Sosiaalialan osaaminen Lapissa Sociopolis -hanke

Transkriptio

1 Sosiaalialan osaaminen Lapissa Sociopolis -hanke , Rovaniemi, Pohtimolampi Heli Arola, Lapin ammattikorkeakoulu Tarja Kemppainen, Lapin yliopisto

2 Toteuttajat: Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu ja Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Rahoittajat: ESR, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), kunnat Hankeaika: Tavoitteet: SOCIOPOLIS -hanke Luodaan yksi näkyvä ja selkeä tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymä sosiaalialalle Lappiin. Parannetaan sosiaalialan korkeakoulutuksen laatua työelämälähtöisyyttä korostaen. Rakennetaan tutkimuksellista ja systemaattista tiedontuotantoa sosiaalialan korkeakoulujen, osaamiskeskuksen, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyönä. 2

3

4 SOSIAALIALAN PERUS- JA ERITYISOSAAMISEN KARTOITUS MIKSI? Luvattu hankehakemuksessa selvittää sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien perus- ja erityisosaaminen Lapissa Taustalla yhteiskunnalliset muutokset ja vaikutukset asiakkaisiin: Hallinto- ja palvelurakenteiden muutokset (Sote) Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraatio Sosiaalityön professionaalisuuden ja osaamisen haasteet Lainsäädännölliset uudistukset Tutkimuksen ja tiedontuotannon haasteet Korkeakoulujen ja Posken intressit 4

5 jatkoa: MIKSI? Tarvitaan ajantasainen tieto sosiaalityöntekijöiden ja sosionominen määristä Lapissa sekä eri sektoreilla Selvittää miten tehtäväalueet ovat muuttuneet: Perinteisistä sosiaalitoimen tehtävistä työhönvalmennus, kuntoutus, Kela, työhallinto, pakolaistyö, kuraattorityö, perhetyö, järjestötyö jne. Eläköitymisen ennakointi mikä on työntekijöiden ikäprofiili? Miten työntekijät näkevät työnsä tulevaisuuden Sotessa? Mikä työssä on muuttunut ja mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?

6 LAPPI KONTEKSTINA 6

7 AINEISTON HANKINTA: 1. vaihe: Lapin kunnat (n= noin 250 työntekijää) 2. vaihe: Lapin järjestöt yhdessä Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n Oppilaitosyhteistyöhankkeen kanssa 3. vaihe: Lapin yksityiset palveluntuottajat Tiedonkeruun käynnistyi ja on vielä kesken - tieto kerätään kuntakäynneillä (kesto 2 3 h) 1) Kyselylomake, webropol 2) Ryhmähaastattelu (ennakointi) 7

8 SOSIAALIALAN PERUS- JA ERITYISOSAAMISEN KARTOITUS Tilanne (Rovaniemi ei vielä mukana)

9 % 35,0 Vastaajien ikäjakauma, % (N=131) 30,0 28,2 30,5 25,0 24,4 20,0 15,0 10,0 9,9 6,9 5,0 0,0 alle 30 vuotta (N=13) vuotta (N=32) vuotta (N=37) vuotta (N=40) yli 60 vuotta (N=9)

10 MITÄ TUTKINTOJA OLET SUORITTANUT? (N=132) Ammatillinen toisen asteen tutkinto Ammatillinen opistotason tutkinto Ammattikorkeakoulututkinto 63 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 6 Yliopistollinen kandidaatin tutkinto 10 Yliopistollinen maisterin tutkinto 57 Yliopistollinen jatkotutkinto 4 Jokin muu tutkinto 19 Opintoni ovat kesken 8 Minulla ei ole tutkintoa 0 - Korkeintaan opistotason tutkinto sosiaalialalta on 43 henkilöllä

11 MIKÄ ON TÄMÄNHETKINEN TEHTÄVÄNIMIKKEESI? Luokiteltu tehtävänimike (N=133) Sosiaalityöntekijät (N=68) Sosionomit (N=65)

