Varhainen avoin yhteistoiminta



Samankaltaiset tiedostot
Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille

ASUKASLÄHTÖISTEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN ASUMISPALVELUISSA

Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma lastensuojelun näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Prosessit etyön kehittämisessä

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston seminaari

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

Monitoimijaisella yhteiskehittelyllä kohti asiakaslähtöistä toimintatapaa kokemuksia Sabir-hankkeesta

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta Palautekyselyn tuloksia.

Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kohti dialogista johtamista

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere

Asteen verran paremmin

Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66

Kuntien sote-menot ,6 miljardia

Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä

Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Asiakkaiden osallisuus mitä. Asta Niskala ja Annikki Paajanen Oulu

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke Merja Marjamäki

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Varhainen tuki järjestön näkökulma perhekeskusmallin kehittämiseen. Milla Kalliomaa

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/ liikelaitoskuntayhtymä

ONKO TILAA? ONKO TILAUSTA? Hanasaaren kulttuurikeskus Espoo

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät

Päiväkodin toiminta johtajan arvioimana

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

JOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LASTENSUOJELUN PRAKSIS

RATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Peruskoulujen tasa-arvo hanke

Elinvoimaa lähiöihin. Kehittyvä Pansio-Perno. Minna Sartes, toimialajohtaja vapaa-aikatoimiala. Pekka Sundman, johtaja konsernihallinto 17.3.

LAPIN KIRJASTOPÄIVÄT Työelämän muutos: Massatyöläisestä läpinäkyväksi yksilöksi

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJA UUDISTETAAN

Navigointia - perusopetus. Antti Ikonen Rehtori Vpj SURE FIRE

Arjen turvaa nyt ja tulevaisuudessa Enemmän yhdessä tekemistä - Enemmän yhteisillä resursseilla

Selvitys työelämää ja työhyvinvointia kehittävien palveluiden tarjonnasta

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani

Mittauksesta. Kouvolan kaupungin 360 mittaukset ja henkilökohtaiset purkucoachaukset Yhteenvetoraportti ja vertailut toimialoittain

Kuopion kaupungin poikkihallinnollinen toimivuus

Sähköinen hyvinvointikertomus PERTUNMAAN KUNTA HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2012 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2013

VARVEKA Varhaisvuosien erityiskasvatuksenhanke KOKO LÄÄNIN HANKE

Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen

Miten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä?

Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, Turku SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

INVESTOINNIT EHKÄISEVIIN PALVELUIHIN NÄKYVÄT LASTENSUOJELUSSA

1. Lähtökohdat seurantatutkimukselle

Pk-yritys hyvä työnantaja 2009

Rakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen

Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää Antti Väisänen Terveys- ja

Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

Terveyskeskuksen innovaatiorahastosta rahoitettujen hankkeiden loppuraportti

Sosiaalialan osaaminen Lapissa Sociopolis -hanke

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE:

Miten toteutan arjen kuntoutusta? KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL

ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Monimuotoisuus Lapin sairaanhoitopiirissä

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VASU2017 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen

HANKETAPAAMINEN. Suomussalmi KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179

Kaija Blom suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kaija Blom

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Lausuntopyyntö STM 2015

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

Mihin huomio kiinnittyy s, e kasvaa ja vahvistuu

Varhaiskasvatuspalveluiden asiakaskysely 2014

Voiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa. Mainio Vire Oy Laura Saarinen

MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ

Kansainvälinen toiminta toista astetta yhdistämässä

Esiopetuksen arvot. Arvokysely tammikuu 2015

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Learning cafen yhteenveto. Helsinki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Malminkartanon kehittämishetki Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen

Toimialan ja yritysten uudistuminen

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

FORSSAN OHJAAMO. Satakunnan toimijoiden vierailu Jukka Lidman Projektipäällikkö Ohjaamo Forssa

Eskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa

Huhtasuon päiväkodin tarina. Saija Riihinen

AHOT-prosessien johtaminen Pedaforum 2013

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

Satakunnan taidetoimikunta -asiantuntija ja vaikuttaja. Päivi Setälä Satakunnan taidetoimikunta

Transkriptio:

Varhainen avoin yhteistoiminta Tuloksia Henkilöstökyselyt 2006 ja 2010 Rovaniemen kaupunki ja Nurmijärven kunta 26.9.2011

