VAASANSEUDUN PALVELUSTRATEGIA 3.4.2006

1 VAASANSEUDUN PALVELUSTRATEGIA 3.4.2006

2 1 Johdanto 4 2 Tavoitteet 5 2.1 Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet 5 2.2 Täsmennetyt tavoitteet: 5 2.3 Lähtökohdat ja reunaehdot 7 3 Nykytilan analyysi 7 3.1. Kustannusvertailu 7 3.1 Väestömuutosten vaikutusten arviointi 10 3.3. Haastattelujen yhteenveto 15 3.3.1. Arvio palvelujen nykytasosta ja kehittämiskohteista 15 3.3.2. Mahdolliset yhteistyökohteet 17 3.2 Vireillä olevat kehittämishankkeet 17 4 Työn viitekehys 18 4.1 Paikallisuus muuttaa muotoaan 18 4.2 Kuntajohtaminen muuttaa muotoaan 20 4.3 Johtamis- ja ohjausroolien kehitys 21 4.4 Palvelumallien kehitys 22 5 Vaasanseudun palveluvisio 24 6 Vision pohjalta rakennettu palveluyhteistyön perusrakenne ja toimintamalli 24 5.1. Asiakkaalle näkyvä palvelu- ja jakelujärjestelmä 26 5.2. Yhtenäinen palvelutuotanto 26 5.3. Toiminnanohjaus 27 7 Palveluyhteistyön organisointi 27 8.1 Kuntien yhteinen tukipalvelukeskus 29 7.1.1 Uuden toimintamallin edut ja haitat 30 7.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 31 7.2.1 Lähipalvelupiirin organisointi ja suhde palvelupiiriin 34 7.2.2 Uuden järjestelmän etuja ja haittoja 35 7.3 Opetuspalvelut 36 7.3.1 Uuden toimintamallin etuja ja haittoja 38 7.4 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelukeskus 39 7.4.1 Uuden toimintamallin etuja ja haittoja 40 7.5 Tilapalvelu 40 7.5.1 Uuden toimintamallin etuja ja heittoja 42 7.6 Seudullinen vesi- ja viemärilaitos 42 7.6.1 Uuden toimintamallin etuja ja heittoja 43 7.7 Seudullinen tietoimisto ja tieliikelaitos 43 7.7.1 Uuden toimintamallin etuja ja haittoja 44

3 7.8 Kaavoitustoimisto 45 7.8.1 Uuden toimintamallin etuja ja haittoja 45 7.9 Ympäristötoimisto 45 7.9.1 Uuden mallin etuja ja haittoja 46 8 Ketjupalvelumallin suhde kunta- ja palvelurakenneuudistukseen 47 8.1 Esilläolleet vaihtoehtoiset mallit 47 8.2 Erot ja yhtäläisyydet 48 8.2.1 Ketjupalvelumalli vs. peruskuntamalli 48 8.2.2 Ketjupalvelumalli vs. palvelupiirimalli 48 8.2.3 Ketjupalvelumalli vs. aluekunta-lähikuntamalli 49 9 Ketjupalvelumallin suhde Ole Norrbackin asiantuntijaryhmän esityksiin 49 9.1 Sosiaali- terveydenhuolto 49 9.2 Koulutus 50 9.3 Kulttuuri 50 9.4 Tekniset, ympäristö- ja tukipalvelut 51 10 Ostopalvelujen ja palvelusetelijärjestelmien mahdollisuudet ja edellytykset seudun alueella 51 10.1 Puolittaismarkkinat ja varsinaiset markkinat 51 10.2 Palveluseteli lisää asiakasohjautuvuutta 52 10.3 Palvelusetelin käyttöönotossa huomioitavaa 53 10.4 Laatumallit palvelutuotannon johtamisessa ja kehittämisessä 53 10.4.1 Tunnetuimmat laatumallit 53 10.4.2 Laatumallien soveltuvuus palvelutuotannon kehittämisessä ja johtamisessa 54 10.5 Tuotteistaminen ja kustannuslaskenta 56 10.6 Palvelutuotannon tehostaminen markkinamekanismeja, palveluseteli- ja laatujärjestelmää hyödyntäen 58 10.7 Vaasanseudun tilanne 58 11 Esimerkki organisointimallista, tuotteistamisesta ja kustannuksista seudullisessa yhteistyössä 58 11.1 Nykyisen toimintamallin kustannukset 60 11.2 Uuden toimintamallin toiminnallisia ja kustannusvaikutuksia 61 11.2.1 Yhteinen hallinto 61 11.2.2 Yhteinen ruokahuolto 61 11.2.3 Tarvelähtöinen resurssisuunnittelu 62

