TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Johtoryhmä 29.11.2011 Kaupunginhallitus 2.12.2011 Kaupunginvaltuusto 14.12.2011 47
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 1 SISÄLLYS YLEISPERUSTELUT... 3 NIVALAN KAUPUNGIN STRATEGIA... 4 KÄYTTÖTALOUS 10 KAUPUNGINVALTUUSTO... 15 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 16 120 KAUPUNGINHALLITUS... 17 125 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio... 18 126 Jokilaaksojen pelastuslaitos... 20 127 Liikuntakeskus Oy:n avustukset... 20 KIINTEISTÖ OY KESTI... 22 NIVALAN KAUKOLÄMPÖ OY... 23 NIVALAN LIIKUNTAKESKUS OY... 24 KIINTEISTÖ OY NIVALAN VUOKRAKODIT... 25 NIVALAN TEOLLISUUSKYLÄ OY... 26 NIVALAN VESIHUOLTO OY... 27 130 KESKUSHALLINTO... 28 150 HENKILÖSTÖJAOS... 29 12 KAUPUNGINHALLITUS... 32 160 MAASEUTUTOIMI... 33 165 LOMAPALVELUT... 34 16 ALUEELLISET MAASEUTUPALVELUT... 35 400 HALLINTOPALVELUT... 36 410 PERUSKOULUT... 37 420 LUKIOPALVELUT... 38 440 MUU SIVISTYSTYÖ... 39 40 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 40 600 VIRANOMAISPALVELUT... 41
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 2 700 TEKNISET PALVELUT... 43 740 TILAPALVELUT... 44 770 RUOKA JA PUHDISTUSPALVELUT... 45 60 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 46 INVESTOINNIT INVESTOINNIT 2012 2015... 51 TULOSLASKELMA... 55 ULKOINEN TULOSLASKELMA... 56 RAHOITUS... 58 RAHOITUSLASKELMA... 59 LIITTEET... 60 KOKONAISMENOT JA TULOT... 61 RAHOITUSOSAN ERITTELYT... 62 YHTEISESTI JAETTAVAT MENOT JA POISTOT / TA 2012... 63 TALOUSARVIOASETELMA... 62
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 3 YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 hyvin. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi ja Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista hyvistä tunnelmista huonompaan suuntaan. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut esillä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkaantumisen nopea kasvu. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot vuodelle 2011 olivat keväällä toiveikkaat ja arviot liikkuivat 3-4 prosentissa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Syksyn 2011 ennusteissa on yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvu hidastuu 1,0-2,8 prosenttiin vuonna 2012 vuodesta 2011. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan 3,3 %. Kuluttajahintojen nousuvauhdin ennustetaan hidastuvan vuonna 2012 ja asettuvan 1,4-3,3 prosenttiin. Ennustelaitosten arvioissa on siis merkittäviä eroja kuten hajonta osoittaa. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Euroalueen talouskasvun heikkeneminen on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa kesän jälkeen. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Tämän jälkeen työllisyystilanne on heikentynyt ja työttömyysasteen ennakoidaan olevan 2011 n. 8 prosenttia. Vuonna 2012 työttömyyden arvioidaan hiukan parantuvan ja työttömyysasteen olevan 7,5 %. Valtiontalous on reilusti alijäämäinen ja kuntatalouden alijäämän arvioidaan olevan hiukan pienempi. Kasvunäkymiä varjostavat syksyllä 2011 erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainvälisen talouden näkymät. Pienenä avoimena taloutena Suomen kansantalous on hyvin altis ulkoisille häiriöille. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden tila koheni v. 2010 selvästi, kun kuntien verotulojen kasvu oli huomattavasti ennakoitua nopeampaa ja menojen kasvu pysyi suhteellisen maltillisena. Kuntasektorin rahoitusasema parani, mutta pysyi kuitenkin alijäämäisenä. Kuntien verotulojen voimakas kasvu perustui useisiin tekijöihin, erityisesti myönteiseen työllisyyskehitykseen, kuntien toteuttamiin kunnallisverotuksen ja kiinteistöverotuksen korotuksiin sekä tilapäiseen kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotukseen. Vuonna 2011 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 4,5 %, vielä keväällä 2011 peruspalveluohjelmassa kasvuksi ennakoitiin 6 %. Kuntien toimintamenojen arvioidaan kasvavan suhteellisen maltillisesti. Arvio perustuu siihen, että kunnat joutuvat hillitsemään menojensa kasvua taantuman jälkiä korjatakseen sekä varautumaan tulevaisuudessa hidastuvaan tulokehitykseen sekä yleiseen talouskehitykseen liittyviin epävarmuuksiin. Jos kuntien toimintamenot kasvavat maltillisesti eli n. 4 %, kuntien vuosikate paranee hieman vuonna 2011 ja kattaisi käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen hyvästä kehityksestä huolimatta kuntien lainakanta kuitenkin kasvaa kuten vuonna 2010, kun nettoinvestointien ennakoidaan pysyvän korkealla. Syksyllä 2011 julkaistussa peruspalveluohjelmassa kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2012 vajaalla prosentilla. Tämä on seurausta hallitusohjelman verolinjauksista ja veropohjien kasvun hidastumisesta talouskasvun heiketessä. Kuntien toimintamenojen kasvuksi arvioidaan 4 %. Kustannusten nousu jäänee 3 prosenttiin ja volyymin kasvua on noin prosentti. Kuntien vuosikatteen arvioidaan heikkenevän edellisestä vuodesta verotulojen heikon kehityksen vuoksi.
