VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 ELMERIN PÄIVÄKODIN

2 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Arvot 2. Toiminta-ajatus 3. Toimiva kasvattajayhteisö 4. Varhaiskasvatusympäristö 5. Oppimisen ilo 6. Kielen ja vuorovaikutuksen merkitys varhaiskasvatuksessa 7. Lapselle ominainen tapa toimia 8. Sisällölliset orientaatiot 8.1. Luonnontieteellinen orientaatio 8.2. Esteettinen orientaatio 8.3. Eettinen orientaatio 8.4. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio 8.5. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 8.6. Matemaattinen orientaatio 9. Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa 10. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa

3 11. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa Arvot Luottamus ja avoimuus Toisen arvostaminen Yhteisvastuullisuus

4 2. Toiminta-ajatus Tarjoamme turvallista ja kiireetöntä päivähoitoa avoimessa yhteistyössä vanhempien kanssa. Toimintaa toteutamme päivittäin erilaisissa pienryhmissä. Päiväkodissamme toimii toiminnallisia-, oma hoitajuus- ja askeleittain pienryhmiä. Pienryhmässä lapsi tulee kohdatuksi yksilöllisesti. Toimintakauden alussa päätämme talon yhteisen teeman, jota toteutamme koko toimintakauden ajan.

5 3. Toimiva kasvattajayhteisö Jokaisella ryhmällä on kerran viikossa oman ryhmän palaveri, jossa käsitellään ryhmän kuulumiset ja ajankohtaiset asiat. Kerran viikossa on toimintayksikön kokous, johon jokainen on velvollinen osallistumaan siten, että ryhmään jää yksi aikuinen. Kokouksessa käsitellään ryhmien kuulumiset, viikkokatsaus, ajankohtaiset tiimien asiat ja esimiehen tuomat asiat. Päiväkodin henkilökunta pitää yhdessä esimiehen kanssa kehittämispäivän syksyllä ja keväällä, jossa suunnitellaan tulevan kauden toimintaa sekä keskustellaan päiväkodin toimintatavoista. Lisäksi henkilökunnalla on kaksi kertaa toimintakaudessa iltapalaveri, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita esimerkiksi pienryhmätoimintaa. Talossamme toimii pedagogiikka-, viestintä- ja henkilöstötiimi. Esimies on päiväkodissa läsnä kerran viikossa. Tällöin hän kiertää ryhmissä ja samalla hän osallistuu ja havainnoi ryhmän toimintaa. Muussa tapauksessa hänet tavoittaa puhelimitse. Esimies pitää kehityskeskustelun jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa. Toimintaa arvioidaan viikoittain toimintayksikön kokouksessa ja ryhmien omissa palaverissa sekä kehittämispäivissä. Ennen päivähoidon aloittamista alle kolme vuotiaan lapsen vanhemmat tekevät palvelusopimuksen päiväkodin esimiehen kanssa ja kaikki käyvät alkukeskustelun omahoitajan kanssa. Perusta hyvälle yhteistyölle perheiden kanssa luodaan alkukeskustelussa. Vanhemmat käyvät omahoitajan kanssa keskustelun lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta (VASU) kaksi kuukautta hoidon aloituksesta. Esiopetusikäiselle lapselle tehdään syksyllä esiopetussuunnitelma yhdessä hoitajan ja vanhempien kanssa (EOPS) ja keväällä arviointi kuluneesta vuodesta. Keskustelut käydään päiväkodilla tai lasten kotona vanhempien toiveiden mukaan. Jos henkilökunnalla herää huoli lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa, huoli otetaan puheeksi perheen kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhdessä perheen kanssa mietitään ja sovitaan erilaisia käytäntöjä lapsen ja perheen tukemiseksi. Mahdolliset ongelmatilanteet käsitellään heti. Ongelmatilanteet käydään ensisijaisesti läpi omassa ryhmässä. Tarvittaessa asia otetaan esille esimiehen ja henkilökunnan kanssa.