4 1 Johdanto Vaasanseudun Kehitys Oy, Vasek päätti käynnistää osana aluekeskusohjelmaa Vaasanseudun palvelustrategian laatimisen syksyllä 2004. Hankkeessa on mukana alueen 12 kuntaa: Isokyrö, Jurva, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri. Maksamaa tuli mukaan hankkeeseen myöhemmin. Yhtiön hallitus päätti hankkia tarjouskilpailun perusteella konsultointityön hanketta varten Yritystaito Oy:ltä. Vastaavana konsulttina toimi Tero Maksimainen. Konsulttitiimiin kuuluivat lisäksi Veli-Matti Koljonen ja Sten Fronden. Strategiatyötä ohjasi johtoryhmä, johon kuuluvat mukanaolevien kuntien kunnanjohtajat ja Vasek Oy:n toimitusjohtaja. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio ja varapuheenjohtajana Mustasaaren kunnanjohtaja Marcus Henricson sekä sihteerinä kehittämispäällikkö Jan-Erik Helenelund Vasek Oy:stä. Kokouksessaan 17.12.2004 johtoryhmä päätti kutsua myös Vaasan sairaanhoitopiirin johtajan, Akavan, SAK:n ja STTK:n edustajan johtoryhmän jäseneksi. Hankkeen johtoryhmä on hyväksynyt hankkeen työohjelman, mutta ei ole ottanut kantaa yksittäisiin yhteistyöhankkeisiin. Johtoryhmän I kokous Johtoryhmän II kokous Keskeisten toimijoiden I työseminaari Johtoryhmän III kokous Johtoryhmän IV kokous Johtoryhmän V kokous Keskeisten toimijoiden II työseminaari Kansalaiskeskustelun käynnistäminen lähtötiedot kustannusvertailu KuVA-analyysi Kuntien joryt workshopit 12 x ½ pv Päättäjien workshopit 12 x ½ pv Sidosryhmien odotusten kartoittaminen Väliraportti I Seututaso Johtoryhmän VI kokous Laatukriteerien käytön perusteet Toimialojen I yhteistilaisuudet 5 x 1 pv Valmistelutyöryhmien työskentely Toimialojen II yhteistilaisuudet 5 x 1 pv Väliraportti II Kuntakohtainen käsittely 12 x ½ pv Organisointi mallit Strategialuonnos Kuntataso Strategia 12/2004 5/2005 12/2005 4/2006 Palvelustrategiatyön luonne muuttui alkuperäisestä erillisten yhteistyökohteiden tarkastelusta kokonaisvaltaiseksi rakennetarkasteluksi syksyllä 2005 PARAS - hankkeen käynnistyttyä.

5 2 Tavoitteet 2.1 Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet Vaasan seudun palvelustrategiahankkeelle on asetettu hankesuunnitelmassa seuraavat tavoitteet, joiden mukaisesti pyydettiin myös tarjoukset: 1. Kartoittaa tulevaan kunnalliseen palvelutarpeeseen vaikuttavat yhteiskunnalliset kehitystrendit. 2. Selvittää kuntien nykyisen palvelutason ja palveluiden järjestämistavat kuntien antamien perustietojen perusteella. 3. Kartoittaa palvelutarjonnan puutteet. 4. Kartoittaa ne palvelutuotannon kriittiset puutteet, jotka yhteiskunnallisten muutostrendien seurauksena pahenevat tai aiheuttavat uusia puutteita tulevaisuudessa. 5. Esittää seudun kunnille palveluiden laadullisten arviointikriteerien käyttöä koskevat perusteet ja järjestää kaksi koulutustilaisuutta laatukriteerien käytöstä (toinen suomen ja toinen ruotsin kielellä). 6. Selvittää palvelut, jotka kunnat haluavat järjestää itse. 7. Selvittää yhteistyössä kuntien kanssa ne palvelut, jotka on tarkoituksenmukaista järjestää seudullisessa yhteistyössä ja siihen liittyen: 8. Esittää organisointimalli ja organisaation kustannukset seudullisessa yhteistyöstä, kun palvelut järjestetään kuntien omaa tuotantoa hyödyntäen ja resurssien yhteiskäytössä. 9. Esittää organisointimalli ja organisoinnin kustannukset seudullisesta yhteistyöstä, kun palvelut järjestetään seudullisesti ostopalveluina / palvelusetelijärjestelmää hyödyntämällä. 10. Kartoittaa ostopalvelujen / palvelusetelijärjestelmien reaaliset mahdollisuudet / edellytykset seudun alueella 11. Esittää taloudellisuusvertailun malli, jolla itse tuotetun ja ostetun palvelun kustannuksia voidaan objektiivisesti ja yhtenäisesti verrata. 12. Kokoaa raportin kehittämisprosessista suomen ja ruotsin kielellä sekä tiivistelmä sen keskeisistä kohdista johtoryhmän arviointia ja työskentelyä varten 13. Laatii asiakirjan seudullisesta palvelustrategiasta sekä suomen että ruotsinkielisenä versiona. 2.2 Täsmennetyt tavoitteet: Johtoryhmä täsmensi ensimmäisessä kokouksessaan hankkeen tavoitteita seuraavasti: Tavoite Taso 30.04.2006 Mittari Seuranta 1. ja 4. Kartoittaa tulevaan kunnalliseen palvelutarpeeseen vaikuttavat yhteiskunnalliset kehitystrendit. On muodostunut yhteinen käsitys niistä yhteiskunnallisista kehitystrendeistä, jotka on syytä huomioida Vaasanseudun palvelustrategiassa Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio 4/2006