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 4 Peruspalveluohjelmassa 2012 2015 todetaan, että kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. NIVALAN KAUPUNGIN STRATEGIA Nivalan kaupungin strategia uusittiin v. 2011 aikana ja valtuusto hyväksyi 25.8.2011 33 strategian vuosille 2011 2015. Visio 2015 Nivalan kaupunki on kasvava, yhteistyökykyinen, teollistunut 11.300 asukkaan maaseutukaupunki, jossa yhä useampi haluaa asua, tehdä töitä, yrittää ja viihtyä. Kaupunkistrategialla edistetään kaupunkibrändin rakentumista Tavoitemielikuva tarkoittaa kuvausta niistä asioista, joilla kaupunki haluaa erottua kilpailijoistaan valitsemalleen kohderyhmälle relevantilla tavalla. Se kuvaa kaupungin tavoitetilan oman brändinsä sisällöksi. Kaupunkibrändi on kaikkien niiden mielikuvien ja tietojen summa, joita kaupunkilaisilla on jostain asiasta. Asia voi olla tuote, palvelu, kunta ihminen, puolue, tapahtuma, jne. Brändi on aina totta, vaikka se ei olisikaan kaupungin johdon tahtotilan mukainen. Kaupunkibrändin rakentaminen on kaupunkistrategiaan sisältyvää työtä, jota tehdään kaupunkikonsernin kaikissa osissa, jotta valitun kohderyhmän mielessä oleva kaupunkibrändi vastaisi mahdollisimman paljon kaupungin johdon valitsemaa tavoitemielikuvaa (2015).
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 5 Tilivelvolliset viranhaltijat KuntaL 365/95, 75 :n säännöksen mukaan tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tilivelvollisten määrittely on tarpeen muistutus- ja vastuuvapausmenettelyn vuoksi. Tilivelvolliseen voidaan kohdistaa muistutus ja myös vastuuvapauden myöntäminen kohdistuu tilivelvolliseen. Voimassa olevassa kuntalaissa tilivelvollisten piiriä on rajoitettu. Säännöksen mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsen sekä asianomaisten toimielimen tehtäväalueen johtava viranhaltija. Säännöksessä tarkoitettuja johtavia viranhaltijoita voi toimielimen tehtäväalueella olla useampia, jos selvää tehtäväkokonaisuutta johtava viranhaltija on suoraan toimielimen eikä toisen viranhaltijan alainen. Yleensä toimielimen tehtäväalueella on vain yksi säännöksessä tarkoitettu tilivelvollinen viranhaltija. Hyväksymällä talousarvion kaupunginvaltuusto määrää myös tilivelvollisiksi seuraavat: Kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäsenet. Tilivelvolliset viranhaltijat: Toimielin Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Henkilöstöjaos Maaseutulautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lupajaos Sivistyslautakunta Viranhaltija keskusvaalilautakunnan sihteeri kaupunginjohtaja hallintojohtaja kaupunginkamreeri hallintojohtaja maaseutujohtaja lomituspalvelujohtaja tekninen johtaja rakennustarkastaja sivistysjohtaja lukion rehtori Nivalan kaupungin talous Kaupunginjohtajan esitystä vuoden 2012 talousarvioksi ja vuosien 2013 2015 suunnitelmaksi on valmisteltu lautakunnissa. Talousarvion 2012 ja suunnitelmavuosien 2013 2015 tuloslaskelman vuosikatteet ja tulokset ovat positiivisia. Kaupunginjohtajan esitys vuosien 2012 talousarvioksi ja vuosien 2013 2015 taloussuunnitelmaksi täyttää kuntalain velvoittavan tasapainottamisvaatimuksen ja on neljän suunnitteluvuoden aikana ylijäämäinen. Nivalan kaupungin vuosikate v. 2012 on 1 672 565 positiivinen. Vuosikatteen tulisi kattaa korvausinvestoinnit. Korvausinvestointien tasona pidetään vuosittaisten poistojen määrää. Vuoden 2012 arvioidut poistot ovat 1 615 042, joten vuosikate riittää näiden poistojen kattamiseen ja tulos jää niukasti positiiviseksi.
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 6 Palkkojen korotusprosenttina on kaikille vuosille 2012 2015 käytetty 2 % / vuosi. Nivalan kaupungin osalta eläköityminen vaikuttaa seuraavalta: 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2012-2015 Keskushallinto 0 0 3 1 0 3 7 Sivistystoimi 2 2 2 2 3 5 12 Tekninen toimi 1 1 3 5 1 1 10 Yhteensä 3 3 8 8 4 9 29 Kumulat. 3 6 14 22 26 35
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 7 Talouden vakauttaminen erittäin keskeistä Nivalan kaupungin talouden perusongelma on edelleen menojen suuruus verrattuna tuloihin sekä lainamäärän kasvu. V. 2010 tilinpäätöksessä kaupungin lainakanta on 43,4 M ja asukasta kohden jaettuna lainakanta on 3 933. Tilikauden tulos v. 2010 tilinpäätöksessä on 707 548 negatiivinen ja alijäämäksi muodostui 705 915. Vuoden 2011 avaavassa taseessa edellisten vuosien ylijäämä pieneni 129 005 euroon kun v. 2010 alijäämä katettiin edellisten tilikausien ylijäämällä. Näin ollen tulevia vuosia varten taseessa ei juuri ole liikkumavaraa kattaa enää alijäämäisiä tilivuosia, vaan talous on saatettava kuntoon muilla tavoin. Lainakannan kasvu huipentuu tässä taloussuunnitelmassa vuonna 2012, kun lainakanta nousee 49,7 milj. euroon joka tekee 4 467 asukasta kohden. Lainamäärän nopean nousun aiheuttaa pakollinen iso investointi eli Niva-Kaijan koulun peruskorjaus ja keittiön remontti, jotka maksavat suunnitelmien mukaan n. 10 milj.euroa. Muutoin vuosittainen investointiohjelma on pyritty pitämään tiukasti enintään 