VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI
|
|
- Liisa Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? 1.1. Milloin 2. VARPU -TOIMINTATAPANA 2.1. Huolen vyöhykkeistö 2.2. Työntekijän (subjektiivinen) huoli, ennakointia omista toiminta mahdollisuuksista 3. VUOROVAIKUTTEISIA TYÖMENETELMIÄ 3.1. Puheeksiotto-menetelmä 3.2. Verkostoneuvonpito 3.3. Läheisneuvonpito 3.4. Hyvät käytännöt (Hykä) 4. TUTKIMUSTULOKSIA 4.1. Miksi Varhaista puuttumista kehitetään? 4.2. Dialogiset työtavat helpottavat työntekijän taakkaa!
3 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? Kun lapsen tai nuoren elämäntilanteeseen liittyy huolia on tarpeen toimia silloin, kun tukemisen mahdollisuuksia ja toimintavaihtoehtoja on vielä runsaasti olemassa. Järvenpäässä Varhaisen puuttumisen (Varpun) painopisteenä on työntekijöiden kyky puuttua lasten, nuorten ja heidän perheidensä pulmatilanteisiin. Varpu -menetelmät ovat voimavarakeskeisiä ja vuoropuheluun perustuvia. Ne tähtäävät erityisesti työntekijän asiakasta koskevan huolen varhaiseen puheeksiottamiseen sekä perheen, läheisten ja työntekijöiden hyvään yhteistyöhön Milloin Kun työntekijä havaitsee olevansa huolissaan asiakkaaseen liittyvistä asioista on syytä tarttua ja puuttua tilanteeseen riittävän aikaisessa vaiheessa, asiakasta kunnioittavalla tavalla ja tarjoamalla palvelujärjestelmän apua. Työntekijöiden aikaisemman havaitsemisen ja puuttumisen prosesseilla on pyrkimys kehittää palvelujärjestelmän kykyä vastata lasten nuorten ja heidän perheidensä tuen tarpeeseen riittävän ajoissa. Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen yksi periaate on, että toimitaan ennalta ja varhain. Järvenpäässä on päätetty hyödyntää sellaisia hyviä työkäytäntöjä ja menettelytapoja, joilla voidaan puuttua asiakkaan asioihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, asiakasta kunnioittavalla tavalla ja tukea tarjoten. 2. VARPU TOIMINTATAPANA Varpu toimintatapa on neliportainen ja perustuu Stakesin huolen vyöhykkeistö malliin (kts. Varpu toimintatavan keskeinen osa tulee olemaan ohjeistus neuvoloiden, päivähoidon ja koulujen työntekijöille. Tämä malli luodaan yhdessä eri viranomaistahojen kanssa vuosien 2007 ja 2008 aikana. Mallin on tarkoitus selkeyttää eri toimipisteiden työntekijöitä kuinka toimia erilaisissa huoli tilanteissa. Varpu toimintatavassa hyödynnetään työntekijöille tarkoitettuja menetelmiä, joilla mahdollistetaan asiakkaan kanssa avoin vuorovaikutus, työntekijän huolen käsittely, vastavuoroinen asiakkaan ja työntekijän kohtaaminen sekä asiakkaiden että muiden viranomaisten kanssa Huolen vyöhykkeistö, apuväline oman huolen jäsentämiseen Huolen vyöhykkeistöllä kuvataan tilannetta,jossa työntekijän kokema huoli jaetaan neljään lohkoon (ei huolta, pieni huoli, harmaa vyöhyke ja suuri huoli). Elämä on monimuotoista, eikä se ole lokeroitavissa. Huolen vyöhykkeistössä lokerot kuitenkin auttavat työntekijää pääsemään kiinni eri tilanteissa kokemistaan erilaisista huolista ja työntekijän omista toimintamahdollisuuksista. 3