6 2.ja 3. Selvittää kuntien nykyisen palvelutason ja palveluiden järjestämistavat ja palvelutarjonnan puutteet 5. Esittää seudun kunnille palveluiden laadullisten arviointikriteerien käyttöä koskevat perusteet ja järjestää kaksi koulutustilaisuutta laatukriteerien käytöstä (toinen suomen ja toinen ruotsin kielellä). On muodostunut yhteinen kokonaiskäsitys kuntien nykyisestä palvelutasosta ja sen puutteista On muodostunut yhteinen käsitys laadullisten arviointikriteerien merkityksestä palvelutuotannon ohjauksessa Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio 4/2006 4/2006 6.ja 7. Selvittää palvelut, jotka kunnat haluavat järjestää itse ja jotka on tarkoituksenmukaista järjestää seudullisessa yhteistyössä 7.ja 8. Esittää vaihtoehtoiset organisointimallit ja niiden kustannukset seudullisessa yhteistyöstä 9. Kartoittaa ostopalvelujen / palvelusetelijärjestelmien reaaliset mahdollisuudet / edellytykset seudun alueella 10. Esittää taloudellisuusvertailun malli, jolla itse tuotetun ja ostetun palvelun kustannuksia voidaan objektiivisesti ja yhtenäisesti verrata. 12. Kokoaa raportin kehittämisprosessista suomen ja ruotsin kielellä sekä tiivistelmä sen keskeisistä kohdista johtoryhmän arviointia ja työskentelyä varten Palvelustrategiassa on otettu huomioon kuntien kannanotot On muodostunut yhteinen käsitys seudullisen palvelutuotannon organisointimallista On muodostunut yhteinen käsitys ostopalvelujen / palvelusetelijärjestelmien reaaliset mahdollisuudet / edellytykset seudun alueella On muodostunut yhteinen käsitys sovellettavasta taloudellisuusvertailumallista Asiakirjat on tehty ja toimitettu vähintään viikkoa ennen johtoryhmän kokousta Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio 4/2006 4/2006 4/2006 4/2006 4/2006

7 13. Laatii asiakirjan seudullisesta palvelustrategiasta sekä suomen että ruotsin kielisenä versiona. Asiakirjat on tehty ja toimitettu vähintään viikkoa ennen johtoryhmän kokousta Johtoryhmän arvio 4/2006 2.3 Lähtökohdat ja reunaehdot Palvelustrategiatyön ohjaamista varten johtoryhmä määritteli lisäksi työlle lähtökohdat ja reunaehdot seuraavasti: 1. Kunnat määrittelevät omista lähtökohdistaan, missä palveluissa ja kenen kanssa ne tekevät yhteistyötä. Kunnilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä oman seudun lisäksi myös muihin suuntiin. 2. Palveluiden järjestään asukaslähtöisesti siten, että kuntien hallinnolliset rajat eivät vaikeuta palveluiden käyttöä ja luontevaa asiointia. 3. Kuntien valtuustojen ja hallitusten mahdollisuudet ohjata yhteistä / yhteisesti järjestettyä palvelutuotantoa on turvattava 4. Tietojärjestelmien yhteensopivuudella luodaan edellytykset toiminnan ohjaukseen ja yhteiseen sähköiseen asiointiin. 5. Puretaan päällekkäisiä toimintoja ja vahvistetaan yhteistyöllä osaamista. 6. Palveluyhteistyö aloitetaan / laajennetaan ensin niissä palveluissa, joissa se on luontevinta. 7. Palvelustrategiatyössä ei esitetä henkilöstön irtisanomisia. 8. Toimintamallin on tuotava kunnille taloudellisia säästöjä palvelujen laadun ja saatavuuden kärsimättä. 3 Nykytilan analyysi 3.1. Kustannusvertailu Kustannusvertailut perustuvat tilastokeskuksen toiminta- ja taloustietoihin vuodelta 2003. Vertailussa käytetään pääasiassa kunkin palvelun kokonaistoimintamenoja nettona ja vertailuyksikkönä käytetään asukasmäärää, muuta yksikköä tai suoritetta. Seuraavassa on yhteenveto suurempien menokohtien vertailusta. Pääsääntöisesti käyttömenot yhteensä, sosiaali- ja terveystoimi yhteensä ja koulumenot ovat vertailukelpoisia. Nämä ovat luotettavampia kuin yksittäisten palvelujen tarkastelu, jolloin kuntien erilaiset toimintarakenteet ja tilastointikäytännöt saattavat vaikeuttaa tulkintaa. Tarkemmalla tasolla tarkasteltaessa voi mukaan tulla rakenteellisia muuttujia, jotka vaikeuttavat vertailua. Tällaisia rakenteellisia muuttujia ovat esim. vanhusten pitkäaikaishoito vanhainkodissa tai terveyskeskuksessa.