Varhaisen puuttumisen hanke Suomessa Valtakunnallinen 2001-2004 varhaisen puuttumisen hanke Jatkuu edelleen Varpuverkoston toimintana Mukana useita ministeriöitä ja valtakunnallisia järjestöjä Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste 2008-2011 painottaa koko kunnan tasolla tapahtuvaa toimintaa, ei ainoastaan yhden sektorin tai toimialan sisällä tapahtuvaa prosessia: (Toimenpidesuunnitelma, kohta 6) Nostetaan varhaisen puuttumisen ote osaksi koko kunnan päätöksentekoa. Kehitetään erilaisia avoimen osallistumisen muotoja, joilla vanhemmat, lapset ja nuoret sekä asiakkaat ja läheiset tulevat aiempaa varhemmin mukaan varhaisen puuttumisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Levitetään tietoa varhaisen puuttumisen malleista kuntien käyttöön. Levitetään niitä hyviä malleja, joissa varhaisen puuttumisen työote on nostettu koko kunnan päätöksenteon tasolle. Jatketaan varhaisen puuttumisen vaikuttavuuteen kohdistuvaa tutkimusta ja tuetaan kuntia luomaan ja ottamaan käytäntöön vaikuttavuuden jatkuvan arvioinnin menetelmiä. Tuetaan järjestöjen ja kuntien yhteistyötä siten, että syntyy uusia varhaisen puuttumisen malleja. Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan Ennaltaehkäisevää toimintaa hyvinvoinnin edistämiseksi Toimintaa huolten huojentamiseksi varhaisessa vaiheessa, kun on vielä paljon toimintamahdollisuuksia Toimintaa varhain, avoimesti, yhdessä Osallisuuden ja kuulluksi tulemisen lisääminen kaikkien toimijoiden kesken 26.9.2011 2

Rovaniemen ja Nurmijärven varhaisen avoimen yhteistyön toimintamalli Nurmijärvellä ja Rovaniemellä on panostettu lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvien huolien huojentamiseen ja varhaiseen puuttumiseen erityisesti viimeisen seitsemän vuoden aikana Tavoitteena Demokraattisen palvelukulttuurin kehittäminen ja mahdollisimman varhainen yhteistyö niin asiakkaiden, läheisten kuin viranomaisten kesken. Verkostomaisten ja dialogisten työtapojen/yhteistyökäytäntöjen kehitteleminen Luoda mahdollisimman monipuolinen ja moninäkökulmainen toimintatapa ja seuranta Toimintamallin/käytäntöjen vakiinnuttaminen arjen työhön Toimet Otettu käyttöön ylisektorinen toimintamalli molemmissa kunnissa Toimintaa ohjaamaan perustettu ylisektorinen ohjaus/seurantaryhmä Luotu toiminnalle koordinaatio rakenne: valittu vakituiset koordinaattorit Thl:n koulutuksessa koulutettu kuntiin puheeksioton kouluttajia Huolen puheeksiottamisen kouluttajia 6-10/kunta Huolen puheeksiottamisen koulutuksia säännöllisesti työntekijöille Thl:n koulutuksessa koulutettu kuntiin Verkostokonsultteja Työntekijöitä eri sektoreilta Rovaniemi 36, Nurmijärvi 15 Luotu yhteistyössä Thl:n kanssa kuntiin jatkuvan arvioinnin ja seurannan malli Järjestetty useita hyvien käytäntöjen ja eettisten periaatteiden keskusteluja työyhteisöissä Rovaniemi Nurmijärvi 26.9.2011 3

Webropol kyselyt v.2006 ja 2010 Tehtiin seurantakyselyt koko lasten ja nuorten palveluiden henkilöstölle ja vastaajamäärät olivat: 2006 N = 916( Rn=382, Nj=449) 2010 N = 362(Rn=177,Nj=185) Kyselyjen tavoitteena oli toiminnan kehittymisen sekä työtapojen juurtumisen tutkiminen. Tuloksia esitellään seuraavalla rakenteella siten että alussa on tiivistetyt yhteenvedot tutkituista teemoista ja liitteenä on aineistoa täsmällisesti kuvaavat diat I. TYÖSKENTELYTAPOJEN TOIMIVUUS Kyselyissä kartoitettiin yhteistyön, toimintamallin sekä työtapojen toimivuutta ja kehittymistä II. JUURTUMINEN Uusien työtapojen vakiintumisena ja juurtumisena voidaan pitää vaihetta, jolloin työntekijät ja työyhteisöt Tuntevat ne Luottavat niihin Varaavat näille riittävästi aikaa Niille on riittävä kriittinen massa Niille on rakenteiden ja organisaation tuki III. OSALLISUUDEN JA KUULLUKSITULEMISEN KEHITTYMINEN Tavoitteena on ollut toiminta varhain, avoimesti ja yhdessä Osallisuuden ja kuulluksi tulemisen lisääminen kaikkien toimijoiden kesken 26.9.2011 4

I.. TYÖSKENTELYTAPOJEN TOIMIVUUS Tavoitteena on ollut mm: Varhaisen avoimen yhteistoiminnan työtavan/mallin toimivuuden kehittäminen Verkostomaisten ja dialogisten työtapojen/yhteistyökäytäntöjen kehitteleminen: toimintamallin selkeys, huolen puheeksiottaminen, yhteistyöpalaverit Työskentelytapojen hyvä toimivuus sekä asiakkaiden että työntekijöiden tukena Liite: diat 19-26 26.9.2011 5

