Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66

Transkriptio

1 Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66 1

2 Sisältö Tutkimuksen tausta ja toteutus 3 Vastaajien taustatiedot 4 Suunnittelupalvelujen hankintatavat 5 Suunnittelupalvelujen hankinnan perusteet 7 Hankintalain tavoitteiden toteutuminen 8 Tilaaja-/käyttäjäorganisaatiossa toimivan arkkitehdin vaikutukset 9 Hankintalain vaikutus markkinoille pääsyyn 10 Hankintalain vaikutus harmaan talouden torjunnassa 11 Referenssivaatimukset 12 Palvelujen liikkuvuus ja kynnysarvot 13 Markkinaoikeustapaukset 14 Viranomaisten toiminta hankintalain suhteen 15 2

3 Tutkimuksen tausta ja toteutus Kyselyn tarkoituksena oli selvittää julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutusta arkkitehtipalveluihin sekä kokemuksia ja mielipiteitä lainsäädännön toimivuudesta. Tutkimuksen tilaaja on Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry, joka suunnitteli kyselyn sisällön yhteistyössä Promenade Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin ATL:n toimesta ja siihen vastattiin internetissä sähköisen vastauslinkin kautta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 66 suomalaista arkkitehtipalvelujen tarjoajaa. Lisäksi vastauksia tuli muista Pohjoismaista 20 arkkitehtitoimistolta sekä yhdeksältä suomalaiselta palvelujen tilaajalta. Näitä ei tässä raportissa kuitenkaan ole huomioitu, koska vastaajamäärä ei takaa näiden ryhmien osalta tulosten luotettavuutta. Tutkimuksen teknisestä toteutuksesta ja tulosten käsittelystä 3

4 Vastaajien taustatiedot 4

5 Suunnittelupalvelujen hankintatavat Yleisin suunnittelupalveluiden hankintatapa on tarjous rajoitetussa menettelyssä, jota käyttää 48 % vastanneista toimistoista. Arkkitehtitoimistot kuitenkin haluaisivat hankkia suunnittelutöitä enemmän neuvottelumenettelyn ja suorahankinnan sekä suunnittelukilpailujen kautta. 5

6 Suunnittelupalvelujen hankintatavat 6

7 Suunnittelupalvelujen hankinnan perusteet Suunnittelupalvelun hankinnan pitäisi arkkitehtien mielestä perustua ennen kaikkea tulevan rakennuksen ominaisuuksiin ja toisaalta suunnittelupalvelun tekniseen laatuun. Hinnan tulisi olla pääasiallinen valintaperuste vain yhden toimiston mielestä. 7

8 Hankintalain tavoitteiden toteutuminen Hankintalain tavoitteet ovat toteutuneet arkkitehtien mielestä erittäin huonosti. Julkisten palvelujen laadun parantumisen ja julkisten varojen käytön tehostumisen ei katsota toteutuneen lainkaan. Myöskään muiden hankintalaille asetettujen tavoitteiden ei katsota juurikaan toteutuneen. Mitä pienemmästä arkkitehtitoimistosta on kyse, sitä kriittisemmin tarjoajien syrjimättömään ja tasapuoliseen kohtelemiseen suhtaudutaan. 8

9 Tilaaja-/käyttäjäorganisaatiossa toimivan arkkitehdin vaikutukset Jos tarjouksien arvioijan on ilmoitettu olevan arkkitehdin, tämä lisää merkittävästi arkkitehtitoimistojen tarjouksentekohalukkuutta. Kolme neljännestä arkkitehtitoimistojen edustajista kokee olevan suuren merkityksen, että tarjouksia hankintayksikössä käsittelee ja arvioi arkkitehti. 9

10 Hankintalain vaikutus markkinoille pääsyyn Hankintalaki on arkkitehtitoimistojen mielestäsi selkeästi vaikeuttanut markkinoille pääsyä. Toisaalta kolmannes vastanneista arkkitehdeistä on sitä mieltä, että hankintalain vaikutuksesta alalle on tullut uusia palveluntarjoajia. Mitä pienemmästä arkkitehtitoimistosta on kyse, sitä enemmän markkinoille pääsyn koetaan vaikeutuneen. 10

11 Hankintalain vaikutus harmaan talouden torjuntassa Näkymykset hankintalain vaikutuksesta harmaan talouden torjunnassa hajoavat arkkitehtitoimistojen keskuudessa. Viidennes kokee lain auttaneen harmaan talouden torjunnassa ainakin melko paljon. Toisaalta neljännes on sitä mieltä, että vaikutusta ei ole ollut lainkaan. 11

12 Referenssivaatimukset Referenssien kolmen vuoden ikäraja on arkkitehtitoimistojen mielestä liian lyhyt. Projektit ovat suhteellisen pitkäkestoisia, ja rajan koetaan suosivan suuria toimistoja. Referenssivaatimusten koetaan muuttuneen lain voimassaoloaikana, ja yli kolme neljännestä tuntee, ettei referenssivaatimus kohtele tarjoajia tasapuolisesti. 12

13 Palvelujen liikkuvuus ja kynnysarvot Noin kolmannes arkkitehtitoimistoista näkee hankintalain lisänneen mahdollisuuksia tarjota palveluja ulkomaille. Hankintojen kynnysarvoja pitää suunnittelupalvelujen kannalta sopivina kolmannes arkkitehdeistä, mutta 44 %:n mielestä ne eivät ole sopivia. Yleensä nykyisiä kynnysarvoja pidetään liian alhaisina. Kotimainen suorahankinnan raja haluttaisiin varsin yleisesti nostaa eurosta euroon. 13

14 Markkinaoikeustapaukset Vastanneista arkkitehtitoimistoista 30 % on joutunut valittamaan hankintailmoituksista tai päätöksistä. Markkinaoikeuskäsittelyssä on ollut mukana 23 %. Valitushalukkuutta olisi enemmänkin, mutta valitus jätetään usein tekemättä, koska se koetaan hyödyttömäksi, eikä haluta sen mustaavan omaa mainetta. 14

15 Viranomaisten toiminta hankintalain suhteen Arkkitehtitoimistojen käsitys viranomaisten toiminnasta hankintalain suhteen on varsin huono. Noin kaksi kolmannesta arkkitehdeistä pitää viranomaisten kykyä käyttää hankintalain suomia mahdollisuuksia ja heidän osaamistaan joko heikkona tai melko heikkona. Kokonaistaloudellisuuden arvioinnin ei koeta toimivan. Hinta-laatu -arviointi ja laatupisteytys nähdään ongelmallisiksi. 15

16 Kiitos! Petri Alervo 16