OLN MAANKÄYTÖN TOTETTAMISOHJELMA MATO 2014-2018 MATO-työryhmä 19.6.2013 4.11.2013 142
OLN MAANKÄYTÖN TOTETTAMISOHJELMA (MATO) 2014-2018 MAANKÄYTÖN TOTETTAMISOHJELMA -TYÖRYHMÄ 19.6.2013 KAPNGINVALTSTO 4.11.2013 142
MATO 2014-2018 3 Sisältö Johdanto... 5 1 Ohjelman lähtökohdat... 6 1.1 Visiot ja strategiset päämäärät...6 1.2 uden Oulun yhdistymissopimus...6 1.3 Oulun suunnittelujärjestelmä 2013...7 1.4 Yleiskaavatilanne ja asuntotuotannon mitoitus yleiskaavoissa...8 2 Asuntotuotanto... 9 2.1 Asuntotuotanto Oulussa ja Oulun seudulla 2008-2012...9 2.2 Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 2013...10 2.3 Asuntomarkkinoiden kehitys...10 2.4 Oulun asunto-ohjelma 2014-2018...11 3 Väestökehitys... 18 3.1 Oulun väestökehitys 2003-2013...18 3.2 Oulun väestösuunnite 2013-2023...19 4 Lomakiinteistöt... 20 4.1 Lomakiinteistöalueet Oulun kaupungin alueella...20 4.2 Lomakiinteistöjen kaavallinen kapasiteetti...21 5 Työpaikka-alueet... 22 5.1 Työpaikka-alueiden selvitys...22 5.2 Työpaikkatonttituotannon MATO 2014-2018...24 6 Asuntotuotannon vaikutus kouluverkkoon... 26 7 Tontinluovutus, asemakaavoitus ja kunnallistekniikka... 28 7.1 Kaupunkisuunnitteluprosessi...28 7.2 Maanhankinta, maankäyttösopimukset ja tontinluovutus...28 7.3 Asemakaavoitus 2014-2018...29 7.4 Kunnallistekniikka 2014-2018...32 8 Riskianalyysi... 35 9 Maankäytön toteuttamisohjelman taloudelliset vaikutukset... 36 Liitteet... 37 Suuraluejako...37 Oulun väestö 1.1.2013...38 Oulun kaupunginvaltuuston päätös 4.11.2013 142...41
MATO 2014-2018 5 Johdanto Kaupunginjohtaja Matti Pennanen asetti 14.12.2012 MATO työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia Oulun maankäytön toteuttamisohjelma vuosille 2014-2018. Toimeksianto oli määritelty seuraavasti: Työryhmän tehtävänä on laatia Oulun kaupungin maankäytön toteuttamisohjelma vuosille 2014-2018. Työ sisältää osa-alueet: Asuntotuotanto, työpaikkarakentaminen, kaavoitettujen lomakiinteistöjen rakentaminen, kunnallistekniikan rakentaminen sekä niihin liittyvä kaavoituksen ohjelmointi. MATOn 2014-2018 erityisteemana on työpaikka-alueiden suunnittelu, kehittäminen ja profilointi yhteistyössä Business Oulun kanssa. Tähän liittyen Maa ja mittauksessa on käynnistetty selvitys Oulun työpaikka-alueista. Työhön sisältyy asuntotuotantotavoitteiden mukaisesti tehty väestösuunnite. Asuntotuotannon mitoituksessa ja sijoituksessa otetaan huomioon vaikutukset kouluverkkoon. Työryhmän kokoonpano oli seuraava: Jouni Kurttila, puheenjohtaja Kaija Puhakka, kaupungingeodeetti Veikko Lehtinen, tontti-insinööri Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö Mikko Törmänen, asemakaavapäällikkö Anne Olsbo, asemakaava-arkkitehti Sisko Repola, kaava-arkkitehti Matti Matinheikki, yhdyskuntajohtaja Pasi Heikkilä, kaupungininsinööri Tapio Siikaluoma, suunnittelupäällikkö Virpi Knuutinen, suunnittelija Anne Leskinen, suunnittelija Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Aarne Kultalahti, innovaatiopäällikkö Rami Tuominen, suunnittelija Anna Keskitalo, suunnittelija, sihteeri MATO työryhmä järjesti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden 11.4.2013 Oulun seudun rakennusliikkeiden, rakennuttajien ja yleishyödyllisten vuokarataloyhtiöiden kanssa. Huhtikuussa 24.4.2013 pidettiin kaupungintalolla kaupunginhallituksen kehittämisjaoston, yhdyskuntalautakunnan ja Business Oulun johtokunnan edustajien yhteinen MATO -seminaari. MATO työn tulokset koordinoidaan Oulun seudun kuntien ja valtion väliseen aiesopimukseen. Työpaikka-alueiden kehittämisestä ja ohjelmoinnista on tehty erillinen raportti Oulun työpaikat 2013, joka on tämän työn liitteenä. MATO raporttiin on liitetty kaupunginvaltuuston päätös 4.11.2013 142, ja raporttiin on tehty sen edellyttämät korjaukset.
6 MATO 2014-2018 1 Ohjelman lähtökohdat 1.1 Visiot ja strategiset päämäärät Maankäytön toteuttamisohjelman yleisinä lähtökohtina ovat olleet Oulun kaupungin visio- ja strategialuonnos, Oulun alueella voimassa olevat yleiskaavat, Oulun yleiskaavan 20 tavoitteet (kaupunginhallitus 8.10.2012 454), Oulun keskeisen kaupunkialueen täydennysrakentamisselvitys (kaupunginhallitus 20.6.2011 344), uuden Oulun yhdistymissopimus, Oulun seudun asukasbarometri 2011, Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 2013 ja Oulun työpaikka-alueet 2013. Edellä olevista asiakirjoista johdettuja MATOn toteuttamisohjelman periaatteita ovat: Oulu on voimakkaasti kehittyvä Pohjois-Suomen kasvukeskus. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen asuntotuotanto ja työpaikkarakentaminen edellyttävät aluevarauksia yleiskaavoissa, valmiita asemakaavoja alkuvuosille ja systemaattista maanhankintaa. MATOn tehtävänä on luoda edellytykset kysyntää vastaavalle työpaikkarakentamiselle ja asuntotuotannolle. Asuntotuotannon vuositavoite on 1600 2000 uutta asuntoa, joista noin puolet on kerrostaloja ja puolet pientaloja. Yhdyskuntarakennetta eheyttävää täydennysrakentamista suositaan. Tämän mukaisesti toteuttamisohjelmassa suunnittelukauden kerrostalotuotannosta noin 90 % on olemassa olevien alueiden täydennysrakentamista. Lapsiperheiden asumisen tarpeet huomioidaan riittävällä pientalotuotannolla. Yrityksille ja elinkeinoelämälle osoitetaan riittävästi ja monipuolisesti sijoittumisvaihtoehtoja. Toteuttamisohjelmassa on esitetty uusien asuntoalueiden vaikutukset palveluverkkoon. MATOn mukaisen kunnallistekniikan ja palvelurakentaminen mahdollistavat yli 2 miljardin euron yksityiset investoinnit suunnittelukaudella 2014-2018. 1.2 uden Oulun yhdistymissopimus uden Oulun yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun asti. uden Oulun kunnanvaltuustojen hyväksymässä yhdistymissopimuksessa on linjattu asuntotuotannon reunaehdot seuraavasti: Kaikkien yhdistyvien kuntien alueiden elinvoiman säilymistä tuetaan. Oulun seudulla yhteisesti hyväksytyn linjauksen mukaisesti asuntotuotantoa ohjataan jatkossakin ensisijaisesti uuden kunnan asemakaava-alueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille kyläalueille. Yleiskaavoissa asumiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle rakennettaessa huolehditaan siitä, että rakentaminen sopeutuu maisemaan eikä siitä aiheudu ympäristöhaittaa, yhdyskuntarakenteen haitallista hajautumista tai kohtuuttomia kustannuksia pitkälläkään aikavälillä. uden kunnan alueella on sekä kaupunkimaisen asumisen alueita että maaseutumaisen ympäristön asuinalueita, joille voidaan sijoittaa väljiä pientalotontteja maaseudulle ominaista elämäntyyliä arvostavien tarpeisiin. Maankäytön toteuttamisohjelmaa 2014-2018 laadittaessa on noudatettu näitä periaatteita.