Yleisarvio/tulkinta toimivuuden kehityksestä Varhaisen avoimen yhteistoiminnan toimintatavan/mallin katsotaan edistävän yhteistyötä merkittävästi (erittäin paljon/paljon =59,6 ja kohtalaisesti =31,5) Tässä on tapahtunut selkeää kehitystä Toimintatapaa/mallia pidettiin erittäin hyödyllisenä erityisesti asiakkaille (erittäin paljon/paljon =80,8) ja lähes samantasoisesti omalle työlle, työyhteisöille sekä moniammatilliselle yhteistyölle Arvio hyödyllisyydestä on säilynyt ennallaan Huolen puheeksioton työtapaa pidettiin varsin hyödyllisenä: Erityisesti asiakkaille (erittäin paljon/paljon =80,5) ja lähes samantasoisesti omalle työlle, työyhteisöille sekä moniammatilliselle yhteistyölle Myös tässä on tapahtunut kehitystä Ainakin osin tähän liittyen katsotaan valmiuksien tarttua pulmatilanteisiin varhain ja avoimesti lisääntyneen todella paljon (erittäin paljon/paljon =48,3 ja kohtalaisesti =44,5) 26.9.2011 6

Yleisarvio/tulkinta toimivuuden kehityksestä(jatkuu) Käytettyjä ja kehiteltyjä verkostotyön menetelmiä pidettiin todella hyödyllisinä Hyödyllisimpänä asiakkaille (erittäin paljon/paljon =57,6 ja kohtalaisesti =30,5) ja lähes samantasoiseksi koettiin hyöty omalle työlle, pulmien ratkeamiselle ja yhteistyölle Myös tässä on selkeää kehitystä, joka arvioidaan vielä siten, että verkostokonsulttien vetämien palaverien käyttö ja toimivuus on kehittynyt (erittäin paljon/paljon =32,8 ja kohtalaisesti =41,6) Työskentelytapojen omalle perustyölle koituvan tuen katsotaan lisääntyneen selkeästi (erittäin paljon/paljon =33,2 ja kohtalaisesti = 40,2) Asiakkaille koituva tuki on kasvanut vielä merkittävämmin (erittäin paljon/paljon =46,2 ja kohtalaisesti =42,8) Kunnissa hyödyt ja toimivuus koetaan varsin samalla tavoin Yleisarvio: Työskentelytapojen käyttö, toimivuus ja hyödyllisyys ovat hyvällä tasolla ja kehittyvät jatkuvasti 26.9.2011 7

II. Juurtuminen Uusien työtapojen vakiintumisena ja juurtumisena voidaan pitää vaihetta, jolloin työntekijät ja työyhteisöt Tuntevat ne (liite: diat 28-31) Luottavat niihin (liite: diat 33-36) Varaavat näille riittävästi aikaa (liite: diat 38-41) Niille on riittävä kriittinen massa (liite: diat 43-47) Niille on rakenteiden ja organisaation tuki (liite: diat 49-50) 26.9.2011 8

Yleisarvio/tulkinta tunnettavuuden kehityksestä Toimintamalli tunnetaan varsin hyvin (erittäin hyvin/hyvin = 55,4ja kohtalaisesti =30,1) Puheeksiottamisen työtapa tunnetaan erittäin hyvin (erittäin hyvin/hyvin = 69,6 ja kohtalaisesti =21,5) Ennakointidialogit tunnetaan hieman heikommin (erittäin hyvin/hyvin = 40,2, kohtalaisesti= 26 ja huonosti/erittäin huonosti =33,8) Tunnettavuus on kehittynyt toimintamallin kohdalla, kehittynyt selvästi ennakointidialogien kohdalla ja kehittynyt erittäin selvästi puheeksioton kohdalla. Kaikkiaan työkäytäntöjen tuntemus on parantunut todella paljon (erittäin paljon/paljon = 50,5 ja kohtalaisesti =39,6). Kunnittain tunnettavuus ja sen kehitys on samankaltaista, mutta pieniä eroavaisuuksia on (mm. ennakointidialogien tuntemuksen erittäin selvä kehitys Rovaniemellä) Yleisarvio: Työkäytäntöjen ja menetelmien tuntemus on hyvää ja se on edelleen parantunut varsin paljon 26.9.2011 9

Yhteenveto/tulkinta luottamuksen kehityksestä Luottamusta kuvataan sillä kuinka hyvin toimintatavat ohjaavat toimintaa: Varhaisen avoimen yhteistoiminnan työtavan katsotaan ohjaavan toimintaa merkittävästi (erittäin paljon/paljon =49,3, kohtalaisesti =35,4) Tässä on tapahtunut selkeää kehitystä Huolen puheeksiottamisen menetelmää käytetään /sovelletaan paljon (erittäin paljon /paljon =54,9 ja kohtalaisesti =30,8) käyttö on lisääntynyt selvästi Ennakointidialogeja on tilannut lähes viidennes (17,7) työntekijöistä tilaaminen on lisääntynyt merkittävästi molemmissa kunnissa ja erityisesti Rovaniemellä Kaikkiaan luottamus toimintatapojen hyödyllisyyteen on lisääntynyt selkeästi (erittäin paljon/paljon =41,3 ja kohtalaisesti =46,2) Yleisarvio: Toimintatapoja käytetään ja niihin luotetaan varsin hyvin 26.9.2011 10

