Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Transkriptio

1 Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:17

3 Tehtävä Selvittää, miten kuntarakennetyöryhmän esittämien selvitysalueiden mukaisesti muodostuvien kuntien pohjalta sotepalvelurakenne muodostuu Pääsääntöisesti järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla Huomioitava, että uusi kuntarakenne voi olla erilainen kuin nyt käsittelyssä oleva esitys Tuula Haatainen

4 Tehtävä Toukokuussa väliraportti Kolme mallia palvelurakenteeksi uusien peruskuntien pohjalta Loppuraportti vuoden 2012 lopussa Työ on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevan lain valmistelua (ns. järjestämislaki) Tuula Haatainen

5 Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaisuuden parempi toteutuminen» Elinikä» Sairastavuus» Koettu terveys» Toimintakyky» Terveyskäyttäytyminen» Palvelujen käyttö Palvelujen saatavuuden turvaaminen sosioekonomisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta Järjestämisvastuun ja rahoituksen selkiyttäminen 5

6 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v Kunnat ja kuntayhtymät Muu sosiaali- ja terv.toimi 9,2 %, 1,88 mrd. Hallinto 2,9 %, 0,60 mrd. Lasten päivähoito 12,9 % 2,65 mrd. Erikoissairaanhoito 29,8 %, 6,12 mrd. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 4,7 %, 0,96 mrd. Vanhusten laitospalvelut 4,8 %, 0,99 mrd. Kotipalvelu 3,7 %, 0,77 mrd. Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 1,9 %, 0,39 mrd. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 11,5 %, 2,37 mrd. Perusterveydenhuolto 18,6 %, 3,83 mrd. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 20,55 mrd. (=toimintamenot + käyttöomaisuuden poistot + vyörytyserät) 6 Lähde: Tilastokeskus

7 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2011 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320 Kunta järjestää palvelut itse 98 kuntaa, väestöstä 61 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 63, kuntia 222, väestöstä 39 % Kuntayhtymiä 35, kuntia 142 Isäntäkuntamallin yt-alueita 28, kuntia 80 Terveyskeskukset yhteensä 161 Kuntien 98 Kuntayhtymien 35 Isäntäkuntien 28 Terveyskeskukset Alle asukasta 85 Yli asukasta 76 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Isäntäkunta järjestää 7 Karttapohja: Tilastokeskus

8 8

9

10 Ikääntyneiden ikäryhmiin liittyvä väestöennuste yli 75- vuotiaita enemmän kuin nyt 2020 yli 75- vuotiaita enemmän kuin nyt Yli 65 v Yli 75 v Yli 85 v Yli 95 v Tietojen lähde: tilastokeskuksen väestöennuste (2009) 10

11 1600 Väestötekijöiden vaikutus terveyspalvelujen kysyntään ja kustannuksiin: Lisärahoituksen tarve verrattuna vuoteen Miljoonaa euroa Väestötekijöiden vaikutusta kuntatalouteen voidaan kuvata olettamalla palvelutason sekä palvelujen käyttäjien osuuden eri-ikäisessä väestössä pysyvän ennallaan. Kuntien menoihin vaikuttaa tällöin vain väestön määrän ja ikärakenteen muutos. Terveyspalvelut erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto 11

12 Väestötekijöiden vaikutus eräiden sosiaalipalvelujen kysyntään ja kustannuksiin: Lisärahoituksen tarve verrattuna vuoteen Miljoonaa euroa Väestötekijöiden vaikutusta kuntatalouteen voidaan kuvata olettamalla palvelutason sekä palve-lujen käyttäjien osuuden eri-ikäisessä väestössä pysyvän ennallaan. Kuntien menoihin vaikuttaa tällöin vain väestön määrän ja ikärakenteen muutos. Sosiaalipalvelut (alla olevat) lasten päivähoito vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen (arvio) 12

13 Mrd. 7,0 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksia 1) tehtävittäin , mrd. Kunnat ja kuntayhtymät 6,0 5,0 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lasten päivähoito Vanhustenhuolto ym. 2) 4,0 3,0 2,0 1,0 0, ) Käyttökustannukset = Toimintamenot + poistot + vyörytyserät 2) Vanhusten laitoshuolto + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut Lähde: Tilastokeskus Tuula Haatainen

14 Perusterveydenhuolto pl. hammash. Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä; Osuus käyttökustannuksista 1) 1997 ja 2010, % Tehtäväluokka: Sosiaali- ja terveystoimi yht. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito sekä muut lasten ja perheiden palv. Päihdehuolto Muut vanhusten ja vamm. palv. 2) Vammaisten laitospalvelut sekä vammaisten työllistämistoiminta Vanhusten laitospalvelut Perusterveydenhuollon hammash. Kotipalvelu Erikoissairaanhoito Lasten päivähoito 1) Käyttökustannukset = toimintamenot (ml. sisäiset erät) + poistot + vyörytyserät. 2) mm. vanhusten ja vammaisten päivähoito, päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit ja muut vanhusten ja vammaisten asumispalvelut, vanhusten ja vammaisten perhehoito, vammaisetuudet sekä omaishoidon tuki Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus %

15 Mrd. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksia 1) tehtävittäin , mrd. Kunnat ja kuntayhtymät 7,0 6,0 5,0 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lasten päivähoito Vanhustenhuolto ym. 2) 4,0 3,0 2,0 1,0 0, ) Käyttökustannukset = Toimintamenot + poistot + vyörytyserät 2) Vanhusten laitoshuolto + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus

16 Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä Julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa Palvelutarpeen selvittämisestä Yhdenvertaisesta saatavuudesta Tuotantotavasta päättämisestä Tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta Järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta Voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä 16

17 17

18 Työryhmän johtopäätöksiä Nykyisellä palvelurakenteella ei voida turvata yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja Rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä saumattomien palveluketjujen turvaamiseksi ja osaavan henkilöstön saamisen turvaamiseksi Kunta- ja palvelurakenne on uudistettava samanaikaisesti Rakenneuudistuksilla on vahvistettava kunnan peruspalvelujen toimintaedellytyksiä ja rahoitusta Sote-järjestämisvastuun on kytkeydyttävä muuhun kunnalliseen päätöksentekoon Päätöksentekorakenteen on oltava yksinkertainen Palvelujen tuottamisessa on otettava huomioon alueelliset erot Uudistus on toteutettava yhteistyössä kuntien kanssa Kielelliset oikeudet on turvattava 18

19 Johtopäätöksiä Jokainen työryhmän tuottamista kolmesta mallista edellyttää kuntarakenteen muutoksia Vahva kunta lähtökohtana, rinnalle sote-alueet» Hallintomallina vastuukunta tai kuntayhtymä Viisi ERVAA, joiden tehtävät riippuisivat perustason toimijoiden kantokyvystä ERVAsta oikeushenkilö 19

20 Hallituksen päätös: malli C Rahoitus- ja järjestämisvastuu kunnilla Kunnat tai sote-alueet vastaavat palvelujen laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa ERVOjen roolia selkiytetään jatkotyössä Kuntarakenteesta riippuu, montako sote-aluetta tarvitaan Jatkotyössä otettava huomioon alueelliset erot ja kuntauudistuksen aikataulu Päästävä riittävän suuriin kokonaisuuksiin Sote samalle järjestäjälle 20

21 21

22 Jatkotyö Tarvitaan konkretiaa ja käytännönläheistä tarkastelua Perustason vahvistaminen, toimivat palveluketjut ERVAn ja sote-alueen välinen työnjako Alueelliset erot otettava huomioon Työryhmän toimeksianto vuoden 2012 loppuun Linjauksia odotetaan kuntarakenteen lausuntokierrosta varten 22

23 Kuntaperusteinen koulutusjärjestelmä tuottaa laadukkaita palveluita koko maassa

24 Kaikille nuorille tutkinto toisen asteen koulutuksesta tilanne tällä hetkellä Sivistykselliset oikeudet säädetty perustuslaissa Perusopetuksen jälkeistä koulutusta ei ole säädetty minkään tahon vastuulle Kunnilla lakisääteinen rahoitusvastuu lukioista, ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammattikorkeakouluista Nuoria jää eri syistä vaille toisen asteen tutkintoa vaikka erityisesti ammatilliseen on panostettu 24

25 Kuntaperusteinen koulutusjärjestelmä esiopetuksesta toisen asteen loppuun Kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta kuntien tehtäväksi. Koulutus muodostaa jatkumon esiopetuksesta perusopetukseen ja sieltä lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Peruskoulunsa päättävälle nuorelle oikeus saada opiskelupaikka lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa Kunnat vastaisivat lasten ja nuorten esi- ja perusopetuksen lisäksi myös nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta Opetus-, terveys-, sosiaali-, nuoriso-, työvoimaviranomaisten yhteistyö Rahoitus kuten tähänkin asti kunta valtio-suhteessa 25

26 Valtio: - Lainsäädännölliset puitteet - Rahoituksen turvaaminen Kuntaperusteisuus lähtökohtana Vahva peruskunta ottaa vastuun eri palveluiden järjestämisestä. Yhteistyö samojen kuntien kanssa palveluiden järjestämisessä, jottei palvelurakenne pirstaloituisi Perusopetus Työelämä Aikuiskoulutus korkeakoulut Nuorten toisen asteen koulutus Lukiot ja ammatillinen peruskoulutus Esiopetus Varhaiskasvatus/ päivähoito Kuntalaisten palvelukokonaisuus Koulutuspalvelut Hyvinvoinnin tuki Nuoriso-, liikunta ja kulttuuripalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuntien elinkeinopalvelut 26