MATO 2014-2018 7 1.3 Oulun suunnittelujärjestelmä 2013 Maankäytön toteuttamisohjelma on Oulussa keskeinen operatiivinen suunnittelutyökalu, jolla kaavoitus, maanhankinta, rakennustuotanto sekä taloussuunnitelma sovitetaan yhteen ja aikataulutetaan. MATO päivitetään kahden vuoden välein. Maankäytön toteuttamisohjelmat hyväksytään Oulun kaupunginvaltuustossa. Kuvassa 1 on esitetty kaaviona suunnitelmien yhteen kietoutuminen. OLN SNNITTELJÄRJESTELMÄ MAANKÄYTÖN, TOIMINNAN JA TALODEN YHTEENSOVITTAMINEN VISIO STRATEGIA 4 V YLEISKAAVA 10 V OSAYLEISKAAVA 10 V ASEMAKAAVAT TOIMINTA- JA TALOSSNNITELMA 3 V MAANKÄYTÖN TOTETTAMISOHJELMA 2 V ASNNOT, INFRA, TYÖPAIKKARAKENTAMINEN PALVELVERKKOSNNITELMA 2 V S E R A N T A TALOSARVIO JA KÄYTTÖSNNITELMA 1 V PROJEKTIT JA HANKESNNITTEL Kuva 1. Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä Vuonna 2013 valmistunut Oulun palvelumalli 2020 on laaja selvitys Oulun palvelurakenteesta. Palveluverkkosuunnitelma tarkistetaan vuorovuosina MATOn kanssa kahden vuoden välein. Hankesuunnittelussa sovelletaan Oulun kaupungin erillisinvestointien hankeohjetta. Hankesuunnitelmaa edeltää aina tarveselvitys, joka voi johtaa hankepäätökseen kaupunginhallituksessa. Hankesuunnitelma käsitellään kaupunginvaltuustossa, jolloin syntyy investointipäätös. Tämän jälkeen hanke voidaan ottaa taloussuunnitelmaan, jos sille voidaan osoittaa rahoitus.
8 MATO 2014-2018 1.4 Yleiskaavatilanne ja asuntotuotannon mitoitus yleiskaavoissa Oulussa on vireillä koko kunnan käsittävä strateginen yleiskaavatyö. Yleiskaavan tavoitteet on hyväksytty kaupunginhallituksessa 8.10.2012. Päätavoitteiksi on nostettu mm. kestävä yhdyskuntarakenne ja hyvä elinympäristö. Asumisen osalta tavoitteena on luoda edellytykset laajalle asuinalueiden ja asumisvaihtoehtojen kirjolle. Pienten asuntokuntien osuuden jatkuvaan kasvuun varaudutaan. Alustavasti on arvioitu, että uudessa Oulussa asuntojen lisätarve vuoteen 20 on noin 1800 asuntoa vuodessa. MATO työ on osoittanut, että Oulun yleiskaavan 2020 kerrostaloasuntojen ja myös erillispientalojen tonttikapasiteetti loppuu noin vuonna 2025. Yleiskaavassa tullaan osoittamaan asumisen alueet em. huomioiden. Kerrostaloasumista ohjataan tavoitteiden mukaan erityisesti keskuksiin sekä aluekeskusten ja keskustan väliselle vyöhykkeelle. Pientalorakentaminen sijoitetaan joukkoliikenteen kannalta edullisesti ja suositaan tiivistä maankäyttöä. Yleiskaavatyössä laaditaan vyöhyketarkasteluja ja vyöhykkeittäin nykytilan analyysit ja väestöennusteet. Edelleen vyöhykkeille osoitetaan mitoitustarkastelut ja kasvutavoitteet, eli osoitetaan miten kaupungin kasvu ja asuntojen määrän lisäys tullaan suuntaamaan. Painotusta täydennysrakentamiseen ja sen osuutta vuotuisesta asuntotuotannosta tullaan lisäämään. Keskeiselle kaupunkialueelle ja kuntakeskuksiin on laadittu täydennysrakentamisselvitykset, joiden mukaan potentiaalisia täydennysrakentamisen alueita löytyy Oulun väljästä yhdyskuntarakenteesta runsaasti. Työpaikka- ja teollisuuden alueiden osoittamista yleiskaavassa tullaan tutkimaan mm. Oulun työpaikka-alueet 2013 -selvityksen osoittamille alueille. Todennäköisesti työpaikka- ja toimitila-aluevaraukset ovat nykyistenkin yleiskaavojen mukaan riittäviä, mutta lisää aluevarauksia tarvitaan teollisuustoimijoille ja mahdollisille suurhankkeille. Esimerkiksi Ruskon aluevarauksia tullaan yleiskaavassa todennäköisesti laajentamaan alueelle laaditun Ruskonselän maankäyttötarkastelun mukaisesti. uden Oulun yleiskaavan lisäksi Oulussa on vireillä useita kyläalueiden osayleiskaavoja. Tavoiteaikataulun mukaan uden Oulun yleiskaavan kaavaluonnos valmistuu vuonna 2013 ja ehdotus 2014.
MATO 2014-2018 9 2 Asuntotuotanto 2.1 Asuntotuotanto Oulussa ja Oulun seudulla 2008-2012 Kuluneella viisivuotiskaudella uuden Oulun alueella on valmistunut vuosittain keskimäärin noin 1800 asuntoa vuodessa. Vuoden 2008 taantuman aiheuttama asuntotuotannon heikkeneminen näkyy etenkin vuoden 2009 muita vuosia vähäisemmässä valmistuneiden asuntojen määrässä. Vuonna 2012 valmistuneista lähes 2 000 asunnosta kolmannes oli omakotitaloissa. Oulun seudun kuntien kaikista valmistuneista asunnoista viisivuotiskaudella on sijoittunut vuosittain noin 15 % seudun muihin kuntiin. Pääosa kaikista asuntotyypeistä valmistuu Oulussa ja varsinkin kerrostalojen pääasiallinen sijaintipaikka on Oulu. Kerrostaloja on Oulun lisäksi rakennettu vain muutama Kempeleessä ja Limingassa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Oulun seudulla vuosina 2008-2012 valmistuneiden asuntojen määrä. Vanhan Oulun ja vuoden 2012 uuden Oulun tiedot perustuvat kaupungin Rakennusvalvonnan tietoihin. Muiden seudun kuntien ja Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli- Iin vuosien 2008-2011 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin. Taulukko 1. Toteutunut asuntotuotanto Oulun seudulla 2008-2012 ( Rakennusvalvonta ja Tilastokeskus) Alue Asuntotyyppi 2008 2012 yhteensä 2008 2009 2010 2011 2012 Oulu AK AKR-AP AO Yhteensä 4 415 1 454 1 513 7 372 1 101 368 260 1 729 4 263 248 915 743 433 266 1 442 1 192 199 2 1 793 975 191 337 1 493 Haukipudas AK AKR-AP AO Yhteensä 38 78 599 715 20 14 89 123 0 3 109 112 18 16 153 187 0 36 97 133 0 9 151 160 Kiiminki AK AKR-AP AO Yhteensä 54 151 332 537 17 33 78 128 0 25 65 0 33 76 109 23 4 55 82 14 56 83 153 Oulunsalo AK AKR-AP AO Yhteensä 62 49 188 299 26 14 22 62 0 0 32 32 0 13 51 64 0 11 21 32 36 11 62 109 Yli-Ii AK AKR-AP AO Yhteensä 0 0 33 31 0 0 2 2 0 0 6 6 0 0 6 6 0 0 4 4 0 0 15 13 Yhteensä Oulu AK AKR-AP AO Yhteensä 4 569 1 732 2 665 8 954 1 164 429 451 2 044 4 291 435 1 1 761 495 552 1 808 1 215 250 579 2 044 1 025 267 648 1 928 Hailuoto Yhteensä 38 14 8 6 7 3 Kempele Yhteensä 747 156 166 84 206 135 Liminka Yhteensä 370 89 63 53 90 75 Lumijoki Yhteensä 82 25 13 24 7 13 Muhos Yhteensä 208 79 37 42 20 Tyrnävä Yhteensä 207 52 41 48 28 38 Yhteensä Oulun seutu Yhteensä 10 606 2 459 1 458 2 053 2 424 2 212