Yleisarvio/tulkinta ajan käytön mahdollisuuden kehityksestä Kaikkiaan työssä toimitaan varhaisen avoimen yhteistyön toimintatavan mukaan varsin paljon (erittäin paljon/paljon =48,6 ja kohtalaisesti =41) toimintatavan mukaan toimiminen lisääntynyt Huolen puheeksiottamisen menetelmää käytetään oman työn kannalta paljon (erittäin paljon / paljon =39,7 ja kohtalaisesti =47,7) Käyttö on lisääntynyt ja erityisesti Nurmijärvellä Ennakointidialogeja käytetään oman työn kannalta vähänlaisesti (erittäin paljon /paljon =7,5, kohtalaisesti =38 ja melko vähän /vähän =54,4) Käyttö on kuitenkin lisääntynyt ja erityisesti Rovaniemellä Mahdollisuus ajankäyttöön näihin toimintatapoihin on lisääntynyt vain kohtalaisesti (erittäin paljon /paljon =18,6, kohtalaisesti =40,1 ja vähän /ei lainkaan =41,3) Yleisarvio: Mahdollisuudet ajan käyttöön näihin toimintatapoihin on lisääntynyt vähän tai enintään kohtalaisesti ja ajankäytön mahdollisuuden lisääntyminen arvioitiin selkeästi heikommaksi verrattuna muihin kehittymisen alueisiin 26.9.2011 11

Yleisarvio/tulkinta kriittisen massan kasvusta Kriittistä massaa arvioidaan tässä eri toimintoihin osallistuneiden määrällä ja vastaajien yleisarviolla toimintatapoihin osallistuneiden määrän kehityksestä: Huolen puheeksiottamisen kouluttaminen on ollut erittäin laajaa ja toteutunut jatkuvana melko kattavasti eri toimintasektoreilla Ennakointidialogeja on toteutettu runsaasti erilaisiin monitoimijaisiin tilanteisiin ja niiden käyttö on kasvanut selvästi Verkostokonsulttien vetämiin dialogeihin on osallistunut reilu neljännes vastaajista. Eniten on osallistuttu asiakasdialogeihin (34,7) Osallistuneiden määrä on kasvanut ja erityisesti Rovaniemellä. Kaikkiaan toimintatapoihin osallistuneiden määrän arvioidaan kasvaneen varsin paljon (erittäin paljon / paljon =46,5 ja kohtalaisesti =39,7) Yleisarvio: Kriittisen massan kasvu on selkeää 26.9.2011 12

Yleisarvio/tulkinta johtamisen ja organisaation tuen kehityksestä Varhaisen avoimen yhteistyön johtaminen on kehittynyt varsin selvästi (erittäin paljon/paljon =42,8 ja kohtalaisesti =43) Koordinaatio on kehittynyt erittäin selvästi (erittäin paljon/paljon =48,5 ja kohtalaisesti =39) Kuntakohtaisia eroja tässä ei ole Yleisarvio: Toiminnan johtamisen ja koordinaation katsotaan kehittyneen todella hyvin 26.9.2011 13

Yhteenveto: Juurtuminen Työkäytäntöjen ja menetelmien tuntemus on hyvää ja se on edelleen parantunut paljon Toimintatapoja käytetään ja niihin luotetaan varsin hyvin Mahdollisuudet ajan käyttöön näihin toimintatapoihin on lisääntynyt vähän tai enintään kohtalaisesti ja ajankäytön mahdollisuuden lisääntyminen arvioitiin selkeästi heikommaksi verrattuna muihin kehittymisen alueisiin Kriittisen massan kasvu on selkeää Toiminnan johtamisen ja koordinaation katsotaan kehittyneen todella hyvin Kaikki mitatut juurtumisen elementit ovat niin hyvällä tasolla, että se mahdollistaa toiminnan juurtumisen ja edelleen kehittymisen. Selkeimmin edistymistä tarvitaan ajan käytön mahdollisuuksissa. 26.9.2011 14

III. OSALLISUUS JA KUULLUKSI TULEMINEN Pyrkimyksenä on siis ollut kehittää erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa kaikkien toimintaa varhaisemman, avoimemman ja jäsentyneemmän yhteistoiminnan suuntaan Varhaisen puuttumisen käsitteen alla aloitettu kehittämistoiminta on muotoutunut varhaisen avoimen yhteistoiminnan kehittämiseksi ja päätavoitteena on: Osallisuuden ja kuulluksi tulemisen lisääminen kaikkien toimijoiden kesken Liite: diat 52-54 26.9.2011 15

