MÄNTYSALON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 JOHDANTO Mäntysalon päiväkoti sijaitsee pientaloalueella Klaukkalan pohjoispuolella Mäntysalossa. Päiväkoti on rakennettu 1996 ja siinä on tilat neljälle ryhmälle. Päiväkodin hoito- ja kasvatushenkilöstöön kuuluu neljä lastentarhanopettajaa ja 8 lastenhoitajaa sekä erityisavustaja. Teemme yhteistyötä myös konsultoivan erityislastentarhanopettajan (KELTO) kanssa. Päiväkodin siisteydestä huolehtii kaksi laitosapulaista, jotka avustavat päivittäin ryhmissä ja ruoanlaitosta vastaa yksi keittiötyöntekijä. Päiväkodin johtaja on mukana työmme kehittämisessä.
1. ARVOT Mäntysalon päiväkodin toimintaa ohjaavat arvot ovat: AVOIMUUS TURVALLISUUS YHTEISTYÖ AMMATILLISUUS Avoimuus on perusta hyvälle yhteistyölle. Tarkoituksemme on, että vanhempien olisi helppo tulla keskustelemaan luottamuksellisesti lapsen asioista. Vanhempien luvalla, avoin keskustelu eri tahojen kanssa kuuluu työskentelytapaamme. Lapsi voi avoimesti kertoa asioista päiväkodin aikuisille. Päiväkotiin on hyvä tulla, kun lapsella on turvallinen olo. Vanhempien ja henkilökunnan luottamuksellinen suhde tuo lapselle turvallisuuden tunteen. Turvallisuus syntyy myös siitä, että kodin ja päiväkodin kesken on sovittu yhteiset toimintatavat. Lasta kuullaan yksilönä, hänelle ollaan läsnä ja hänellä on mahdollisuus tulla aikuisen syliin. Päiväkodissa on lapselle turvallinen toiminta- ja leikkiympäristö. Hyvän yhteistyön luominen henkilökunnan ja vanhempien välillä alkaa ensitapaamisesta. Vanhempien kanssa käymme päivittäin keskusteluja ja vaihdamme kuulumisia lapseen liittyvissä asioissa. Toimimme lapsen parhaaksi yhdessä vanhempien kanssa, tukien lapsen kehitystä ja kasvua. Teemme yhteistyötä muiden ryhmien kanssa yhteisten teemojen, tuokioiden, juhlien ja tapahtumien puitteissa. Kehitämme ammatillisuuttamme erilaisin tavoin mm. koulutuksilla, kirjallisuudella ja saamamme palautteen pohjalta. Jokainen työntekijä tuo oman osaamisensa työskentelyyn lasten parissa. Aikuisina olemme esimerkkinä lapsille. Huomioimme lapsen ikä- ja kehitystason sekä mahdolliset erityistarpeet. Kohtelemme jokaista lasta tasapuolisesti ja johdonmukaisesti ottaen huomioon yhdessä sovitut pelisäännöt. 2. TOIMINTA-AJATUS Vuorovaikutus kaikkien kesken, toisten huomioonottaminen, pienryhmissä toimiminen sekä leikki, ohjaavat toimintaa päiväkodissamme. Toimimme yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen parhaaksi, jotta lapsella olisi hyvä päivä jokaisena päivänä.
