MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Kuntasuunnittelulautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 3 2. NURMIJÄRVEN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET 7 3. TONTTITUOTANTOKETJUN YHTEENSOVITTAMINEN TONTTIVARANTO JA TONTTITUOTANTO UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET UUDET YRITYSTONTTIALUEET VÄESTÖNKEHITYS YHTEENVETO JA POHDINTAA 32

3 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteutusohjelman (MATO) tarkoituksena on: - varmistaa tavoitteiden mukainen asunto- ja työpaikkatonttituotanto, - edistää kunnan hallittua kasvua, - sovittaa yhteen tonttituotantoketjun eri vaiheet sekä - tarjota palvelutoimialoille tietoa asuntorakentamisesta ja alueiden väestönkasvusta. Maankäytön toteutusohjelma toimii myös Nurmijärven asuntopoliittisena ohjelmana. Maankäytön toteutusohjelmassa huomioidaan asuntorakentaminen sekä kunnan omistamille alueille että yksityisten omistuksessa oleville alueille, jotka toteutetaan maankäyttösopimuksilla. Yksityiselle maalle rakennettavien kohteiden aikataulu perustuu rakennusliikkeiltä saatuihin tietoihin. Lisäksi ohjelmassa arvioidaan jonkin verran toteutuvan myös aikaisemmin voimaan tulleiden kaavojen mukaista yksityistä tonttivarantoa. Yksityisen varannon toteutuksen osalta voidaan esittää vain suuntaa antava arvio, joka erityisesti huonon taloussuhdanteen aikana sisältää huomattavan virheriskin.

4 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET MATO:n avulla viedään käytännön suunnitteluun asuntotuotantotavoitteet, joita seuraa: - keväällä 2014 hyväksytystä uudesta kuntastrategiasta, - MAL-aiesopimus :sta (valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan tekemä aiesopimus koskien maankäyttöä, liikennettä ja asumista), - Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmasta (MASU) ja asuntostrategiasta, joiden pohjalta edetään seuraavaan MAL-aiesopimukseen sekä - keväällä 2011 hyväksytystä maankäytön kehityskuva 2040:stä. KUNTASTRATEGIA Kunnallis tekniikan rakentamis ohjelma Kaavoitus ohjelmat Maankäytön kehityskuva 2040 Osa alueittaiset väestö i t tö ja asuntorakentamistavoitteet Maankäytön toteuttamisohjelma kokonaisuuden yhteensovittaminen maankäytön toteuttamisen seuranta t t tt t Väestösuunnite osa alueittainalueittain Palvelutuotanto ohjelma Mitä palveluja tuotetaan? l t t t Miten palvelut tuotetaan? Palveluverkkosuunnitelma Missä palveluja tarjotaan? Milloin palveluverkko muuttuu?

5 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Nurmijärven kuntastrategian yksi neljästä päälinjauksesta on kunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Strategian mukaisesti kunnan on tulevina vuosina: - huolehdittava monipuolisesta ja riittävästä tontti- ja asuntotuotannosta myös vuokra-asuntojen tarve huomioon ottaen, - tehostettava kunnan maapolitiikkaa kunnan kasvunhallinnan, palvelutuotannon suunnittelun sekä tonttimaan kilpailukykyisen kustannustason turvaamiseksi sekä - luoda kuntaan kestävää ja eheää yhdyskuntarakennetta. MAL-aiesopimuksessa on Nurmijärvelle asetettu kunnan kolmea päätaajamaa koskeva asuntotuotantotavoite: kaudella keskimäärin 330 asuntoa vuodessa ja kaudella keskimäärin 354 asuntoa vuodessa. Näistä 20 %:n tulee olla ARA-vuokraasuntoja, ensisijaisesti normaaleja vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntotarve Nurmijärvellä on siis asuntoa vuodessa. Aiesopimuksen uudiskaavoitustavoite on k-m 2 /v. Uutta MAL-aiesopimusta vuosille valmistellaan parhaillaan yhdessä Helsingin seudun kuntien ja valtion kesken. Nurmijärvi pyrkii säilyttämään asuntotuotantotavoitteenaan 330 asuntoa vuodessa, ja ARA-vuokra-asunnoissa varaudutaan 20 %:n osuuteen kokonaistuotannossa, sisältäen asumisoikeusasunnot. Lisäksi Helsingin seudun asuntostrategiasta vuoteen 2025, joka on hyväksytty Helsingin seudun yhteistyökokouksessa ja Nurmijärven kunnanhallituksessa , tulee Nurmijärvelle useita asuntotuotantoon ja asuntopolitiikkaan liittyviä tavoitteita.