2 milj. euron nettokustannus tasossa. Toimintamenojen kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2012 on 6,03 %, joka nousutasona on aivan liian korkea ja kestämätön Nivalan kaupungin taloudelle. Kuntien toimintamenojen kasvu tulisi yleisesti saada enintään 4 % nousun tasolle, jotta kuntien talous saataisiin tasapainoon, ja Nivalan kaupungin osalla toimintamenojen kasvu tulisi olla vielä tätäkin maltillisempi, jotta vuosikatteet saataisiin nousemaan sille tasolle että se mahdollistaisi velkamäärän lyhentämisen. Kuntalakiin 1.8.2006 hyväksytyssä muutoksessa on tiukennettu talouden tasapainottamista siten, että kunnan on laadittava tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Lisäksi kunnalla on velvollisuus laatia yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi taloussuunnitelmassa. Valtuusto päättää toimenpide ohjelman kestosta ja hallituksen tulee toimintakertomuksessa antaa selvitys tasapainotuksen toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Vuosien 2012 2015 talous on tasapainossa lain vaatimalla tavalla, joten uutta erillistä toimenpideohjelmaa ei siten tarvitse laatia. Nivalan kaupungin talouden vakauttamisen kannalta on keskeistä menopohjan sopeutus tuloja vastaavaksi. Näin menot eivät voi ylittää käytettävissä olevia tuloja eikä alijäämää synny. Toisaalta menojen pohjana on kunnilla suurin osa tuotettavista palveluista lakisääteisiä ja niihin vaikuttaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää merkittävää ja jatkuvaa toiminnan tehostamista kaikilla toimialueilla. Yhtenä isoimmista ja keskeisimmistä haasteista on Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolla, jotta perusturvan ja erikoissairaanhoidon kustannusten vuosittainen kasvu pysyy maltillisena. Kaupungin on lisäksi edelleen tiukennettava investointilinjaansa ja katkaistava velkaantumiskierteensä. Talouden vakauttaminen edellyttää myös kaikkia mahdollisia uusien tulojen etsimistä tuleville vuosille.
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 8 Kunnallisverotulot on laskettu Kuntaliiton ennustekehikon pohjalta, ja verotulojen kohdalla onkin näkyvissä kasvua v. 2011 arvioituun kertymään nähden 2 %, eli tuloarvio kunnallisveron kohdalla vuodelle 2012 on 25 540 000. Kunnallisveroprosenttina on käytetty 21,00 % eli valtuusto hyväksyi v. 2012 veroprosenttien korotuksia sekä kunnallisveroon että kiinteistöveroon. Kunnallisverot suunnitelmavuosille 2013 2015 on laskettu 2 %:n vuosittaisella nousulla. Yhteisöveron tuotoksi on v. 2012 arvioitu 1 069 000, mikä on 116 000 pienempi kuin v. 2011 tuloarvio. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyy v. 2011, ja tämä vähentää kuntien verotuloja. Yhteisöveron korotettua jako-osuutta jatketaan kuitenkin puolet pienempänä eli 5 prosenttiyksiköllä vuosina 2012-2013, joka lisää jonkin verran kuntien verotuloja lakisääteiseen tasoon verrattuna. Nivalan kaupungilla yhteisöverotulojen suhteellinen osuus rahoituksesta on kuitenkin aika pieni, joten yhteisöverotulojen vaihtelulla ei Nivalan kaupungilla ole niin suurta taloudellista merkitystä kuin sellaisilla kunnilla, joissa yhteisöverotulojen määrä on vuosittain huomattavasti suurempi. Kiinteistöverotuloja on arvioitu v. 2012 tulevaksi 1 793 000, joka on 263 000 isompi kuin v. 2011 tuloarvio. Kiinteistöveroprosenttien nosto valtuuston päätöksellä vuodelle 2012 kattaa tästä noususta 254 000. Verotulojen, valtionosuuksien sekä rahoitustuottojen ja kulujen kehityksestä on erillinen liite talousarviokirjan loppuosassa. Valtionosuudet vuodelle 2012 on laskettu valtiovarainministeriön ennakkolaskelmien perusteella. Valtionosuuksien muutos tuli voimaan v. 2010 alusta, ja kaikki kunnille tulevat valtionosuudet muutamia pienempiä osioita lukuun ottamatta siirtyivät valtiovarainministeriön päätettäväksi ja kunnille tulevat valtionosuudet yhdistettiin ns. yhden putken malliin. Valtionosuuksien maksatus kunnille tulee tämän uudistuksen jälkeen yhdellä maksatuksella kuukausittain tasasummina. Valtionosuuksia on vuoden 2012 talousarvioon budjetoitu 30 700 000. Muutos vuonna 2011 saatuun valtionosuuteen on noin 1,3 milj. enemmän. Suunnitelmavuosille 2013 ja 2015 on arvioitu valtionosuuksien vuosittaiseksi kasvuksi 2 %. Verotulotasausta Nivala on saanut v. 2005 / 6,8 M, v. 2006 / 7,5 M, v. 2007 / 7,9 M, v. 2008 / 8,1 M, v. 2009 / 9,0 M, v. 2010 / 8,8 M ja v. 2011 / 9,8 M. Talousarviovuodelle 2012 verotulotasaus on valtiovarainministeriön ennakkotietojen perusteella 9,5 M. Tasaus muodostuu vertaamalla Nivalan asukaspohjaista keskimääräistä verokertymää valtakunnan vastaavaan lukuun. Talousarvio sisältää kaupungin toiminnan ulkoiset ja sisäiset menot ja tulot. Sisäinen meno/tulo perustuu kahden osapuolen väliseen sopimukseen meno-/tuloperusteista ja olennaista on hallintokunnan mahdollisuus vaikuttaa ko. meno-/tuloerään. Talousarvion seurannassa sisäiset erät ovat mukana. Hallintokuntien sisäisissä veloituksissa ei saa olla sisäistä katetta, vaan sisäisen laskutuksen on perustuttava todelliseen ulkoiseen menoon.