3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ Hyvä kasvatustyö päiväkodissamme perustuu suunnitelmallisuuteen kasvattajayhteisön kesken. Kaksi kertaa vuodessa kehittämispäivissä luomme koko talon yhteiset suuntaviivat toimintakaudelle ja arvioimme toimintaa. Kerran viikossa on koko henkilökunnan yksikkökokous sekä kaikkien ryhmien omat palaverit. Henkilökuntamme toimii myös eri tiimeissä, joita ovat pedagogiikkatiimi, henkilöstötiimi, viestintä ja taloustiimi. Teemme yhteistyötä koko talon kesken. Päiväkodin johtaja ohjaa toimintaamme olemalla mukana sen kehittämisessä ja henkilökunnan työn tukemisessa. Laadimme yhdessä päiväkodin johtajan kanssa yhteisiä toimintatapoja ja sopimuksia, joihin sitoudumme. 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Kasvatusympäristö muotoutuu lapsiryhmän tarpeiden ja toimivuuden mukaan. Muuntelemalla ja jakamalla tiloja annamme mahdollisuuden erilaisiin leikkeihin. Lapset voivat leikkiä ja toimia pienissä ryhmissä. Leikin ja toiminnan järjestämme lasten ikä- ja kehitystasoa vastaavaksi. Leikkivälineet ovat esillä siten, että ne ovat helposti lasten saatavilla. Leluja ja oppimisvälineitä kierrätetään ryhmien kesken. Päiväkodissamme on seuraavanlaisia ryhmiä: METSÄTÄHDET (alle 3-vuotiaat) SAMMALEISET (sisarusryhmä) NEULASET (3-6 vuotiaat) HALTIJAT (3-6 vuotiaat) Jokaisella ryhmällä on käytössään omat ryhmätilat, jotka käsittävät nukkuma/leikkihuoneen, ruokailu/toimintahuoneen, sekä omat wc ja eteistilat. Päiväkotimme piha jakautuu pienten ja isojen lasten piha-alueiksi. Vaihtelua pihalla oloon antavat lähialueen puistot ja Enkunlampi sekä viereisen Mäntysalon koulun kenttä, joka talvisin toimii luistinratana. Ryhmätilojen lisäksi päiväkodissa on jumppasali sekä parvi ja useita pieniä leikkitiloja.
5. OPPIMISEN ILO Toiminta-ajatukseemme kuuluu pienryhmissä toimiminen. Lapsi oppii kokonaisvaltaisesti arjen eri tilanteissa, vuorovaikutuksessa toisten lasten sekä aikuisten kanssa. Jokaisessa ryhmässä lapset on jaettu pienempiin ryhmiin ja jokaisella lapsella on nk. omahoitaja. Pienryhmissä toimiminen mahdollistaa lapsen yksilöllisen huomioimisen ja tarjoaa rauhallisia tilanteita harjoitella eri taitoja. Pienissä ryhmissä on hyvä ottaa huomioon lapsen ikä- ja kehitystaso. Leikki on lapsen tärkein tapa oppia asioita ja taitoja. Vapaassa ja ohjatussa leikissä lapsi kokee onnistumisen iloa, käsittelee opittuja asioita, kehittää ajatteluaan ja harjoittelee sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja.
6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA Päiväkodissamme pidämme tärkeimpänä vuorovaikutusta, joka on kielenkehityksen perusta. Kannustamme lasta osallistumaan, kuuntelemaan ja ilmaisemaan itseään. Lasten mielipiteet ovat tärkeitä ja aikuiset kunnioittavat niitä. Pienissä ryhmissä tämä mahdollistuu parhaiten. Arjen eri tilanteissa ja leikissä käytämme monenlaisia toimintatapoja, kuten: LUEMME LEIKIMME KESKUS- TELEM- ME HUOMIOIMME TOISEMME / KÄYTÖSTAVAT KUUNTE- LEMME TOISIAMME SATUILEMME SADUTAMME LAULAMME PUHUMME SELKEÄSTI LORUILEMME RIIMITTELEMME KANNUSTAM- ME LASTA PUHUMAAN HARJOITTE- LEMME OMAN VUORON ODOTTAMISTA ANNAMME OIKEAN PUHEEN MALLIN
7. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia. 7.1 Leikkiminen Lapsella on mahdollisuus vapaaseen ja ohjattuun leikkiin. Leikki tarjoaa lapselle mahdollisuuden kokea onnistumisen iloa, harjaannuttaa opittuja asioita, kehittää omaa ajatteluaan ja työstää samalla arjen asioita. Leikissä lapsi voi harjoitella, kehittää ja opetella sosiaalisia taitoja erilaisissa, muuttuvissa tilanteissa. Leikin kautta keskittyminen, ajattelu ja mielikuvitus kehittyvät. Myös lapsen minäkuva vahvistuu leikkiessä. Leikkiympäristö muokataan monipuoliseksi ja innostavaksi huomioiden lapsen ikä ja kehitystaso. Pienryhmät mahdollistavat rauhallisen ja vuorovaikutuksellisen leikin. Aikuinen ohjaa leikin etenemistä tarvittaessa. 7.2 Liikkuminen Lapsi kokee liikunnan riemua oman ikätasonsa ja osaamisensa mukaisesti päivittäin. Liikkuessaan lapsi saa mahdollisuuden kokeilla rajojaan, testata omaa osaamistaan ja oppii hallitsemaan ja hahmottamaan kehoaan. Päiväkodin salissa olevat erilaiset liikuntavälineet, satujumpat, liikuntaleikit ja pelit ovat päiväkodin päivittäistä toimintaa. Vuodenaikojen mukaan hyödynnetään lähiympäristössä olevia ulkoliikuntapaikkoja esim. luistelua koulun jäällä. Aikuiset luovat puitteet lasten innostavalle ja turvalliselle liikunnalle niin sisällä kuin ulkonakin ja kannustavat, rohkaisevat ja ohjaavat lasta kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja. 7.3 Tutkiminen Tutkiessaan lapsi tutustuu erilaisiin asioihin ja ilmiöihin. Lapsi voi tutkia lähes joka paikassa. Aikuinen tarjoaa erilaisia välineitä ja tapoja tutkimiseen ja ihmettelyyn sekä vastaa lapsen mieleen nousseisiin kysymyksiin. Päiväkodissa tehtävät retket lähiympäristöön (esim. metsäretket) tai yksinkertaiset kokeet (lumen sulatus vedeksi) ovat lapselle hyödyllisiä ja hauskoja. Aistihavainnoin, aikuisen avustuksella tai omilla oivalluksilla selville saadut uudet asiat ovat lapsen mieleen. 7.4 Taiteelliset kokemukset Taiteelliset elämykset tarjoavat lapselle mahdollisuuden mielikuvituksen käyttöön eri tilanteissa. Taiteen avulla lapsi oppii myös ilmaisemaan tunteitaan eri tavoin. Aikuinen rohkaisee lasta taiteellisessa ilmaisussa. Tekemisen ilo ja nauttiminen omista sekä muiden tekemistä töistä ovat taiteellisissa kokemuksissa tärkeitä.
8. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖT-OPPIMISEN TAVAT JA KEINOT Lapsen oppiminen tapahtuu toiminnan ja tekemisen kautta. Sisällölliset orientaatiot ovat erilaisia toimimisen perustana olevia näkökulmia. Lapsi oppii asioita kokemalla, näkemällä, tekemällä ja liikkumalla. Oppimista tapahtuu päiväkodissa kaikissa arjen tilanteissa. Esimerkiksi ruokailutilanteessa lapsi oppii ikätasonsa mukaisesti erilaisia asioita. Ruokailussa lapsi opettelee syömään itsenäisesti ja harjoittelee hyviä käytöstapoja, ruokailuvälineiden käyttöä, maistelemaan erilaisia makuja, arvioimaan syötävän ruoan määrää, auttamaan pöydän kattamisessa sekä oman vuoron odottamista. 8.1 Matemaattinen orientaatio Matematiikka on arkemme monissa tilanteissa mukana. Matemaattiset kokemukset auttavat lasta jäsentämään ja hahmottamaan ympäristöään. Taidot kehittyvät monissa arkipäivämme tilanteissa: kalenteri, kello, ruokailu, leikki, perushoitotilanteet, lelujen kerääminen oikeisiin paikkoihin, asioiden lajittelu ja luokittelu. 8.2 Luonnontieteellinen orientaatio Päiväkodissamme lapsi saa elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä muusta ympäristöstä mm. retkien, sään tarkkailun, vuodenaikojen ja kestävän kehityksen kautta. Tavoitteena on muodostaa myönteinen, kunnioittava, aktiivinen ja kiinnostunut suhde luontoon sekä ympäristöön. 8.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Tutustumme yhteiskunnallisiin ja historiallisiin asioihin vuotuisten juhlapäivien kautta erilaisin keinoin. Esim. sadut, tarinat, laulut ja leikit. 8.4 Esteettinen orientaatio Lasta ohjataan näkemään kauneutta ympäristössä niin sisällä kuin ulkona. Omakohtaisia aistimuksia ja kokemuksia lapset saavat draaman, musiikin, kuvataiteen ja kirjallisuuden avulla. Kaunista käyttäytymistä ja hyviä käytöstapoja opettelemme päivittäin. Lapsia tuemme omatoimisuuteen tavaroiden paikalleen laittamisessa ja huolehtimisessa.