4 Vyöhykkeet ovat keino luoda yhteistä kieltä eri työntekijöiden kesken. Työntekijän kokeman lasta/nuorta koskevan huolen vyöhykkeistö HUOLETON TILANNE (1) PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI (2) (3) (4) (5) (6) (7) Ei lainkaan huolta. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin* lisäämisestä. Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta paljon ja jatkuvasti; lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti. Huoli erittäin suuri; lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. * kontrolli = tilanteen hallinnan lisääminen esimerkiksi rajoittamalla jotain epätoivottavaa asiaa. Varhaisen puuttumisen tukemiseksi ja edistämiseksi on Järvenpäässä valittu Stakesissa kehitettyjä välineitä. Näitä välineitä ovat mm. puheeksiotto menetelmä, verkostoneuvonpidot ja läheisneuvonpidot. 2.2.Työntekijän (subjektiivinen) huoli, ennakointia omista toimintamahdollisuuksista Perinteisessä ongelmanratkaisussa ajatellaan niin, että määritellään ensin yhdessä ongelma, haetaan siihen sopivat ratkaisut ja toteutetaan ne. Ajatellaan, että on olemassa kaikille yhteinen ongelma, jokin objektiivisesti määriteltävä asiantila, josta voidaan olla samaa mieltä. Moniammatillisessa yhteistyössä saatetaan päätyä keskusteluun siitä, kuka tietää parhaiten ongelman tai kenellä on suurin asiantuntemus määritellä ongelma.tilanne voi ajautua myös syyttelyyn, esim. miksi ne eivät siellä koulussa hoida tai miksei ne sosiaalityöntekijät tee mitään. Subjektiivinen huoli on ennakointia jokaisen työntekijän omista toimintamahdollisuuksista kussakin tilanteessa. Toisten työntekijöiden näkökulman kunnioitus ja tilanteesta saatavan erilaisen tiedon yhdistäminen on hyvän yhteistyön edellytys. 4
5 3. VUOROVAIKUTTEISIA TYÖMENETELMIÄ 3.1. Puheeksiotto -menetelmä Puheeksiottomenetelmällä voidaan ottaa huolta aiheuttava asia puheeksi asiakkaan kanssa kunnioittavasti ja tukea tarjoten. Menetelmä painottaa ratkaisujen ja voimavarojen löytämistä sen sijaan, että ongelmapainotteinen puhe tähtää vajavaisuuksien etsimiseen. Välineen avulla työntekijä pystyy jäsentämään omaa työskentelysuhdettaan ja siihen liittyvää huolta. Puheeksiotto menetelmä helpottaa ja mahdollistaa työntekijä - asiakassuhteen rakentumista arvailusta avoimemmaksi suhteeksi. Tämä menetelmä on apuna huolten esilleottamisessa ja kehittää yhteistoimintaa asiakkaiden kanssa. Järvenpään kaupungin työntekijät(lasten ja nuorten parissa toimiva hoito- ja kasvatushenkilökunta). saavat puheeksiottokoulutuksen vuosien 2007 ja 2008 aikana Verkostoneuvonpito Verkostoneuvonpito on verkostopalaveri, joka järjestetään asiakkaiden ja heidän ajankohtaisen tilanteensa hoitamiseen kytkeytyneiden ammattilaisten kesken. Verkostoneuvonpito on asiakkaan ja perheen, heidän läheistensä ja tilanteeseen liittyvien työntekijöiden yhteistyöpalaveri/vuoropuhelu. Neuvonpidon toteutuksesta huolehtivat verkostokonsultit. Verkostokonsultteja Järvenpäässä voi tilata verkostotyön koordinaattorilta. Neuvonpito toimintatapana sopii moniauttajatilanteisiin, eli asiakastilanteisiin, joissa asiakkaan esim. lapsen tai nuoren tai hänen perheensä ympärillä toimii useita auttajatahoja/viranomaisia. Sopii erityisesti huolen harmaan vyöhykkeen tilanteisiin Läheisneuvonpito Läheisneuvonpito on menettelytapa, jossa perheille ja heidän läheisilleen (ystävät, sukulaiset, naapurit ym.) tarjotaan mahdollisuus asioiden yhdessä selvittelyyn, vastuunottamiseen ja päätöksentekoon. Läheisneuvonpidolla varmistetaan, että kaikki mahdollinen on tehty ennenkuin ryhdytään esim. huostaanottoon. Aloitteen läheisneuvonpidon järjestämisestä tekee yleensä sosiaalityöntekijä Hyvät käytännöt (Hykä) Työyhteisöt voivat tilata hyvien käytäntöjen kokoamisen ja huolten kartoittamisen verkostotyön koordinaattorin kautta. Prosessilla työyhteisöt/työntekijät voivat hyödyntää tehokkaammin toistensa hyviä työkäytäntöjä esimerkiksi haasteellisissa asiakastilanteissa. Menettelytavalla voidaan kartoittaa työntekijöiden huolitilannetta asiakassuhteissaan.