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 9 Nivalan kaupungin väestö- ja työpaikkakehitys Nivalan asukasmäärä oli v. 1955 vielä 12 613 asukasta. Tämän jälkeen väestö on vähentynyt vuoteen 1977 saakka, jolloin se oli 10 021 henkilöä. Vuoden 2009 lopussa asukasmäärä oli 11 022 henkilöä ja 31.10.2010 11 023 henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuosina 2010-2020 väestö lisääntyy 25 henkilöllä. Suurin vähennys 635 henkilöä olisi työikäisten ikäluokassa eli 20 64 -vuotiaissa. Suurin lisäys 456 olisi eläkeläisten ikäluokassa 65 74 -vuotiaissa. Väestön ikärakenne ja ennuste vuoteen 2030 Ikä 2010 2015 2020 2025 2030 1-6 1 218 1 229 1 215 1 185 1 164 7-16 1 654 1 679 1 735 1 749 1 727 17-19 484 472 480 498 505 20-64 5 741 5 407 5 106 4 953 4 909 65-74 930 1185 1 386 1276 1118 75-84 662 669 734 971 1152 85-282 329 340 377 437 YHTEENSÄ 10 971 10 970 10 996 11 009 11 012 Lähde: Tilastokeskus Alueella työssäkäyvät (työpaikat) toimialoittain 1990 2009 1990 1995 2000 2005 2009 Alkutuotanto 30 % 26 % 21 % 18 % 18 % Jalostus 25 % 24 % 28 % 26 % 27 % Palvelut 42 % 48 % 48 % 54 % 54 % Tuntematon 2 % 2 % 3 % 2 % 1 % Lähde: Tilastokeskus
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 10 Työttömyysasteen kehitys 1990 2010 (31.12.) 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 6,3 % 18,7 % 20,2 % 18,9 % 16,3 % 11,4 % 12,9 % 12,1 % 9,3 % 10,9 % 9,9 % Lähde: ELY-keskus Työttömyysaste oli Nivalassa v. 2010/2011 vaiheessa 9,9 % ja nyt 31.10.2011 7,9 %. A. TALOUSARVIOASETELMA JA SITOVUUSTASO Kaupungin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Käyttötalousosassa kaupunginvaltuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa tavoitteet toimie- kaupunginvaltuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot limittäin. Investointiosassa toimielimittäin. Tuloslaskelmaosassa kaupunginvaltuusto hyväksyy - määrärahoihin verrattavat erät: Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut - tuloarvioihin verrattavat erät: Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot - tilikauden tuloksen käsittelyerät; poistoeron muutokset, vapaaehtoisten varausten muutokset, sekä rahastojen muutokset (eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä). Kaupunginvaltuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä tai talousarviomuutoksena tilivuoden aikana. - suunnitelman mukaiset poistot eivät ole määrärahoja vaan ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kun- nan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Poistot lasketaan kaupunginvaltuuston erikseen hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Rahoitusosassa kaupunginvaltuusto hyväksyy - määrärahoihin verrattavat erät: Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys - tuloarvioihin verrattavat erät: Antolainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys - vaikutuksen maksuvalmiuteen Talousarvioasetelma ja sen rakenne on liitteenä talousarvion lopussa. Talousarvioiden katteet osoittavat kaupungin taloudellisesta tuloksesta seuraavaa: T oimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla Vuosikate on kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos ja ilmoittaa riittääkö kaupungin tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttökäyttöomaisuuden poistot. ilikauden tulos T on tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin varauksia tai vapaata omaa pääomaa
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 11 B. LAINANOTTOVALTUUDET Kaupunginhallituksella on oikeus: Ottaa valtuuston hyväksymä rahoitusosaan merkitty lainamäärä /kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja. Kaupunginhallituksella on oikeus delegoida talousarvioon hyväksytyn pitkäaikaisen lainan nostamisvaltuudet kaupunginjohtajalle ja/tai kaupunginkamreerille. Päätös voi koskea: lainan ennenaikaista takaisinmaksamista, laina-ajan pidentämistä sekä lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa. Tehdä koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta enintään talousarviossa olevan lainakannan verran. Tilapäislainan (alle 1 vuosi) myöntämistä 5,0 miljoonaan euroon saakka. Kaupunginhallitukselle annetaan valtuudet myöntää rekisteröidyille yleishyödyllisille yhteisöille lyhytaikaista lainaa. Laina voidaan myöntää olemassa olevan rahoituspäätöksen perusteella enintään vuodeksi kerrallaan EU-rahoitteisten tai niihin verrattavien hankkeiden maksuvalmiuden turvaamiseksi. Hankkeen vuosikustannusarvion tulee olla yli 15 000. Lainasta peritään nostohetken mukainen Euribor 6kk (tod/360) korko. Vakuudeksi edellytetään yhdistyksen yleisen kokouksen päätös kassalainan ottamisesta kaupungilta ja velkakirjaan hallituksen virallinen allekirjoitus. Hankkeen jatkuessa laina voidaan uudistaa tarvittaessa kaupunginhallituksen päätöksellä. Laina on maksettava takaisin kokonaisuudessaan heti, kun hanke on päättynyt ja hankesuunnitelman mukaiset maksatukset on saatu. Kaupunginjohtajalla on oikeus: Ottaa tilapäislainoja/kassalainoja, joita saa olla kulloinkin enintään 30 miljoonaa euroa. Antaa tilapäislainoja/kassalainoja Nivalan kaupungin tytäryhtiöille, joita saa olla kulloinkin enintään 5 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtajalla on oikeus delegoida tilapäislainan/kassalainan nostamis-/myöntämisvaltuudet kaupunginkamreerille ja/tai hallintojohtajalle. C. TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. Laskujen hyväksyminen Ennen hankintapäätöksen tekemistä hankintapäätöksen tekijän on varmistettava se, että käytettävissä olevat määrärahat riittävät hankintakustannusten kattamiseen. Yrittäjiltä ostettavien palveluiden kohdalla on myös hankintapäätöstä