LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4.

Transkriptio

1 LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI JULKINEN seminaarin jälkeen

2 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS Tämän sopimuksen osapuolina ovat Lieksan kaupunki, Nurmeksen kaupunki, Juuan kunta ja Valtimon kunta, jotka sopivat yhteisestä palvelutuotannosta tämän sopimuksen osalta. Tämän sopimuksen tarkoituksena on parantaa sopimuskuntien palveluiden tuotanto- ja järjestämisedellytykset myös tulevaisuudessa. Sopimuskunnat toteuttavat tasa-arvoiselta pohjalta vapaaehtoisin toimin ja päätöksin kuntalain 76 :n mukaista kuntien välistä yhteistyötä ja sopivat yhteistyöstä seuraavaa: 1 VISIO Yhteistyön tavoitteena on edistää Pielisen Karjalan elinvoimaa ja aluetaloutta sekä kehittää ja tehostaa sopimuskuntien palvelutuotantoa toimintatapoja ja -prosesseja uudistaen. Jokainen kunta vastaa myös jatkossa oman alueen elinvoiman kehittämisestä. 2 YHTEISTYÖN YLEISET PERIAATTEET Yhteistyösopimuksen itsenäiset kunnat keskittyvät tässä sopimuksessa määriteltäviin tehtäviin ja hyödyntävät oman kunnan ja kuntien yhteisiä vahvuuksia Kuntien hyvinvointia edistetään demokraattisesti ja tasapuolisesti Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet turvataan Palvelutuotannon johtaminen ja hallinto organisoidaan tässä sopimuksessa sovitun kuntien välisen työnjaon mukaisesti, jota ohjataan sopimuksilla Palvelutuotanto organisoidaan asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien pohjalta Palvelutuotantoa yhtenäistetään ja tehostetaan kestävän ja tasapainoisen talouden varmistamiseksi Palvelusopimukset ohjaavat palvelujen järjestämistä ja tuotantoa PALVELUIDEN TURVAAMINEN JA KEHITTÄMINEN

3 3 3 YHTEISTYÖN SISÄLTÖ Kunnat sopivat tällä sopimuksella yhteistyöstä isäntäkuntamallin mukaisesti kuntien aiempi PARAS valmistelu huomioiden. Yhteistyö koskee sosiaali- ja terveydenhuoltoa, sivistys- ja teknistä toimea sekä hallintoa ja tukipalveluja. Valtakunnallisesti valmistelu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä on kesken. Tämänhetkisen käsityksen mukaan Pielisen Karjala ja sen kunnat ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallista tuotanto-aluetta. Palvelutuotantoa on jatkossa koko Pielisen Karjalan alueella, mutta isäntäkuntavastuut jaetaan kuntien kesken seuraavasti: Nurmeksen kaupunki: sivistyspalvelut Juuan kunta: tekniset palvelut Lieksan kaupunki: hallinto- ja tukipalvelut, elinkeinopalvelut Valtimon kunta: lomitus ja maaseutupalvelut Elinkeinopalvelut ja keskitetyt hallintopalvelut organisoidaan uudelleen yhden organisaation alaisuuteen. Kunnan ja valtion asiakaspalveluiden hoitamiseen on valmius kolmessa ASPA pisteessä. VALTIMOLLA MUU PALVELUPISTE? Työnjaon mukaisesti jokainen kunta tuottaa/järjestää oman vastuunsa mukaiset palvelut peruskuntien yhteisesti sopimassa laajuudessa sekä laatu- ja kustannustasolla. 4 TOIMIELIMET Yhteistyökokonaisuuden muodostaa Lieksa-Nurmes-Juuka-Valtimo. Yhteistyötä ohjaa hallitusten yhteiskokous. Hallitusten yhteiskokouksia järjestetään vähintään 4 kertaa vuosittain. Hallitusten yhteiskokousten puheenjohtajuus vaihtuu kokouksittain kuntien välillä, pidettävän paikkakunnan mukaisesti. Yhteistyötä koordinoi ja valmistelee hallitusten yhteiskokouksiin työvaliokunta, johon kuuluvat kuntien hallitusten ja valtuustojen ensimmäiset puheenjohtajat sekä kuntajohtajat. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimii kukin kuntajohtaja vuorovuosin.

