TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

Transkriptio

1 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez Hannele Lohilahti Satu Sarkkinen-Vuorinen Sanna Kujala Anne Ahonen Liisa 1. Varhainen avoin yhteistoiminta Molempien toiminta-alueiden kehittäjätiimeissä on ollut käsiteltävänä toimintasuunnitelma moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi. Varhaisen avoimen yhteistoiminnan suunnitelma on hyväksytty toiminnan perustaksi. Käytäntöön viemisestä keskustellaan seuraavissa kokouksissa tarkemmin. THL on vuosien ajan kehittänyt varhaisen puuttumisen mallia, jossa pilottikuntina ovat olleet Nurmijärvi ja Rovaniemi. Mallin ytimenä Eriksson&Allartin kehittämä huolen vyöhykkeistö. Mallin tavoitteena on dialoginen kuntalaisten osallisuutta lisäävä palvelukulttuuri koko kunnan tasolla. Suunnitelmaa laadittaessa on oltu yhteistyössä sekä maakunnallisen hyvinvointisuunnitelman laatijaan että lastensuojelusuunnitelman laatijoihin. Alla Kokkola/Jyta-alueen toimintasuunnitelma:

2 VARHAINEN AVOIN YHTEISTOIMINTA I Huoli puheeksi toimintamalliksi Lähtökohtana Tom Arnkilin ja Esa Erikssonin luoma huolen vyöhykkeistö toimintamalli. Tutkimuksen mukaan peruspalveluissa kohdatuissa lapsissa, nuorissa ja perheissä työntekijät kokivat huolta seuraavasti (otos Nurmijärveltä yli 7000 kohtaamista) 65 % ei huolta 25 % pieni huoli 8 % suuri huoli 2 % erittäin vakava huoli Sovitaan peruspalveluissa = neuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja kouluilla, miten toimitaan ja keneen otetaan yhteyttä missäkin huolen vaiheessa. Laaditaan selkeä kirjallinen ohjeistus, yhteystiedot ja toimintajärjestys. Tavoitteena on, että eri toimijoiden yhteistyöllä voidaan tukea perhettä silloin, kun huoli on vielä hallittavissa. Erittäin vakavan huolen ollessa kysymyksessä lapsi on jo lastensuojelun asiakkaana. Laaditaan yhteistyökumppaneiden kanssa pelisäännöt ja toimintaperiaatteet. Kirjataan eettiset periaatteet. II Huoli puheeksi koulutukset Järjestetään jatkumona Huoli puheeksi koulutuksia, tavoitteena, että peruspalveluissa työskentelevät ovat käyneet sen 100%. Edellyttää 1-3 jaksoa/ vuosi. Koulutus on välttämätön osa uusien työntekijöiden perehdytystä. III Pilotointi Sovitaan neuvola(-alue), päiväkoti(alue) ja koulu(alue), joissa toiminta otetaan tehostetusti työvälineeksi ja kootaan toiminnasta tietoa, tuloksia ja vaikuttavuuksia. Pilotointialueilla järjestetään myös säännöllisiä aluetapaamisia viranomaisten kesken.

3 IV Verkostoivan verkostotyön koulutus = avoin varhainen yhteistyö Järjestetään moniammatillisesti prosessiluonteista koulutusta uudenlaisesta tavasta tehdä työtä. Tavoitteena, että työtapa siirtyy oikeasti myös käytäntöön. V Verkostodialogisten menetelmien käyttöönotto ja markkinointi Päivitetään asiantuntijapankki henkilöistä, jotka ovat saaneet koulutuksen verkostodialogisten menetelmien käyttöön. Tarvittaessa koulutetaan lisää. Huolehditaan, että tieto osaajista tulee yhteistyökumppaneiden käyttöön. Verkostodialogi Läheisneuvonpito Huoli puheeksi Lapset puheeksi Jne VI Varmistetaan, että toimintamalli siirtyy rakenteisiin Päättäjien ja hallinnon mukaan saaminen. Toiminta on sisällytetty kuntien ja hallintokuntien strategioihin ja talousarvioon. Keskushallinnon toimesta nimetään hallintokuntien rajat ylittävä verkostotyön ohjausryhmä, joka raportoi kaupungin/kuntien hallituksille. -- Työrukkanen keskustelee mallista, mm o periaate o työpaikkojen/työntekijöiden mukaan saaminen o pilotointi o mallin käyttöönottoon tarvittava päätöksenteko o.. Työrukkanen hyväksyi toimintamallin jatkotyöstämisen rungoksi. Asiasta käytiin seuraavaa keskustelua: Toimintamalli on tarkoitettu pysyvästi/toistaiseksi käyttöön varhaisen tuen toimintamalli, jonka tarkoitus on olla lapsiperheiden kanssa työskentelevien yhteinen toimintamalli Myös dialogiset menetelmät on tarkoitus saada laajalti kunnan toimintakulttuuriin Selvitetään nykyiset verkostodialogisten työmenetelmien osaajat ja keskustellaan heidän kanssaan mahdollisuuksista käyttää menetelmiä nykyistä laajemmin / esteistä miksi ei käytetä Sovittava yhteiset periaatteet verkostokonsulttien palvelujen maksuista ja osaajien työajan käytöstä hallintokuntien kesken ja maakunnan kesken

4 Sovitaan vastuista Neuvoloissa on runsaasti käytettävissä erilaisia työmenetelmiä tunnistaa tuen tarvetta sektoroidusti (esim.audit, Masu, Vavu ) ohjaus erityispalveluihin/jatkohoitoon näiden perusteella. Huolen vyöhykkeistö ei varsinaisesti käytössä. Mitä huolella neuvolassa tarkoitetaan? Neuvolan menetelmiä käytetään huolen tunnistamiseen; huolilomake on koonti miten asiassa edetään. Sovitaan, mitä yhteisiä menetelmiä jatkossa erityisesti käytetään (esim. huoli puheeksi, lapset puheeksi, läheisneuvonpito jne) Päätöksenteko: lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan nämä asiat, toimenpideohjelma uudesta neuvola-asetuksesta sisältää yksityiskohtaisen suunnitelman myös moniammatillisesta yhteistyöstä (budjetin liitteenä) Toimintamalli on osa mahdollisesti tulevan perhekeskuksen toimintaa Toimintamallin juurruttaminen; haetaan hankkeelle jatkoa, jonka sisältönä juurruttaminen 2. Neuvolan perheohjaaja Neuvolan perheohjaajaksi hakijoita oli yhteensä 24, joista haastatellaan seitsemän hakijaa. Liitteessä koonta perheohjaajan toiminnan sisällöstä. Työrukkanen hyväksyi neuvolan perheohjaaja toiminnalle perusteet liitteen mukaisesti. 3. Perhekeskuksen suunnittelun eteneminen Kehittäjätiimissä käsiteltiin perhekeskuksen jatkosuunnittelua. Työrukkanen hyväksyi, että perhekeskuksen toiminnan sisältöjen suunnittelua jatketaan verkostodialogisella menetelmällä. 4. Seuraava kokous klo 9. muistiin merkitsi Liisa Ahonen

5