8 Käyttötalouden menot e/asukas vuonna 2003 (netto) 4,5 1000 e 4 3,5 3 2,5 2 3,151 3,325 3,346 3,375 3,412 3,523 3,552 3,714 3,791 3,942 4,116 4,176 3,544 1,5 1 0,5 0 Mustasaari Laihia Jurva Oravainen Kristiinankaupunki Maalahti Vaasa Koko maa Käyttötalousmenot asukasta kohti ovat pienimmät Mustasaaressa 3151 ja suurimmat Vaasassa 4176. Kuuden kunnan käyttötalousmenot ovat maan keskiarvon 3544 yläpuolella. Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä e/asukas (2003) 3 1000 e 2,5 2 1,5 1,874 2,058 2,075 2,089 2,121 2,17 2,217 2,264 2,281 2,287 2,348 2,506 2,2 1 0,5 0 Mustasaari Jurva Oravainen Laihia Kristiinankaupunki Maalahti Vaasa Koko maa

9 Sosiaali- ja terveystoimen yhdistetyt menot ovat pienimmät Mustasaaressa 1874 ja suurimmat Korsnäsissä 2506. Puolella kunnista kustannukset ovat suuremmat kuin maan keskiarvo. Peruskoulun nettokustannukset vuonna 2003 Grundskolans nettokostnader år 2003 8 100 1000 e e 7 6 5 4 3 2 5,315 5,398 5,488 5,514 5,902 6,052 6,15 6,269 6,365 6,411 6,982 7,234 5,47 90 80 70 60 50 40 30 20 tuntia Peruskoulu e/oppilas (netto) - Grundskola /elev Peruskoulussa annetut opetustunnit/oppilas - Undervisningstimmar per elev 1 10 0 0 Laihia Vaasa Isokyrö Vähäkyrö Närpes Korsholm Kristinestad Jurva Malax Vörå Korsnäs Oravais Koko maa/hela landet Peruskoulun kustannukset ovat suurimmat Oravaisessa 7234 ja pienimmät kustannukset ovat Laihialla 5315. Laihia ja Vaasa ovat alle maan keskiarvon, joka on 5470.

10 Lukion kokonaiskustannukset vuonna 2003 Gymnasiets totalkostnad år 2003 8 80 7 70 1000 e 6 5 4 3 4,328 4,38 4,845 4,882 5,356 5,557 5,635 6,021 6,671 4,759 60 50 40 30 tuntia Lukion kustannukset e/oppilas - /elev Lukiossa annetut opetustunnit/oppilas - Undervisningstimmar/elev 2 20 1 10 0 0 0 0 0 Korsnäs Oravais Vähäkyrö Korsholm Isokyrö Laihia Vaasa Malax Närpes Jurva Kristinestad Vörå Koko maa/hela landet Lukio-opetuksen menot ovat suurimmat Vöyrillä 6671 ja pienimmät Mustasaaressa 4328. Mustasaaren ohella Isokyrö on alle maan keskiarvon 4759. Jokaiselle kunnalle on tehty myös vertailu omassa kuntasarjassaan. Palvelukohtaiset tiedot on toimitettu suoraan kuntiin. 3.1 Väestömuutosten vaikutusten arviointi Kuntien väestömuutosten vaikutusta kunnallisiin palveluihin on arvioitu Kunnallistaloudellisten Vaikutusten Arviointi (KuVA)-menetelmällä. Menetelmän lähtökohtana on kuntakohtainen Tilastokeskuksen uusin väestö- ja ikärakenneennuste sekä kuntien vuoden 2003 tilinpäätökseen perustuvat tuloslaskelmat ja palveluiden kustannustiedot. KuVA-menetelmällä voidaan tehdä ennuste keskeisten palvelujen (lasten ja nuorten sekä vanhusten) kustannuksista. Menetelmä esittää tulevaisuuden kuvan tilanteesta ellei mitään tehdä eli toimitaan nykyisellä toimintamallilla ja kustannustasolla. Kunnissa tapahtuvat väestömuutokset ovat hyvin keskeinen palvelurakenteeseen ja sitä kautta kuntatalouteen vaikuttava tekijä. Kunnallistaloudellisen lähtökohdan muodostavat kuntien vuoden 2003 tilinpäätökseen perustuvat tuloslaskelmat ja palveluiden kustannustiedot. Vaikutusta menoihin on arvioitu palveluissa tapahtuvan kysynnän perusteella. Taustalla on Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston mukainen palveluiden luokittelu ja niille lasketut ikä- ja asukasryhmäkohtaiset kustannukset. Kunnalliset palvelut on luokiteltu kolmeen luokkaan - ikäspesifiset palvelut (tarkoitettu tietylle ikäryhmälle esim. päivähoito, koulut, vanhusten palvelut)