Yleisarvio/tulkinta osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kehityksestä Kaikkien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on lisääntynyt todella paljon (erittäin paljon/paljon =45,7 ja kohtalaisesti =41) Kunnat eivät eroa tässä toisistaan Kaikkien osallisuus ja kuulluksi tulemisen koettiin lisääntyneen selvästi niin asiakkailla, itsellä, työyhteisössä kuin moniammatillisessa yhteistyössäkin Eniten näistä sen katsottiin lisääntyneen asiakkailla (erittäin paljon/paljon=48,8 ja kohtalaisesti =43,2) ja työyhteisöissä (erittäin paljon/paljon=47,8 ja kohtalaisesti =42,3) Toimialoittain asia koettiin jonkin verran eritavalla Sosiaalitoimessa työskentelevät kokivat lähes 80:sti osallisuuden ja kuulluksi tulemisen lisääntyneen erittäin paljon/paljon terveystoimessa vastaajista hieman alle 35 koki sen lisääntyneen erittäin paljon/paljon Kuitenkin kaikilla toimialoilla 80 vastaajista koki osallisuuden ja kuulluksi tulemisen lisääntyneen vähintäänkin kohtalaisesti Yleisarvio: Kaikkien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on lisääntynyt todella paljon. Sama kehitys on näkyvissä niin molemmissa kunnissa, toiminnan eri osapuolilla kuin eri toimialoillakin 26.9.2011 16

YHTEENVETO I, II ja III Vaikka kyselyn vastaajien määrä on kohtalaisen suuri (2006 N= 916 ja 2010 N=362) on aineisto edustavuuden kannalta sen verran pieni ja todennäköisesti vino (aktiivisimmat ja myönteisimmät yliedustettuna), että tuloksia voi pitää vain selvästi suuntaa antavina. Aineiston perusteella voidaan sanoa että: Varhaisen avoimen yhteistyön mallit ja työskentelytavat toimivat hyvin Nurmijärvellä ja Rovaniemellä Ne ovat juurtuneet varsin hyvin kuntien työntekijöiden toimintaan ja organisaatioiden rakenteisiin Ne edistävät merkittävästi osallisuutta ja kuulluksi tulemista molemmissa kunnissa kaikilla sektoreilla 26.9.2011 17

Liite: diat 19-26 TYÖSKENTELYTAPOJEN TOIMIVUUS 26.9.2011 18

Kuinka paljon Varhaisen avoimen yhteistoiminnan toimintatapa edistää mielestäsi yhteistyötä? 2006 N=848 2010 N=356 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00-10,00 erittäin hyvin/paljon hyvin/paljon kohtalaisesti huonosti/vähän erittäin huonosti/vähän 2006 edistää yht.työtä 8,50 45 33,70 8,70 4,00 2010 edistää yht.työtä 13,50 46,10 31,50 6,20 2,80 26.9.2011 19

Onko Varhaisen puuttumisen mallista/toimintatavasta mielestäsi hyötyä?(2006) Onko Varhaisen avoimen yhteistoiminnan työtavasta mielestäsi hyötyä?(2010) 2006 2010 100 100 N=847 80 N=356 80 60 60 40 40 20 20 0 perheelle omalle työlle työyhteis öni työlle moniam matillisell e yhteistyöl le vähän 0,60 1,50 1,10 0,90 melko vähän 1,80 2,90 2,60 2,40 kohtalaisesti 15,30 19,10 23,60 25,70 paljon 51,50 48,40 48,10 48,20 erittäin paljon 30,80 28,10 24,60 22,80 0 perheelle omalle työlle työyhteis öni työlle moniam matillisell e yhteistyöl le vähän 0,80 1,10 0,90 1,10 melko vähän 1,70 4,50 4,30 4,60 kohtalaisesti 16,60 21,90 26,40 24,00 paljon 50,40 47,20 48,60 49,70 erittäin paljon 30,40 25,30 19,90 20,60 26.9.2011 20

Onko Huolen puheeksiottamisen menetelmästä mielestäsi hyötyä? N=837 100 2006 2010 N=355 100 80 80 60 60 40 40 20 20 0 perheelle omalle työlle työyhteis öni työlle moniam matillisell e yhteistyöl le vähän 0,50 1,30 1,00 0,70 melko vähän 2,50 2,60 3,10 3,00 kohtalaisesti 15,60 16,50 20,00 25,80 paljon 48,60 49,20 49,50 47,80 erittäin paljon 32,90 30,40 26,30 22,60 0 perheelle omalle työlle työyhteis öni työlle moniam matillisell e yhteistyöl le vähän 0,80 1,70 1,40 1,10 melko vähän 1,70 3,40 4,00 4,00 kohtalaisesti 13,90 15,80 20,20 23,00 paljon 46,70 45,40 46,90 46,90 erittäin paljon 36,80 33,80 27,60 25,00 26.9.2011 21

Arvioi ovatko valmiudet tarttua pulmatilanteisiin varhain ja avoimesti lisääntyneet viime vuosina (v. 2006-2010) kokemuksesi mukaan kunnassasi? 60,00 50,00 2010 N=348 RN 2010 N=171 NJ 2010 N=177 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan 2010 4,90 43,40 44,50 6 1,10 RN 2010 3,50 39,80 48 6,40 2,30 NJ 2010 6,20 46,90 41,20 5,60 0,00 26.9.2011 22