6 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön kehityskuva 2040:ssä asetetaan kunnan tavoitteellinen kasvu vuoteen 2040 asti. Sen mukaan kasvun tulee olla vuosittain keskimäärin 670 asukasta ollen prosentuaalisesti alkuun 1,7 % ja pienentyen vuoteen 2040 mennessä noin 1,1 %:iin. Maankäytön kehityskuvan kasvutavoitteista on jääty 2010-luvun kuluessa jälkeen noin asukkaan verran. Kunnanhallituksen hyväksymässä väestösuunnitteessa vuosille kunnan väkiluku kasvaa ensi vuosikymmenen vaihteeseen asti suhteellisen maltillisesti, alle 1,2 % vuosikasvulla luvulla kunnan väkiluvun suunnitellaan kuitenkin kasvavan voimakkaasti erityisesti Klaukkalan ohikulkutien ja siihen liittyvän tieverkon rakentamisen takia. Väestön suunnitellaan kasvavan voimakkaasti myös 2030-luvulla, jotta maankäytön kehityskuvan tavoite, asukasta vuonna 2040, voidaan saavuttaa. Taulukko 1 Maankäytön kehityskuvaan perustuvat asuntotuotantotavoitteet Taajama Kehityskuvan Kerrostaloasuntoja/ Pientaloasuntoja/ vuosi tavoite vuosi Klaukkala* (48 AO / 68 AP) Kirkonkylä* (19 AO / 23 AP) Rajamäki* (28 AO / 14 AP) Röykkä* (13 AO / 3 AP) Haja-asutusalue Yhteensä * asemakaavoitetuilla alueilla

7 2. NURMIJÄRVEN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET Helsingin seudun asuntostrategiassa (ks. on esitetty asuntopoliittisia tavoitteita koko Helsingin seudulle. Keskeisimmät Nurmijärveen vaikuttavat tavoitteet ovat: Asuntotuotannon rakenne Kunnat huolehtivat kaavoituksen, maapolitiikan ja tontinluovutuksen keinoin, että - asuinalueet ovat hallintamuotorakenteeltaan sekä huoneistotyypeiltään monipuolisia sekä elinympäristöltään viihtyisiä ja sosiaalisesti kestäviä, - täydennysrakentamisalueille rakennettava uustuotanto tasapainottaa ja monipuolistaa alueen nykyistä hallintamuotorakennetta, - vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoa kohdentuu erityisesti seudun ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan, - asuntorakentamisen edellytyksiä parannetaan kuntien keskustoissa sekä muissa merkittävissä asumisen keskittymissä, - kasvukeskusten asuntotuotanto suunnitellaan ja toteutetaan siten, että pienten kotitalouksien asuntokysyntään vastataan sekä vuokra-, asumisoikeus- että omistusasuntotuotannossa, - pientaloasumisen mahdollisuudesta huolehditaan myös tiiviisti rakennetuilla alueilla, ja - omakotirakentamista ohjataan aktiivisesti yhdyskuntarakennetta täydentävällä ja tiivistävällä tavalla myös seudun väljemmin rakennetuilla alueilla.

8 2. NURMIJÄRVEN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET Täydentävä asuntorakentaminen Kunnat tukevat aktiivisesti yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja laadukkaan elinympäristön kehittämistä siten, että - asemakaavoituksella varmistetaan täydennysrakentamisen mahdollisuudet, - uusi asuntotuotanto toteutetaan ensisijaisesti olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistämisellä ja laajentamisella, - keskusten asuntotarjontaa lisätään kaavoittamalla lisää asuntotontteja, toteuttamalla kaavamuutoksia jo kaavoitetuille tai rakennetuille tonteille sekä rakentamalla korkeammin ja tiiviimmin, - vanhojen teollisuus- ja toimistotilojen ja -alueiden muuttamista asuntotuotantoon edistetään, mikäli niiden alkuperäisestä käytöstä on tarkoituksenmukaista luopua ja - maankäyttökorvauksin ja pysäköintinormein tuetaan täydennysrakentamista. Vanhojen asuinalueiden kehittäminen ja uudistaminen Kunnat huolehtivat siitä, että - olemassa olevien asuinalueiden kehittäminen on aktiivista ja eriytymiskehitykseen puututaan, - lisärakentamisen mahdollisuudet kartoitetaan aluekokonaisuuksina - vanhojen asuinalueiden täydentävä rakentaminen on keskeinen osa kuntasuunnittelua ja kaavoitusta, - aktiivinen kiinteistökehittäminen (ml purkaminen) huomioidaan erityisesti ja 1970 lukujen rakennuskannan arvioinnissa.