tehtäessä tarkistettava onko yrittäjä YTJ-rekisterissä (Verohallinnon Yritysja yhteisötietojärjestelmä, josta on selvitettävä yrittäjän ennakkoperintärekisteriin kuuluminen) sekä tarkistettava kuuluuko yrittäjä YEL:n piiriin (Yrittäjäeläkevakuutus, eli yrittäjä maksaa omaa eläketurvaa). Näillä tarkistuksilla varmennetaan että kaupungille ei myöhemmin lankea yrittäjän itsensä maksettavaksi kuuluvia eläke- ja sosiaalikustannuksia. Mikäli yrittäjä ei esim. itse maksa yrittäjäeläkettä, voidaan se periä kaupungilta jopa kymmenen vuoden sisällä laskun maksatuksesta jälkikäteen. Jokaista tehtäväaluetta ja/tai yksikköä varten toimielimet määrittelevät vuosittain laskujen hyväksyjät, jollei hyväksyjää ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. Jokaiselle hyväksyjälle tulee nimetä varahenkilö. Hyväksyjän tulee olla tehtäväalueen tai yksikön toiminnasta vastuullinen henkilö. Sähköisen ostolaskujen käsittelyjärjestelmän reititykseen on nimettävä edellä mainittu hyväksyjä. Laskujen hyväksyjäpäätöksistä tulee ilmoittaa välittömästi kaupunginhallitukselle ja taloustoimistoon. Vuoden aikana tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava kaupunginhallitukselle ja taloustoimistoon välittömästi. Laskun käsittely Ostolaskujen käsittelyssä kaupunki siirtyi v. 2011 alusta alkaen sähköiseen ostolaskujen kierrätys- ja arkistointijärjestelmään. Ostolaskut on ohjattava menemään suoraan Rätingin tilitoimistoon, joka tuottaa
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 12 tämän laskujen kierrätyspalvelun kaupungille. Tilitoimistoon tulleet laskut ja niiden liitteet skannataan, sekä verkkolaskut vastaanotetaan ja kaikki laskut reititetään tilitoimistolla ennalta laaditun reitityskartan mukaisesti kaupungin organisaatioon. Kaupungin puolella laskut tulevat sähköisesti ensin laskun tarkastajalle, joka tarkastaa että laskussa veloitettu tavara tai palvelu on vastaanotettu ja että lasku on oikein ja vastaa saatua tavaraa tai palvelua. Laskun tarkastuksen tehnyt henkilö voi myös tiliöidä laskun tai vaihtoehtoisesti lähettää laskun hyväksyjälle, joka tiliöi ja/tai pelkästään hyväksyy laskun. Hyväksyjän vastuulla on tarkistaa, että lasku on muodollisesti ja asiallisesti oikea, tavara, työsuoritus tai muu palvelus on merkitty tarkastetuksi, laskussa on oikea tiliöinti, ja että menon suorittamiseksi on käytettävissä määrärahaa. Laskun tarkastajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö, ja koskaan ei hyväksyjä saa hyväksyä omia puhelin-, matka-, majoitus- koulutuslaskuja vaan ne on esimiehen hyväksyttävä. 2. Määrärahojen käyttö Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio vuodelle 2012 on hallintokuntien toiminnan lähtökohta, johon eri toimielinten toiminta tulee mitoittaa ja sitä noudattaa. Eräiden määrärahojen kohdalla kaupunginhallitus/lautakunta tekee erillispäätökset toteuttamisesta. Kohteista on maininta talousarvion perusteluissa. Valtionosuutta saavien hankkeiden rakentamista ei saa aloittaa ennen myönteistä valtionosuuspäätöstä. Vuoden 2012 talousarviossa kaupungin myöntämistä yhteisöavustuksista merkittävimmät on kohdennettu ja mahdollisesti mainittu kunkin tehtäväalueen perustelutekstissä. 3. Talousarvion seuranta Talousarvion seuranta tapahtuu kirjanpidosta saatavien raporttien perusteella. Hallintokuntien tulee saattaa hyväksytystä talousarviosta tarkistettu käyttösuunnitelma täytäntöönpano-ohjeineen sekä vähintään neljä kertaa vuodessa (kolmen kuukauden välein) taloudellinen toteutuminen toimielimen tiedoksi. Toimielimien hyväksymät käyttösuunnitelmat on toimitettava tammikuun loppuun mennessä kaupunginhallitukselle tiedoksi. Toimialajohtajat raportoivat kaupunginvaltuustolle talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kesäkuun lopun mukaisena. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat raportoivat yhtiöidensä kesäkuun lopun tilanteesta samassa kokouksessa kuin toimialajohtajat. Vuoden 2012 talousarvioon sisältyy yksi tehtäväalue 770 ruoka- ja puhdistuspalvelut, jonka määrärahasitovuus on nettomääräinen. Ko. tehtäväalue hakee kaupunginhallitukselta/kaupunginvaltuustolta talousarviomuutosta vain, mikäli valtuuston hyväksymä nettomääräraha ei ole riittävä hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. Hallintokunnat eivät saa aloittaa mitään tehtävää ellei valtuusto ole hyväksynyt sille menomäärärahaa, ja hallintokuntien on seurattava talousarvion toteutumista tarkasti ja mikäli on todennäköistä joko menojen ylittyminen tai tulojen alittuminen, asia on saatettava talousarviovuoden aikana esimiesten / lautakunnan / kaupunginhallituksen / kaupunginvaltuuston tietoon ennen kulujen ylittymistä tai tuottojen alittumista ja kartoitettava kattamismahdollisuus. Talousarvion toteutumista seurataan sekä sisäisten että ulkoisten menojen osalta, joten hallintokuntien on kirjattava kuukausittain sisäiset menot ja tulot kirjanpitoon. Kirjaukset on huolehdittava menojen ja tulojen osalta. Mikäli kirjauksia ei tehdä kuukausittain, talousarvion toteutuminen antaa virheellisen kuvan. Toimielinten tulee kiinnittää huomiota tehokkaaseen saatavien perintään. VIRKOJEN JA TOIMIEN TÄYTTÄMINEN Ennen virkojen tai toimien perustamista tai täyttämistä tulee saada kaupunginhallituksen lupa ko. asialle. Sijaisia käytetään vuosilomien sekä virka- ja toimivapaiden aikana vain niissä tehtävissä, joissa toiminnan luonne ja kiireellisyys sitä ehdottomasti vaatii. Sijaisuudet toteutetaan kustannussyistä ensisijaisesti sisäisesti. Tilapäisen henkilön palkkaaminen on viimeisin vaihtoehto. Ylitöitä voi tehdä vain, jos se toiminnan luonteen vuoksi on kiireellistä ja välttämätöntä.
