RATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa

Transkriptio

1 TUTKITTUA TIETOA TYÖTEHTÄVIEN RÄÄTÄLÖINNISTÄ RATKO-mallin soveltaminen työyhteisössä Kyvyt käyttöön päivät Tampere RATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa Minna Tarvainen 2 1

2 Työntekijä Työtehtävät Työyhteisö Minna Tarvainen 3 RATKO-hankkeessa kehitetty työyhteisölähtöinen valmennusmalli l. RATKO-malli Ankkuroiminen Työyhteisön Valmentaminen Tehtävän ja tekijän Yhteen sovittaminen Vakiinnuttaminen Markkinointi ja myynti johdolle, esimiehille ja henkilöstölle Ydintehtävien, täydentävien ja lisätöiden tarkastelu ja niistä uuden työtehtävän räätälöinti Uuden räätälöidyn työtehtävän vaativuuden arviointi ja profiilikuvaus Tekijän taitojen arviointi ja profiilikuvaus Perehdytys Perehdyttäjä Työvalmentaj an rooli Minna Tarvainen 4 2

3 Minna Tarvainen 5 Tutkimus- ja kehittämishankkeen tarve Toimiiko ja miten toimii Ratkon osallistava työyhteisön valmennusmalli ja siihen liittyvä työn ja ihmisen yhteen sovittaminen? Millaisissa työyhteisöissä ja olosuhteissa malli toimii? Edistääkö malli vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä ja uusien työtehtävien löytymistä työyhteisöstä? Kuka toimintamallista hyötyy ja miten hyötyy? Saadaanko mallin avulla työyhteisöihin uudenlaisia johtamisen ja rekrytoinnin käytäntöjä? Tarvitaan tutkittua tietoa, jonka perusteella mallia korjataan ja kehitetään edelleen Minna Tarvainen 6 3

4 Tutkimuskysymykset 1. Miten Ratko-malli toimii yksilön, työyhteisön ja organisaation johtamisen näkökulmasta? 2. Toimiiko Ratko-malli haastavan työllistymisen tai työn uudelleen järjestelyn keinona? 3. Miten Ratko-mallia pitäisi edelleen kehittää, että se olisi paremmin siirrettävissä erilaisiin työyhteisöihin? Minna Tarvainen 7 Tutkimuksen toteutus Laadullinen tutkimus Käytettiin aineisto- ja menetelmä- ja tutkijatriangulaatioita Toteutettiin vuosien aikana (12kk) Tutkimus koostui kolmesta osiosta ja toteutukseen osallistui kolme tutkijaa, joista kukin hyödynsi omaa tutkimusosaamista (työyhteisö, yksilö ja johtaminen) Rahoittajana Työsuojelurahasto Minna Tarvainen 8 4