6 4. Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö on turvallinen ja viihtyisä. Leluja ja pelejä kierrätämme ryhmästä toiseen aika ajoin, jolloin lapset saavat leikkeihinsä uusia virikkeitä. Hyödynnämme monipuolisesti pihaa, metsää, lähiympäristöä sekä päiväkodin kaikkia tiloja. Esimerkiksi toimisto ja kahvihuone toimivat pienryhmätiloina.

7 5. Oppimisen ilo Iloitsemme lasten oppimisesta. Päiväkodissa lapset saavat kehittyä yksilöllisesti mm. kokeilemalla ja erehtymällä. Tunnetilat vaikuttavat lasten oppimiseen ja kykyyn vastaanottaa uusia asioita. Hyvällä mielellä opimme paremmin!

8 6. Kielen ja vuorovaikutuksen merkitys varhaiskasvatuksessa Aikuiset antavat lapsille mallin kielenkäytöstä eri tilanteissa: ihmisten kohtaamisessa, arjen askareissa ja leikeissä. Ohjaamme lapsia kertomaan tunteistaan ja mielipiteistään rohkeasti sekä kuuntelemaan muita. Käytössämme on mm. Turvataitoja lapsille ja Askeleittain -materiaalit. Toimintamme perustuu vuorovaikutukseen erikokoisissa ryhmissä, lapsen ikätaso ja tuentarve huomioiden.

9 7. Lapselle ominainen tapa toimia Lapset saavat päivittäin liikkua, leikkiä, rakennella, tutkia ja taiteilla. Aikuiset ottavat huomioon lasten toiveet toiminnan suunnittelussa. Pienryhmissä toimitaan monipuolisesti, jolloin huomioidaan lapsen yksilöllisyys. Toiminta ei ole aina samanlaista kaikille lapsille. Pienryhmät voivat tehdä samaan aikaan eri toimintoja erilaisessa ympäristössä. Lapset leikkivät päivittäin omien kiinnostustensa mukaisia leikkejä. Aikuinen havainnoi leikkiä ja mahdollistaa tilojen ja leikkimateriaalien luovan käytön. Tarvittaessa aikuinen ohjaa leikkiä ja on leikissä mukana.

10 Orientaatiot 8.1. Luonnontieteellinen orientaatio Päiväkotimme sijaitsee luonnon keskellä. Käymme metsäretkillä, jolloin voimme tutkia ja havainnoida luontoa eri vuoden aikoina. Liikkumalla luonnossa lapset oppivat kunnioittamaan luontoa ja huomaamaan sen kauneuden. Lähimetsässä lapset voivat mm. rakentaa majoja, kerätä marjoja ja hiihtää. Tietoa eläimistä, kasveista ja luonnonilmiöistä tutkimme kirjoista. Metsä toimii myös mainiona oppimisympäristönä.

11 8.2. Esteettinen orientaatio Lapset saavat ilmaista itseään teatterin, taiteen, musiikin, liikunnan ja leikin kautta. Lapset saavat maalata, muovailla, esittää eri teatterimuotoja ja kuunnella musiikkia. Näin lapset saavat kokea aistinautintoja ja ymmärtää kauneuden monimuotoisuutta. Keskustelemme paljon erilaisista tunteista, aistimuksista ja kokemuksista lasten kanssa.

12 8.3. Eettinen orientaatio Eettisen kasvatuksen pohjana on aikuisten ja lasten välinen vuorovaikutus. Lasten jokapäiväisissä tilanteissa opetellaan oikean ja väärän, hyvän ja pahan sekä totuuden ja valheen näkökulmaa. Aikuinen antaa toiminnallaan mallin kunnioituksesta, oikeudenmukaisuudesta ja tasavertaisuudesta. Lasten mielipiteitä kuullaan ja kunnioitetaan Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Tuemme perheen ja lapsen vakaumusta. Perustamme uskontokasvatuksen kristilliseen kulttuuriperintöön ja tapoihin. Vastaamme lasten kysymyksiin ja käymme pohdiskelua. Jouluun ja pääsiäiseen valmistautuminen näkyy suomalaisia perinteitä käyttäen. Käymme joulukirkossa mahdollisuuksien mukaan. Käymme seurakunnan järjestämissä hetkissä Toimelassa kaksi kertaa vuodessa Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Lapselle kerrotaan menneistä ajoista perinneleikkien, tarinoiden ja esineiden avulla Matemaattinen orientaatio Päiväkodissamme lajitellaan, lasketaan, vertaillaan ja päätellään päivittäin eri toimintojen yhteydessä ikätaso huomioiden.