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 13 Kaupungin työntekijät voivat sopia esimiehensä kanssa lomarahan vaihtamisesta pidettäväksi vapaana edellytyksellä, ettei se aiheuta sijaisen palkkaamista tai muita lisäkustannuksia. NIVALAN KAUPUNGINHALLITUS Kari Valtanen kaupunginjohtaja
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 14 KÄYTTÖTALOUS
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 15 10 KAUPUNGINVALTUUSTO Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.8.2011 ( 33) Nivalan kaupunkistrategian. Kaupunginvaltuuston keskeinen asia vuodelle 2012 ja suunnitelmavuosille 2013 2015 on siten Nivalan kaupungin strategian toteuttaminen. Nivalan kaupungin strategiassa visioksi on määritetty, että Nivalan kaupunki on kasvava, yhteistyökykyinen, teollistunut 11 300 asukkaan maaseutukaupunki, jossa yhä useampi haluaa asua, tehdä töitä, yrittää ja viihtyä. Vision saavuttamisen reunaehdoiksi on strategian laadintaprosessissa määritetty seuraavat tekijät veroprosentti on kilpailukykyinen lähiseutukuntien alueella kiinteistövero on kohtuullinen velkamäärä pysyy strategiakaudella nykytasolla investointihankkeiden rahoitukseen mahdollisimman paljon EU ja kansallista rahoitusta kaupungin strategiakauden investoinnit yhteensä noin 21 miljoonaa euroa, josta kaupungin budjetista 17 miljoonaa euroa sekä EU- ja kansallinen rahoitus 4 miljoonaa euroa. kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhtiöiden investoinnit ovat yhteensä noin 20 miljoonaa euroa, josta tytäryhtiön budjetista 16 miljoonaa euroa ja kansallista rahoitusta 4 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa (22.6.2011) todetaan, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Kuntauudistukseen liittyy valmistelussa oleva rakennelaki, jonka tulisi olla voimassa vuoden 2013 alusta. Nivalan kaupunki joutuu huomioimaan toiminnassaan ja päätöksenteossa hallitusohjelmassa mainitun kuntauudistuksen. Strategian toteuttaminen Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain 13 :n mukaisesti kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto päättää mm. omien tavoitteiden lisäksi koko kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista (Kuntalain muutos 519/2007). Edellä mainittu korostaa valtuuston asemaa kuntakonsernin strategisten tavoitteiden asettajana. Toiminnalliset tavoitteet Ylimpänä kaupungin toimielimenä Nivalan kaupunginvaltuusto vaikuttaa kaupunkikonsernin kehittymiseen, mutta myös myötävaikuttaa päätöksenteollaan koko kaupungin kehittymiseen. Kaupunginvaltuusto ohjaa tulevilla päätöksillään Nivalan kaupungin kehitystä avointa poliittista valtuustoryhmien välistä yhteistyötä noudattaen. Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 10 Kaupunginvaltuusto Selite TP (edv) Ta kuluva TA 2012 muutos % TS 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT 40 469 43 919 43 320-1,4 % 43 320 43 320 43 320 NETTO 40 469 43 919 43 320-1,4 % 43 320 43 320 43 320
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 16 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta on valtuuston vaalikaudeksi asettama riippumaton toimielin, jonka tärkein valvonnan kohde on valtuuston päätösten toimeenpanosta vastaava kaupunginhallitus sekä sen alaiset tilivelvolliset viranhaltijat. Tarkastuslautakunnalle kuntalaissa määrätyt tehtävät ovat hallinnon ja talouden tarkastus, valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen tarkastus, sekä mahdollisesti kunnan taseissa olevan kattamattoman alijäämän tasapainotuksen toteutumisen ja toimenpideohjelman riittävyyden arviointi. Lautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja esittelee tilintarkastuskertomuksen valtuustolle. Valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuulemalla vastaavia viranhaltijoita sekä tutustumalla vuosittain joihinkin keskeisiin toimintoihin. Johonkin talousarviovuonna toteutettavaan merkittävään investointiin tutustutaan myös paikanpäällä. Talousarviovuonna tehtyjen havaintojen pohjalta lautakunta laatii arviointikertomuksen joka annetaan valtuustolle tilinpäätöskokouksessa. Lautakunnan tehtävänä on arvioida tavoitteiden toteutumisen lisäksi kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä edesauttaa tuloksellisuuden ja tehokkuuden mittavuutta ja vertailtavuuden kehittämistä. Valtuustokaudelle 2009-2012 valittu lautakunta kokoontuu vuoden 2012 aikana tarpeen mukaisesti. Tilintarkastuspäiviä vuonna 2012 käytetään tarvittava määrä. Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 11 Tarkastuslautakunta Selite TP (edv) Ta kuluva TA 2012 muutos % TS 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT 13 360 20 879 21 044 0,8 % 21 074 21 108 21 142 NETTO 13 360 20 879 21 044 0,8 % 21 074 21 108 21 142