6 4. TUTKIMUSTULOKSIA Stakesin verkostotutkimus- ja kehittämismenetelmät ryhmä (verk -ryhmä) on tehnyt Suomessa verkostoneuvonpitojen osalta tutkimusta (Kokko Riitta-Liisa, Tulevaisuuden muistelu asiakkaiden kokemina 2006*). Verkostoneuvonpitokokous tuottaa hyviä tuloksia erityisesti asiakastilanteissa, joissa on monta viranomaistahoa mukana ja työntekijän huoli -tilanne asiakassuhteestaan on harmaalla vyöhyökkeellä. Verkostoneuvonpidot ovat lisänneet työntekijöiden ja asiakkaiden toiveikkuutta selviytyä tilanteessa. Myös yhteistoiminta on parantunut. Neuvonpidoissa on tehty suunnitelma,johon kaikki sitoutuvat. Neuvonpidossa tehdyn suunnitelman toteutumista on seurattu. Stakes on selvittänyt verkostoneuvonpidon vaikutusta asiakkaan tilanteeseen. Tulokset ovat olleet hyviä. Neuvonpidoissa kerätty välitön palaute on ollut erinomaisen hyvää. Erityisesti asiakkaat ja työntekijät ovat antaneet korkeita pisteitä siitä, että neuvonpidoissa on voinut kuulla toisten ajatuksia ja on voinut kertoa omia ajatuksiaan käsiteltävästä asiasta. Neuvonpidoissa puhetta kuljetetaan ratkaisuista käsin ja näin toiveikkuus lisääntyy. Lukuisissa Suomen kunnissa on tehty huolikartoituksia eri viranomaistahoille. Kartoitusten perusteella on havaittavissa,että harmaan vyöhykkeen alueelle sijoittuu keskimäärin 7-9% kyselyihin vastanneiden työntekijöiden huolista asiakassuhteistaan. Suuren huolen alueelle sijoituu keskimäärin 1-3% työntekijöiden huolista. Harmaan vyöhykkeen ja suuren huolen tilanteet ovat työntekijää eniten kuormittavia Miksi Varhaista puuttumista kehitetään? Varhaisen puuttumisen tavoite on, että asiakkaat saavat apua tilanteeseensa oikea aikaisesti. Näin voidaan välttyä raskailta toimenpiteiltä tai ne vähenevät. Lasten, nuorten ja perheiden tilanne paranee, kun palvelujärjestelmä pystyy tuottamaan oikeanlaista apua oikea-aikaisesti. Puuttuminen ennalta ja varhain on toimivampaa, kuin jos puututaan tilanteeseen vasta sitten kun tilanteessa on ajauduttu pitkälle ei toivottuun suuntaan. Varhainen puuttuminen on taloudellisesti kannattavaa Dialogiset työtavat helpottavat työntekijän taakkaa! Puheeksiotto-menetelmä, verkostoneuvonpidot ja läheisneuvonpidot antavat työntekijälle työkaluja käsitellä huolestuttavaa tilannetta ratkaisuista käsin. Asiakassuhde paranee ja vaikeasta tilanteesta voi muodostua hyvä yhteistyösuhde työntekijän ja asiakkaan välille. Dialogiset työtavat antavat apua vaikeiden tilanteiden käsittelyyn ja vaikuttavat yhteistyön laatuun. Lisäksi työntekijä kokee oman työn miellyttävämpänä, palkitsevampana ja tuloksellisempana! *Lähde: Kokko Riitta-Liisa, Tulevaisuuden muistelu asiakkaiden kokemina 2006, Stakes julkaisuja
7 MUISTIINPANOJA:
8 Lisätietoja: Jukka Riikonen projektikoordinaattori puh / Järvenpään kaupungin vaihde jukka.riikonen@jarvenpaa.fi Jouko Ranta osastopäällikkö Lasten ja perheiden palvelut puh jouko.ranta@jarvenpaa.fi
VARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotKunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio
Ennaltaehkäisevän työn/varhaisen puuttumisen toiminnan rakenne 2008 Vaikuttavuuden arviointi - välittömät palautteet(lnp, verkostopalaverit, hupu koulutukset,käsikynkkä) - tilaajahaastattelut - asiakashaastattelut
LisätiedotVarhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008. - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008 - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus Jouko Ranta osastopäällikkö, prosessipäällikkö Järvenpään
LisätiedotKEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic
KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10 Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic Läsnä Neuvola, Kerttu Peltola Neuvola, Seija Ritamäki Lapsiperheiden kotipalvelu, Anita Pöyhönen Varhaiskasvatus,
LisätiedotVarhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen
LisätiedotLAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori
LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyön perusteet
Moniammatillinen yhteistyön perusteet Helena Ewalds 29.11.2010 1 Työyhteys luodaan asiakkaan auttamiseksi perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä yhteinen tehtävä Rajojen ylittäminen
LisätiedotVarhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa
Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa Huhtikuu 2011 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Varhaisen puuttumisen käsitteet... 4 1.1. Huolen vyöhykkeistö... 4 1.2. Varhainen puuttuminen... 5 1.3.
LisätiedotVarhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008
Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Tom Arnkil, tutkimusprofessori, Stakes Olli Laiho, verkostotyön koordinaattori,
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006
Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1
LisätiedotVarhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke
Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,
LisätiedotVarhainen avoin yhteistyö Keski-pohjanmaan kuntien peruspalveluissa
Varhainen avoin yhteistyö Keski-pohjanmaan kuntien peruspalveluissa Huhtikuu 2011 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Varhaisen puuttumisen käsitteet... 4 1.1. Huolen vyöhykkeistö... 4 1.2. Varhainen puuttuminen...
LisätiedotVarhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa
Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Sisällys 1. Varhaisesta puuttumisesta varhaiseen avoimeen yhteistyöhön 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen osana kuntastrategiaa 3. Puheeksiottamisen
LisätiedotMiten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?
Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio
LisätiedotMinun taustaani. Hyvinkää 2000 2007. Hämeenlinna
Hyvinkää 2000 2007 Hämeenlinna Minun taustaani telefax lastensuojeluilmoitus / kuka ottaa kopin, palaute? poliisilaitoksella sosiaalityöntekijä / työtapa oma valinta? Mobile / järjestö palvelutuottajana
LisätiedotOngelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA!
Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy 14.9.2011 TERVETULOA! Tervetuloa! 8:45 Rahapelaaminen yhteiskunnallisena ilmiönä Antti Murto, Peliklinikka 9:30 Ikäeettinen työ pelaavien ikäihmisten parissa
LisätiedotEHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!
EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät
LisätiedotTERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013
TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei
LisätiedotVANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli
VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,
LisätiedotSTM rahoittama Kehittyvä Napero hanke
STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke II vaihe 1.11.2007 30.10.2009 sosiaali terveys ja päivähoidon yhteistyöhanke perhepalvelumallien kehittäminen perustyöhön 1.9.2008 TK2008 1 KEHITTYVÄ NAPERO hanke
LisätiedotEhkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus Neljän tuulen risteyksessä Porvoo 7.9.2016 Susanna Leimio Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattorikokeilu Välittäjä-hanke,
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotVarhaisen avoimen yhteistoiminnan tarve
Varhaisen avoimen yhteistoiminnan tarve Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Jukka Pyhäjoki jukka.pyhajoki@thl.fi Verkostotutkimus ja dialogiset menetelmät (VerDi) Mitä varhainen avoin yhteistoiminta
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotOma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön
Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön Preventiimin kehittämispäivä 18.11.2014 Susanna Leimio Esitykseni lähtökohdat Huolen vyöhykkeistö (Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL) EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA
LisätiedotHYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT PÄIVI VISURI MUKAILTU LÄHTEESTÄ: KOSKIMIES, M., PYHÄJOKI, J. ARNKIL, T.E. (2012): HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT
HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT PÄIVI VISURI MUKAILTU LÄHTEESTÄ: KOSKIMIES, M., PYHÄJOKI, J. ARNKIL, T.E. (2012): HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT Mitä hyvien käytänteiden dialogissa on olennaista? Samalla kun
LisätiedotLapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi
Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi - strategiasta käytäntöön 28.2.2013 Jaana Jokinen, Lapin Poske 28.2.2013 Jaana Jokinen 1 Lapset Puheeksi -neuvonpito Toiminnallinen verkostotyön
LisätiedotKaltoinkohtelun ja väkivallan haltuunotto moniosaamista vaativissa tilanteissa taustaa ja kokemuksia
Kaltoinkohtelun ja väkivallan haltuunotto moniosaamista vaativissa tilanteissa taustaa ja kokemuksia Projektipäällikkö Leena Serpola-Kaivo-oja KOKEMUKSIA MONIAMMATILLISESTA/ ALAISESTA TYÖSTÄ Projektipaikkakunnat
LisätiedotEnnakointidialogeja huolten vyöhykkeellä
S T A K E S I N T Y Ö P A P E R E I T A 2 9 / 2 0 0 6 esa eriksson, tom erik arnkil, marie rautava Ennakointidialogeja huolten vyöhykkeellä Verkostokonsultin käsikirja ohjeita verkostomaiseen työskentelyyn
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotMonitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella. Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja
Monitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja Pohjanmaan alueen erityisyys Kaksikielisyys, monikielisyys (m.m.bosnia,
LisätiedotVarhainen avoin yhteistyö