13 9. Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa Vanhempien, lasten ja henkilökunnan kuuleminen on aitoa ja läsnä olevaa. Jokaisella on oikeus sanoa oma mielipiteensä. Avoin vuorovaikutus on pohja hyvälle kasvatuskumppanuudelle. Henkilökunta on vaitiolovelvollinen ja täten luottamuksellisistakin asioista voidaan puhua. Lapsen tuonti - ja hakutilanteissa vaihdamme kuulumisia päivittäin. Vanhemmilla on mahdollisuus antaa palautetta koko henkilökunnalle. Kerran vuodessa kunta järjestää asiakastyytyväivyyskyselyn. Päiväkodissamme toimii aktiivinen vanhempaintoimikunta, joka kerää varoja toimintaamme erilaisten tapahtumien yhteydessä.

14 10. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kohtaamme tukea tarvitsevan lapsen avoimesti ja hyväksyvästi. Avustaja toimii tilanteen mukaan joko henkilökohtaisena avustajana tai ryhmäkohtaisena avustajana. Ryhmäkokoa pienennetään tarpeen vaatiessa. Järjestämme tilat ja työkäytännöt tarpeen mukaan. Havaittuamme lapsessa erityistä tuen tarvetta, keskustelemme ensin vanhempien kanssa ja otamme yhteyttä konsultoivaan erityislastentarhanopettajaan (KELTO). Lapsen tuentarpeesta riippuen olemme yhteydessä mm. puheterapeuttiin, toimintaterapeuttiin, psykologiin tai perhetyöntekijään. Neuvolan ikävuositarkastusten kautta voimme myös saada tietoa tuen tarpeesta ja mahdollisista toimenpiteistä jatkossa. Lapselle tehdään tuki ja kuntoutussuunnitelma tai henkilökohtainen opetus ja kuntoutussuunnitelma (HOJKS) syksyllä toimintakauden alussa, joka tarkistetaan 1-2 kertaa toimintakauden aikana.

15 Yhteistyö varhaiskasvatuksessa Päiväkodissamme tehdään yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: Elmerin päiväkodin vanhempaintoimikunta Erilaiset tempaukset varojen keräämiseen päiväkodin toimintaan. Lasten muistaminen jouluna ja esikoulun päättyessä Röykän koulu yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä Röykän päiväkoti ja Perhepäivähoito Yhteiset tapahtumat, varahoito Kirjasto Kirjastoauto kerran viikossa Seurakunta Joulukirkko Seurakuntahetket Toimelassa Musiikkiopisto Musiikkileikkikoulu kerran viikossa päiväkodin tiloissa

16 2011 Konsultoiva erityislastentarhanopettaja (KELTO) Konsultointia lasten asioissa Osallistuminen lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekoon tarvittaessa Vierailee jokaisessa ryhmässä 1-2 kertaa vuodessa Päivähoidon perhetyöntekijä Konsultointia kasvatukseen liittyvissä asioissa Neuvola Tiedonsiirto lapsesta vuositarkastusten yhteydessä Kasvatus- ja perheneuvola Yhteistyö perheiden kanssa tarvittaessa Puhe- ja toimintaterapeutit Yhteistyö tuki- ja kuntoutustoiminnassa Psykologi Tarvittaessa kouluvalmiustutkimukset Hyvinkään sairaala, Lastenlinna Konsultointi lasten asioissa Seurat Nuorisoseura Asukasyhdistys - lapsille ja lapsiperheille suunnattuja ilmoituksia päiväkodin ilmoitustauluilla