4 4 Työvaliokunnan tehtävänä on valmistella seuraavia asioita kuntien hallituksen yhteiskokoukselle: - yhteistyön kehittymisen toimenpiteitä - esittää palveluyhteistyöhön ja kehittämiseen liittyviä hankkeita ja linjauksia - toimia yhteistyön uudistamisen koordinaattorina - talouden ja toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja seuranta Yhteisenä toimintojen organisoijana ja koordinoijana toimii johtoryhmä, jonka jäseninä ovat kuntajohtajat, kuntasihteerit ja toimialajohtajat. Työjaon mukaisesti kunnat asettavat omaan organisaatioonsa palveluja tuottavan kuntalain 77 :n mukaisen yhteislautakunnan, johon tulee 11 jäsentä, neljä Lieksasta, kolme Nurmeksesta sekä kaksi Juuasta ja Valtimolta. Jokaisen lautakunnan puheenjohtaja tulee kunnasta, jossa sopimuksen mukaisesti on järjestämisvastuu ko. palvelusta. Hallituksen yhteiskokouksiin kutsutaan tarvittaessa henkilöstön edustaja. Lautakunnat ovat Pielisen Karjalan tuottajalautakuntia. Tuotannon ja palvelusopimuksen toteuttamisen lisäksi lautakunta vastaa erityisesti taloudesta ja toiminnan jatkuvasta kehittämisestä. Kehittämisessä keskeistä on uusien tuotantotapojen etsintä ja käyttöönotto sekä raportointi toimenpiteineen. Raportointi hallituksille toteutetaan vuoden aikana talouden raportoinnin ja palvelusopimusseurannan yhteydessä. Isäntäkunta sitoutuu siihen, ettei se käytä kuntalain 51 :ssä tarkoitettua otto-oikeutta lautakunnan päättämiin asioihin, jos lautakunnan päätös on yhteistyösopimuksen, ja kuntien tilaussopimuksen mukainen. Ennen otto-oikeuden käyttämistä isäntäkunnan on kuultava toisia sopimusosapuolta. Vastuukunnan hallituksen otto-oikeus on voimassa vain tietyissä hallinnollisteknisissä asioissa, joissa lautakunta on tehnyt selkeän muotovirheen.

5 5 5 HENKILÖSTÖ Yhteislautakunnan alaisina viranhaltijoina toimivat toimialajohtajat. Juuka - teknisen toimen henkilöstö Nurmes- sivistyspalveluiden henkilöstö Lieksa -hallinnon ja tukipalveluiden sekä elinkeinopalveluiden henkilöstö Valtimo- Lomitus ja maaseutuhallinto Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tuleva työnantaja ratkaistaan kansallisen linjauksen valmistuttua. Henkilöstöä koskee kilpailuttamisessa yhteiset liikkeenluovutuksen säädökset, normaalit tuotannollisista ja taloudellisista syistä aiheutuvat uudelleen sijoitusvelvollisuudet sekä yhteistyösopimuksen soveltuvat kohdat. 6 TALOUS JA KUSTANNUSTEN JAKO Kunnat jakavat palvelutuotannon kustannukset käytön mukaan. Tässä noudatetaan Lieksan ja Nurmeksen teknisen toimen nykyisen käytännön pohjalta jalostettavaa rahoitusmallia. Palveluita tuotetaan kustannustehokkaasti ja kustannuksen seurantaa kehitetään systemaattisesti sekä ajan tasaisesti. Lautakunnat ja toimialajohtajat vastaavat palvelusopimusten mukaisesta toiminnasta ja raportoivat poikkeamisesta välittömästi. 7 LAATU JA ARVIOINTI Palvelujen laadun arvioinnin suorittaa yhteislautakunta kuntien yhteisesti hyväksyttyjen arviointikriteereiden mukaan. Palvelusopimusten laadun ja tuottavuuden arviointikriteerit määritellään palvelusopimuksissa.

6 6 8 SOPIMUKSEN VOIMAANTULO JA IRTISANOMINEN Tämä sopimus astuu voimaan alkaen. Yhteistyön tiivistäminen voi tapahtua jo aiemmin asteittain. KOMMENTTI: KUNTIEN SITOUTUMINEN HENKILÖSTÖRESURSSIN JÄÄDYTTÄMISEEN ENNEN ALOITUSTA Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi vuotta täyden kalenterivuoden alusta. Irtisanominen merkitsee sitä, että sopijapuoli luopuu sopimuksen tarkoittamasta yhteistyöstä. Mikäli kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa valtakunnallisesti tapahtuu muutoksia, joista seuraa kohtuuttomia velvoitteita osapuolille, tarkastellaan sopimusta kaikkien sopimuskuntien kesken muutostarpeiden osalta. Mikäli yhteistyösopimus irtisanotaan, henkilöstö kotiutuu kuhunkin kuntaan yhteisesti sovituin periaattein. Kunnat sitoutuvat liikkeenluovutuksen periaatteisiin, mutta muutostilanteissa henkilöstöllä tulee olla valmius tehtävämuutoksiin. Sopimusta muutetaan yhtäpitävin valtuustopäätöksin. 9 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Tätä sopimusta koskevat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan keskinäisin neuvotteluin. Mikäli erimielisyydet eivät ratkea tältä pohjalta, neuvottelujen pohjaksi pyydetään Suomen Kuntaliiton asiantuntijalausunto. Osapuolet voivat saattaa asian hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. ALLEKIRJOITUKSET