LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ

Transkriptio

1 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan taso Kaisa Lähteenmäki-Smith, Eeva Terävä (2012) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) arviointi. Loppuraportti pdf Hastrup, Arja; Hietanen-Peltola, Marke; Jahnukainen, Johanna; Pelkonen, Marjaana (toim.) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen - Lasten Kaste - kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi. Raportti 3. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pdf?sequence=1 Liisa Heinämäki. Valtionhallinnon ohjelmaohjaus kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa 2000-luvulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkimus 75/

2 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste -kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi Hastrup, Arja; Hietanen-Peltola, Marke; Jahnukainen, Johanna; Pelkonen, Marjaana (2013) Lasten Kaste -hankkeet saivat ohjelmakaudella valtionavustuksia yhteensä 34 miljoonaa euroa, n miljoonaa euroa kullekin alueelliselle hankkeelle. Aluehankkeissa oli mukana kaikkiaan 289 kuntaa. Kuntien määrä yksittäisessä hankkeessa vaihteli 11 kunnasta (Etelä-Suomen Lapsen ääni) 65 kuntaan (Väli-Suomen Kasperi-hanke) välillä. Mediaani oli yli 60 kuntaa. Maakunnallisiin Lasten Kaste hankkeisiin kuului yhteensä 64 osatai alahanketta, jotka saattoivat jakautua edelleen pienempiin kehittämiskokonaisuuksiin..

3 HANKE VALTIONOSUUS KUNTAOSUUS YHTEENSÄ Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämishanke Itä- Suomessa ITÄ- JA KESKI SUOMEN RAHOITUS , , , , , , , , ,00 Yhteensä , , ,37

4 RAHOITUKSEN KÄYTTÖASTE Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa Rahoituksen käyttöaste oli 87 % Rahoituksen käyttöaste oli 95 %, Rahoituksen käyttöaste ei vielä tiedossa

5 HANKE ITÄ- JA KESKI SUOMEN TYÖLLISTÄVYYS Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämishanke Itä- Suomessa HENKILÖTYÖVUODET 68,6 Yhteensä 103,9 32 3,3

6 ASIAKASPALAUTE YHTEENVETOA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA Kyselypyynnöt vastaajille sähköpostitse. Maakuntiin lähetettyjen vastauspyyntöjen sekä saatujen vastausten määrä vaihteli erittäin paljon. Lähetettyjen pyyntöjen ja vastanneiden määrä, vastausaika sekä vastausprosentti maakunnittain olivat: KESKI-SUOMI; Vastaajien määrä 151 (lähetetty 824; vastausaika = 3 vk), vastausprosentti 18 % ETELÄ-SAVO; Vastaajien määrä 83 (lähetetty 474; vastausaika = 3.5 vk), vastausprosentti 17,5% POHJOIS-KARJALA (Terttu-hanke; Huoli puheeksi -koulutukset); Vastaajien määrä 22 (Lähetetty yhteensä 122, joista Terttu-hanke 74; vastausaika = 2 vk ja Huoli puheeksi - koulutukset 48; vastausaika = 1.5 vk), vastausprosentti 18 % POHJOIS-SAVO (lastensuojelun kehittämisyksikkö) Vastaajien määrä 11 (lähetetty 477; vastausaika = 2 vk), vastausprosentti 2 %

7 ASIAKASPALAUTE

8 ASIAKASPALAUTE YHTEENVETOA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA Asiakaspalautekyselyllä kartoitettiin lisäksi hankkeen käyttämien tiedottamistapojen tavoittavuutta ja hanketoimintaan osallistumisen muotoja. Kyselyn tulokset ovat suuntaa-antavia. Vastauksia saatiin pääasiassa Keski-Suomesta ja Etelä-Savosta. Lähes kolme neljästä vastaajasta toimi kunnassa, kuntayhtymässä tai yhteistoiminta-alueella. Hankkeesta on tyypillisesti saatu tietoa sähköpostin, hanketyöntekijöiden suorien yhteydenottojen, oman työpaikan sekä hankkeen Kaste-tiedotteen kautta. Mikään yleisimmistä tiedonsaantikanavista ei näyttänyt olevan yli muiden. Kohderyhmän tavoittamisen varmistamiseksi lienee varmin keino käyttää useampia viestintäkeinoja, kuten hankkeessa tehtiin. Tästäkin huolimatta osa kohderyhmästä jäi tavoittamatta, eikä tieto hankkeen olemassaolosta ollut tavoittanut koko kohde-ryhmää.

9 ASIAKASPALAUTE YHTEENVETOA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA Koulutukset ovat olleet vastausten perusteella tyypillisin tapa osallistua hankkeen kehittämistoimintaan. Koulutuksia pidettiin tärkeinä niin uuden tiedon saamisen näkökulmasta kuin verkostoitumisen ja yhteistyön syntymisen paikkoina. Työkokouksiin, yhteistyö- ja kehittämisryhmiin tai pilotointeihin osallistuneiden joukko on ollut pienempi. Tätä todennäköisesti selittää, että ne on suunnattu pienemmälle kohderyhmälle koulutuksiin verrattuna.

10 ASIAKASPALAUTE YHTEENVETOA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa varhaista tukea ja toimijoiden välistä yhteistyötä, lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien osaamista sekä lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Viidennes vastanneista kuitenkin ilmoitti, ettei hankkeella ole ollut vaikutusta omiin työtapoihin. Tästä huolimatta 85 % vastanneista arvioi, että hankkeen avulla on vahvistettu toimijoiden välistä yhteistyötä ja lähes 90 % arvioi, että hankkeen avulla on vahvistettu toimijoiden osaamista. Näin myös osa heistä, joiden mielestä hankkeella ei ole ollut vaikutusta hänen omaan työhönsä, arvioi, että hankkeella on ylipäänsä ollut merkitystä toimijoiden välisen yhteistyön ja toimijoiden osaamisen vahvistamisessa.

11 ASIAKASPALAUTE YHTEENVETOA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA Lasten ja perheiden osallisuuden vahvistamisessa hankkeen arvioitiin onnistuneen edellisiä huonommin, sillä vain kaksi kolmesta katsoi, että osallisuutta oli hankkeen avulla vahvistettu. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseen lienee syytä kiinnittää enemmän huomiota jatkokehittämisessä myös niin, että asiakkaat ovat itse mukana kehittämässä, suunnittelemassa ja arvioimassa toimintaa

12 ASIAKASPALAUTE YHTEENVETOA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA Vaikka hankkeen koettiin vahvistaneen tavoitteiden mukaista toimintaa, se ei näytä systemaattisesti siirtyneen samassa määrin konkreettiseksi osaksi omaa työtä. Vastaajien arviot tavoitteiden konkreettisista vaikutuksista omaan työhön ja palvelujen kehittämiseen jäivät vastaajaosuuksiltaan huomattavasti pienemmiksi verrattuna kyllä/ei-arvioon tavoitteiden vahvistamisesta hankkeen avulla. Kuten vastauksissakin tuotiin esiin, uusien toiminta-mallien juurtuminen pysyviksi työkäytänteiksi vaatii aikaa sekä työyhteisön ja johdon sitoutumista muutokseen

13 Etelä-Savo Varhaisen tuen toiminnot, perhekeskustoiminnat Lastensuojelun erityisyksikkö käynnistyi Pilotti lasten, nuorten ja perheiden yhteensovittava johtaminen