Yleistä Maisema-mallista

Transkriptio

1 Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1

2 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten hallita kokonaisuutta? 2004 Palvelutuotannon analyysi Tilaaja-tuottaja-mallin kehittäminen Tilaus- ja resurssitaulukot Prosessien parantaminen Tiedä Vertaa - Ohjaa Syksy 2005 Kaikki liittyy toisiinsa: syntyi sanapari Raision malli Valtiovarainministeriö suositellut julkaisussaan Kuntien parhaat palvelukäytännöt Maisema-mallia Kevät 2009 Maisema-kuntia on yli 50 Kevät 2008 Kuntamaisema Oy perustetaan Syksy 2006 Kumppaniksi löytyy Sitra (Maisema-hankkeissa 21 kuntaa)

3 Maisema-mallin kulmakivet Toiminnan läpinäkyvyys ja jatkuva reagointi kysyntään Osaoptimoinnista kokonaisoptimointiin Tilaajan (järjestäjän) ja tuottajan roolien erottaminen (tilaaja tuottaja-malli ei pakollinen) Laadun ja kustannusten yhteys Prosessien virtaviivaistaminen Tiedä Vertaa - Ohjaa 3

4 Maisema-mallin eri osiot 1. Benchmarking (sosiaali- ja terveyspalveluissa vertailukuntia n 50) Tuoteperheittäin mukana oleviin kuntiin Analyysi, arvioidaan kunnan / kuntien organisaatio-, toimintatapa- ja palvelurakennemuutostarpeita 2. Resurssi- ja tilaustaulukoiden käyttöönotto kunnan ohjausjärjestelmäksi ja talousarvion pohjaksi sekä seurannan ja tilinpäätöksen työkaluksi Sosiaali- ja terveyspalvelut ja v 2009 sivistyspalvelut, v 2010 tekniset palvelut 1. Talousarvio-, seuranta ja tilinpäätöstyökalu 2. Seuranta/raportointiväline ja puuttumistyökalu: punaisella palaminen 3. Suunnittelupeli eli käytännön tehostamisen suunnittelu (muutoksen muuttaminen luvuiksi) 3. Palvelusopimusten työkalu ja kunnittainen kustannusten kohdennus (yhteistoimintaaluekuntayhtymämalli/isäntäkuntamalli) 4. Käyttöönoton jälkeen jatkuva benchmarking verrokkikuntiin Vähintään tilinpäätöksen valmistuttua Kunnan palvelurakenteissa tapahtuvan muutoksen seuranta Muutosjohtaminen Maisema-mallin benchmarkingosiosta kunta saa tiedon muutosta vaativista kohdista ja linjaukset muutoksen suunnasta Maisema-malli suosittaa muutosjohtamisessa käytettäväksi prosessityökalua ja osin työaikaseurantaa Itse muutosjohtaminen jää kunnalle, mutta Kuntamaisema Oy voi suosittaa muutosjohtamiseen ulkopuolisia Maisema- työkalun tuntevia asiantuntijoita 4

5 Maisema-malli: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuoteryhmäjako VASTAANOTTOPALVELUT (sis. laboratorio & kuvantaminen) AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT PERHEPALVELUT VARHAISKASVATUS SUUN TERVEYDENHUOLTO HOITO- JA HOIVAPALVELUT (sis. vanhustenpalvelu) VAMMAISPALVELUT AIKUISSOSIAALITYÖ ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTOUTUSPALVELUT HALLINTO TYÖTERVEYS Tuottajaorganisaatioiden ja tilausten tulee perustua Maisema-mallin mukaiseen tuoteryhmäjakoon, mutta moduuliajattelu sallii vapauden Kaikissa tuoteryhmissä on omat resurssi- ja tilaustaulukot Ei laki- eikä ikärajoja Tuotekokonaisuudet, joissa sisällä tosiinsa vahvasti liittyviä prosesseja Hallinnollinen organisaatio voidaan sopia paikallisesti, mutta tuoteryhmät tulee olla kokonaisuuksina 5

6 Sivistyspalvelut PERUSOPETUS LUKIO JA MUU TOISEN ASTEEN OPETUS TYÖVÄENOPISTO NUORISOTYÖ KIRJASTO LIIKUNTAPALVELUT MUSEO KULTTUURIPALVELUT MUSIIKKO-OPISTO TEATTERI HALLINTO Tekniset palvelut (tuotekokonaisuudet ja ohjausjärjestelmät käyttöön vuonna 2010) Maisemamalli tarjoaa jatkossa ohjausvälineen kaikille kunnan järjestämisvastuulla oleviin palveluihin Hallinnollinen jako ei ole merkitsevä vaan tuotekokonaisuudet 6

7 Tiedä Vertaa - Ohjaa Tuotteistus, mittarit ja Maisema-malli Tiedä Vertaa Ohjaa

8 Vertailu Maisema-mallin kustannusten kohdennuksen ja pelkän tuotteistuksen välillä Maisema-mallin resurssi- ja tilaustaulukoiden roolit: Tuotteistuksen ja kustannuslaskennan rooli: Yhdistetty toiminta ja kustannukset Mittareina myös määrä, laatu ja asiakkaan toimintakyky (osin) Suursuoritetasolla ja tuote/toimintayksikkö tasolla kustannusten kohdennus Ei kuitenkaan toimintolaskentaa Tuotekokonaisuuksien hallinta Kuntavertailu suurtuote- ja palvelurakennetasolla Löytää punaisella palavat kohdat suoritehinnassa ja palvelurakenteessa sekä huonosti toimivissa prosesseissa (erityisesti palveluohjaus) Johtamisen väline- toiminnan ohjaus tuottaja Päätöksenteon väline-tilaus, nopea reagointi kysyntään reaaliajassa ja tiedon ajantasaisuus. Talousarvio Toteutuman seuranta Tilinpäätös (nopea eli valmis kun tilinpäätös tehty) Realistista kattaa koko sosiaali- ja terveyspalvelut Tuote ja sen hinnoittelu Toimintolaskenta Kuntavertailu hintatasolla, ei palvelukokonaisuus tasolla Löytää punaisella palavat kohdat suoritehinnassa Raskas saada kattavaksi Hidas kun tehdään tilinpäätöksestä 8