Onko tulevaisuuden muistelu palaverista oli mielestäsi hyötyä? 100 2006 2010 100 N= 359 80 N=212 80 60 60 40 40 20 20 0 perheel le omalle työlle asioide n etenem iselle pulmati lanteen ratkea miselle eri tahojen yhteisty ölle vähän 7,40 7,40 7,20 7,80 7,30 melko vähän 9,10 11,10 10,60 10,90 10,20 kohtalaisesti 36,30 38,70 37,20 40,50 40,20 paljon 31,70 30,50 31,20 27,60 30,30 erittäin paljon 15,60 12,30 13,80 13,20 12,00 0 perheel le omalle työlle asioide n etenem iselle pulmati lanteen ratkea miselle eri tahojen yhteisty ölle vähän 5,70 7,10 7,10 6,60 5,70 melko vähän 6,20 8,50 10,40 12,30 10,00 kohtalaisesti 30,50 34,90 35,80 33,00 38,10 paljon 40,00 35,40 34,00 38,20 33,30 erittäin paljon 17,60 14,20 12,70 9,90 12,90 26.9.2011 23

Arvioi onko verkostokonsulttien vetämien erilaisten dialogisten verkostopalaverien käyttö ja toimivuus kehittynyt viime vuosina (v. 2006-2010) kokemuksesi mukaan kunnassasi? 50,00 40,00 N=308 RN N=161 NJ N=147 30,00 20,00 10,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti melko vähän vähän 2010 3,90 28,90 41,60 18,80 6,80 RN 2010 6,20 33,50 38,50 13,70 8,10 NJ 2010 1,40 23,80 44,90 24,50 5,40 26.9.2011 24

Onko omalle perustyölle koituva tuki on lisääntynyt? 50,00 45,00 N=328 RN N=159 NJ N=169 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan 2010 6,10 27,10 40,20 21,30 5,20 RN 2010 5,00 23,30 44,00 20,10 7,50 NJ 2010 7,10 30,80 36,70 22,50 3,00 26.9.2011 25

Onko asiakkaille koituva tuki on lisääntynyt? 50,00 45,00 N=327 RN N=157 NJ N=170 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan 2010 5,20 41,00 42,80 9,50 1,50 RN 2010 3,80 36,90 46,50 9,60 3,20 NJ 2010 6,50 44,70 39,40 9,40 0,00 26.9.2011 26

Liite: diat 28-31 JUURTUMINEN: TUNNETTAVUUS 26.9.2011 27

TYÖSKENTELYTAPOJEN TUNNETTAVUUS Kuinka hyvin tunnet Nurmijärvellä/Rovaniemellä toteutettavan Varhaisen avoimen yhteistoiminnan toimintamallin? 40 2006 N= 874 2010 N=359 35 30 25 20 15 10 5 0 erittäin hyvin/paljon hyvin/paljon kohtalaisesti huonosti/vähän erittäin huonosti/vähän 2006 tunnen 7 33,50 33,80 18,20 7,60 2010 tunnen 17,50 37,90 30,10 10,30 4,20 26.9.2011 28

TYÖSKENTELYTAPOJEN TUNNETTAVUUS Kuinka hyvin tunnet THL:ssa kehitetyn Huolen puheeksiottamisen menetelmän? 50,00 2006 N=870 2010 N=358 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin hyvin hyvin kohtalaisesti huonosti erittäin huonosti 2006 8,50 36 32 15,90 7,70 2010 24,90 44,70 21,50 6,40 2,50 26.9.2011 29

TYÖSKENTELYTAPOJEN TUNNETTAVUUS Kuinka hyvin tunnet THL:ssa kehitetyn Tulevaisuuden muistelu verkostopalaveri työmenetelmän? 50,00 40,00 2006 N=853 2010 N=358 RN 2006 N=351 RN 2010 N= 174 NJ 2006 N=421 NJ 2010 N= 184 30,00 20,00 10,00 0,00 2006 2010 RN 2006 RN 2010 NJ 2006 NJ 2010 erittäin hyvin 4,50 14,80 3,40 17,80 5,50 12,00 hyvin 13 25,40 8,30 22,40 16,60 28,30 kohtalaisesti 21,70 26 19,10 24,10 23,30 27,70 huonosti 28,50 19,80 30,80 20,70 27,30 19,00 erittäin huonosti 32,40 14 38,50 14,90 27,30 13,00 26.9.2011 30

TYÖSKENTELYTAPOJEN TUNNETTAVUUS Onko työkäytäntöjen ja menetelmien tuntemus parantunut? 50,00 45,00 40,00 N=331 RN N=161 NJ N=170 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan 2010 7,30 43,20 39,60 7,60 2,40 RN 2010 9,90 40,40 37,90 8,10 3,70 NJ 2010 4,70 45,90 41,20 7,10 1,20 26.9.2011 31

Liite: diat 33-36 JUURTUMINEN: LUOTETTAVUUS 26.9.2011 32

TYÖSKENTELYTAPOJEN LUOTETTAVUUS Kuinka paljon Varhaisen avoimen yhteistoiminnan toimintatapa ohjaa toimintaasi? 45,00 2006 N=862 2010 N= 353 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin hyvin/paljon hyvin/paljon kohtalaisesti huonosti/vähän erittäin huonosti/vähän 2006 ohjaa 4,20 27,40 41,90 18,10 8,50 2010 ohjaa 12,20 37,10 35,40 9,60 5,70 26.9.2011 33