Verkostotyön koordinaattori OlliLaiho Varhainen avoin yhteistyö Sijainti: Uudenmaan maakunta Helsingin seutu Kuuma-alue (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula) Pinta-ala 367 km 2
LisätiedotYhteiskehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta
Yhteiskehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta Yhteiskehittämö -seminaari 25.3.2019 Katja Sankalahti 2.4.2019 1 LUO LUOTTAMUSTA suojele lasta Mahdollisimman varhain, avoimesti ja yhdessä Lasketut
LisätiedotOPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ
OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ Mitä sulle oikein kuuluu? välittämistä hankalien asioiden puheeksiottamisella Sarianna Palmroos ja Kim Kannussaari, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
LisätiedotTÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö
TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi
LisätiedotTavoitteena turvallisuus
Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
Lisätiedot3,70 %(15) Kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Kaikki alueet
Alue Nurmijärvellä(vastanneet 409) 3,70 %(15) 16,50 %(67) 24,60 %(100) 55,30 %(225) Kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Kaikki alueet Toimiala(vastanneet 408) 0,70 %(3) 68,80 %(280) 3,20 %(13) 5,60 %(23) 21,60
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotVarhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa
Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Nurmijärvi Sijainti: Keski-Uudenmaan alue Lähikuntia: mm. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Hyvinkää, Tuusula Pinta-ala 367 km 2 Asukasluku n. 40 000 Päätaajamat:
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotKehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä
Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille
LisätiedotTAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN
TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotOTA HUOLI PUHEEKSI VANHEMPIEN VOIMAVAROISTA
OTA HUOLI PUHEEKSI VANHEMPIEN VOIMAVAROISTA Kuva: Clip Art Kuva: Clip Art Tämän ohjelehtisen ovat opinnäytetyönä laatineet Laura Kuusansalo & Taru Määttä Diakonia-ammattikorkeakoulusta 2014 OHJELEHTINEN
LisätiedotTYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10
TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotHUOLIPALAVERIMALLI: 1 HUOLIPALAVERIMALLI
I S K E E H U P OLI stm.fi/kaste HU 1 rhain a v i s k e a puhe n varhain! a t t o a annatta önkin päästää k i l o u H styöh i e t h y näin 13 isivut 20 THL nett Antaa tukea varhaiseen puuttumiseen voimavaraja
LisätiedotPUHU MULLE! JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RAPORTTI 2008
PUHU MULLE! Lasten nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja dialogisten palveluiden kehittäminen Järvenpäässä JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RAPORTTI 2008 Jukka Riikonen VARHAISEN PUUTTUMISEN, VARPU HANKKEEN
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotHENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)
HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:
LisätiedotPerhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela
Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen
LisätiedotHÄMEEN AMMATTIKORKEAKOLUN OPINNÄYTETYÖ. Huolen puheeksiotto. Opas. Henriikka Ketola Syksy 2016
HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOLUN OPINNÄYTETYÖ Huolen puheeksiotto Opas Henriikka Ketola Syksy 2016 Aluksi Tämä on opas siitä, kuinka ottaa huoli puheeksi lapsen tai nuoren kanssa. Opas on tarkoitettu kaikille
LisätiedotVarhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä
Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven
Lisätiedot-toimintatavaksi varhainen avoin yhteistyö. Raportti toiminnasta 2006-2007. Olli laiho Verkostotyön koordinaattori Nurmijärven kunta
-toimintatavaksi varhainen avoin yhteistyö Raportti toiminnasta 2006-2007 Olli laiho Verkostotyön koordinaattori Nurmijärven kunta 2 3 SAATTEEKSI Nurmijärvellä valtion rahoituksella toteutetuissa varhaisen
LisätiedotOpiskelijoiden mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki
Opiskelijoiden mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki 14.11.2011 Lahja Eriksen, terveydenhoitaja Oulun kaupunki TERO- Terveempi Oulu, Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen osahanke, Kaste- ohjelma. 1.3.2009-31.10.2011
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotHALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen
HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle
LisätiedotHUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA
HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA Varhainen puuttuminen Varhainen avoin yhteistoiminta "Aina kun lapsen tai nuoren elämässä tapahtuu jotain kamalaa, joku taho kertoo, että
LisätiedotTyökykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi
Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit
Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa
LisätiedotOhjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio
Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio Miten malleista päästään arvioimaan sosiaalityön vaikuttavuutta? 29.3.2007 Kerttu Vesterinen Vaikuttavuuden arvioinnin malli Peter Dahler-Larsen
LisätiedotTAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan
LisätiedotVERKOSTOTYÖTÄ KAAKKOIS-SUOMESSA
VERKOSTOTYÖTÄ KAAKKOIS-SUOMESSA Hankkeista kohti pysyvää verkostopankkitoimintaa Paula Ylönen ja Kirsi Kulhoranta Paula Ylönen ja Kirsi Kulhoranta SISÄLLYSLUETTELO OSA I VERKOSTOTYÖ JA VERKOSTOTYÖN MENETELMIÄ
LisätiedotVERKOSTOMENETELMÄT DIALOGISEN YHTEIS- TYÖN TUKENA KAAKKOIS-SUOMESSA
Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Sosiaalialan koulutusohjelma Kirsi Kulhoranta VERKOSTOMENETELMÄT DIALOGISEN YHTEIS- TYÖN TUKENA KAAKKOIS-SUOMESSA Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN ENNALTAEHKÄISEVÄSSÄ PERHETYÖSSÄ
VARHAINEN PUUTTUMINEN ENNALTAEHKÄISEVÄSSÄ PERHETYÖSSÄ Merja Åstedt Opinnäytetyö, syksy 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotTuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle
Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet
LisätiedotVARHAISTA TUKEA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ
VARHAISTA TUKEA LAPSELLE JA PERHEELLE YHTEISTYÖN KEINOIN 18.4.2012, Taivalkoski VARHAISTA TUKEA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ ARJA VEIJOLA TtT, yliopettaja OAMK VARHAISTA TUKEA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ
LisätiedotVARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on
LisätiedotLeena Ahvenjärvi HUOLEN PUHEEKSIOTTO varhaisen puuttumisen menetelmä
Leena Ahvenjärvi HUOLEN PUHEEKSIOTTO varhaisen puuttumisen menetelmä Opinnäytetyö KESKIPOHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Marraskuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Keski-
LisätiedotHUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA. Olli Laiho Toimiala-asiantuntija(verkostotyö) Nurmijärven kunta
HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA Olli Laiho Toimiala-asiantuntija(verkostotyö) Nurmijärven kunta Varhainen avoin yhteistyö Dialoginen palvelukulttuuri koko kunnan tasolla
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotVaski kehittämistä Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Jari Lindh
Vaski kehittämistä Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Jari Lindh Vaski-Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikön valmisteluhanke: Tavoitteet: selvittää vammais- ja kehitysvammatyön
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotMihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke
Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena
LisätiedotHyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala
Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle
LisätiedotMILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?
MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven
LisätiedotVanhemmuuden tukemisen menetelmänä vanhemmuuden roolikartta
Käsiteltävät aiheet: Vanhemmuuden tukeminen (vanhemmuuden roolikartta) Perheiden erilaiset elämäntilanteet ja niiden kohtaaminen Huoli puheeksi Verkostotyö Vanhemmuuden tukemisen menetelmänä vanhemmuuden
LisätiedotSyrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa
Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On
LisätiedotPeruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava
n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation
LisätiedotPALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007
PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 Ryhmätyö: Palveluohjaus vammaistyössä ja verkostoissa 1. ESITÄ KYSYMYS Palveluohjauksessa on paljon tuttua - mutta sen toteuttamiseen liittyy myös monia
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotTyöterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala
Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla
LisätiedotVoikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1
Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava
LisätiedotENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS
ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotTom Erik Arnkil, Esa Eriksson & Peppi Saikku
Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2003 Huolen harmaa vyöhyke Tom Erik Arnkil, Esa Eriksson & Peppi Saikku Julkaisija: Helsinki: Stakes, 1991- Julkaisu: Dialogi : Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotMiksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.
Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja
LisätiedotVARHAISEN PUUTTUMISEN TYÖTAPOJA KEHITTÄMÄSSÄ
2009 OAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Iiris Happo VARHAISEN PUUTTUMISEN TYÖTAPOJA KEHITTÄMÄSSÄ Kokemuksia varhaisen puuttumisen työskentelytavoista ja Huolen puheeksiottamisesta Nurmijärvellä ja
Lisätiedot