10 MATO 2014-2018 2.2 Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 2013 Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 2013 -raportti valmistui joulukuussa 2012 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen 17.6.2013. Asuntopoliittisten linjausten keskeiset periaatteet Maankäytön toteuttamisohjelman näkökulmasta ovat seuraavat: Kaupunki luo kaavoituksella ja riittävällä tonttituotannolla edellytykset kysyntää vastaavalle asumiselle. Yleistavoite on 1600 2000 uutta asuntoa, joista noin puolet on kerrostaloja ja puolet pientaloja. Omakotitalo-tuotantotavoite on noin 0 vuodessa. Pientalorakentamista suunnittelukaudella pyritään hajauttamaan koko Oulun taajamaalueille siten, että palvelutarpeiden kasvu eri alueilla pysyy hallittuna. Täydentämisrakentamisen lisäksi keskeisimmät pientalorakentamisen alueet ovat Ritaharju, Hiukkavaara, Metsokangas sekä yhdistyneiden kuntien uudet asuntoalueet. Kaupungin tehtävä on luoda edellytykset kohtuuhintaiselle asumiselle omistusmuodosta riippumatta. Maankäytön toteuttamisohjelma 2014-2018 on näiden tavoitteiden mukainen, lukuun ottamatta Metsokankaan pientaloalueita, joiden viimeiset 36 omakotitaloa ja 100 rivitaloasuntoa valmistuvat vuoteen 2016 mennessä. Oulun kaupungin asuntopoliittisissa linjauksissa on kiinnitetty perusteellisesti huomiota erityisryhmien asumiseen. Sen keskeisiä periaatteita ovat: Palvelut ja asuminen eriytetään selkeästi toisistaan. Erityisryhmien asuminen toteutetaan mahdollisimman pitkälle normaaliuden periaatteiden mukaisesti. Asukkaat asuvat mahdollisimman pitkään itsenäisesti omassa kodissaan tarvitsemiensa palvelujen turvin. Erityisryhmien asunnot ovat sekoittuneena tavanomaisiin asuntoihin ja laitospaikkoja vähennetään. Tavallisia palveluasuntoja tarvitaan lisää noin 700 seuraavan kymmenen vuoden aikana. Niiden tuottamisesta vastaavat pääsääntöisesti yksityiset toimijat, mutta myös Oulun Sivakka ja Oulun Palvelusäätiö. Tehostettujen palveluasuntojen tarve kymmenen vuoden aikana on noin 450. Niiden edellytysten luominen on kaupungin asuntotoimen ja hyvinvointipalvelujen vastuulla. Asuntorahasto ARA tukee tätä toimintaa. Maankäytön toteuttamisohjelmassa erityisryhmien uudet asunnot sisältyvät kokonaisasuntotuotantolukuihin. 2.3 Asuntomarkkinoiden kehitys Oulun asuntorakentamisen markkinat ovat hyvin kilpaillut. Markkinoilla on kymmeniä toimijoita, joista suurin osa on pieniä tai keskisuuria. Kaupungin luovuttamien tonttien sekä valmistuneiden asuntojen määrät ovat olleet vuodesta toiseen korkealla tasolla. Omistusasuminen on Oulussa monipuolista ja kohtuuhintaiseen asumiseen on vaihtoehtoja. Myytyjen uusien ja myös vanhojen asuntojen määrät ovat pysyneet lähes entisellä tasollaan. Myytävänä olleiden uusien asuntojen määrä on säilynyt ennallaan, kuitenkin valmiiden myymättömien asuntojen varanto on laskenut noin neljänneksellä 135:een asuntoon. usien asuntojen keskimääräinen neliöhinta on noussut vähän kevään 2013 aikana, vanhojen on pysynyt ennallaan. Kevään 2013 aikana Oulussa asuinrakentamisen volyymi on ollut karkeasti puolet vuoden 2012 vastaavista luvuista. Ilmiö on lähes identtinen sekä kohteiden aloittamisessa, keskeneräisten kohteiden määrässä että valmistuneissa rakennuksissa. Markkinoilla näyttää olevan Oulussa edelleen ostovoimaa ja kauppoja tehdään. Ammattirakentajat ovat kuitenkin
MATO 2014-2018 11 ennakoineet kysynnän laskua, vähentäneet rakentamistaan ja varmistaneet näin tulevaa kysyntää kohteilleen. Alkuvuoden markkinatiedon ja tilastojen perusteella omistusasuntotuotannon volyymi tulee vuonna 2013 jäämään aiemmin ennakoidusta. Vuokra-asuntojen tarjonta on Oulussa runsasta. Vuokratalojen käyttöasteet ovat toistaiseksi säilyneet kestävällä tasolla, mutta asuntojen vaihtuvuus on suuri. Vaihtuvuuteen vaikuttavat sekä laaja tarjonta että omistusasumisen edullisuus. Oulussa on edelleen erityistä tarvetta pienille asunnoille, erityisesti kaupungin keskustassa ja sen lähikehällä; nämä asunnot menevät suurelta osin sijoitusasunnoiksi vuokra-asuntokäyttöön. Oulun vuokra-asunnot ovat kokonaisuutena neliövuokriltaan kohtuuhintaisia, mutta pienten asuntojen puutteesta johtuen usein kokonaisvuokraltaan hakijalle kalliita. Oulussa aloitetaan vuosittain useita sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon uusia kohteita. Valtakunnalliset suuret vuokra-asuntoyhteisöt eivät ole viime vuosina investoineet Ouluun, vaan odottavat markkinatilanteen tasoittuvan ennen uusien kohteiden käynnistämistä. Kaikkien erityisryhmien asumiseen luodaan edellytyksiä asumistarpeita vastaavasti. Valtion asuntorahaston avustukset ja kunnan edulliset tontit edistävät erityisryhmien asumisen tuotantoa. Ajankohtaisia ilmiöitä Oulun asuntomarkkinoilla ovat kasvava kiinnostus yhtiömuotoiseen omakotitaloasumiseen, kaksikerroksisten rivitaloasuntojen edelleen laskeva kysyntä ja luhtitalojen sopeutumisongelmat esteettömyyssäädöksiin. 2.4 Oulun asunto-ohjelma 2014-2018 Maankäytön toteuttamisohjelman hyväksymisellä suunnitteluorganisaatiot sitoutuvat tukemaan kaupungin suunnitelmallista kasvua. Maankäytön toteuttamisohjelmalla luodaan toimintaympäristö, johon kaikkien kuntalaisten ja yksityisten yritysten on voitava luottaa. Ohjelman toteuttamisen ohjaajana toimii yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden vetämä MATO -hankkeistusryhmä. Asuntotuotannon kokonaistavoite on esitetty taulukossa 2. Valmistuvien asuntojen määrä on suunnittelukaudella noin 1900 asuntoa/vuosi. Viiden vuoden suunnittelukaudella 2014-2018 eri puolille Oulua valmistuu noin 90 asuntoa. Kerrostalojen osuus tästä on noin puolet, rivi- ja muiden pientalojen vajaa % sekä omakotitalojen reilu 20 %. Täydennysrakentamisen alueet ovat olleet tärkeässä osassa ohjelmatyössä. Nämä kaupunkirakennetta eheyttävät alueet ovat valtaosin kerrostalotuotantoa. Taulukko 2. Asuntotuotannon kokonaistavoite talotyypeittäin 2014-2023 Asuntotyyppi Vuosituotanto Täydennysrakentamisen osuus vuodessa 2014-2023 10 v. yhteensä Kerrostalot (AK) 950 90 % (850 kpl) 9 500 Rivitalot (AKR-AP-AR) 550 10 % (55 kpl) 5 500 Omakotitalot (AO) 0 < 10 % (35 kpl) 4 000 Yhteensä 1900 19 000 Seuraavissa taulukoissa ja kartassa on esitetty tarkemmin Oulun asuntotuotanto vuosina 2014-2018. Ensimmäinen taulukoista sisältää yhteenvedon asuntotuotannosta suuralueittain asuntojen valmistumisvuoden mukaan. Lopuissa kolmessa taulukossa on esitetty kunkin asuntotyypin osalta omakotitalot (AO), rivitalot (AKR-AR-AP) ja kerrostalot (AK) asuntomäärät kaupunginosittain. Omasta sarakkeestaan käy ilmi myös kunkin asuntoalueen luonne (täydennysrakennusalue / uudisrakennusalue).