9 Tilaaminen suoritteilla vai kokonaisuuksina Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvin fragmentoituneita ja sisältävät paljon hoitoketjuja ja prosesseja. Väärä tapa: Yksittäisillä suoritteilla tilaaminen ja seuranta johtaa helposti harhaan, yksittäinen halpa suorite voi vinouttaa prosessin tai ohjannan niin että lopputulos on kallis. Oikea tapa: Tilata ja seurata isompia kokonaisuuksia, jotka sisältävät suoritteita ja niistä koostuvia prosesseja ja lopputulosta - mitä lisäarvoa asiakkaalle ja kokonaisuudelle tulee. Maisema selvityksessä on tullut esiin useissa kunnissa, joissa on seurattu suoritekustannuksia ja tuotteita, että kokonaisuus onkin kallis: Esim. Raision sisätaudit suoritehinta kallis ja Jämsän sisätaudit suoritehinta halpa, kun tarkasteluun otettiin kokonaisuus sisätaudit, oli se Jämsälle erittäin kallis ja heijastui vielä hoito- ja hoivapalveluhinkin. Syynä palvelujen ylikäyttö ja vääristyneet prosessit. Toinen esimerkki: kunnan kotihoito kallis suoritteina ja kokonaisuutena, mutta kun mukaan otetaan RAVA eli toimintakyky ja katsotaan vaikutusta kokonaisuuteen, lopputulos on erinomainen, eli edullisesti hoidettu vanhustenhuollon kokonaisuus ja oikeat ohjautumisprosessit. Kolmas esimerkki: suoritehinnaltaan edullinen ja peittävyydeltään korkea palveluasuminen VAIKUTTAA HYVÄLTÄ, mutta miksi laitoshoitoa yli 9,7 %. Kun tarkastellaan palveluasumista heijastaen toimintakykyyn, todetaan että ohjantantaprosessi ei toimi. 9

10 Tiedä Vertaa - Ohjaa Tilaaja-tuottaja-mallit Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisemamalli suosittelee tilaaja-tuottaja-mallin käyttöönottoa, mutta malli on kunnan päätettävissä.

11 Erilaisia tilaaja-tuottajamalleja ROOLIT (muuttujana kuka valmistelee tilauksen ) Yhden kunnan sisäinen malli: Erillinen tilaajalautakunta tai lautakuntia ja tuottaja lautakunta/johtokunta ja kaikissa erillisiä tilaajavirkamiehiä (Tampere, Hämeenlinna, Raasepori) Valtuusto tilaa, lautakunta tuottaa, ei erillistä tilaajavirkamiehitystä (Kemi, Imatra suunnittelee) Isäntäkuntamalli TILAAJA? Järjestämisvastuu Yhteinen tilaaja elin ja tuottajalautakunta (Raisio, Järvipohjanmaa) Yhteinen tilaajalautakunta ja johtokunta Sopimisen työkalut: Tilaustaulukko Tuotekuvaus Laatumääritykset Palveluntarpeen arvio Kuntayhtymämalli jossa esim. kuntayhtymävaltuusto ja hallitus ovat tilaajia ja tuottajaa johtaa johtokunta (Kallio) Maisema-malli ei sido tiettyyn tilaaja-tuottaja ratkaisuun vaan antaa mahdollisuuden kunnan/yhteistoiminta-alueen päättää TUOTTAJA Tuottamisvastuu MITEN (muuttujana kuka vastaa palvelutarpeen arviosta/ palveluohjauksesta ) Palvelutarpeen arvion tarve on liukuva siinä kuka päättää eri palveluissa (vertaa teatteri ja vanhuspalvelut) Palvelutarpeenarvio voi sijoittua tilaaja tuottaja mallissa kahdella tavalla: Valmistalopakettimalli (Raisio, Kemi) Kunnallinen tuottaja alihankki ja kilpailuttaa Palveluohjaus/palvelutarpeen määritys tuottajalla sitoutettu maisema-mallilla kokonaisoptimointiin Hartiapankkimalli (Tampere, Hämeenlinna)? Tilaaja tilaa suoraan muiltakin kuin omalta kunnalliselta tuottajalta Palveluohjaus/palvelutarpeen arvio tilaajalla 11

12 Erilaisia tuottajaorganisaatioita Kunnan oma perinteinen tapa tuottaa Kunnan liikelaitos Kunnan omistama yhtiö Toisen kunnan tuottama palvelu Kuntayhtymä Yksityinen palvelujen tuottaja Kolmas sektori Malli sallii monituottajuuden, mutta haasteena on järjestämisvastuussa olevan riittävä osaaminen kilpailuttaa ja hallita kokonaisuutta (tehdä talopiirustukset) ja palveluohjausta. Sallittava asiakkaan mukaan tulo laadun sparraajana, asiakkaan oikeus valita (esim palveluseteli). 12