11 - ikä- ja asukasriippuvaiset palvelut (käyttö riippuu asukkaan iästä, mutta kaikki käyttävät esim. terveydenhuolto) - ikä- ja asukasriippumattomat palvelut (tarkoitettu kaikille kuntalaisille esim. kunnallistekniikka) Koko maan kuntien palveluiden kustannuksista vuonna 2001 oli ikä- ja asukasriippumattomien palveluiden osuus 25 % eli 75 % on riippuvaisia väestö- ja ikärakenteen muutoksista. Kokonaisuudessaan Vaasanseudulla väestö- ja ikärakenteen muutos merkitsee lisäresurssin tarvetta vanhusten palveluissa ja resurssien vapautumista lasten sekä nuorten palveluissa v. 2015 lisäresurssin tarve on 11 milj. euroa. Vuodesta 2010 lähtien tulee suuria ikäluokkia vanhushuollon piiriin. Kuntien suuri haaste on muuttaa palvelurakennettaan kevyemmäksi ja saada palveluiden kustannustasoa alapäin tämän valtuustokauden aikana. Tämän avulla voidaan pienentää kustannusten kumulatiivista kasvua. Kaikilla kunnilla on tarve palvelutoimintansa sopeuttamiseen väestörakenteen muuttumisen johdosta. Kuntien väestö- ja ikärakenteen muutoksissa on kuitenkin kuntakohtaisesti suuria eroja. Kaikissa kaavioissa sininen palkki kuvaa lasten ja nuorten palveluja, punainen palkki vanhusten palveluja ja keltainen edellisten yhteisvaikutusta. Palvelurakenteen muutos 2003-2030, milj.euroa Vaasanseutu 70 60 50 40 30 20 10 0-10 -20 61 49 47 35 38 22 25 8 11 1-2 -1-1 -9-11 -11-12 -14 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Lasten ja nuorten palvelut Vanhusten palvelut Erotus Palvelurakenteen muutos 2003-2030 miljoona euroa Isokyrö 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00,10,1 0,7 0,5 0,2 2,1 1,8 1,7 1,2 1,4 0,9 0,4 0,4 0,4-0,5 2005 2010 2015 2020 2025 2030

12 Palvelurakenteen muutos 2003-2030 miljoona euroa Jurva 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5 1,8 1,9 1,5 1,1 0,9 0,9 0,5 0,5 0,2 0,1-0,2-0,1-0,3-0,8-1,0-1,0-1,0-1,1 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Förändringar i servicestrukturen 2003-2030, milj. Korsholm 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 11,2 10,9 9,08,9 6,46,3 4,0 3,6 1,7 1,2 0,30,1 0,0-0,2-0,5-0,4-0,1-0,3 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Förändringar i servicestrukturen 2003-2030, milj Korsnäs 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6 0,8 0,5 0,3 0,2 0,1 0,1 0,0-0,1-0,1 0,0-0,1-0,3-0,3-0,4-0,4-0,4-0,4-0,5 2005 2010 2015 2020 2025 2030

13 Förändringar i servicestrukturen 2003-2030, milj Kristinestad 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0 2,0 1,2 0,1 0,4-0,6-0,4-2,1-1,8-2,1-3,3-1,8 3,7 2,9-0,4-1,0-3,8-3,9-4,0 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Palvelurakenteen muutos 2003-2030 miljoona euroa Laihia 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0 4,1 3,3 3,3 2,7 2,3 1,7 1,3 0,4 0,6 0,0-0,4-0,3-0,3-0,7-0,7-0,6-0,6-0,8 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Förändringar i servicestrukturen 2003-2030, milj Malax 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 0,8 0,5 0,0-0,3-0,2-0,5-0,4-0,3-0,9-1,0-0,8-1,2-1,3-1,4-1,4-1,5-1,5-1,6 2005 2010 2015 2020 2025 2030

14 Förändringar i servicestrukturen 2003-2030, milj Närpes 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5 0,9 0,6 0,3-0,1-0,4-0,4-0,5-0,8-1,5-2,0-2,1-2,0-2,0-1,9-2,2-2,3-2,6-2,8 2005 2010 2015 2020 2025 2030 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6-0,7 0,0-0,1-0,1 Förändringar i servicestrukturen 2003-2030, milj Oravais -0,3-0,1-0,4-0,1-0,1-0,4-0,5-0,5-0,5-0,6 0,1-0,3-0,5 2005 2010 2015 2020 2025 2030 0,3-0,2 Palvelurakenteen muutos 2003-2030 miljoona euroa Vaasa 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0 32,3 29,0 26,8 24,6 20,2 18,3 13,5 11,1 5,6 3,8-0,31,20,9-1,8-2,4-1,9-2,2-3,3 2005 2010 2015 2020 2025 2030