12 MATO 2014-2018 Taulukkojen kapasiteettiluvut tarkoittavat kaikkia sellaisia asemakaavojen, kaavarunkojen tai yleiskaavan pohjalta määritettyjä ja arvioituja asuntojen rakentumismahdollisuuksia, joilla on korkea todennäköisyys toteutua. Taulukko 3. Asunto-ohjelma 2014-2018. Asuntojen uustuotanto valmistumisvuoden mukaan suuralueittain yhteensä, asuntoja kpl/vuosi. Nro Suuralue Kapasiteetti 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 20 21 31 50 Keskusta Höyhtyä Oulunsuu Kaukovainio Nuottasaari Kaakkuri Maikkula Tuira Puolivälinkangas Koskela Pateniemi Kaijonharju Myllyoja Sanginsuu Korvensuora Ylikiiminki Hiukkavaara Haukipudas Kello Kiiminki Jääli Oulunsalo Yli-Ii 1 675 675 175 1 0 290 714 4 1 460 2 2 990 548 1 531 120-1 080 125 8 687 1 220 3 825 260 680 1 Yhteensä 2014-2018 2014 2015 2016 2017 2018 1 085 285 80 320 250 569 345 1 475 160 1 070 120-670 25 1 6 350 165 145 190 385 10 Yhteensä 25 215 9 9 1 766 1 822 1 852 1 957 2 012 170 - - - 70 189-95 - 0-345 50-110 - 295 55-10 5 70 2 215 70 - - 70 150 - - 250-2 - 220 10 285 100 5 65 2 270 65-50 70 1-50 - 0 55 160-60 5 315 75 45 15 45 100 2 220 70 170-50 20 110-320 45 1 - - 1 10 380 55 45 50 45 55 2 210 80 100 50 20 50 5 60 195 - - 1-355 65 45 65 55 95 2
MATO 2014-2018 13 Taulukko 4. Asunto-ohjelma 2014-2018. Omakotitalojen (AO) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi. T= täydennysrakentamisalue, = uudistuotantoalue Suuralue nro Nro Kaupunginosa Nimi Täydennysrakentaminen Kapasiteetti 6 28 Metsokangas 36 36 36 v. 14 18 YHT 2014 2015 2016 2017 2018 6 KAAKKRI YHT. 36 36 36 0 0 0 0 7 35 Pikkarala 100 20 20 7 MAIKKLA YHT. 100 0 0 0 20 20 10 57 Ranta-Toppila 15 15 10 5 10 KOSKELA YHT. 15 15 0 0 0 10 5 11 76 Pateniemen ranta T 125 100 11 PATENIEMI YHT. 125 100 0 0 12 12 12 12 79 79 79 79 Ritaharjun keskus Pohjois-Ritaharju I-II Pohjois-Ritaharju III Pohjois-Ritaharju IV 20 95 1 180 20 95 1 110 20 95 70 60 80 12 KAIJONHARJ YHT. 425 355 115 70 60 80 15 15 86 87 Korvensuora; Kiulukangas Korvenkylä 1 190 1 60 50 80 15 KORVENSORA YHT. 320 190 50 80 0 16 16 41 Vesala Murtomaa 16 YLIKIIMINKI YHT. 85 15 0 5 5 5 0 17 17 17 17 17 47 47 47 71 71 Hiukkavaara; Kivikkokangas 1 Hiukkavaara; Kivikkokangas 2 Hiukkavaara; Kivikkokangas 3 Hiukkavaaran keskus A1 + A2 Hiukkavaaran keskus A4 + A5 15 70 115 70 120 185 10 5 115 70 90 185 15 80 5 5 25 35 50 20 60 17 HIKKAVAARA YHT. 5 500 95 110 110 90 95 20 123 Vahtola 25 25 5 5 5 5 5 20 20 120 120 Holma-Haapajärvi I Haapakangas III 45 45 25 5 15 10 5 15 20 HAKIPDAS YHT. 100 100 35 25 5 5 21 121 Kiviniemi; Hätälä, Vehkaperä 100 75 25 25 25 21 KELLO YHT. 100 75 0 0 25 25 25 1 Hakomäki + laajennus 35 35 10 10 15 1 1 Kiimingin keskusta Hieta-aho T 25 410 20 60 5 5 5 5 KIIMINKI YHT. 470 115 10 5 15 50 35 31 31 31 131 131 131 Jääli Laivakangas Kortekangas T 50 35 25 35 5 5 5 5 31 JÄÄLI YHT. 85 60 5 10 15 15 20 1 Niemenranta III, jatkopala 25 25 25 1 Niemenranta IV 65 65 20 45 1 1 Niemenranta V Salonranta 55 20 10 20 10 OLNSALO YHT. 145 120 25 20 45 0 50 150 Yli-Iin kaava-alueet 65 10 2 2 2 2 2 50 YLI-II YHT. 65 10 2 2 2 2 2 AO YHTEENSÄ 1736 373 322 342 312 377 Taulukoissa ja kartoissa esitettyjen pientalojen lisäksi rakennetaan vuosittain yksityiselle maalle 50 100 pientaloasuntoa. Ne sijoittuvat tyypillisimmin vanhoille asemakaava-alueille, yleiskaavoissa osoitetuille rakentamisalueille tai hajarakennusalueille yhdistymissopimuksen linjausten mukaisesti. 5 10 5 60 5 10 65 5 10 5
14 MATO 2014-2018 Taulukko 5. Asunto-ohjelma 2014-2018. Rivitalojen (AKR-AP-AR) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi. T= täydennysrakentamisalue, = uudistuotantoalue Suuralue nro 2 2 Nro 13 15 Kaupunginosa Nimi Karjasilta; Haasiokatu Höyhtyä; Hanhitie T T Täydennysrakentaminen Kapasiteetti 55 10 v. 14 18 YHT 2014 2015 2016 2017 2018 55 10 25 2 HÖYHTYÄ YHT. 65 65 0 25 0 10 4 20 Kaukovainio T 20 20 4 KAKOVAINIO YHT. 0 0 0 20 20 6 6 27 28 Kaakkuri Metsokangas 180 100 180 100 50 50 50 80 50 6 KAAKKRI YHT. 280 280 50 100 80 50 0 8 50 Pikisaari T 10 10 10 8 TIRA YHT. 10 10 0 0 0 10 0 10 57 Ranta-Toppila 250 150 60 60 10 KOSKELA YHT. 250 150 0 0 60 60 11 11 76 76 Pateniemi; Sahantie 10 Pateniemen ranta T T 275 15 15 11 PATENIEMI YHT. 5 60 0 0 15 15 12 12 12 12 79 79 79 79 Ritaharjun keskus Pohjois-Ritaharju I & II Pohjois-Ritaharju III Pohjois-Ritaharju V 295 90 10 10 295 90 10 10 70 60 80 50 50 45 10 10 12 KAIJONHARJ YHT. 5 5 1 110 50 50 65 15 15 86 87 Korvensuora; Kiulukangas Korvenkylä 380 150 320 90 60 60 80 15 90 Talvikangas 15 KORVENSORA YHT. 560 380 60 90 60 60 110 16 Ylikiiminki 10 5 5 16 YLIKIIMINKI YHT. 10 0 5 0 5 0 17 47 Hiukkavaara; Kivikkokangas 1 295 295 80 70 115 17 47 Hiukkavaara; Kivikkokangas 2 135 135 120 15 17 17 17 47 71 71 Hiukkavaara; Kivikkokangas 3 Hiukkavaaran keskus A1 + A2 Hiukkavaaran keskus A4 + A5 320 620 320 270 50 220 60 60 100 20 100 50 120 17 HIKKAVAARA YHT. 1690 970 200 145 175 250 200 20 20 120 120 Holma-Haapajärvi I Haukiputaan keskusta T 290 65 100 20 20 10 20 HAKIPDAS YHT. 355 1 20 21 121 Kiviniemi; Hätälä, Vehkaperä 190 60 20 20 20 21 KELLO YHT. 190 60 0 0 20 20 20 1 Hieta-aho 315 KIIMINKI YHT. 315 0 0 0 0 31 31 131 131 Laivakangas Kortekangas 175 120 5 20 10 20 10 10 20 10 5 31 JÄÄLI YHT. 175 125 0 35 1 1 1 Niemenranta III Niemenranta IV Kirkkosalmi 175 2 125 100 20 25 20 25 25 OLNSALO YHT. 455 265 45 45 55 55 65 50 150 Yli-Iin kaava-alueet T 65 0 50 YLI-II YHT. 65 0 0 0 0 0 0 AKR-AP-AR YHTEENSÄ 2990 505 585 570 655 675 25 25
MATO 2014-2018 15 Taulukko 6. Asunto-ohjelma 2014-2018. Kerrostalojen (AK) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alu-eittain, asuntoja kpl/vuosi. T=täydennysrakentamisalue, = uudistuotantoalue Suuralue Kaupunginosa Nro Nro Nimi Täydennysrakentaminen Kapasiteetti v. 14-18 YHT 2014 2015 2016 2017 2018 1 1 1 1 1 3 6 Pokkinen; Ydinkeskusta Keskustan reuna-alueet Vanhatulli; Etu-Lyötty Myllytulli; Lasaretinväylä T T T T 220 375 290 1 220 275 290 1 0 0 1 145 70 90 60 80 50 80 1 1 11 12 Intiö; Siltavahti Raksila; Välkkylä T T 90 70 90 70 90 70 1 KESKSTA YHT. 1185 1085 170 215 270 220 210 2 2 13 15 Karjasilta; Lekatie Höyhtyä; Hanhitie T T 480 1 160 60 2 HÖYHTYÄ YHT. 610 220 0 70 70 3 19 Kontinkangas; Kiviharjuntie 10 T 170 80 3 OLNS YHT. 170 80 0 0 0 4 21 Kaukovainio Hiironen; Rautalaani T T 590 90 2 50 110 4 KAKOVAINIO YHT. 680 280 0 0 50 150 80 5 9 Limingantulli T 290 250 70 70 70 5 NOTTASAARI YHT. 290 250 70 70 70 0 6 6 27 28 Kaakkuri Metsokangas 48 350 48 205 80 48 55 50 50 50 6 KAAKKRI YHT. 398 253 103 50 50 0 50 8 8 52 56 Tuira Toppilansaari T 510 580 215 120 65 50 50 50 8 TIRA YHT. 1090 335 95 50 100 50 9 60 Välivainio T 2 9 POLIVÄLINKANGAS YHT. 2 0 0 0 0 10 10 57 57 Toppilansalmi Ranta-Toppila T T 2320 1 920 1 220 190 180 1 50 190 50 10 58 Alppila T 260 260 80 60 60 60 10 KOSKELA YHT. 2710 1310 0 250 270 250 2 12 12 12 78 78 79 Linnanmaa; Kauppalinnankatu Linnanmaa; Sato Kuivasranta T T 12 KAIJONHARJ YHT. 571 310 100 60 50 50 50 13 13 67 69 Hintta; Hintanmutka Myllyoja T T 1 220 50 50 70 110 150 50 50 70 50 50 50 60 50 13 MYLLYOJA YHT. 120 120 50 0 0 15 86 Korvensuora; Kiulukangas 100 100 50 50 15 KORVENSORA YHT. 100 100 0 50 0 50 0 17 17 47 71 Hiukkavaara; Kivikkokangas 1 Hiukkavaaran kesk. A1+A2 60 1310 60 100 50 50 50 60 17 HIKKAVAARA YHT. 1370 160 0 60 20 20 20 120 120 120 Holma-Haapajärvi I Haukiputaan keskusta Simppulanmäki T T 200 90 20 20 20 HAKIPDAS YHT. 3 110 0 20 20 21 121 Kellon keskusta T 21 KELLO YHT. 0 0 0 0 AK YHTEENSÄ 4 683 888 905 9 990 960
16 MATO 2014-2018 n palvelumallipäätökseen 27.5.2013 sisältyy tavoite nostaa kaupungin luovutettujen omakotitonttien tuotanto 250:stä 0 tonttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämän maankäytön toteuttamisohjelman keskimääräinen kaupungin omakotitonttien luovutusmäärä on noin 0 tonttia vuodessa. Vuosittain valmistuvien omakotiasuntojen määrä on noin 100 enemmän kuin kaupungin luovuttamien tonttien määrä. Jos omakotitonttien kysyntä jatkuu nykyisellä tasolla, Oulun kaupungin ei kannata pienentää luovutettavien omakotitonttien määrää. Tällöin rakentaminen suuntautuisi hajarakennusalueille ja ympäristökuntiin, mikä olisi Oulun talouden kannalta kallis ratkaisu. Asuntotuotannon vaikutukset kaupungin palveluihin uudisrakennusalueilla on esitetty raportin kohdassa 6.