9 2. NURMIJÄRVEN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET Maaseutumaiset alueet ja hajarakentaminen Kunnat huolehtivat toiminnassaan, että - hajarakentaminen ohjataan kyläkeskuksiin hyvin saavutettaville alueille yleiskaavoituksen, suunnittelutarvealueiden ja tavoitteellisen lupahallinnon keinoin ja että - asemakaavan ulkopuolisten alueiden asuntorakentamisen suhteellinen osuus pienenee. Päämäärätietoinen maapolitiikka Kunnat - hankkivat etenkin seudun ensisijaisesti kehitettävillä vyöhykkeillä aktiivisesti maata asemakaavoitettavaksi, - edistävät täydennysrakentamista asemakaavamuutoksissa maankäyttösopimuksilla, joihin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan myös valtion tukemaa asuntotuotantoa ja - varmistavat maapolitiikan keinoin tonttien rakentumisen sekä kunnan luovuttaessa tontteja että maankäyttösopimuksissa. Erityisryhmien asuminen Kunnat huolehtivat siitä, että asunto-ohjelmoinnin ja asuntopoliittisen koordinoinnin yhteydessä ne - ennakoivat riittävästi eri asukasryhmien asunnontarvetta, - sijoittavat erityisryhmien asumista tavallisen asuntokannan yhteyteen aina kun se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista, - sijoittavat erityisryhmien asumisen kohteet ensisijaisesti seudun ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille ja kunnan harkinnan mukaan myös kuntien muille kehittämisalueille ja - huolehtivat yleisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuudesta.

10 2. NURMIJÄRVEN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET Nurmijärven asuntopoliittiset tavoitteet pohjaavat ja täydentävät osittain Helsingin seudun asuntostrategiaa. Tavoitteet ovat linjassa myös muiden edellä mainittujen strategisten asiakirjojen (kuntastrategia, maankäytön kehityskuva, MAL-aiesopimus) kanssa. Tavoitteet ovat seuraavat: NURMIJÄRVEN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET Kehityskuvan ja MAL-aiesopimuksen mukainen vuosittainen asuntotuotanto ensisijaisesti tiivistämällä ja laajentamalla olemassa olevaa taajamarakennetta. 2. Hallintamuotorakenteeltaan sekä huoneistotyypeiltään monipuolinen asuntotuotanto. Vuokra-asuntotuotannon varmistaminen MAL-aiesopimuksen mukaisesti (20 % vuosittain) hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan. 3. Olemassa olevien asuinalueiden aktiivinen kehittäminen täydentävällä rakentamisella ja kiinteistökehittämisellä. 4. Päämäärätietoinen maapolitiikka ja raakamaan hankinta tonttituotantoketjun hallitsemiseksi ja kunnan maanmyyntitulojen lisäämiseksi. 5. Erityisryhmien asuntotarpeiden ennakoiminen ja asuntotuotannon turvaaminen.

11 3. TONTTITUOTANTOKETJUN YHTEENSOVITTAMINEN Tonttituotantoketjun yhteensovittamiseksi maankäytön toteuttamisohjelman laadinnassa on käyty samanaikaisesti läpi - maanomistus- ja kaavoitustilanne taajamakohtaisesti, - kunnallistekniikan rakentamisohjelma, - uudisrakentamisen ja täydennysrakentamisen kohteeksi suunnitellut alueet, ja - toteutuksen ajoitus sovitettuna suunniteltuun maanluovutukseen.

12 3. TONTTITUOTANTOKETJUN YHTEENSOVITTAMINEN Yleiskaavaohjelma Vuosien asunto- ja työpaikkarakentamisen kannalta tärkeimmät yleiskaavoitettavat kohteet ovat: Klaukkalan osayleiskaava 2011 Klaukkalan osayleiskaava ohjaa taajaman kehittämistä ja asemakaavoitusta. Valmistellaan hyväksyttäväksi vuonna Kirkonkylän osayleiskaava (taajama), 2013 Kirkonkylän osayleiskaava ohjaa taajaman kehittämistä ja asemakaavoitusta. Osayleiskaavaluonnos valmistellaan käsittelyyn vuonna Rajamäen osayleiskaava (taajama), 2014 Rajamäen osayleiskaava ohjaa taajaman kehittämistä ja asemakaavoitusta. Osayleiskaavaluonnos on tavoitteena saada käsittelyyn Kirkonkylän osayleiskaavan jälkeen. Osayleiskaavan edellyttämiä selvityksien laadintaa jatketaan vuoden 2016 aikana.

