ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen - Uusi tuotanto 4. VUOKRA-ASUNTOTILANNE - Kärsämäen Asunnot Oy 5. ASUNTO-OHJELMAN STRATEGIA Liite 1:Yleikaavaehdotus Liite 2: Kartta kerrostaloalueista, purettavista- ja korjattavista alueista sekä uudesta asun toalueesta. Liite 2: Asemakaavan vapaat tontit
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 1. JOHDANTO Asumispalvelujen järjestämisen vastuu on kunnalla. Asumispalvelujen tavoitteena on turvata kuntalaisille tarkoituksenmukainen asunto. Kunta voi vaikuttaa asuntopalvelujen järjestämiseen kaavoituksella, maankäytöllä, kunnan omalla rahoituksella asuntotuotantoon ja asuntojen hankintaan sekä valtion asuntorahoituksen tuen ohjaamisella. Hyvin hoidettu maankäyttö on edellytys tulokselliselle asunto-ohjelmalle. Asuntotuotannossa markkinaehtoisuus lisääntyy ja valtion tuki asuntotuotannossa on vähenemässä. Valtion tukema asuntotuotanto ohjautuu herkästi kasvukeskuksiin ja niiden kehyskuntiin. Työvoimasta on tullut elinkeino- ja yrityselämän tärkeä menestystekijä, tämä on johtanut siihen, että yritystoiminta luo pohjan työvoimalle ja sen tuomalle kasvulle ja kehitykselle. Väestö ikääntyy ja yksinasuvien määrä lisääntyy. Tämä lisää pienten asuntojen kysyntää, joka myös ilmenee liikuntarajoitteisten erikoisasuntojen kysynnän lisäyksenä. Korjausrakentaminen lisääntyy edelleen painottuen asuntokannan ylläpitävään toimintaan. Asumiseen tulevat mukaan entistä enemmän mukaan korkeampitasoiset omakoti- ja rivitaloasunnot.
2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS Maanhankinta: Maanhankinnalla on tavoitteena turvata riittävä maareservi asuntorakentamiseen. Kunnassa on varauduttu tulevaan asuntorakentamisen maankäyttöön hankkimalla resurssien puitteissa kaava- ja yleiskaava-alueilta maata kunnan omistukseen. Maanhankinnan tarvetta on erityisesti keskustassa ja keskustan lähialueilla. Myös haja-asutusalueilla ilmenee asuntomaan tarvetta. Haja-asutusalueiden asuntomaan hankinta on ollut asuntorakentajien varassa. KAAVOITUS: Kärsämäen keskustan yleiskaava on ehdotusvaiheessa ja se saadaan voimaan vuoden 2012 aikana. Yleiskaavassa on huomioitu asemakaava-alueen, sekä yleiskaavan alueella oleva asuntorakentamisen maankäyttö. Keskustan yleiskaavassa asuntokäyttöön varattu maa-alue mahdollistaa noin 80 uuden asunnon rakentamisen. ASEMAKAAVA: Asemakaavassa on toteuttamatonta kapasiteettia 79 tonttia, joista 23 on yksityisessä omistuksessa. Rivitalotontteja on toteuttamatta 17 kappaletta, joista on 4 yksityisessä omistuksessa. Kaavoitettujen rivitalotonttien riittävyys on varmistettu pitkälle tulevaisuuteen siinäkin tapauksessa, että jouduttaisiin lisäämään rivitalorakentamista nopeassa aikataulussa. Kärsämäen asemakaava-alueelta luovutetaan vuosittain 1-3 tonttia uudisrakentamiseen. KESKUSTAN YLEISKAAVA: Asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolelle sijoittuu noin 35 uutta rakennuspaikkaa. Yhdessä kaava-alueet muodostavat noin 250-300 asunnon rakentamisen talotyypistä riippuen. Meneillään olevassa yleiskaavan uudistamisessa on varauduttu tuntuvaan asuntorakentamisesta johtuvaan maankäytön lisääntymiseen. Keskustan läheisyydessä on myös käytettävissä asuntorakentamiseen soveltuvia maa-alueita joita meneillään olevassa yleiskaavan uudistamisessa ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa huomioon. Asuntoalueiden pinta-ala on yhteensä 175 hehtaaria.