TYÖSKENTELYTAPOJEN LUOTETTAVUUS Käytätkö/sovellatko Huolen puheeksiottamisen menetelmää työssäsi? 50,00 2006 N= 858 2010 N=357 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti melko vähän vähän 2006 3,40 30,20 41,60 15,30 9,60 2010 17,40 37,50 30,80 9,20 5 26.9.2011 34

TYÖSKENTELYTAPOJEN LUOTETTAVUUS Oletko tilannut asiakkaasi tilanteessa Tulevaisuuden muistelu palaverin? 2006 2010 4,00 N=345 N=818 17,70 96,00 82,30 kyllä en kyllä en RN N=334 1,80 NJ N=406 5,70 RN N=166 16,90 NJ N=179 18,40 98,20 94,30 83,10 81,60 kyllä(rn) en(rn) kyllä(nj) kyllä(rn) en(rn) kyllä(nj) en(nj) 26.9.2011 35

TYÖSKENTELYTAPOJEN LUOTETTAVUUS Onko Luottamus näiden toimintatapojen hyödyllisyyteen lisääntynyt? N=331 RN N=162 NJ N=169 50,00 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan 2010 6,00 35,30 46,20 9,70 2,70 RN 2010 6,80 33,30 46,30 8,60 4,90 NJ 2010 5,30 37,30 46,20 10,70 0,60 26.9.2011 36

Liite: diat 38-41 JUURTUMINEN: MAHDOLLISUUS KÄYTTÄÄ AIKAA 26.9.2011 37

MAHDOLLISUUS KÄYTTÄÄ TYÖSKENETELYTAPOIHIN AIKAA Kuinka paljon työssäsi toimitaan varhaisen avoimen yhteistoiminnan toimintatavan mukaan? 2006 N=846 2010 N=356 60 50 40 30 20 10 0-10 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän erittäin vähän 2006 toimitaan 6 34,80 47,50 9,10 2,60 2010 toimitaan 9,30 39,30 41 9,30 1,10 26.9.2011 38

MAHDOLLISUUS KÄYTTÄÄ TYÖSKENETELYTAPOIHIN AIKAA Kuinka paljon Huolen puheeksiottamisen menetelmää käytetään kunnassasi työsi kannalta? 70,00 60,00 50,00 2006 N=809 2010 N=350 RN 2006 N=321 RN 2010 N=170 NJ 2006 N= 413 NJ 2010 N=180 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 2006 2010 RN 2006 RN 2010 NJ 2006 NJ 2010 erittäin paljon 1,50 4,30 1,60 4,10 1,70 4,40 paljon 24 35,45 17,10 26,50 30,80 43,90 kohtalaisesti 55,70 47,70 57,60 50,60 54,50 45,00 melko vähän 15,70 9,70 20,60 14,10 10,90 5,60 vähän 3,10 2,90 3,10 4,70 2,20 1,10 26.9.2011 39

MAHDOLLISUUS KÄYTTÄÄ TYÖSKENETELYTAPOIHIN AIKAA Kuinka paljon verkostokonsulttien vetämiä palavereja käytetään kunnassasi työsi kannalta? 60 2006 N=541 2010 N=292 RN2006 N=214 RN2010 N=148 NJ2006 N=273 NJ2010 N=144 50 40 30 20 10 0 2006 2010 RN 2006 RN 2010 NJ 2006 NJ 2010 erittäin paljon 0 0 0 0 0 0 paljon 3,10 7,50 1,90 7,40 4,40 7,60 kohtalaisesti 28,30 38 22,90 37,80 32,60 38,20 melko vähän 38,10 34,20 38,30 33,80 35,20 34,70 vähän 30,50 20,20 36,90 20,90 27,80 19,40 26.9.2011 40

MAHDOLLISUUS KÄYTTÄÄ TYÖSKENETELYTAPOIHIN AIKAA Onko mahdollisuudet ajankäyttöön näihin toimintatapoihin lisääntynyt? 50,00 45,00 N=327 RN N=160 NJ N=167 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan 2010 1,80 16,80 40,10 29,40 11,90 RN 2010 1,90 16,30 39,40 28,10 14,40 NJ 2010 1,80 17,40 40,70 30,50 9,60 26.9.2011 41

Liite: diat 43-47 JUURTUMINEN: KRIITTINEN MASSA 26.9.2011 42

KRIITTINEN MASSA Henkilöstön varhaisen avoimen yhteistyön eri toimintoihin osallistuminen (tietoja toiminnan seuraamisesta) Huolen puheeksiottamiseen Koulutettuja vuodesta 2004 Sosiaalitoimi n.70-75 henkilöstöstä Koulu n.25-40 henkilöstöstä Terveydenhuolto n.55-70 henkilöstöstä Varhaiskasvatus n.90 henkilöstöstä Esimiehiä n.65 NJ esimiehistä Kaikkiaan koulutettu vuodesta 2004 yli 1500 työntekijää Verkostokonsulttitoimintaa vuodesta 2004 lähtien Verkostodialogeja/palavereja 2009-2010 RN n. 95/vuosi Nj n. 50/vuosi Asiakastilanteet Hyvienkäytäntöjen keskustelut esim. Nurmijärvellä mm. kaikilla kouluilla ja päivähoitoyksilöissä Eettiset periaatteet - keskustelut Suunnittelutilanteet ja alue ja teemaneuvonpidot 26.9.2011 43