8.5 Eettinen orientaatio Painotamme hyvien tapojen merkitystä sekä oikean ja väärän ymmärtämistä. Päivittäisissä tilanteissa tuemme lapsen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä. Muiden huomioiminen ja oman vuoron odottaminen ovat tärkeitä taitoja, joita harjoittelemme päivittäin. 8.6 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Kunnioitamme kotien uskonnollista vakaumusta. Tutustumme päiväkodissa kirkkovuoden juhlaperinteisiin ja annamme mahdollisuuden hiljentymiseen ja pohdintaan. 9. VANHEMPIEN OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen aloittaessa päivähoidon, päiväkodin työntekijä ottaa yhteyttä uusiin vanhempiin ja sopii ajan aloituskeskustelulle. Tästä alkaa toimiva yhteistyö, kasvatuskumppanuus, vanhempien kanssa, josta tärkeimmät ovat päivittäiset kohtaamiset ja keskustelut lasta koskevista asioista. Päiväkodin henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus ja kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia. Vuosittain lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu). Varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan yhdessä toimintatavat, jotka edistävät lapsen kasvua ja kehitystä. Kasvatuskumppanuus perustuu vanhempien, lasten ja hoitajien väliseen kunnioitukseen. Sen pohjana on avoin, rehellinen ja molemminpuolinen luottamus sekä vuorovaikutus. Tavoitteenamme on tukea kodin kasvatustyötä sovittujen asioiden pohjalta. Tämä luo lapselle turvallisen tunteen, kun päiväkodissa ja kotona toimitaan samansuuntaisesti. Keskustelemme lasten kasvatuksesta ja sovimme yhtenevät toimintatavat lapsen hyväksi. Näin vanhemmat voivat jättää luottavaisin mielin lapsen päiväkotiin. 10. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen kehityksessä voi eri syistä esiintyä tuen tarvetta. Nurmijärven kunnan päivähoidossa on käytössä Varhaisen avoimen yhteistyön malli. Mallin mukaan jokainen työntekijä, joka on huolissaan lapsen tilanteesta, hakeutuu avoimeen yhteistyöhön lapsen ja perheen kanssa jo varhaisessa vaiheessa, kun huolet ovat vielä pieniä. Jos varhaiskasvatuksen tukitoimet eivät riitä, lapselle tehdään kuntoutussuunnitelma yhdessä vanhempien, päiväkodin henkilökunnan ja konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa.
Vanhempien luvalla olemme tarvittaessa yhteydessä muihin yhteistyötahoihin esim. kouluun, neuvolaan ja terapeutteihin. 11. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA Teemme yhteistyötä muiden päiväkotien kanssa päivystyksissä ja mahdollisissa yhteisissä tapahtumissa. Esiopetuksen ja Haikalan koulun yhteistyö näkyy erilaisina toimintahetkinä. Toimintahetkien tarkoitus on tehdä koulu tutuksi ja näin helpottaa koulun aloitusta. Seurakunta järjestää yhteisiä hetkiä yleensä muutaman kerran vuodessa huomioiden kirkkovuoden tärkeitä päiviä. Hetket järjestetään päiväkodilla tai Klaukkalan kirkossa. Kirjasto-auto pysähtyy päiväkotimme läheisyydessä ja mahdollisuuksien mukaan käymme yhdessä lasten kanssa lainaamassa materiaalia. Neuvolan kanssa teemme yhteistyötä vaihtamalla tiedonsiirtolomakkeet 4-vuotis neuvolakäynnin yhteydessä ja tarvittaessa muulloinkin. Kunnassa toimii myös neuvolatyöryhmä, johon osallistuvat neuvolan terveydenhoitajat ja mahdollisen lääkärin lisäksi fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, terveyskeskuspsykologi, kasvatus ja perheneuvolan työntekijät sekä mahdollisuuksien mukaan sosiaalityöntekijät ja erityislastentarhanopettaja. Kunnassa on myös perhetyöntekijä, johon perheet voivat ottaa yhteyttä ja pyytää neuvoa pienissäkin asioissa. 12. LIIKENNEKASVATUS Nurmijärven kunnalle on tehty liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma, jota toteutamme päiväkodissamme toimintakauden aikana erilaisilla tapahtumilla ja teemoilla. Toiminnassamme nämä näkyvät mm. tulo- ja hakutilanteiden turvallisuuden huomioimisena, pihasääntöinä, turvaliivien käyttämisenä ja retkillä liikkumisena.