15 Palvelurakenteen muutos 2003-2030 miljoona euroa Vähäkyrö 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 3,2 2,9 2,6 2,3 2,2 1,5 1,6 1,0 0,6 0,6 0,7 0,7 0,6 0,2 0,2 0,3 0,3 0,0 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Förändringar i servicestrukturen 2003-2030, milj Vörå 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6 0,7 0,7 0,4 0,3 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0-0,2-0,2-0,2-0,2 0,0-0,2-0,2-0,4 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Tarkemmat palvelukohtaiset tiedot ja tuloslaskema-arviot on toimitettu suoraan kuntiin. 3.3. Haastattelujen yhteenveto Kunnissa tehtiin ryhmähaastattelut, joihin osallistuivat johtoryhmät ja keskeiset poliittiset päättäjät. Haastattelut suoritettiin kunnassa yhden päivän aikana molemmilla ryhmille erikseen. Pääosin tilaisuuksiin osallistui kattava joukko kuntien päättäjiä. 3.3.1. Arvio palvelujen nykytasosta ja kehittämiskohteista Ryhmähaastatteluissa aluksi käytiin yleiskeskustelu kunnan palveluista ja niiden organisoimisesta. Seuraavaksi suoritettiin itsearviointi palveluista. Arvioinnissa käytettiin välineenä äänestysmenetelmää. Menetelmällä saatiin aikaan yleensä vilkas keskustelu. Arvioinnista yleisesti voidaan tehdä se huomio, että parhaimmat arvioinnit saivat kirjasto-, vesihuolto-, perusopetus-, lukio-opetus-, ja ammatillisen koulutuksen palvelut. Heikoimmat arvioinnit saivat tietotekniikka, henkilöstöhallinto, erikoissairaanhoito, nuorisotyö ja kulttuurityö. Arvioitaessa oman kunnan palvelujen verrattuna muihin oltiin sitä mieltä, että omassa kunnassa asiat ovat paremmin. Poikkeuksena oli Kristiinankaupunki, jossa osa luottamushenkilöistä oli sitä mieltä, että palvelut ovat huonommat kuin muilla. Seuraavassa esimerkkejä palveluista, jotka kunnassa arvioitiin heikoimmiksi (poikkesivat yleistä linjasta huonompaan).

16 Vöyri kulttuuripalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) nuorisotyö (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) sosiaalityö, henkilöstöhallinto, tietohallinto (viranhaltijat) Korsnäs tietohallinto (luottamushenkilöt) Isokyrö perusterveydenhuolto (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) nuorisotyö (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) kulttuuripalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) tilapalvelut (luottamushenkilöt) Jurva katujen ja yleisten alueiden hoito(luottamushenkilöt) tietohallinto (luottamushenkilöt) tilapalvelut (luottamushenkilöt) Kristiinankaupunki korkea-asteen koulutus(viranhaltijat ja luottamushenkilöt) katujen ja yleisten alueiden hoito(luottamushenkilöt) ammattikoulutus (luottamushenkilöt) elinkeinopalvelut (luottamushenkilöt) Laihia urheilu- ja liikuntapalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) kulttuuripalvelut (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) tietohallinto, sosiaalityö (viranhaltijat) Vähäkyrö tilapalvelut (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) katujen yleisten alueiden hoito (viranhaltijat) Vaasa tilapalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) kaavoitus (luottamushenkilöt) Mustasaari tiedottaminen (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) ammatillinen koulutus(viranhaltijat) kulttuuripalvelut (viranhaltijat) nuorisopalvelut (viranhaltijat) Oravainen kulttuuripalvelut (luottamushenkilöt) rakennusvalvonta (luottamushenkilöt) elinkeinopalvelut (luottamushenkilöt) nuorisopalvelut (viranhaltijat)

17 Närpiö korkea-asteen koulutus (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) Maalahti perusterveydenhuolto(luottamushenkilöt) taloushallinto(luottamushenkilöt) katujen ja yleisten alueiden hoito (luottamushenkilöt) nuorisotyö (viranhaltijat) kulttuuripalvelut (viranhaltijat) ammatillinen koulutus (viranhaltijat) Kuntakohtaiset tulokset on toimitettu kunnille. 3.3.2. Mahdolliset yhteistyökohteet Ryhmähaastatteluissa esille tuotiin yleisinä teemoina ja mahdollisina yhteistyökohteina seuraavat asiat: Erikoissairaanhoidon korkeat kustannukset ja siihen liittyvä tilaajayhteistyö Perusterveydenhuollon lääkäripula ja asiakasjonojen purkaminen Tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen palvelutoiminnassa Vapaa-aika- ja kulttuurisektorin henkilöstöresurssien yhteiskäyttö Lukio-opetuksen tulevaisuus turvaaminen Perusopetuksen kouluverkon rationalisointi Kiinteistönhoito Luottamushenkilöiden rooli palvelustrategian ohjauksessa Palkanlaskenta ja yhteinen taloushallinto Erityistyöntekijät vammaispalveluissa ja lastensuojelussa Kaavoitus yhteinen ammattilainen Ammattikoulutuksen toteuttajatahojen tiivis yhteistyö Mielenterveysyhteistyö Ympäristönsuojelu Vanhusten avohuolto ja asumispalvelut Palveluprosessien uudistaminen yhdessä Henkilöstön kehittäminen ja hallinto Kylien kehittäminen EU-hanketoiminnan hallinnointi Opetustoimen hallinto Edunvalvonta tieasioissa Maataloustoimen hallinto 3.2 Vireillä olevat kehittämishankkeet Seuraavassa on joitakin alueen laajemmista (useampi kunta) hankkeista, joita voidaan hyödyntää Vaasanseudun palvelustrategian laadinnassa ja toteuttamisessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut

18 Pohjanmaa-projekti, jossa kehitetään terveys- ja päihdehuoltopalveluja kolmen maakunnan alueella. Vaasan sairaanhoitopiiri. Terveys- ja vanhushuollon ohjausjärjestelmän kehittämisprojekti Kyrönmaalla. Terveydenhuollon kuntayhtymä. SOSVISIO-hanke, asiakaslähtöisen palveluohjaustoimintamallin kehittäminen ikääntyneelle väestölle. Vaasan sairaanhoitopiiri. Perhetyön mallin kehittäminen. Ruotsinkieliset kunnat. Lapsi- ja nuorisopolitiikka Pohjanmaalla, yhteisen ohjelman laatiminen. SONetBotnia. Koulutuspalvelut Dusör-hanke, etäopetus aikuisopetuksessa.söf. Ammatillisen koulutuksen ennakointihanke. Pohjanmaan liitto. Vapaa-aikapalvelut Kulttuurin kehittämisohjelma (lapsi- ja nuorisotyö, kulttuuritapahtumat, rajaton kulttuuri, sisältötuotanto). Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten, Läänin taidetoimikunta. Strategiat Vaasan kaupungin palvelustrategia Tietohallintotyöryhmä. Vasek 4 Työn viitekehys 4.1 Paikallisuus muuttaa muotoaan Paikallisuutta voi tarkastella monista näkökulmista ja niiden kautta paikallisuus saa uusia ulottuvuuksia. Paikallisuudella on monta ulottuvuutta: 1. Maantieteellinen ulottuvuus 2. Hallinnollinen ulottuvuus 3. Taloudellinen ulottuvuus 4. Toiminnallinen ulottuvuus 5. Verkostoulottuvuus 6. Henkinen ulottuvuus Maantieteellinen paikallisuus on paikka jossain kartalla. Se on paikan perusominaisuus. Maantieteellisyys on paikka sinänsä. Kun paikasta tuli vallankäytön tila, se sai hallinnollisen merkityksen: pitäjä, kunta, seurakunta, seutukunta, rovastikunta, kihlakunta, maakunta. Nykyinen kuntarakenne perustuu maantieteellis-hallinnolliselle paikallisuuskäsitykselle. Tämän mukaisesti kuntien toimintamallit ja palvelurakenteet on rakennettu kunnan rajojen sisäpuolelle. Tämän vuoksi kuntapalveluiden käyttäminen yli kuntarajojen on useimmissa tapauksissa erittäin vaikeaa. Esimerkiksi, jos joku haluaa viedä lapsensa naapurikunnan puolelle päivähoitoon, käynnistyy laajamittainen hallinnollinen prosessi ennen kuin se on mahdollista.

19 Myös kuntien yhteistyökeskustelua hallitsee edelleen hallinnollinen ulottuvuus. Kuntarakennekeskustelun keskeinen aihe on, mihin mittakaavaan kuntien hallinnolliset rajat pitää vetää. Tuleeko kuntien olla nykyisten seutujen kokoisia vai ehkä jopa suurempia. Taloudellisella ulottuvuudella tarkoitetaan sitä, miten rahavirrat ja muut taloudelliset resurssit ohjautuvat paikkakunnalle ja miten ne kulkevat paikkakunnalla. Taloudellisen ulottuvuuden kannalta keskeisiä rahavirtoja ovat paikalliset verot, paikkakunnalle ohjautuvat yhteisöverot ja valtionosuudet sekä yksityisen sektorin tulovirrat. Toinen puoli asiaa on, minne ne jatkossa ohjautuvat. Kuinka suuri osa niistä menee alueelta pois? Toiminnallinen ulottuvuus tarkoittaa ihmisten luonnolliseen elinpiiriin kuuluvaa paikkaa: katua, kylää, kuntaa, työssäkäyntialuetta jne. Jos kaupunkiseutuja tarkastellaan toiminnallisina kokonaisuuksina, kuntarajat piirtyvät tällä hetkellä lähinnä esteinä. Asukkaiden ja erilaisten yhteiskunnan organisaatioiden päivittäisen toiminnan piirit ovat ylittäneet hallinnollisen kunnan rajat jo vuosikymmenien ajan. 1800-luvulla maailmaa mullistivat rautatiet, sitten 1900-luvulla sähköverkot ja moottoritiet, nyt tietoverkot. Verkottuminen on megatrendi, mikä mullistaa maailmaa. Verkottuminen voidaan nähdä kolmitasoisena prosessina, jossa perustason muodostaa fyysinen, maantieteellinen verkosto. Sen osia ovat keskukset ja niitä ympäröivät lähialueet (kehät) sekä niitä toisiinsa yhdistävät väylät, intranetit. Tässä ratkaisevaa on aikabudjetti : kuinka monta minuuttia kestää päästä keskukseen. Toisen tason muodostavat tietoverkostot. Ne ylittävät fyysisen rakenteen ja luovat alueille virtuaalisen rakenteen ja virtuaaliset yhteydet. Pelkät tietoyhteydet eivät sinänsä merkitse mitään. Tärkeintä on alueen toimijoiden yhteistyö alueen sisällä ja yhteydet ulkopuolisiin kumppaneihin ja asiakkaisiin. Tämä tuo liikennettä tietoverkkoihin. Merkittävät kasvukeskukset ovat myös informaatiovirtojen leikkauspisteitä. Toimiva tietoverkko on tulevaisuudessa vesijohdon kaltainen tärkeä paikallisen infrastruktuurin osa. Kolmannen tason verkostoja muodostavat osaamisverkostot. Osaaminen on kykyä soveltaa ja yhdistellä tietoja ja taitoja luovilla ja uusilla tavoilla. Osaamisverkostot ovat niitä informaalisia henkilökohtaisia yhteyksiä, joita asiantuntijoilla ja erilaisilla osaajilla on käytössään. Henkisellä ulottuvuudella tarkoitetaan kohdetta, johon ensisijaisesti voi samaistua, josta ollaan ylpeitä ja jonka puolesta ollaan valmiit toimimaan. Jokaisella paikalla on henkinen viritys. Toiset aistivat sen erilaisina energioina, erilaisina viesteinä. Henkinen ulottuvuus tulee entistä merkittävämmäksi. Jokaisella ihmisellä ja paikalla on henkinen koti, joka voi olla aatteellinen (puolueet, järjestöt, kansalaisliikkeet), sosiaalinen (ystävät, urheilu, liikunta, metsästys, kalastus, sienestys, yksinäisyys, erilaisuus), kulttuurillinen jne. Henkistä ulottuvuutta leimaa historia, emootiot ja kokemukset episodit joita oma toiminta on tuonut. Kärjistäen ja tiivistäen voisi sanoa, että kunnat toimivat edelleen pääsääntöisesti maantieteellis- hallinnollisessa paikallisuudessa, mutta kuntalaiset ja kunnassa