13 3. TONTTITUOTANTOKETJUN YHTEENSOVITTAMINEN Maanhankinta Maanhankinnan (raakamaakaupat ja maankäyttösopimukset) olisi hyvä olla pääpiirteissään ratkaistu vähintään viisi vuotta ennen alueen luovuttamista rakentajille, jotta asemakaavan laatimiseen, kiinteistöjen muodostamiseen ja kunnallistekniikan suunnitteluun ja rakentamiseen jää riittävästi aikaa. Kunnan maanhankinnassa tulee painottaa raakamaan hankintaa paitsi taloudellisuuden, myös kunnan kasvun hallinnan ja asuntotuotannon ajoituksen hallinnan vuoksi. Hankkimalla ja kaavoittamalla raakamaata kunnalla on paremmat mahdollisuudet varmistaa kaavan toteutuminen ja yhdyskuntatekniikan ja julkisten palvelujen investointien tehokas suuntaaminen. Nurmijärven maapoliittista ohjelmaa vuodelta 2004 on tarkoitus uudistaa vuosien 2015 ja 2016 aikana. Ohjelman uudistamisessa huomioidaan yllä mainittujen asioiden lisäksi kiristyvä kuntatalous. Nurmijärven kunnalla on kohtuullisen hyvin maata lähivuosien asuntotuotanto- ja työpaikkatonttialueilla, mutta maanhankintaa tulisi suunnata jo pidemmän aikavälin alueille, kuten Klaukkalan ohikulkutien eteläpuolelle. Vuosina maata pyritään hankkimaan Klaukkalassa osayleiskaavan osoittamilta asuinalueilta, erityisesti Luhtajoentien varrelta, ja Kirkonkylässä erityisesti Heinojan alueelta.

14 3. TONTTITUOTANTOKETJUN YHTEENSOVITTAMINEN Asemakaavaohjelma Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten. Vuosien asunto- ja työpaikkarakentamisen kannalta tärkeimmät asemakaavoituskohteet ovat: 1. Vanha-Klaukan alueen (Lepsämäntien eteläpuoli) kaavoitus 2. Kisakujan asemakaavan muutos 3. Viirinlaakson kaavamuutos, vaihe II ja Luhtajoentien jatko Klaukkalan ohikulkutielle 4. Lintumäen teollisuusalueen asemakaava 5. Mäyränkallion työpaikka-alueen asemakaava 6. Ilvesvuori pohjoinen (Kuusimäen laajennus) 7. Heinojan alue 8. Kirkonkylän keskustan kehittäminen vanhan sähkölaitoksen ympäristössä 9. Saunatien alueen asemakaavan muutos

15 3. TONTTITUOTANTOKETJUN YHTEENSOVITTAMINEN Vuosien tonttituotannon kannalta tärkeimmät kunnallistekniikan rakentamiskohteet näkyvät taulukossa 2. Luvut ovat teknisen lautakunnan käsittelemästä rakentamisohjelmasta. Lopulliset summat tarkentuvat vuoden 2016 alussa, kun talousarvio on hyväksytty; kunnallistekniikan rakentamiseen on tulossa talousarvion tasapainotuksesta johtuvia muutoksia vuosille , ja nämä muutokset voivat vaikuttaa myös tonttituotantoon. Taulukko 2. Kunnallistekniikan rakentaminen, asuntoalueiden kadut ( ) Kirkonkylä Heinoja Krannilan alue Puontilan alue Klaukkala Järvimaa Vanhan Klaukan alue Viirinlaakso Ali-Tilkka Lintumetsän laaj. alue Rajamäki Uudenniityntien alue Kylänpään alue Röykkä Säveltie