12 ONKO SINULLA MUODOLLINEN KELPOISUUS SIIHEN TEHTÄVÄÄN, JOSSA NYKYISIN TYÖSKENTELET? (N=132) Kyllä 128 Ei 3 En tiedä 1 Sosiaalihuollon selvitys 2013: Epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä 19 ja ohjaajia 3

13 SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN JA SOSIONOMIEN OSAAMINEN Ammatillisten tutkintojen ja kelpoisuusvaatimuksen lisäksi suoritettu useita pitkäkestoisia koulutuksia: Esim. Johtamisopintoja, Jet johtamisen erikoisammattitutkinto Erikoistumisopintoja (30 op) Terapia- ja työnohjaajakoulutuksia (perhe-, trauma- ja ryhmäterapia) Pedagogisia opintoja Yliopistollisia arvosanoja Menetelmäkoulutuksia (lapset puheeksi, läheisneuvonpito, motivoiva haastattelu, varhainen puuttuminen jne.) Lukuisista täydennys- ja lisäkoulutuksista voisi päätellä, että motivaatiota on työssä kehittymiseen ja toisaalta työn vaativuus luo lisäkoulutuksen tarpeita. Koulutuksiin osallistuttaisiin enemmän, mikäli aikaa ja resursseja (työnantajan koulutusmäärärahat) olisi enemmän käytettävissä. 13

14 SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN JA SOSIONOMIEN PERUS- JA ERITYISOSAAMINEN Perusosaaminen: Asiakkaan kokonaisvaltaisen elämäntilanteen arvioiminen, luottamuksellisen asiakassuhteen luominen ja vuorovaikutustaitojen hallitseminen sekä sosiaalipalvelujen ja etuuksien tuntemus, palveluohjaus Erityisosaaminen: - lastensuojelu, perhetyö - kehitysvamma- ja vammaistyö - päihdetyö - johtaminen, projektityö - mielenterveys- ja kriisityö - nuorisotyö - tutkimus ja tiedon tuotanto 14

15 Haastatteluissa esiin tulleita asioita: Huoli yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntymisestä Miten selviytyvät ne, jotka eivät kelpaa työmarkkinoille? Osalla asiakkaista vaikeuksia selviytyä normaaliin arkeen kuuluvista asioista (pankkiasiat, viranomaisasiointi, lomakkeiden täyttö, netin käyttö) Mitä tehdään nuorten kanssa, jotka eivät jaksa olla koulutuksessa, eivätkä pääse töihin? Perus- ja lähipalveluja pidettiin tärkeänä ja niissä paikallisuutta (ihmisten, perheiden ja yhteisöjen tunteminen). Huoli Sotesta Huoli siitä, miten sosiaaliala tulee näkymään Sotessa julkinen keskustelu on ollut terveydenhuoltoon painottuva terveys koskee laajempaa väestönosaa. Miten jatkossa yhteistyö toimii koulu-, kulttuuri- ja liikuntatoimen kanssa? Soten mahdollisuus: Kollegiaalista tietoa ja tukea sosiaalialan erityiskysymyksissä mm. lastensuojelu, vammaistyö, mielenterveys- ja päihdetyö. Moniammatillista yhteistyötä pidettiin tärkeänä erityisesti niiden asiakkaiden ja perheiden kanssa, joiden arkeen liittyvät ongelmat ovat moninaiset (tähän velvoittaa myös uusi SHL)

16 SOSIAALIALAN ERITYISOSAAMISTA, JOTA VOISI KESKITTÄÄ: - lastensuojelussa esim. vaativat hyväksikäyttöön ja väkivaltaan liittyvät tapaukset - osa lastenvalvojan tehtävistä - perheoikeudelliset palvelut - sijais- ja tukiperheiden koulutus ja koordinointi - osa vammaispalveluista (lainsäädäntö, tulkinnat, etuudet) - sosiaalipäivystys - konsultaatio - kehittämis- ja tutkimustyö

17 17 Kiitos!