MATO 2014-2018 17 Maankäytön toteuttamisohjelma Oulun asuntotuotanto 2014-2018 Kuva 2 MERKINTÖJEN SELITYS: Yli-Ii AO 10 AO AKR, AR, AP AK RA, RM 60 Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Lomakiinteistöt Asuntojen lukumäärä Ranta-Toppila AO 15 AKR, AR, AP 150 AK 1 Toppilansalmi AK 920 Välivainio AK Toppilansaari AK 120 Alppila AK 260 Tuira AK 215 Siltavahti AK 90 Hintanmutka AK 50 Vahtola AO 25 Holma- Haapajärvi I AO 45 AKR, AR, AP 100 AK Haukipudas, keskusta AKR, AR, AP AK Simppulanmäki AK Haapakangas III AO Pikisaari AKR, AR, AP 10 Ydinkeskusta AK 220 Keskustan reuna-alueet AK 275 0 1km Limingantulli AK 250 Lekatie AK 160 Lasaretinväylä AK 1 Välkkylä AK 70 Etu-Lyötty AK 290 Haasiokatu AKR, AR, AP 55 Hanhitie AKR, AR, AP 10 AK 60 Kiviharjuntie AK 80 Virpiniemi Kellon keskusta AK Hakomäki AO 35 Kiiminki, keskusta AO 20 Hätälä-Vehkaperä AO 75 AKR, AR, AP 60 Pateniemen ranta AO 100 AKR, AR, AP Sahantie 10 AKR, AR, AP Nallikari- Hietasaari Pohjois-Ritaharju AO 335 AKR, AR, AP 110 Ritaharju, keskus AO 20 AKR, AR, AP 295 Kuivasranta AK 50 Linnamaa, SATO AK 150 Kauppalinnankatu AK 110 Kiulukangas AO 1 AKR, AR, AP 320 AK 100 Korvenkylä AO 60 AKR, AR, AP Talvikangas AKR, AR, AP Kortekangas AO 5 AKR, AR, AP 5 Jääli ja Laivakangas AO 60 AKR, AR, AP 120 Hieta-aho AO 60 AKR, AR, AP Ruusulaakso Vesala AO 10 Ylikiiminki, kirkonkylä AKR, AR, AP 10 Varjakka Myllyoja AK 70 Hiukkavaaran keskus AO 275 AKR, AR, AP 270 AK 100 Murtomaa AO 5 Rautalaani AK Kaukovainio AKR, AR, AP AK 2 Kivikkokangas AO 225 AKR, AR, AP 700 AK 60 Niemenranta III, IV ja V AO 110 AKR, AR, AP 165 Salonranta AO 10 Kaakkurin keskus, Kiviharju AKR, AR, AP 180 AK 48 Metsokangas AO 36 AKR, AR, AP 100 AK 205 Kirkkosalmi AKR, AR, AP 100 Pikkarala AO 0 5 km, KOPA, 11.11.2013 A. Keskitalo
estökehitys 18 MATO 2014-2018 Oulun väestökehitys 2003-2013 Oulun väestökehitys ikäluokittain upungin 3 väkiluku Väestökehitys vuodenvaihteessa 2012/2013 oli 190 847. Väestönkasvu vuonna 2012 oli 2 733 a ), eli samaa tasoa kuin uusi Oulu vuotta aiemmin. Alueen väkiluvun kasvun taustalla on perinteisesti ollut erit 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 tasaisena pysyvä luonnollinen 0-6 3.1 Oulun 15853 väestökehitys väestölisäys. 15964 2003 15977 Muuttoliikkeen - 201316138 16321 vaihtelut 16817 ovat vuosien 16988 välillä suuria, mu muutto huomioiden myös 7-12 nettomuutto 12912 on 188 ollut 13261 positiivista 13337 koko 132 2000 197 -luvun. 162 13-15 6033 6100 6175 6249 6441 6624 6785 16-18 Oulun kaupungin 6705 väkiluku 6707 vuodenvaihteessa 6580 2012/2013 6380 oli 6379 190 847. Väestönkasvu 6518 6639 vuonna 2012 19-24 oli 2 733 asukasta 17225 (1,5 %), 17939 eli samaa 182 tasoa kuin 18441 vuotta aiemmin. 18445 Alueen 18429 väkiluvun 189 kasvun taustalla on perinteisesti ollut erityisesti korkea ja tasaisena pysyvä luonnollinen väestölisäys. 25-64 85341 87265 88676 89939 91311 92812 935 65-16782 17161 17516 18065 18713 19139 20098 Muuttoliikkeen vaihtelut ovat vuosien välillä suuria, mutta maahanmuutto huomioiden myös nettomuutto on ollut positiivista koko 2000 -luvun. 200000 180000 160000 1000 120000 100000 80000 60000 000 65-25-64 19-24 16-18 13-15 7-12 0-6 20000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Väestökehitys ikäluokittain uuden Oulun alueella Kuva 3. Väestökehitys ikäluokittain uuden Oulun alueella 3500 00 2500 2000 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Syntyneiden enemmyys Muuttovoitto Kuva 4. Syntyneiden enemmyys ja muuttovoitto uuden Oulun alueella Syntyneiden enemmyys ja muuttovoitto uuden Oulun alueella äestörakenteelle on leimallista sen nuoruus. Lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti vanhe
MATO 2014-2018 19 Alueen väestörakenteelle on leimallista sen nuoruus. Lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti vanhempien ikäluokkien osuudet ovat koko maan tasoa matalammat. Alle kouluikäisten lasten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja kasvu jatkuu korkean syntyvyyden ja alueen vetovoiman seurauksena todennäköisesti tulevinakin vuosina. Suurten ikäluokkien ikääntyminen näkyy myös vanhempien ikäluokkien aiempaa voimakkaampana kasvuna. 3.2 Oulun väestösuunnite 2013-2023 Väestösuunnite perustuu Tilastokeskuksen kuntakohtaiseen väestöennusteeseen, uuden Oulun toteutuneeseen väestökehitykseen ja Maankäytön toteuttamisohjelman mukaiseen asuntotuotantoon. 250000 200000 150000 100000 50000 65-25-64 19-24 16-18 13-15 7-12 0-6 0 2013 2018 2023 Kuva 5. Väestö ikäluokittain 1.1.2013 sekä väestösuunnitteen mukainen ennuste 1.1.2018 ja 1.1.2023 uuden Oulun alueella va 5. Väestö ikäluokittain 1.1.2013 sekä väestösuunnitteen mukainen ennuste 1.1.2018 ja 1.1.2023 lun alueella Raportin liitteenä on suuralueittainen väestösuunnite. Luvut on laskettu MATOn asuntotuotanto-ohjelman ja kunkin suuralueen väestörakenteen pohjalta. usien asuntoalueiden talotyyppijakautumalla on merkittävä vaikutus alueen ikärakenteeseen. portin liitteenä on suuralueittainen väestösuunnite. Luvut on laskettu MATOn asuntotuotanto-ohjelman ja ralueen väestörakenteen pohjalta. usien asuntoalueiden talotyyppijakautumalla on merkittävä vaikutus rakenteeseen. Väestösuunnitteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista merkittävimpiä ovat sisäisen ja ulkoisen muuttoliikkeen vaihtelut sekä asuntotuotannon ajoittumiseen, tuotannon määriin ja talotyyppijakaumaan liittyvät mahdolliset muutokset. Vuosittaiset ohjelmoidut tuotantomäärät eivät juuri koskaan toteudu sellaisenaan koko ennustejaksolle. Myöskään vanhojen alueiden väestökehityksen ennustamisessa ei ole aina mahdollista ennakoida kaikkia ennustekauden aikana tapahtuvia muutoksia. Epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas tulevaisuu- estösuunnitteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista merkittävimpiä ovat sisäisen ja ulkoisen muu n vaihtelut sekä asuntotuotannon ajoittumiseen, tuotannon määriin ja talotyyppijakaumaan liittyvät mahd utokset. Vuosittaiset ohjelmoidut tuotantomäärät eivät juuri koskaan toteudu sellaisenaan koko ennusteja öskään vanhojen alueiden teen, väestökehityksen yhä pienemmille alueille ennustamisessa ja yhä tarkempiin väestöryhmiin. ei ole aina mahdollista ennakoida kaikkia e auden aikana tapahtuvia muutoksia. Epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas tulevaisuuteen, yhä mille alueille ja yhä tarkempiin väestöryhmiin. Lomakiinteistöt ankäytön suunnittelussa loma- ja matkailualueet sisältävät loma-asuntoalueet (RA), matkailua palvelevat ), leirintäalueet (RL), asuntovaunualueet (RV) sekä siirtolapuutarha ja palstaviljelyalueet (RP). Lomantoalueet sisältävät yksityishenkilöiden rakentamia vapaa-ajan asuntoja sekä yhtiömuotoisia vapaa-ajan. Loma-asuntokäyttö ei tarkoita pysyvää asumista.