5 Johtamisen näkökulma - Uudenlainen tarkastelukulma työntekijään ja työn sisältöön, keino työtehtävien räätälöintiin - Tuo uuden tavan ja näkökulman rekrytointiin, perehdytykseen, henkilöstön kehittämiseen ja esimiestyöhön - Laaja käyttömahdollisuus - Vahvistaa vastuullisen rekrytoinnin merkitystä ja vaikuttaa työnantajakuvaan - Antaa sysäyksen monimuotoisuutta tulevalle johtamiselle Yksilön näkökulma - Varmentaa työllistyjän työssä selviytymisen - Tuo tarpeellisuuden tuntemuksia, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta - Vähentää muiden työntekijöiden kiirettä antaen aikaa ydintehtäville - Tuo mielekkyyttä työnkuvaan Onnistunut työllistyminen vaatii - Johtamisen, työyhteisön ja yksilön näkökulmien yhteensovittamista - koko organisaation sitoutumista ja yhteistyötä mallin käyttöön - Jaettua tietoa työllistämisen merkityksestä ja sovituista tehtävistä organisaation kannalta - Vastuuhenkilöiden nimeämistä ja selkeitä rooleja (työhönvalmentaja, esimies, opastaja) Yhteisön näkökulma - Työllistymisen onnistuminen riippuu työnjaosta - Tarvitaan myös sosiaalisten suhteiden, organisaatiokulttuurin sekä työllistyjän edellytysten yhteensovittamista Minna Tarvainen 9 Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, Kuntoutussäätiö Metodologiana ja teoriana etnografia. Kenttätutkimukset: tavoitteena ymmärtää toisenlaista elämää käyttämällä itseä tietämisen välineenä. Käsitteitä: Kulttuuri koostuu käytänteistä (konkreettisten käytänteiden lisäksi rutiinit, sanat, tarinat, eleet, symbolit, tavat, huumori, käsitteet) Miten elää tässä yhteisössä mikä hyväksyttävää/ halveksuttavaa ym.? Yhteinen tarina ja identiteetti, joka myös tulokkaan on opittava jollakin tasolla tulkitsemaan. Työyhteisö on kokonaisuus, jota määrittävät työnjaolliset suhteet, perustehtävä (yhteinen tavoite) sekä sosiaaliset suhteet ja kulttuuri. Tutkimuskohteina kaksi työyhteisöä: suorittava (hoito)työ julkisella sektorilla, asiantuntija-palvelutyö kolmannella sektorilla Minna Tarvainen 10 5

6 Tutkimuskysymykset Millaisia ovat näiden työyhteisöjen jäseniä yhdistävät tarinat? Miten tarinoiden avulla ylläpidetyt kollektiiviset identiteetit suuntaavat osatyökykyisten työllistämiselle, RATKO-prosessille ja hankkeelle annettuja merkityksiä? RATKO-malli antaa työyhteisölle konkreettisia keinoja, tilan ja ajan työnjaollisesti tarkoituksenmukaisen tehtävän luomiseen. Mutta sen toteuttaminen voi tarjota työyhteisölle sekä mahdollisuuksia että jännitteitä. Minna Tarvainen 11 Asiantuntijatarina/ selviytymistarina Kaksi erilaista tulkintaa osatyökykyisen osaamiselle ja kyvykkyydelle ja toisaalta tuen tarvitsemiselle ja kyvyttömyydelle. Tulkintojen taustalla työyhteisön sosiaaliseen järjestelmään liittyvät tekijät. Selviytymistarinassa osatyökykyisen kompetenssi on tärkeässä osassa. Jos onnistuu vastaamaan työnjaollisesta asemastaan, tulee osaksi sankaritarinaa ja työyhteisön sosiaalista järjestelmää. Jos ei kykene, siirtyy osaksi yhteisön pakkoja ja velvollisuuksia. Tällöin liittyminen osaksi yhteisön työnjaollisia ja sosiaalisia suhteita käy mahdottomaksi. Osaamistarinassa osatyökykyisen kompetenssilla erilainen merkitys. Jos onnistuu työssään, lunastaa työnjaollisen asemansa. Jos ei selviä, työyhteisö ottaa käyttöön asiantuntemuksensa korjatakseen tilanteen ja vahvistaa täten omaa osaamistarinaansa. Osatyökykyisen liittyminen osaksi sosiaalista järjestelmää ei ole kummassakaan tilanteessa todennäköistä. Minna Tarvainen 12 6

7 Miten työhönvalmentaja voi tukea? Työn kuormittavuuden arviointi ja sopivan työntekijän valinta Vastuuhenkilöiden osaava ohjaus ajoissa: ongelmien tunnistaminen ja ratkaisujen etsiminen yhdessä työllistyneen ja työyhteisön kanssa Työtehtävien rinnakkaisuus/ erillisyys sosiaaliseen järjestelmään liittyminen? Selviytymistarinassa liittyminen on mahdollista Osaamistarinassa jää helposti ulkopuoliseksi Sosiaalisten suhteiden, organisaatiokulttuurin sekä työllistyjän edellytysten tarkastelu yhdessä Minna Tarvainen 13 7