maakunta 2020 konsensusta kunta- ja palvelurakenteesta ei ole löydetty velkaantuminen jatkunut kuntien kehitys eriytynyt vahvasti kuntayhtymiä, erilaisia koalitioita ja "omia" yhteistoimintaratkaisuja eri puolilla maata osaoptimointi vahvistunut maakunta- ja aluerakenne lähes entisellään, valtio pitää kiinni keskushallinnon / ELYjen vallasta suurin osa kansalaisten palveluista on suoran kansanvaltaisen ohjauksen ulottumattomissa

13 Maakunta 2020 Yhteenvetoa: mikään skenaario ei toteutune sellaisenaan julkishallinnon uutta asentoa tarvitaan keskustelua alueiden/maakuntien tulevaisuudesta tarvitaan => pysyykö maakunta "kirosanana"? valtaa joka tapauksessa jo siirtynyt paljon erilaisille yhteistoimintaelimille => miten niitä ohjataan? voiko suomalainen (kansanvallaton) aluehallinto jatkossakin kokonaan poiketa muusta Euroopasta?

14 Eurooppalainen malli on erilainen Lähes kaikissa EU:n muissa vanhoissa jäsenmaissa aluehallinto poikkeaa Suomen järjestelmästä (Englanti ja Suomi) Regionalismi on valtavirta Osavaltiojärjestelmä (Saksa, Espanja) Suoraan vaaleilla valittu johto County Mayor, President, Ministerpresident, Marschall jne Alueet vastaavat peruspalveluista

15 Pariisissa esimerkiksi

16 Miten Tukholmassa

17 Suomen malli Kunnilla poikkeuksellisen vahva itsehallinto Maakunnan liiton asema kuntien omistamana yhtymänä pohjaa siihen Lakisääteiset tehtävät (Aluekehityslaki, Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä EU- rakennerahastohallintolaki) antavat liitoille viranomaisvallan Maakuntien asemaa on johdonmukaisesti vahvistettu ( )

18 Maakuntaitsehallinto on kaukana Ei suoria maakuntavaaleja Peruskunnat vastaavat palvelutuotannosta (yksin tai kuntayhtymän avulla) Erityisesti suuret kaupungit haluavat korostaa keskuskaupunkien omaa roolia Jokainen ministeriö pitää kiinni omasta vaikutus- ja päätösvallastaan (erityisesti varoista) Asiassa käynnissä jatkuva prosessi

19 Miten tästä eteenpäin? Arvioni tilanteesta 04/2012: Kuntarakenneuudistus jumittuu odottamaan Sos. ja terveystoimen järjestämisesityksiä Kuntavaaleja Kunttarakennelakiesityksiä Kuntien valtionapulainsäädännön uudistusesityksiä Kuntalain uudistusta ja siinä erityisesti uutta linjausta kunnan tehtävistä

20 Mitä pitäisi tehdä? (1/3) 1. Kunnan tehtävät tulisi määritellä pikaisesti uudelleen ratkaisu kunnan kokoon/asukasmäärään (min.) ratkaisu kunnan taloudellisiin resursseihin (min.) Pääkaupunkiseudulle mahdollista määritellä ihan oma metropolihallinto/-rakenne erillisellä lailla kaikki muut kunnat saman lain piirissä

21 Mitä pitäisi tehdä? (2/3) 2. Kaikki ne alueelliset palvelu- suunnittelu- ja hallintotehtävät, joiden hoitamiseen yksittäinen kunta ei sovellu tulee antaa aluehallinnon tehtäväksi tätä varten maakunnan liitoista ja maakunnallisista kuntayhtymistä muodostetaan aluehallinnon II porras suorat vaalit suoraan osuus veroista

22 Mitä pitäisi tehdä? (3/3) 3. Aluehallinnon tehostamiseksi sen osaksi voidaan siirtää myös huomattava osa nykyisten ELYkeskusten tehtävistä ministeriöiden suorassa ohjauksessa nyt olevat aluekehitys- ja viranomaistoiminnat sopisivat osaksi uutta aluehallintoa merkitsee kuntien ja valtion tehtävien yhdistämistä yhteen uuteen viranomaiseen, jolla on alueelta saatu legitiimi asema

23 Puheenjohtajat : (1/2) Maakuntien liittojen pohjalta muodostetaan organisaatio, joka lakisääteisesti vastaa: MAL järjestelmien suunnittelun ja toteutuksen lisäksi kuntaa laajemman alueen elinkeino-, työllisyys-, maahanmuutto-, EU-, energia-, ympäristö-, luonnonvarapolitiikoista. Kunnilla mahdollisuus siirtää niihin myös muita alueellisesti järjestettäviä tehtäviä ja suurta väestöpohjaa vaativia palveluja.

24 Puheenjohtajat : (2/2) Kysymyksessä olisi kuntaa laajemman alueen yhteistoiminnan kaikki toimialat kattava aluekehitys- ja suunnitteluorganisaatio, joka näin ollen vastaisi myös ylikunnallisista palvelurakenteiden suunnittelusta ja päätöksenteosta alueellaan. Tähän rakenteeseen on sovitettava myös valtion aluehallinto ja sen tehtävät. MOT!

25 Kiitos Tarkkaavaisuudesta ja kiinnostuksesta yhteisiin asioihimme!