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 17 120 KAUPUNGINHALLITUS Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jolle johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kaupunginhallitus toimielimen alaisuuteen kuuluu kuusi tehtäväaluetta, joita ovat kaupunginhallitus, peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikuntakeskus Oy:n avustukset, keskushallinto, henkilöstöjaos. Aiemmista vuosista poiketen maaseutulautakunta sekä lomituspalvelut kuuluvat vuoden 2012 alusta alueelliset maaseutupalvelut (16) alaisuuteen. Kuten kaupunginvaltuuston, niin myös kaupunginhallituksen keskeinen asia vuodelle 2012 ja suunnitelmavuosille 2013 2015 on Nivalan uuden kaupunkistrategian toteuttaminen. Hallitusohjelmassa määritetyllä kuntauudistuksella ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on vaikutuksia kuntien toimintaan. Strategian toteuttaminen Vuoden 2011 aikana on hyväksytty Nivalan kaupunkistrategia. Toimielimen alaisuuteen kuuluvat tehtäväalueet tukevat toiminnallaan Nivalan kaupungin strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteuttamista. Toiminnalliset tavoitteet Kaupunkistrategian toteuttaminen. Tiedottamisen kehittäminen (Meijän kaupunki lehden julkaiseminen kaksi kertaa vuodessa). Aktiivinen edunvalvonta kuntauudistuksessa. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmä jatkaa aktiivista toimintaa. Kaupunginhallituksen tehtäväalueen alaisuudessa ovat mm. seuraavat määrärahat: Kaupunginhallitus (1200) 190 000 (toimintatuotot) 220 657 (toimintakulut) Muu yleishallinto yht. (1201) 151 100 (toimintakulut) - markkinointi 25 000 - Suomen Kuntaliiton ja Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenmaksut 120 000 - muut jäsenmaksut 6 100 Nivala historiakirjan myynti (1202) 2 000 (toimintatuotot) Varautuminen (1204) 1 000 (toimintakulut) Sote-neuvottelukunta (1205) 6 000 (toimintakulut) Vanhus- ja vammaisneuvosto (1206) 2 000 (toimintakulut) Kunnan tuki tuettuun maksulliseen lomitukseen (1207) 30 000 (toimintakulut) Työttömien terveystarkastukset (1208) 7 000 (toimintakulut) Paikalliset tapahtumat (1209) 22 500 (toimintakulut) Kerttu Saalasti Säätiön kotikunnan osuus (1210) 41 500 (toimintakulut) Seutukunnalliset (1211) 155 400 (toimintakulut) Leader (1212) 28 000 (toimintakulut) Maatalouden kehittämisraha (1214) 10 000 (toimintakulut) Terveyden edistämistyö (1218) 3 750 (toimintakulut) Veteraanit (1219) 36 600 (toimintakulut) Veteraaniavustajatoiminta hanke Veteraanikuntoutus 21 600 15 000 KOKO ohjelma (Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma, 7 770 (toimintakulut) http://www.tem.fi/koko) (1220) Osaamiskeskusohjelma Raahe-Tornio-Nivala (meriklusteri) (1221) Muut kuntaosuudet elinkeinoelämää kehittäviin hankkeisiin (1222) -Oulun Eteläisen Instituutti kehittämisrahoitus -ECIS ( 20 000 ), rak.ins.koulutus (12 200 ) 27 500 (toimintakulut 60 000 (toimintakulut) 30 000 (toimintakulut) 32 200 (toimintakulut) Kerttu Saalasti Säätiön säädepääomaan osoitettava määräraha (1223) 7 754 (toimintakulut) (2012 kukin vuosi 0,70 /as.) Kaupunki myy edelleen Nivalan Teollisuuskylä Oy:lle toimitusjohtajapalvelua 20 000 euron edestä vuodessa.
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 18 Nivalan kaupunginhallitus on asettanut Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen työryhmän. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa kuntastrategiaa ja pitää näkyä kaikkien hallintokuntien ja tytäryhtiöiden toimintasuunnitelmissa. Työryhmä tekee yhteistyötä Sote-neuvottelukunnan kanssa. Hyte-työryhmä on tehnyt Nivalan kaupungille Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman, jonka painopistealueita vuosille 2011-2012 ovat kaupunkilaisten terveyttä edistävään asenteeseen vaikuttaminen, kaupunkilaisten liikkumiseen kannustaminen ja työttömien terveyden ylläpitämisen tukeminen. Toimikausille toiminnassa on myös tärkeitä painopistealueita kuten mm. vanhemmuuden tukeminen ja päihteiden käytön vähentämisen tukeminen. Varataan talousarviovuodelle 2012 pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukseen 7 000 euroa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii myös sosiaali- ja terveystoimen neuvottelukunta sekä vanhus- ja vammaisneuvosto. Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 120 Kaupunginhallitus Selite TP (edv) Ta kuluva TA 2012 muutos% TS 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATULOT -623 933-192 800-192 000-0,4 % -172 000-172 000-172 000 TOIMINTAMENOT 818 981 808 258 820 731 1,5 % 805 755 772 889 775 339 NETTO 195 048 615 458 628 731 2,2 % 633 755 600 889 603 339 125 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan, Alavieskan, Sievin ja Ylivieskan perustaman Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimialaan kuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä ympäristöterveydenhuolto. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on yhdessä omistajakuntien ja asiantuntijoiden kanssa arvioinut vuoden 2009 alusta Kalliossa käytössä ollutta sisäistä tilaaja-tuottaja-mallia. Arvioinnin pohjalta päädyttiin siihen, että tilaaja-tuottaja-toimintavasta luovutaan vuoden 2012 alusta ja siirrytään sopimusohjauskäytäntöön. Vuoden 2012 alussa voimaan tulevilla perussopimuksella, hallintosäännöllä ja muulla ohjeistuksella määritellään kuntayhtymän toimintamalli, toimielimet ja toimintaorganisaatio. Uusi toimintamalli on aikaisempaa selkeämpi ja vahvistaa sekä yhtymähallituksen strategista asemaa että toimivan johdon vastuuta kehittämisessä ja toiminnan johtamisessa. Kuntien omistajaohjausta vahvistetaan sopimustyöryhmätyöllä. Sopimustyöryhmän työllä varmistetaan omistajakuntien tahdon välittyminen jo asioiden valmisteluvaiheessa. Kallion vuoden 2012 talousarvion nettomenot ovat 112 milj.. Kasvu vuoden 2010 tilinpäätökseen on 7,2 % ja kuluvan vuoden hyväksyttyyn talousarvioon 5,2 % sekä määrärahamuutosehdotuksella korotettuun vuoden 2011 talousarvioon 1,5 %. Toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteet pohjautuvat Kallion kokonaisstrategiaan ja valmisteilla olevaan palvelustrategiaan 2012 2015. Palveluiden lähtökohtana on vaikuttavuus, taloudellisuus ja saatavuus. Nivalan kaupungin rahoitusvastuu vuodelle 2012 arvioidun tilauksen mukaisesti on 38,5 milj. euroa, mikä on 1,1 % enemmän kuin määrärahamuutosehdotuksella korotettuun v. 2011 talousarvioon. Kasvu v. 2010 tilinpäätökseen verrattuna on 5,1 %. Valtakunnan tasolla Suomessa on meneillään useita sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännön uudistamishankkeita. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetus astui kokonaisuudessaan voimaan v. 2011 alussa. Asetuksen keskeisinä tavoitteina on turvata lapsille ja nuorille yhtenäiset ennaltaehkäisevän terveydenhuollonpalvelut sekä ehkäistä syrjäytymistä muun muassa varhaisen tuen tehostamisella. 1.5.2011 voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki korostaa asetuksen velvoitteiden lisäksi perusterveydenhuollon toimintaedellytysten vahvistamista. Se edellyttää kuntia osoittamaan riittävästi voimavaroja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja terveydenhuollon palveluihin. Valmisteilla olevan vanhuspalvelulain linjaukset noudattelevat terveydenhuoltolain henkeä. Ikäihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia
NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 19 parannetaan kotona asumisen aidolla mahdollistamisella sekä suunnitellulla, pitkäjänteisellä palveluohjauksella ja ennaltaehkäisevillä terveyspalveluilla. Edellä mainittuihin lakimuutoksiin ja niiden sisältövaatimuksiin vastaa myös Peruspalvelukuntayhtymä Kallio omassa talousarviossaan, jonka strategisiksi painopistealueiksi on määritelty: - Terveys- ja hyvinvointipalveluissa ennaltaehkäisyn painottaminen yhteistyössä peruskuntien kanssa - Kotihoidon kehittäminen - Vastaanottopalveluiden kehittäminen - Kuntayhtymän tilakustannusten neuvottelu lähemmäksi aiheuttamisperiaatteen mukaista kustannusta. Nivalan kaupunginhallitus on asettanut Sosiaali- ja terveystoimen neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on käsitellä ja valmistella Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimialaan liittyviä asioita Nivalan kaupungin näkökulmasta. Neuvottelukunnan tehtävä- ja vastuualueeseen kuuluvat: - Lasten ja perheiden palvelut - Ikäihmisten palvelu sekä hoito- ja hoivapalvelut - Vammais- ja eritysryhmien palvelut - Terveys- ja sosiaalihoitopalvelut - Ympäristöterveyspalvelut Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata em. palvelujen tason ja saatavuuden kehittymistä Nivalassa hankkimalla palautetta palvelujen käyttäjiltä, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viran- ja toimenhaltijoilta sekä kuntayhtymälle tukipalveluja tuottavilta tahoilta. SoTe-neuvottelukunta kokoaa palautteen tulosalueittain ja tekee Peruspalvelukuntayhtymä Kallion omistajaohjaukseen liittyviä palvelutuotantoesityksiä. Neuvottelukunnan muistiot toimitetaan tiedoksi Nivalan kaupunginhallitukselle ja Kallion yhtymähallitukselle. Neuvottelukunta kokoontuu mahdollisuuksien mukaan ennen Kallion yhtymähallituksen kokouksia, jotta se voi antaa omistajakunnan evästyksen käsiteltäviin asioihin. Strategian toteuttaminen Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on perustettu vahvan omistajaohjauksen ja toimivan yhteisjohtajuuden kuntayhtymäksi. Omistajakunnan näkökulmasta keskeistä on toiminnan arviointi terveys- ja hyvinvointivaikutusten näkökulmasta, talouden seuranta ja kokonaisuuden jatkuva kehittäminen. Nivalan kaupungin strategian mukaiset omistajaohjauksen linjaukset tulee ottaa huomioon Kallion strategian uudistamisen yhteydessä. Toiminnalliset tavoitteet SoTe-neuvottelukunnan toiminnan tehostaminen. Sopimustyöryhmän, yhtymähallituksen sekä yhtymäkokouksen Nivalan kokousedustajien evästäminen asioiden valmisteluvaiheessa. Kaupungin, Ppky Kallion, Nivalan Liikuntakeskus Oy:n, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen terveystietotuvan/ terveyskioskin perustamiseksi. Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 125 Ppky Kallio Selite TP (edv) Ta kuluva TA 2012 muutos% TS 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT 36 645 095 36 593 043 38 529 411 5,3 % 39 300 000 40 086 000 40 887 720 NETTO 36 645 095 36 593 043 38 529 411 5,3 % 39 300 000 40 086 000 40 887 720