KRIITTINEN MASSA Oletko osallistunut asiakkaiden kanssa järjestettävään Tulevaisuuden muistelu verkostopalaveriin? 2006 2010 12,40 N=852 N=349 34,70 87,60 65,30 kyllä en kyllä en N=351 RN 8,80 N=422 NJ 15,60 N=170 RN 42,4 0 N=179 NJ 27,40 91,20 84,40 57,6 0 72,60 kyllä(rn) en(rn) kyllä(nj) en(nj) kyllä(rn) en(rn) kyllä(nj) en(nj) 26.9.2011 44

KRIITTINEN MASSA Oletko osallistunut alue- tai teemaneuvonpitoon? 2006 2010 6,10 N=839 22,40 N=353 93,90 77,60 kyllä ei kyllä ei N=345 3,20 N=413 N=172 N=181 18,80 8,70 26,20 96,80 91,30 73,80 81,20 kyllä(rn) ei(rn) kyllä(nj) ei(nj) kyllä(rn) ei(rn) kyllä(nj) ei(nj) 26.9.2011 45

KRIITTINEN MASSA Oletko osallistunut Tulevaisuuden muistelu suunnittelupalaveriin? 2006 2010 8,60 2010 N=352 2006 N=824 25,00 91,40 75,00 kyllä en kyllä en RN 2006 N=336 6,00 NJ2006 N=410 10,00 RN2010 N=172 30,80 NJ2010 N=180 19,40 94,00 90,00 69,20 80,60 kyllä(rn) en(rn) kyllä(nj) en(nj) kyllä(rn) en(rn) kyllä(nj) en(nj) 26.9.2011 46

KRIITTINEN MASSA Onko toimintatapoihin osallistuneiden määrä on kasvanut? 50,00 45,00 40,00 N=325 RN N=160 NJ N=165 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan 2010 7,10 39,40 39,70 11,40 2,50 RN 2010 10,00 38,10 35,60 11,90 4,40 NJ 2010 4,20 40,60 43,60 10,90 0,60 26.9.2011 47

Liite: diat 49-50 JUURTUMINEN : RAKENTEIDEN JA ORGANISAATION TUKI 26.9.2011 48

RAKENTEIDEN JA ORGANISAATION TUKI Onko työskentelyn johtaminen on kehittynyt? 50,00 45,00 N=327 RN N=160 NJ N=167 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan 2010 7,60 35,20 43 11,90 2,10 RN 2010 8,10 34,40 43,80 9,40 4,40 NJ 2010 7,20 35,90 42,50 14,40 0 26.9.2011 49

RAKENTEIDEN JA ORGANISAATION TUKI Onko toiminnan koordinointi on kehittynyt? 50,00 45,00 40,00 N=328 RN N=160 NJ N=168 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan 2010 6,70 41,80 39 11 1,50 RN 2010 6,30 44,40 36,30 10 3,10 NJ 2010 7,10 39,30 41,70 11,90 0 26.9.2011 50

Liite: diat 52-54 OSALLISUUS JA KUULLUKSI TULEMINEN 26.9.2011 51

Onko kaikkien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on lisääntynyt? 50,00 45,00 40,00 N=324 RN N=158 NJ N=166 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan 2010 9,90 35,80 41,00 10,20 3,10 RN 2010 9,50 37,30 39,20 8,90 5,10 NJ 2010 10,20 34,30 42,80 11,40 1,20 26.9.2011 52

Onko osallisuuden ja kuulluksi tulemisen mahdollisuudet lisääntyneet eri tahoilla viime vuosina (v. 2006-2010) kokemuksesi mukaan kunnassasi? 100 N=352 80 60 40 20 0 asiakkailla itselläsi työyhteisössäsi moniammatillisessa yhteistyössä vähän 0,90 1,40 1,70 1,70 melko vähän 7,10 11,10 8,20 10,60 kohtalaisesti 43,20 40,90 42,30 52,30 paljon 42 41,20 43,50 31,40 erittäin paljon 6,80 5,40 4,30 4,00 26.9.2011 53

Onko kaikkien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on lisääntynyt eri toimialoilla? Koulu tai oppilaitos päivähoito sosiaalitoimi - terveystoimi 100 80 60 40 20 0 koul./oppil. ph sos. terv. ei lainkaan 5,20 1,60 2,10 0 vähän 13,40 7,40 2,10 12,10 kohtalaisesti 44,30 44,30 18,80 54,50 paljon 30,90 31,10 64,60 30,30 erittäin paljon 6,20 15,60 12,50 3 26.9.2011 54