20 MATO 2014-2018 4 Lomakiinteistöt Maankäytön suunnittelussa loma- ja matkailualueet sisältävät loma-asuntoalueet (RA), matkailua palvelevat alueet (RM), leirintäalueet (RL), asuntovaunualueet (RV) sekä siirtolapuutarha ja palstaviljelyalueet (RP). Loma-asuntoalueet sisältävät yksityishenkilöiden rakentamia vapaa-ajan asuntoja sekä yhtiömuotoisia vapaa-ajan asuntoja. Loma-asuntokäyttö ei tarkoita pysyvää asumista. 4.1 Lomakiinteistöalueet Oulun kaupungin alueella Varjakan alue sijaitsee Kempeleenlahden rannalla. Alue koostuu Varjakan ja Pyydyskarin saariparista, Varjakan mantereesta ja Akion saaresta. Oulunsalon Varjakan alueesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu 2012-2013. Kilpailun pohjalta laaditaan asemakaava. Varjakan aluetta kehitetään merellisenä loma-asumisen ja matkailun alueena, jossa suunnittelun keskeisenä tavoitteena rakennetunympäristön ja luonnonympäristön arvojen säilyminen. Varjakan alueelle sijoittuu alustavissa suunnitelmissa uusia loma-asuntoja noin 150, joista Varjakan saareen 100 ja mantereen puolelle 50. Olemassa olevien saaren rakennusten osalta linjaukset tehdään erikseen. Varjakan alueen toteuttaminen edellyttää huomattavia kunnallisteknisiä investointeja. Varjakan tonttien luovutus aloitetaan aikaisintaan v. 2016-2017. Virpiniemen lomakiinteistöt sijaitsevat Virpiniemen asemakaavan mukaisella alueella Virpiniementien, golfkentän ja eläinurheilukeskuksen välimaastossa. Kaava-alueen pinta-ala on n. 44 ha. Lomarakennusalue koostuu kolmesta eriluonteisesta tontinluovutusalueesta Griini, Hiitti ja Metsä -alueista. Alueella on yhteensä 85 tonttia, joista suurin osa tavanomaisia lomaasuntotontteja. Pieni osa on yhtiömuotoiseen rakentamiseen tarkoitettuja tontteja sekä eläinurheilua ja muita vapaa-ajan harrastustoimintoja tukevia tontteja. Lomakiinteistöistä merkittävä osa on pysyvän asumisen käytössä. Virpiniemen tonteista 25 on rakennettu. Virpiniemen vapaa-ajankeskuksen tonttitarjonta tukee Virpiniemen kehittämistä seudullisena liikunta- ja ulkoilupalvelujen tarjoajana. Virpiniemen liikuntaopistolla on tavoitteena saada lähivuosina uudistettua toimitilojaan, joihin sijoittuisi myös majoitustiloja jonkin verran nykyistä enemmän. Virpiniemen Merivartioaseman viereisen venesataman asemakaavaa muutetaan osoittamalla muutoin jo rakennetulle satamalle riittävä rakennusoikeus halli- ja huoltotiloille venesataman saamiseksi toimivaksi osaksi Virpiniemen palveluja ja vetovoimaa. Koiteli on 67 lomakiinteistön ryhmäpuutarha-alue. Ruusulaakso sijoittuu Koitelinkosken pohjoispuolelle. Ruusulaakson ryhmäpuutarha-alueen rakennusoikeus on noin 4 0 km² ja kuhunkin vapaa-ajan kiinteistöön kuuluu noin 0 m²:n puutarhapalsta. Koitelin keskeisen virkistysalueen maanomistaja on. Ruusulaakson ryhmäpuutarha-alueen maanomistaja on Metsähallitus/Suomen valtio. Ruusulaakson ryhmäpuutarha-alue ei vaadi kaupungin investointeja. Ylikiimingissä rakentumattomia lomarakennusten rakennuspaikkoja on Kiiminkijokivarressa ranta-asemakaava-alueilla Ala-Vuoton ja Ylä-Vuoton kylissä kaupungin omistuksessa 11 kpl ja yksityisillä 8 kpl sekä Kiiminkijokivarren osayleiskaavan alueella Rekikylässä ja Vesalassa yksityisten mailla 16 kpl. Yli-Iissä lomakiinteistöt ovat keskittyneet Iinjoen ja Siuruanjoen jokivarsialueille, jotka pääosin ovat yleiskaavoitettuja tarkoituksenaan rantarakentamisen ohjaus. Lomarakentamisen rakennuspaikkoja on vapaana osayleiskaava-alueilla yhteensä lähes 200 kpl. Ranta-asemakaavojen rakentamattomat tontit sijoittuvat Halajärven 9 kpl, Pokinniemen 5 kpl ja Laukanniemen 2 kpl alueille.
MATO 2014-2018 21 4.2 Lomakiinteistöjen kaavallinen kapasiteetti Taulukko 7. Loma-asuntoalueiden kaavallinen kapasiteetti Loma-asuntoalue Asemakaava Vapaa-ajan asuntojen lkm. Kunnallistekniikka Nallikari 2013 Valmis Varjakka 2015 150 Puuttuu Virpiniemi Voimassa 65 Valmis Lomakiinteistöjen toteuttamiseksi on luovutettu vuoden 2012 aikana tontteja vuokraamalla kahden kiinteistön rakentamiseksi sekä myymällä kuuden asunnon rakentamiseksi. Lomakiinteistötonttien luovuttamista jatketaan ohjelmakaudella kysyntää vastaavasti Virpiniemen alueelta. Tontinluovutusmäärät sekä luovutushinta tarkentuvat suunnittelun edetessä.
