30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

Transkriptio

1 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

2 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tuoretta tietoa kuntien palvelutuotannon ulkoistamisen määristä ja yksityisistä ostopalveluista kunnan eri toimialoilla Tärkein tilastollinen aineisto tulee Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoista (vuosi 2009) Tutkimuksen suoritti tutkija Pekka Lith

3 Tarkasteltavat toimialat Tutkimuksen kohteena olivat seuraavat kuntien toimialat: Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Kiinteistöjen ylläpitopalvelut Ateriapalvelut Tietotekniikkapalvelut Rakentaminen Tietotekniikka-alan ja ruokahuollon osalta tutkimus perustuu Kuntaliiton tutkimuksiin ja ruokahuollon ns. Horeca-tilastoon osalta Julkisten hankintojen tilastoinnissa olisi paljon kehitettävää (s.18 tutkimuksessa) Pienhankinnat puuttuvat kokonaan tilastoista Hankintayksiköistä ei ole kattavaa listaa Kunnallisten yhtiöiden hankintoja ei tilastoida

4 Keskeiset tulokset Useimmilla kuntien palvelutuotannon alueilla ostopalvelut ovat jo vähintään 30 % kuntien käyttökustannuksista Poikkeuksena terveydenhuolto jossa ollaan 4 %:ssa ja rakentaminen joka tuotetaan lähes kokonaan ostopalveluina» Kuntayhtymät ovat selkeä hidaste ostopalvelujen käytön lisäämiselle terveydenhuollossa Eteenpäin meno ostopalveluiden käytössä on selkeää vuoden 2007 tutkimukseen verrattuna Asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 25 % vuosina Pääkaupunkiseudun kunnat, etenkin Helsinki, hyödyntävät vielä heikosti ostopalveluja alueen markkinapotentiaaliin nähden

5 Keskeisiä tuloksia Kuntien poliittinen kartta ei näyttäisi selittävän eroja ostopalvelujen käytössä Kuntien liikelaitosten ja kuntayhtiöiden liikevaihdot ovat erittäin kovassa kasvussa Liikelaitokset 5,4 Mrd euroa (3,3 Mrd euroa 2006) Kuntien yhtiöt 4,8 Mrd euroa (2,8 Mrd euroa 2006)

6 Julkisten hankintojen kokonaismäärät (Mrd euroa)

7 Hankintojen rakenne Hankinnat jakaantuvat seuraavasti: Materiaaliostot 1,5 Mrd euroa (s.19) Asiakaspalvelut 8,1 Mrd euroa Kuntalaisille tarkoitettuja lopputuotepalveluja (esim. päiväkotipalvelut) Välituotepalvelut 5,4 Mrd euroa Ostot kunnan omaa palvelutuotantoa varten (esim. asiantuntijapalveluja ja tukipalveluja) Vuokrat 0,4 Mrd euroa Hankintojen kokonaisarvo on noussut yhteensä 16 %

8 Sosiaalihuollon palvelut Terveydenhuollon palvelut

9 Sosiaalihuollon palvelut Sosiaalihuollon yksityiset asiakaspalveluostot olivat vuonna 2009 yli 1,7 Mrd euroa (2007 n. 1,2 Mrd) (s. 35). Sosiaalihuollon markkinoiden potentiaalinen arvo Suomen kunnissa oli n. 7,1 Mrd euroa (s.41). Yritysten osuuden kasvu on ollut nopeaa; vuonna ,8 % ja nyt 14,5 % (s.36)

10 Rahamääräisesti yksityisten asiakaspalvelujen hankinnat olivat suurimmat palvelukoti- ja asumispalveluissa (774 Meuroa) sekä lasten ja nuorten laitospalveluissa (384 Meuroa s. 37) Sen sijaan vanhusten laitoshuollossa ja lasten päivähoidossa julkinen tuotanto on % tuotoksesta Helsinki, Espoo ja Vantaa ostavat %yksityisiä asiakaspalveluja asumisen sisältävissä sosiaalipalveluissa käyttökustannuksistaan (suurten kuntien ka. 37,8 %)

11 Havaintoja Yritysten osuus sosiaalipalvelujen tuotannossa kasvaa edelleen voimakkaasti kasvu on selkeästi nopeampaa kuin terveyspalveluissa Yrityksissä on myös kasvuyrityksiä Suurimmat hankinnat tehdään palvelukoti- ja asumispalveluissa sekä lasten ja nuorten laitospalveluissa. Näissä myös kasvu nopeinta. Avopalveluissa (esim. päivähoito, kotihoito) ostopalvelut vähäisempää.