3. ASUNTOTUOTANTO KORJAUSRAKENTAMINEN: Kärsämäen kaava-alueilla ja haja-asutusalueilla on tarvetta asuntojen korjausrakentamiseen. Asuntokanta, mikä on rakennettu 1960-luvulla ja sitä aikaisemmin tarvitsee peruskorjaamista. Näissä on myös asuntoja joiden kohdalla joudutaan selvittämään onko peruskorjaaminen vai vanhan purku ja tilalle uudisrakentaminen parempi vaihtoehto. Kunnan omistuksessa keskustassa olevan kaksikerroksisen asuntorakennuksen kohdalla ainoaksi vaihtoehdoksi tulee vain purku ja uuden rakentaminen. Vanhan asunnoiksi saneeratun alakoulun kohdalla tulee kysymykseen asuntokäytön jatkaminen ja riittävältä osin asuntojen korjaaminen. Kärsämäen Asunnot Oy:n vanhimmat asunnot ovat rakennettu 1960 luvulla ja uusimpien asuntojen rakentaminen ajoittuu 1980 luvun loppupuolelle. Ensimmäiset 1960 luvulla rakennetut rakennukset ovat kunnoltaan vaihtelevia. Suurimmalta osin niitä voidaan käyttää vuokra-asuntona. Tasoltaan heikompia rivitaloasuntoja rakennettiin 1980 luvulla. Kortteli 64 AT lukeutuu rakentamisen tasoltaan heikosti rakennettu. Tämän korttelin kohdalla joudutaan pohtimaan onko kunnassa heikompitasoisille asunnoille riittävästi kysyntää, että nämä asunnot voidaan pienillä kunnostuksilla säilyttää. Korttelin 64 asuntojen perusteellinen korjaus vaikuttaa kannattavuudeltaan perusteettomalta. Huonetilaratkaisuiltaan kyseiset asunnot vaikuttavat vanhentuneilta ja vaativat siksi suuren investoinnin ettei korjaus muodostu kannattavaksi. Tyhjillään oleviin 27 asuntoon tehtiin katselmuskäyntejä niin, että saatiin käsitys koko rakennusaikana rakennettujen asuntojen kunnosta. Uusimpien 1980 luvulla rakennettujen asuntojen kunto vaikutti siinä määrin hyvältä, että niihin tarvitaan vain pintaremonttia. UUSI ASUNTOTUOTANTO: Kärsämäellä uusi asuntorakentaminen on 4-5 asuntoa vuodessa. Uusrakentaminen on omakotirakentamista. Uusien rivitaloasuntojen kysyntä on menneinä vuosina ollut pientä, noin yksi asunto vuodessa. Tämä on heikentänyt rivitalokannan nykyaikaistumista. Uudet tasokkaat rivitaloasunnot puuttuvat kunnasta. Kaavoituksessa on varauduttu uuteen rivitalorakentamiseen, tonttia on heti otettavissa rakentamiseen. Keskustassa korttelissa 42a tontilla 1 on kunnan omistama kaksikerroksinen asuinrakennus, mikä on siinä määrin huonokuntoinen, että sen peruskorjaaminen ole kannattavaa. Tälle tontille on mahdollista rakentaa uusi asuinkerrostalo. Asemakaavassa kyseinen tontti sallii 2-kerroksiset rakennuksen. Asemakaavaa tulisi muuttaa niin, että tontille voidaan rakentaa 3-kerroksinen asuinrakennus. Asemakaavassa kortteli 43 on kaavoitettu 2-kerroksisen asuin- ja liikerakennusten alueeksi. Tälle tontille on mahdollista rakentaa uusi 3-kerroksinen asuin- ja liiketalo siten, että ensimmäiseen kerrokseen varataan liiketilaa ja kahteen ylimmäiseen kerrokseen tuleen asuinhuoneistoja. Keskustan kerrostalorakentamisella tehostetaan kaava-alueen maankäytön tehokkuutta. Parannetaan keskusta-alueen palvelujen käyttöä, mikä parantaa etenkin ikääntyvien ihmisten asumismahdollisuuksia ja -mukavuutta. Kyseisten asuntojen suunnittelussa tulee huomioida liikuntarajoitteisten vaatimukset. Näiden kerrostalojen rakentaminen yhtenäistää piristää keskustan ilmettä ja lisää paikkakunnan houkuttelevuutta paikkakunnalle.
3. VUOKRA-ASUNTOTILANNE KÄRSÄMÄEN ASUNNOT OY: Kärsämäen Asunnot Oy:llä on tällä hetkellä vuokra-asuntoja 195 kpl. Asunnot ovat pääsääntöisesti rivitaloasuntoja. Kuntoarviosuunnitelmassa on peruskorjaussuunnitelma vuoteen 2019 mennessä 111 asuntoa. Näiden peruskorjausten kustannusarvio on yhteensä 6 790 000. Jos 111 asuntoa korjataan 8 vuoden aikana, tulee vuosittain korjata 14 asuntoa. Jos korjauskustannukset 6 795 000 jaetaan 8 vuodelle, tulee korjauskustannusarvioksi noin 850 000 /vuosi. Asunnoista vanhimpien ja heikoimpien kohdalla joudutaan pohtimaan purkamista, sekä korvaamista uudella rivitalolla. Uusilla nykyaikaisilla rivitalohuoneistoilla on myös kysyntää, etenkin asukkailla, jotka tahtovat tasokkaampaa asumismukavuutta. Tehdyn selvityksen mukaan Kärsämäen Asunnot Oy:llä oli 17.10.2011 vapaita asuntoja 27 kpl. Vapaiden asuntojen määrä on ollut kasvussa. Käyttämättä olevien asuntojen määrällä on vaikutusta asunto-ohjelman toteuttamiseen. Myös kunnan väestökehityksellä on vaikutus asunto-ohjelmaan. 4. ASUNTO-OHJELMAN STRATEGIA Kunnan palvelut ovat keskittyneet taajaman keskustaan. Tällä on myös vaikutusta asunto-ohjelman toteuttamiseen. Keskustassa on tilaa lisätä asuntojen määrää. Tällöin saadaan asuntoja lähelle palveluja, millä on vaikutusta etenkin iäkkäämpien ja liikuntarajoitteisten ihmisten asumisen tasoon. Keskustassa palvelujen läheisyydessä on veteraanien talo Tammenlehvä. Tämä vapautuu lähivuosina veteraanien käytöstä. Näihin tiloihin on mahdollista saada vanhusten ja liikuntarajoitteisten asuntoja, jolloin saadaan terveydenhuollon palvelut asuntojen tuntumaan. Keskustan asuntotiheyttä voidaan lisätä kerrostaloasunnoilla. Tällöin voidaan lisätä asuntotiheyttä ja -mukavuutta, mikä edistää myös ikääntyvien ihmisten asumista. Tällöin voidaan saada näyttävyyttä keskustan ilmeeseen.