22 MATO 2014-2018 5 Työpaikka-alueet 5.1 Työpaikka-alueiden selvitys Toukokuussa 2013 valmistui BusinessOulun ja Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden yhteistyönä tehty selvitys Oulun työpaikka-alueet 2013. Selvityksessä on investoitu kolmentoista työpaikka-alueen tonttivaranto ja kunnallistekninen valmiustilanne. Lisäksi on selvitetty alueilla olevat yritykset ja työpaikat. Työpaikka-alueille on tehty profilointi ja esitykset työpaikka-alueiden laajentamistarpeista yleiskaavatyötä varten. Työssä on selvitetty erilaisten työpaikkatonttien tontinluovutusmäärät ja työpaikkarakentamisen määrät alueittain 2007-2011. Selvitysten ja BusinessOulun tarvearvioiden mukaan on laadittu työpaikkatonttien toteuttamisohjelma 2014-2018. Ohjelma perustuu tarvearvioon 50 työpaikkatontin vuosittaisesta luovutusmäärästä. Lisäksi tavoitteena on pidetty, että yrityksille on koko ajan tarjolla vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia noin kolminkertainen määrä kysyntään nähden. Taulukko 8. Selvityksen mukainen työpaikkatonttien tonttivaranto 2013 on alueittain Tonttivaranto 2013 / kpl Liike- ja toimistotontit Kokonais -kapasiteetti v. 2013 Teollisuustontitontit Palvelu- Alue Ritaharju, Linnanmaa, Teknologiakylä 4 17 0 21 Kontinkangas 0 1 0 1 AirportCity, Tetrilä 0 3 0 3 Rusko, Ruskonselkä, Takalaanila 63 6 0 69 Annalankangas ja Asemakylä 12 13 2 27 Holstinmäki 26 4 1 31 Välikylän yrityspuisto 23 14 0 37 Kiimingin keskusta 21 3 0 24 Ylikiiminki 9 0 0 9 Metsokangas, Vasaraperä, Oulunportti 1 15 0 16 Oritkari-Äimärautio 0 0 0 0 Yli-Ii 3 0 0 3 Muut, esim. Polvikangas, Hiukkavaara ym YHTEENSÄ 162 76 3 241
MATO 2014-2018 23 17 Kuva 6. 6. Oulun työpaikka-alueet vuonna 2013 2013
24 MATO 2014-2018 5.2 Työpaikkatonttituotannon MATO 2014-2018 Oulun kaupungin tonttivaranto tämän selvityksen alueilla vuonna 2013 on 241 työpaikkatonttia, josta 162 on teollisuustonttia, 76 liike- ja toimistotonttia sekä 3 palvelutonttia. Raportissa on määritelty vuosittainen tontinluovutustarve, joka on 50 tonttia vuodessa. Raportin mukaisesti taulukkoon 9 on kerätty vuoden 2013 tonttivaranto, tavoitteellinen työpaikkatonttien tarjonta sekä uusien työpaikkatonttien tarpeet alueittain. udet työpaikkatontit ja näin ollen asemakaavoitustarpeet sijoittuvat seuraaville alueille: Kontinkangas, Rusko, Ruskonselkä, Takalaanila, Annalankangas, Oulunportti, Oritkari, Polvikangas. Vuoden 2013 tonttivarannon oletetaan riittävän aikavälille 2014-2018 Holstinmäen, Välikylän yrityspuiston, Yli-Iin, Ylikiimingin, Ritaharjun, Linnanmaan ja Teknologiakylän alueilla. Taulukon 9 osoittamissa tonttitarjonnan tavoitteellisissa määrissä on otettava huomioon, että joillakin työpaikka-alueilla korttelit on mahdollista jakaa tonttijakojen muutoksilla kysynnän mukaan pienemmiksi tai suuremmiksi yksiköiksi. Vuoden 2013 tonttikapasiteetista kaikki vapaat tontit eivät ole kunnallistekniikan piirissä. Vapaille tonteille arvio investointien edellyttämästä määrärahantarpeesta kunnallistekniikan osalta on hieman yli miljoona euroa vuodessa. usien tonttien kunnallistekniikan investointien määrärahantarpeet selviävät, kun työpaikka-alueiden asema-kaavahankkeet valmistuvat. Työpaikkatonttien kysynnän ennakoiminen on vaikeampaa kuin asuntotonttien kysynnän ennustaminen. Tässä maankäytön toteuttamisohjelmassa esitetään työpaikkatonttien luovutuksen osalta seuraavan taulukon mukainen 50 tontin luovutusohjelma. Taulukko 9. Työpaikkatonttien maankäytön toteuttamisohjelma 2014-2018 Työpaikkatonttien tavoitteellinen tarjonta / kpl usien tonttien Tonttivaranto 2014 2014 Yht. tarve Vuosittain / kpl Alue 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2018 2018 Ritaharju, Linnanmaa, Teknologiakylä 21 1 1 1 2 5 10 Kontinkangas 1 0 0 1 1 2 4 3 AirportCity, Tetrilä 3 0 1 0 2 0 3 Rusko, Ruskonselkä, Takalaanila 69 20 20 33 35 138 69 Annalankangas ja Asemakylä 27 6 9 10 15 20 60 33 Holstinmäki 31 5 5 5 5 10 Välikylän yrityspuisto 37 5 5 5 5 5 25 Kiimingin keskusta 24 2 1 4 10 10 27 3 Ylikiiminki 9 1 1 1 1 1 5 Metsokangas, Vasaraperä, Oulunportti 16 7 5 3 5 5 25 9 Oritkari-Äimärautio 0 0 0 0 5 5 10 10 Yli-Ii 3 1 0 1 0 1 3 Muut, esim. Polvikangas, Hiukkavaara ym. 2 2 2 2 2 10 10 YHTEENSÄ 241 50 50 63 86 101 350 137 Työpaikkatonttien tot.ohjelma/luovutetut tontit 50 50 50 50 50 250 Selvityksen tekohetkellä on käynnissä merkittäviä asemakaavahankkeita Ruskossa, Ruskonselässä ja Annalankankaalla. Asemakaavat saatetaan voimaan suunnitellussa aikataulussa. Kontinkankaalla tulee käynnistää asemakaavamuutos Kastellin koulukeskuksen tontilla. Asemakaavatyössä tehdään yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja Oulu-Health-hankkeessa olevien osapuolten kanssa. Ohjelma edellyttää asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laatimista seuraavasti:
MATO 2014-2018 25 Taulukko 10. Asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laatimisaikataulu Alue Kaavan laadinnan aikataulu Annalankangas Asemakaava valmistuu alkuvuodesta 2014 Hiukkavaara Käynnistys 2014 Oritkari-Äimärautio Ruskon jätekeskus, Ruskon teollisuusalue Asemakaava valmistuu 2013 kuluessa Asemakaava valmistuu 2013 kuluessa Asemakaava 2013-2014 - 2018 Takalaanila Asemakaavan laadinta käynnistyy 2014 Ritaharju, Linnanmaa, Teknologiakylä Asemakaavan laadinta käynnistyy 2014-2015 Kontinkangas Asemakaava 2014-2015 Oulunportti Polvikangas Hankekaava Hankekaava
26 MATO 2014-2018 6 Asuntotuotannon vaikutus kouluverkkoon MATOn yhteydessä on tehty uusi asuntotuotanto-ohjelma ja sen pohjalta uusi väestösuunnite vuosille 2018 ja 2023. Asuntotuotanto-ohjelmalla on merkittävä vaikutus väestön ja erityisesti lapsimäärien kehitykseen eri suuralueilla. Tällä taas on suora vaikutus varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen kysyntään ja edelleen päiväkoti- ja peruskouluverkkoon. Väestösuunnitteen 2013-23 pohjalta voi arvioida, että varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisten lasten kokonaismäärä kaupunkitasolla kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana merkittävästi: 0-6 v. osalta noin 1 160 lapsella, 7-15 v. ikäisten osalta noin 3 420 lapsella ja 0-15 v. osalta yhteensä noin 4 580 lapsella. Alueelliset erot lapsimäärien ja lasten ikärakenteiden kehityksessä ovat suuria. usilla pientalovaltaisilla asuinalueilla lapsia on paljon sekä lukumääräisesti että suhteellisena osuutena kokonaisväestöstä. Lasten määrän kehitys on aluksi voimakkaasti kasvavaa ennen huipun taittumista voimakkaasti vähenevään suuntaan. Alkuvuosina on lasten ikärakenne voimakkaasti pikkulapsipainotteinen. Vanhemmilla asuinalueilla lapsia on sen sijaan vähän sekä lukumääräisesti että suhteellisena osuutena kokonaisväestöstä, kehitys on hiljalleen vähenevää ja lasten ikärakenne tasaisempi. Asuntotuotannon kokonaismäärä ja lapsiperheiden toiveet pientalomaiselle uudisasumiselle ovat niin suuret, että lasten määrän kasvu kohdistuu täydennysrakentamispyrkimyksistä huolimatta erityisesti uusille pientalovaltaisille asuinalueille aiheuttaen niille voimakkaita paikallisia palvelukysyntähuippuja. Hiukkavaara (ml. Kiulukangas) on selkeästi Oulun merkittävin uusi kasvualue. Väestösuunnitteen 2013-23 mukaan alueen lasten määrä kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana 0-6 v. osalta noin 2 210 lapsella, 7-15 v. osalta noin 1 910 lapsella ja 0-15 v. osalta yhteensä noin 4 220 lapsella. Suuret luvut johtuvat lapsiperheiden siirtymisestä vanhoilta alueilta uusille asuinalueille, muuttoliikkeestä ja syntyvyydestä. On selvää, että Hiukkavaaran alueelle tarvitaan merkittävissä määrin uusia varhaiskasvatus- ja perusopetustiloja jo lähivuosina ja jatkossa edelleen lisää. Hiukkavaaran keskuksen monitoimitalo tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuonna 2016. On mahdollista että ennen sen valmistumista alueelle tarvitaan väliaikaisratkaisuja. Kaijonharjun suuralueen palvelukysyntä on kasvanut aiemmin arvioitua voimakkaammin. Lasten määrä kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana 0-6 v. osalta noin 190 lapsella, 7-15 v. osalta noin 700 lapsella ja 0-15 v. osalta yhteensä noin 880 lapsella. Huippu saavutetaan ja kehitys vähenevään suuntaan alkaa tarkasteluaikana vain 0-6 v. osalta; perusopetusikäisten osalta kasvu jatkuu. Lasten määrä kasvaa erityisesti Ritaharjun alueella, koska omakotitalorakentaminen kohdistuu sinne. Tähän asti Ritaharjussa tehdyt tilaratkaisut ovat erityisesti perusopetuksen osalta riittämättömiä. Jos erityisratkaisuja tarvitaan, selvitetään ne erillisessä tarveselvitystyöryhmässä. Myös Kaakkurin suuralueen palvelukysyntä on kasvanut hieman aiemmin arvioitua voimakkaammin. Käänne kohti vähenevää kehitystä on lähivuosina tulossa, mutta huippu tulee vähän myöhemmin ja on vähän korkeampi kuin vielä kaksi vuotta sitten arvioitiin. 7-15 v. lapsia on huipussaan noin v. 2018 noin 210 mutta v. 2023 enää noin 80 nykyistä enemmän. Tähän asti tehdyt palvelukysyntähuippua koskevat tilaratkaisut ovat erityisesti Metsokankaalla osin riittämättömiä. Sitä vastoin Oulunsalon ja Haukiputaan suuralueiden lapsimäärien kasvu ei uuden väestösuunnitteen mukaan näyttäisi olevan niin voimakasta kuin aiemmin arvioitiin. 7-15 v. lasten määrä kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana Oulunsalon suuralueella noin 150 ja Haukiputaan
MATO 2014-2018 27 suuralueella noin 270 lapsella. Tämä vähentää selvästi aiemmin arvioituja lisätilatarpeita. Mikäli tuleva toteuma vastaa ennustetta, ei Niemenrannan ja Länsituulen kouluja mahdollisesti tarvitse oppilasmäärän kasvun johdosta laajentaa tarkasteluaikana. Kv:n linjauksen 27.5.2013 (Oulun Palvelumalli 2020) mukaan Niemenrannasta tulee tehdä tarveselvitys. Maankäytön toteuttamisohjelma johtaa seuraaviin kouluinvestointeihin: Hiukkavaaran keskuksen monitoimitalo, 2014-2016, 24 M. Hiukkavaaran alueen toinen monitoimitalo Puolukkakankaalle muutama vuosi Hiukkavaaran monitoimitalon jälkeen. Tilaelementtejä ja muita erityisratkaisuja tarvitaan Kaijonharjun, Kaakkurin ja Hiukkavaaran suuralueilla. MATO aiheuttaa myös varhaiskasvatuksen tilainvestointitarpeita. Näistä kiireisimpiä ovat Hiukkavaaran päiväkodit.