20 toimivat yritykset ja muut yhteisöt toimivat jo taloudellisessa, toiminnallisessa ja verkostomaisessa paikallisuudessa. Muuttoliikkeen voimistumisen seurauksena ihmiset asuvat elämänsä aikana monissa paikoissa. Alle puolet suomalaisista asuu kunnassa, jossa on syntynyt. Paikallisuudessa maantieteellinen ulottuvuus ei viittaa enää vain tiettyyn sijaintiin, vaan tiettyihin sijainteihin (asuminen, matkustaminen, media), joista saadut kokemukset muodostavat ihmisen maantieteellisen kokemusmaailman. Hallintorakenteet muuttuvat Kunta, seutu,maakunta ja valtion aluehallinto etsivät uutta roolia Käsitys paikallisuudesta muuttuu Maantieteellinen Hallinnollinen Taloudellinen Toiminnallinen Verkostomainen Henkinen Kuntalaisen roolit muuttuvat Toimintatavat ja työvälineet muuttuvat 4.2 Kuntajohtaminen muuttaa muotoaan Perinteisessä maantieteellis-hallinnollisessa paikallisuudessa kunnan rooli määritellään hyvin palvelutuotantokeskeisesti. Kunnan tehtävänä on tuottaa paikallisesti kunnan asukkaiden tarvitsemat palvelut. Oman palvelutuotannon johtaminen sitoo suurimman osan johtamisresursseista. Kuntajohtamisen toinen merkittävä osa-alue, kuntayhteisön kokonaiskehityksen ja elinvoimaisuuden kehittäminen, jää monesti sen varjoon. Paikallisuuden muodonmuutos näkyy kuntajohtamisessa erilaisten johtamistehtävien ja roolien eriytymisenä ja selkiytymisenä. Kun palvelutuotantoon tulee oman tuotannon rinnalle yhä enemmän kuntien yhteistyönä toteutettuja palveluja ja yksityisiltä ostettu palveluja, vanhat omaan suoraan työnjohto-oikeuteen perustuvat johtamismallit eivät enää toimi. Palvelutuotanto eriytyy vähitellen omaksi kokonaisuudeksi, joka vaatii uudentyyppisiä ohjausmalleja. Strateginen johtaminen eriytyy operatiivisesta palvelutuotannon ohjauksesta. Strategisen johtamisen puolelle kuuluvat kuntayhteisön kehityksen ohjaus, johon kuuluu strategian määritteleminen, elinvoiman edistäminen, kunnan maineen hallinta ja edunvalvonta sekä omistajaohjaus. Strateginen palvelutuotannon ohjaus muuttuu omistajaohjaukseksi, jonka avulla kunta ohjaa oman kunnan ja kuntalaisten tarpeiden kautta monipuolista palveluverkostoa. Omistajaohjaus ei edellytä perinteistä palvelutuotantoorganisaation juridista omistajuutta, vaan kunnan maineen (brändin) omistamista ja sen mukaisesti palveluiden järjestämistä.