16 4. TONTTIVARANTO JA TONTTITUOTANTO Kaavavaranto on asemakaavoitettua maata, jolle ei ole rakennettu kaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukaisia rakennuksia. Nurmijärven kunnan kaavavarantotilanne näkyy tämän ja seuraavan sivun taulukoissa. Kaavavarantotilanne päivittyy lähes päivittäin. Kunnalla on kaavavarantoa lähinnä tärkeimmillä asuntotuotantoalueilla, joita tässä maankäytön toteuttamisohjelmassa on ohjelmoitu, ja joita ei ole vielä luovutettu rakentamiskäyttöön. Taulukko 2 Nurmijärven rakentamattomat asuntotontit, tilanne Alue Tontin käyttötarkoitus Tonttien lukumäärä, kpl Tonttien rakennusoikeus yhteensä, k-m2 Keskimääräinen pinta-ala, m2 Rajamäki Erillispientalot Pari- ja rivitalot Kerrostalot Röykkä Erillispientalot Pari- ja rivitalot Kerrostalot Kirkonkylä Erillispientalot Pari- ja rivitalot Kerrostalot Klaukkala Erillispientalot Pari- ja rivitalot Kerrostalot

17 4. TONTTIVARANTO JA TONTTITUOTANTO Yksityisillä maanomistajilla on merkittävä määrä tontteja omistuksessaan kaikissa taajamissa. Kunnalla on Ilvesvuoressa merkittävä määrä tonttivarantoa, joka on tavoitteena luovuttaa yritysten toimitilarakentamiseen lähivuosina. Yleisten rakennusten tontit on tarkoitettu kunnan palvelutuotantoa, kuten päiväkoteja varten. Niiden varantoa on suhteellisen vähän päätaajamissa. Taulukko 3 Nurmijärven rakentamattomat yleisten rakennusten tontit sekä työpaikkatontit, tilanne Alue Tontin käyttötarkoitus Tonttien lukumäärä, kpl Tonttien keskimääräinen rakennusoikeus, k-m2 Rajamäki Yleiset rakennukset Työpaikat (K- ja T-tontit) Röykkä Yleiset rakennukset Työpaikat (K- ja T-tontit) Kirkonkylä Yleiset rakennukset Työpaikat (K- ja T-tontit) Klaukkala Yleiset rakennukset Työpaikat (K- ja T-tontit)

18 4. TONTTIVARANTO JA TONTTITUOTANTO Tonttien luovuttaminen Kunnan tavoitteena on, että asumiseen kyetään luovuttamaan vuosittain noin 30 omakotitonttia sekä 3 5 pien- ja kerrostalotonttia. Oheisesta tonttien luovutuskaaviosta näkyy, että taloudellinen tilanne on vähentänyt sekä toteutuneita tonttien luovutuksia että luovutusennustetta. Samasta syystä tonttien luovuttaminen Kunnan myymät ja vuokraamat asuintontit vuokralle on lisään- AK yhteensä tynyt: tänä vuonna 60 arviolta noin puolet AK vuokrattu tonteista luovutetaan vuokralle. Tontinluovutusmäärien lasku on näkynyt myös AK myyty AP/AR yhteensä kunnan maanmyyntituottojen laskuna (ks. seuraavan sivun kuva) AP/AR vuokrattu AP/AR myyty 10 0 tilanne arvio arvio arvio arvio AO yhteensä AO vuokrattu AO myyty

19 4. TONTTIVARANTO JA TONTTITUOTANTO 9 Maanhankintamenot ja maanmyyntituotot ,6 8 7 M ,1 5,2 5,2 4,6 4,7 3,8 32 3,2 2,8 2,8 2,5 5,0 50 5,0 2,5 2,5 2,5 4,5 1 0, hankinta, toteutuneet hankinta, ennuste tuotot, toteutuneet tuotot, ennuste

20 4. TONTTIVARANTO JA TONTTITUOTANTO MAL-aiesopimuksessa Nurmijärven asuntotuotantotavoitteeksi on asetettu 330 asuntoa päätaajamissa. Tavoite ylittyi Nurmijärvellä vuonna 2013 ensimmäisen kerran 2000-luvun puolen välin jälkeen (ks. seuraavan sivun kuva). Vuonna 2014 ylittyi jälleen 330 asunnon tavoite, kun kuntaan valmistui yhteensä 352 asuntoa. Näistä valmistui kerrostaloihin peräti 216 kpl. Vuonna 2015 on tähän mennessä (tilanne ) valmistunut 231 asuntoa, mutta viime vuoden MATO:n ja rakennuslupatilanteen perusteella näyttää siltä, että tänä vuonna asuntojoa valmistuu alle 300 kpl. Myös ensi vuoden asuntotuotanto näyttää tavoitteita heikommalta: kokonaislukumäärä jää tämänhetkisten arvioiden mukaan noin 300 asuntoon. Tämän jälkeen asuntotuotannon ennustetaan lisääntyvän tavoitteiden mukaiseksi, mutta ennuste pitää sisällään ison riskin, sillä asuntotuotanto riippuu vahvasti maan taloudellisesta tilanteesta. Tällä hetkellä vallitseva heikko rahoitusmarkkinatilanne näkyy selvästi omakotitonttien kysynnässä, eikä talouden elpyminen näytä nopealta. Kerrostalo- ja rivitalotonttien kysyntä muuhun kuin ARA-säädeltyyn vuokra-asuntotuotantoon on hidastunut eikä sen arvoida vilkastuvan suunnitteluvuosina. Sekä Klaukkalaan että Rajamäelle on valmistumassa kaavavarantoa, jonka määrä ylittää kysynnän lähivuosina. ARA-tuotantoa Nurmijärvelle on rakentumassa varsin hyvin MAL-aiesopimusta ajatellen. Yritystonttien kysyntä on myös hidastunut ja vuosina arvioidaan luovutettavan 2 3 uutta tonttia vuosittain.