28 MATO 2014-2018 7 Tontinluovutus, asemakaavoitus ja kunnallistekniikka 7.1 Kaupunkisuunnitteluprosessi KAPNKISNNITTELPROSESSIN VAIHEET Esisuunnitteluvaihe 1 v Suunnitteluvaihe 1 v Kunnallistekniikka 1 v Toteutus 1 2 v Yleiskaava MAPO Yhteistoimintasopimukset Paikkatietojen selvittäminen Kiinteistön muodostus Tontin luovutus Maankäyttösopimukset Rakentamiskelpoinen tontti (Strategiset suunnitelmat) Asemakaavan laatiminen Maan hankinta Valmis kiinteistö MATO Kaavoitusohjelma (Operatiiviset suunnitelmat) Ympäristöselvitykset Tuotantotavoitteiden määrittely Liikenteen, ympäristön ja kunnallistekniikan suunnittelu Katu-, viher- ja kunnallistekniikan rakentaminen Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö MAPO = Maapoliittinen ohjelma MATO = Maankäytön toteuttamisohjelma Kuva 7. suunnitteluprosessin vaiheet Rakentamisen edellytykset luodaan kaupunkisuunnitteluprosessilla. Suunnittelu ja rakentaminen asemakaavoituksen käynnistämisestä asunnon valmistumiseen vie keskimäärin neljä vuotta. 7.2 Maanhankinta, maankäyttösopimukset ja tontinluovutus luo edellytyksiä maankäytön toteuttamisohjelman mukaiselle asuntotuotannolle harjoittamalla aktii-vista ja pitkäjänteistä maapolitiikkaa. usilla alueilla kaupunki hankkii maa-alueet pääasiassa vapaaehtoisin kaupoin ennen asemakaavan hyväksymistä. Aktiivinen maanhankinta mahdollistaa yhdyskuntarakentamisen laajentumisen suunnitelmallisesti. Kaupunki hankkii maita yleiskaavan mukaisilla laajenemissuunnilla, kuten kuntakeskusten ympärillä, Oulujokivarressa sekä Kuusamontien pohjoispuolella. Edellisellä ohjelmakaudella merkittävimmät maakaupat kaupunki teki Hiukkavaarassa ja Korvenkylässä. Maanhankintaan ja ympäristövelvoitteiden hoitoon kaupunki varaa vuosittain noin 5 M. Keskustan lähialueilla kaupunki solmii kaavan toteuttamiseen liittyviä maankäyttösopimuksia. Maankäyttösopimus on kaupungin ja maanomistajan välinen sopimus, jossa sovitaan asemakaavamuutoksen toteuttamiseen liittyvistä yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Kaupunki on solminut edellisellä ohjelmakaudella merkittäviä
MATO 2014-2018 29 maankäyttösopimuksia keskustan ydinkortteleissa ja keskustan ulkopuolella muun muassa Toppilansalmessa ja Limingantullissa. Oulun kaupungin ja keskustan keskeisten ydinkortteleiden tontinomistajien kanssa solmitut sopimukset mahdollistavat Oulun keskustaan kaupan ja asumisen lisärakentamisen. Maankäyttösopimuksiin ja asemakaavoitukseen liittyen kaupunki on tehnyt investointipäätöksen maanalaisesta pysäköintilaitoksesta, Kivisydämestä, jonka rakentaminen on alkanut. Maankäytön toteuttamisohjelman mukainen asuntotuotanto Oulussa mahdollistetaan luovuttamalla riittävästi ja oikea-aikaisesti asuntotontteja rakentamiseen. Tonteille rakennetaan kunnallistekniikka, jonka jälkeen ne luovutetaan toteuttamisohjelman mukaisesti. Kaupunki luovuttaa asuntotontteja pääasiassa neljän julkisen haun kautta vuosittain. Omakotitontit luovutetaan yksityisille henkilöille ja perheille kahdessa haussa vuoden aikana: myyntitontit alkuvuodesta ja vuokratontit alkusyksyllä. Kerros- ja rivitalotontteja sekä palvelutontteja kaupunki luovuttaa vuosittain huhtikuussa ja lokakuussa ammattirakentajille suunnatuissa haussa. Maankäytön toteuttamisohjelma sisältää mm. tärkeimmät kunnalliset koulu- sekä katurakentamisen investoinnit, joita suunnitelman mukainen asuntotuotanto edellyttää. Pysyvän asumisen lisäksi kaupunki luovuttaa tontteja loma-asumiseen. Keskeisimmät omakotitonttien luovutusalueet ovat Pohjois-Ritaharju, Kiulukangas, Hiukkavaaran keskus ja Kivikkokangas. Kerros- ja rivitalotonttien keskeisiä luovutusalueita ovat Hiukkavaaran, Oulunsalon, Kaijonharjun sekä Pateniemen suuralueet. Kaupungilla on jatkuvasti haettavissa monipuolisesti tontteja yrityselämän tarpeisiin kuten perusteollisuuteen ja liike-elämälle. Näiden lisäksi Oulussa on tarjolla pienyritys- ja autoilijatontteja, joille toteutetaan asunnon yhteyteen pienimuotoisia yritystoimintatiloja. 7.3 Asemakaavoitus 2014-2018 7.3.1 Asuntoalueet Asemakaavoituksella luodaan edellytyksiä asuntorakentamiselle sekä täydentämällä että laajentamalla yhdyskuntarakennetta. Laadittavat ja valmiit asemakaavat mahdollistavat toteuttamisohjelman mukaisen asuntotuotannon suunnittelukaudella 2014-2018. Karttaesitys kattaa keskeisimmät kaavoitettavat alueet. Maankäytön muutosalueet ja täydennysrakentaminen Täydennysrakentamisen osuus kaupungin asuntotuotannosta on merkittävä. Yksi Oulun keskeisimpiä täydennysrakennusalueita on kaupungin keskusta. usia kerrostaloalueita on Oulussa viime vuosina asemakaavoitettu maankäytön muutosalueille, mm. teollisuudelta vapautuneille alueille. Jatkossa on lisäksi tarpeen luoda mahdollisuuksia täydennysrakentamiselle tiivistämällä ja tehostamalla maankäyttöä vanhoilla asuntoalueilla. Oulun täydennysrakentamisesta on laadittu yleiskaavoituksen perusselvitykset, joissa keskeisten asemakaava-alueiden ja täydentämismahdollisuuksia on alustavasti tutkittu. Täydennysrakentamisen suunnittelu on käynnissä mm. Kaukovainiolla, Höyhtyällä, Haukiputaalla, Kellossa, Jäälissä ja Oulunsalossa. Kaukovainion alueelle on laadittu yleispiirteinen pitkän aikavälin suunnitelma, jossa on asetettu asetetaan tavoitteet alueen täydennys- ja lisärakentamiselle, ympäristön ja palvelukeskuksen parantamiselle sekä joukkoliikenteen kehittämiselle. Kaukovainion suunnitteluprosessissa