12 Terveydenhuollon palvelut Vaikka yksityisen toiminnan osuus terveydenhuollossa on kasvanut 2000-luvun alusta lähtien (2-3 %), palvelutuotannon määrä on lisääntynyt eniten julkisella sektorilla Kuntien yksityiset asiakaspalveluostot terveydenhuoltoon olivat vuonna 2009 n. 370 (280 v. 2007) milj. euroa, joka on 4,2 % kuntien terveydenhuollon käyttökustannuksista (S.56)

13 Yksityiset terveydenhuollon asiakaspalvelujen ostot eri kunnissa vuonna 2009 Eniten ostaa (% th käyttökustannuksista, s.59): Lohja ja Kouvola 6,0 % Mikkeli 5,7 % Joensuu 5,4 % Turku 5,2 % Vähiten ostaa 5 kaupunkia joiden ostot 0,2-0,6 % Pääkaupunkiseutu Helsinki 2,7 % Espoo 1,4 % Vantaa 2,1 %

14 Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuoltoa oli ostoista 70 %, hammashuoltoa 16 % ja erikoissairaanhoitoa 14 % Eniten perusterveydenhuoltoa ostaa (% käyttökustannuksista) Kouvola 16 % Turku 14,8 % Lohja ja Mikkeli 12,4 % Pääkaupunkiseutu: Helsinki 5,1 % Espoo 3,2 % Vantaa 5,9 % Suurten kuntien ka. 5,6 %

15 Havaintoja Asiakaspalveluostot lisääntyneet noin 90 Meur vuosina (s.55) Työterveyshuollosta tuotetaan yksityisillä asemilla yli 50 % työntekijöiden työterveyspalveluista Ostopalvelut lisääntyneet enemmän perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa ja nopeimmin hammashuollossa

16 Kuntayhtymät ovat hidasteena ostopalvelujen lisääntymiseen erikoissairaanhoidossa (perusterveydenhuolto kuntien suorassa ohjauksessa) Vuokratyövoimankäyttö ei kirjaudu asiakaspalvelujen ostoihin Ostopalvelujen kehityspotentiaali on merkittävä vaikka kehitys on toistaiseksi ollut hidasta

17 Mikä on palvelualoite? Palvelualoitemenettelyssä kunta (tai muu hankintayksikkö) ilmoittaa altistavansa osan omasta palvelutuotannostaan kuntalaisten ja yritysten kehitysideoille ja lupaa järjestää varsinaisen tarjouskilpailun jos aloitteentekijä näyttäisi tekevän kunnan palvelut halvemmalla tai parempilaatuisina Menettely perustuu kunnan vapaaehtoisuuteen Palvelualoitemenettelyä on käytetty esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa

18 Miksi palvelualoitemenettelyä tarvitaan? Tällä hetkellä kunnilla (ja muilla hankintayksiköillä) on yksinoikeus arvioida omaa toimintaansa Palvelualoitemenettelyllä saadaan kuntalaisten ja yritysten ideat paremmista tai tehokkaammista palveluista hyödynnettyä Vasta pieni osa kuntien potentiaalisista palvelumarkkinoista on avattu kilpailulle Palvelualoitemenettelyllä nopeutetaan kunnan palvelutuotannon kehitystä ja tuottavuuden parantamista

19 Miksi tarvitaan Yritykset voivat saada uusia toimintatapoja nopeammin markkinatestiin Menettely lisää tarjoajien määrää ja kilpailua asiakkaista Palvelualoitteella voidaan synnyttää uutta palveluliiketoimintaa etenkin terveys-, sosiaali- ja koulutusmarkkinoille

20 Menettelyn toimivuus ja käyttöönotto Ruotsissa käytössä 34 kunnassa Aloitteita jätetty 210 kertaa, joista 1/3 johtanut kilpailutukseen Suomessa palvelualoite voitaisiin toteuttaa Ruotsin mallin mukaisena kunnan vapaaehtoisuuteen perustuen Suomessa voisi aloittaa muutaman kaupungin kokeiluna, jonka pohjalta laadittaisiin suomalaiset käytännesäännöt

21 Miten palvelualoite toimisi? Kunta määrittelee ne toimialueet joissa se haluaa uudistaa toimintatai tuotantotapojaan Kunta tiedottaa palvelualoitteiden tekemisestä kuntalaisille ja yrityksille Kunta vastaanottaa palvelualoitteen ja tarkistaa että se on riittävän selkeä Aloite menee viranhaltija/lautakuntavalmisteluun jossa tutkitaan aloitteen toteuttamiskelpoisuus ja sillä mahdollisesti saavutettavat hyödyt (parempi laatu, kustannustehokkuus jne.) Jos kunta hyväksyy palvelualoitteen toteutetaan normaali kilpailutusprosessi kiinnostuneiden tarjoajien kesken