21 4. TONTTIVARANTO JA TONTTITUOTANTO 800 Valmistuneet asunnot * Omakotitalot Rivi ja ketjutalot Kerrostalot * Tilanne

22 5. UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET

23 5. UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET Talo ARA Kehityskuvan Kunnallistekniikan nro Klaukkala tyyppi Maanomistus kohde tavoite rakentaminen Kaavatilanne 1 Pikimetsä AO Kunta 4 Valmis Lainvoimainen 2 3 Jäkälätie/yksityinen AO Yksityinen Valmis Lainvoimainen Jäkälätie/kunta AO Kunta 3 3 Valmis Lainvoimainen Lintumetsä/kunta AO Kunta Lainvoimainen Lintumetsä/yksityinen AO Yksityinen Lainvoimainen 4 Korsipolku AO Kunta Valituskäsittelyssä 5 Vanha Klaukka AO Kunta & yksit Luonnos 6 7 Ali Tilkka/kunta Järvimaa/kunta AO AO Kunta Kunta Lainvoimainen Valituskäsittelyssä Ali Tilkka/yksityinen Järvimaa/yksityinen AO AO Yksityinen Yksityinen Lainvoimainen Valituskäsittelyssä 8 Haikala/Mäntysalo AO Kunta Kaavoitusohjelmaan Yksityinen varanto AO Yksityinen Valmis Lainvoimainen AO yhteensä Ratsutila/YIT AR Yksityinen 22 Valmis Lainvoimainen Pikimetsä/NUVA AP Kunta X 20 Valmis Lainvoimainen 10 Pikimetsä, tontti AP Kunta Valmis Lainvoimainen Pikimetsä / YIT & muut yksityiset AP Yksityinen Valmis Lainvoimainen Pikimetsä, eteläosa AP Yksityinen Valmis Lainvoimainen 11 Järvimaa/kunta AP Kunta Valituskäsittelyssä Järvimaa/yksityinen AP Yksityinen Valituskäsittelyssä 12 Korsipolku AR Yksityinen Valituskäsittelyssä 13 Ali Tilkka/NUVA AP Kunta X Lainvoimainen Ali Tilkka AP Yksityinen Lainvoimainen 14 Vanha Klaukka AP/AR Kunta & yksit Luonnos 15 Kirkkotie / Haikalan mutka AR Kunta 10 Valmis Kaavamuutos tarvitaan AP, AR, AKR yhteensä AO, AP, AR, AKR yhteensä Tilankuja/Lemminkäinen AK Yksityinen Valmis Lainvoimainen 17 Pikimetsä / Avain asunnot (ASO) AK Kunta X 28 Valmis Lainvoimainen 18 Kiikkaistenkuja 7 AK Yksityinen 24 Valmis 19 Ratsutila/YIT AK Yksityinen 35 Valmis Lainvoimainen Viirinlaakso/SRV varaus AK Kunta Valituskäsittelyssä 20 Viirinlaakso/NUVA AK Kunta X Valituskäsittelyssä Viirinlaakso / muut ARA kohteet AK Kunta X Valituskäsittelyssä Viirinlaakso/kunta AK Kunta Valituskäsittelyssä 21 Ali Tilkka/NUVA AK Kunta X Lainvoimainen Ali Tilkka AK Yksityinen Lainvoimainen 22 NUVA/ikäihmisille suunnattu AK Kunta Lainvoimainen 23 Kisakuja AK Yksityinen Valmis Luonnos 24 Korsipolku AK Yksityinen Valituskäsittelyssä 25 Viirinlaakso II AK Kunta & yksit kaavoitusohjelmassa Vanha Klaukka/NUVA AK Kunta X Luonnos 26 Vanha Klaukka AKR Kunta Luonnos Vanha Klaukka AK Kunta & yksit Luonnos AK yhteensä Erityisasumiskohteet 27 NUVA Suopolku Y/AK Kunta X 46 Valmis Lainvoimainen 28 Ali Tilkka AK Yksityinen Valmis Lainvoimainen Erityisasuminen yhteensä Klaukkala yhteensä

24 5. UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET

25 5. UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET Talo ARA Kehityskuvan Kunnallistekniikan nro Kirkonkylä tyyppi Maanomistus kohde tavoite rakentaminen Kaavatilanne 29 Krannila/kunta AO Kunta Lainvoimainen Krannila/yksityinen AO Yksityinen Lainvoimainen 30 Heinoja I/kunta AO Kunta Vireillä Heinoja I/yksityinen AO Yksityinen Vireillä 31 Puontilanmäki AO SRK Lainvoimainen Yksityinen varanto AO Yksityinen Valmis Lainvoimainen AO yhteensä Alisorva/Ahola AR Kunta 12 Valmis hyväksyttävänä 33 Krannila/kunta AP Kunta Lainvoimainen 34 Heinoja I/kunta AR Kunta Vireillä AP, AR, AKR yhteensä AO, AP, AR, AKR yhteensä Krannila sopimusalue AK Yksityinen Lainvoimainen Krannila/kunta, vuokra AK Kunta X Lainvoimainen 35 Krannila/NUVA AK Kunta X Lainvoimainen Krannila/kunta AK Kunta Lainvoimainen Krannila/kunta k 2108/2109 AKR Kunta Lainvoimainen 36 Toreeninmäki AK Kunta 25 Valmis Lainvoimainen 37 Vanhan sähkölaitoksen ympäristö AK Kunta Valmis Kaavamuutos 38 Mahlamäentie AK Yksityinen 30 Valmis Valituskäsittelyssä AK yhteensä Erityisasumiskohteet 39 Krannila sopimusalue/ot kodit AK Yksityinen Lainvoimainen 40 Krannila/PL tontti PL Kunta Lainvoimainen 41 Keskusta/Toimela AK Kunta X 30 Valmis Luonnos Erityisasuminen yhteensä Kirkonkylä yhteensä

26 5. UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET

27 5. UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET Talo ARA Kehityskuvan Kunnallistekniikan nro Rajamäki tyyppi Maanomistus kohde tavoite rakentaminen Kaavatilanne 42 Saunatie AO Kunta Valmis Lainvoimainen 43 Tykkitorninmäki AO Kunta 6 4 Valmis Lainvoimainen 44 Mutkatie AO Kunta 4 Valmis Lainvoimainen 45 Uudenniityntien alue/kunta AO Kunta Lainvoimainen Uudenniityntien alue/yksityinen AO Yksityinen Lainvoimainen 46 Kylänpää AO Kunta Luonnos Kylänpää/yksityinen AO Yksityinen Luonnos Yksityinen varanto Valmis Lainvoimainen AO yhteensä Mäenpää/Tornitie AR Kunta Valmis Lainvoimainen 48 Kylänpää AR/AKR Kunta Luonnos Saunatie/NUVA AR Kunta X 24 Valmis Lainvoimainen 49 Saunatie, kaavamuutos AR Kunta 12 Valmis Kaavoitusohjelmassa Saunatie, radanvarsi AKR Kunta Valmis Kaavamuutos tarvitaan 50 Talmontie, Puistokuja/NUVA AR Kunta X Valmis Kaavamuutos tarvitaan AP, AR, AKR yhteensä AO, AP, AR, AKR yhteensä Urttilantie/Nuva AK Kunta X 40 Valmis Kaavamuutos tarvitaan 52 Kylänpää AK Kunta Luonnos AK yhteensä Erityisasumiskohteet Patruunantie AK Kunta 40 Valmis Lainvoimainen Erityisasuminen yhteensä Rajamäki yhteensä

28 5. UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET Talo ARA Kehityskuvan Kunnallistekniikan nro Röykkä tyyppi Maanomistus kohde tavoite rakentaminen Kaavatilanne 54 Säveltie AO Yksityinen 1 1 Valmis Lainvoimainen 55 Porttipellontie AR Yksityinen Valmis Lainvoimainen Yksityinen varanto Valmis Lainvoimainen AO, AP, AR, AKR yhteensä AK yhteensä Röykkä yhteensä

29 6. UUDET YRITYSTONTTIALUEET nro Työpaikkatontit Alueen pinta ala Kunnallistekniikan rakentaminen Kaavatilanne Maanomistus Klaukkala 68 Lintumäki ~21 ha 2020 mennessä vireillä pääosin kunta 69 Mäyränkallio itäinen ~34 ha 2020 rauennut kunta hankkii maata 70 Kirkonkylä Laidunalueen yritysalue ~3 ha valmis lainvoimainen pääosin kunta 71 Ilvesvuori eteläinen ~47 ha lainvoimainen kunta 72 Ilvesvuori pohjoinen ~60 ha luonnos pääosin kunta Rajamäki 73 Ketunpesä ~6 ha valmis lainvoimainen kunta 74 Altia ~33 ha lainvoimainen yksityinen

30 7. VÄESTÖNKEHITYS Nurmijärven väestö kasvoi 399 henkilön verran eli 1,0 % vuonna Väestönkasvu on hidastunut selvästi vuosituhannen alkuvuosista, jolloin muuttovoitto muualta Suomesta oli todella voimakasta. Kunnanhallituksen hyväksymässä väestösuunnite vuosille pohjautuu tässä maankäytön toteuttamisohjelmassa tehtyihin asuntorakentamisennusteisiin. Seuraavalla sivulla on esitetty kunnan osaalueittainen väestönkehitys vuosina asukasta Nurmijärven väestö ja väestön kasvuennusteet vuoteen 2039 Väestöennusteista nähdään, mikä vaikutus omakotirakentamisen vähenemisellä ja kerrostalorakentamisen suhteellisella lisääntymisellä on väestönkehitykseen: Väestönkasvu myös 0 6-vuotiaiden väestönlisäys kohdistuu taajamien keskustoihin Tilastokeskuksen ennuste Nurmijärven väestösuunnite, odote Väestönkasvu Nurmijärven väestösuunnite, tavoite

31 7. VÄESTÖNKEHITYS

32 8. YHTEENVETO JA POHDINTAA Maankäytön toteutusohjelmalla (MATO) on tärkeä rooli kunnan tonttituotannon koordinoinnissa. Se kytkee yhteen tonttituotantoketjun eri osat, ja sen avulla saadaan tärkeää tietoa kunnan asunto- ja toimitilarakentamisesta. MATO:lla on suora yhteys ja vaikutus kunnan väestösuunnitteeseen, joka taas on keskeinen kunnan palvelutuotannon suunnittelussa. Maankäytön toteutusohjelmaa tarvitaan tällä hetkellä paitsi toimialojen suunnittelutyössä, myös kunnan palveluverkon suunnittelussa, jota tehdään syksyllä 2015 kunnanhallituksen nimeämässä palveluverkkotoimikunnassa. Jatkossa MATO:n rooli kasvaa entisestään: Elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen sitova tavoite vuoden 2016 talousarviossa on maankäytön toteutusohjelman kehittäminen siten, että asunto- ja yritystonttituotannossa vahvistuu asiakaslähtöinen toimintamalli. Asiakaslähtöisesti toimimalla voidaan lisätä Nurmijärven houkuttelevuutta potentiaalisten uusien asukkaiden ja yritysten silmissä, ja turvata näin kunnan maanmyyntitulot.

33 8. YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Talouden laskusuhdanteista huolimatta Nurmijärvelle on rakentunut asuntoja lähivuosina kohtuullisesti, eikä MAL-aiesopimuksen tuotantotavoitteesta tulla näillä näkymin jäämään paljoa tulevinakaan vuosina. Kunta ei voi sitoutua MALaiesopimuksen mukaisiin asuntotuotantomääriin, mikäli valtio ei edistä tarpeellisia liikenneväylähankkeita Nurmijärvellä erityisesti Klaukkalan ohikulkutietä. Tässä ohjelmassa tehtyyn rakentamisennusteeseen tulee kuitenkin suhtautua varauksellisesti, sillä talouden suhdanteet vaikuttavat merkittävästi kaikenlaisten omistusasuntojen kysyntään. Kunta on varautunut ja varautumassa hyvin vuokra-asuntojen kysynnän kasvuun: ARA-tuettu rakentaminen on lähivuosina nousemassa yli MAL-aiesopimukseen kirjoitetun 20 % osuuden yli. Taajamat yhteensä Haja asutusalue Koko kunta yhteensä Vuokra asuntotuotanto yhteensä Vuokra asuntojen osuus kokonaismäärästä % 25 % 21 % 23 % 14 % 10 %