Johtamisosaaminen alihyödynnetty voimavara XVII Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Rovaniemi 19.1.2012 KTT Mikko Luoma, JTO
Määritelmä Johtaminen on tavoitteellista vuorovaikutusta organisationaalisessa kontekstissa Perustuu ihmisten kohtaamiseen Tapahtuu monen eri osapuolen välillä organisaatioiden sisällä ja organisaatioiden kesken myös esimiehen ja alaisen välillä On enemmän organisaation kuin yksilön ominaisuus mutta voidaan tarkastella myös yksilön toimintana
Edellisen pohjalta Johtamisosaaminen on kykyä hyödyntää johtamista ryhmän, organisaation tai muun kokonaisuuden menestyksen aikaansaamiseksi Johtamista voi ja tulee oppia (=opiskella); se on taito eikä synnynnäinen ominaisuus Johtamisosaamisen mittaaminen ja vertaaminen on vaikeaa Johtamiseen ja johtamisosaamiseen liittyy paljon yleistyksiä, tunneperäisyyttä ja vahvoja käsityksiä Kyllä suomalainen johtaminen on Johtamisen kehittäminen on investoimista johtamisosaamiseen
Johtamisosaamisen ulottuvuudet Johtajan yleissivistys, peruskoulutustaso Johtajuuskäyttäytyminen, leadership Johtamisfunktioiden osaaminen Kyky kasvaa ja luoda uutta liiketoimintaa Suomalaisen johtamisosaamisen hyvyys tai huonous riippuu tarkastelunäkökulmasta!
Mitä tiedetään johdon kehittämisen suhteesta organisaation menestymiseen? Järjestelmällinen panostaminen kehittämiseen näyttää olevan yhteydessä pitkän aikavälin menestymiseen Osallistujat itse kokevat laajat opintokokonaisuudet (esim. tutkintoohjelmat) ja yksilölliset menetelmät (esim. coaching) vaikuttavimmiksi Mielenkiintoisia korrelaatioita: Ns. yksilöllisten menetelmien (coaching, mentorointi, työnohjaus) painottaminen on yhteydessä hyvään kannattavuuteen Lyhytkestoisten koulutustilaisuuksien painottaminen on yhteydessä heikkoon kannattavuuteen Pitkäkestoisten koulutusohjelmien painottaminen on yhteydessä korkeaan omavaraisuuteen
Painavia näkökohtia Menestys on (mahdollisesti/toivottavasti) seurausta hyvästä johtamisesta; johtaminen puolestaan on seurausta (ainakin osaksi) tasokkaasta johtamisosaamisesta; johtamisosaaminen taas on seurausta onnistuneesta johtamisen kehittämisestä Eli saadaksemme aikaan pitkän aikavälin menestystä, meidän tulisi satsata järjestelmälliseen johtamisen kehittämiseen Tämän päivän Suomessa johtamisen kehittämistä tapahtuu lähes pelkästään yksilö- ja työpaikkatasoilla eikä niilläkään kovin kattavasti Puhumme liikaa suomalaisesta johtamisesta sen sijaan että puhuisimme suomalaisesta tavasta kehittää johtamista Meidän tulisi erityisesti panostaa parempaan johtamisfunktioiden (johtamistyökalujen) hallintaan
Vakiintuneita johtamistyökaluja Arvoketjuanalyysi Arvot (perusarvot) Asiakasanalyysi BCG-matriisi (Boston Consulting Groupin portfolioanalyysi) Heikot signaalit Kilpailija-analyysi Kilpailuareenat (Hyperkilpailu) Kyvykkyydet Laatujohtaminen (Total Quality Management, TQM) Liikeidea Liiketoimintamalli Missio Organisationaalinen arkkitehtuuri Osaamisen johtaminen PESTE-analyysi Prosessijohtaminen Skenaariotyöskentely Strategiakartta Strategiaprofiili (Sinisen meren strategia) SWOT-analyysi Tasapainotettu tuloskortti (Balanced Scorecard, BSC) Tavoite- ja tulosjohtaminen Tietämyksen hallinta, tietojohtaminen Toimiala-analyysi Toimintaympäristön analyysi Trendianalyysi Viiden voiman analyysi Visio Ydinosaaminen
Johtamistyökalujen hallinta Tutkimusten mukaan suomalaiset johtajat ovat konservatiivisia johtamistyökalujen hyödyntäjiä Vanhat työkalut ovat suosituimpia Työkalut pysyvät samoina vaikka tilanteet muuttuvat Työkalujen käyttöön liittyy vain vähän henkilöstön osallistamista Kansainväliseen tietoisuuteen levinneitä suomalaislähtöisiä johtamistyökaluja ei ole olemassa eikä näköpiirissä; ei edes alueilla, joissa meillä voisi olla kansallista vahvuutta: Ikäjohtaminen, työhyvinvoinnin johtaminen, aluejohtaminen, sektoreiden välinen johtaminen, osaamisen johtaminen Missä määrin johtamistyökalujen riittävä tuntemus voisi olla pääsyvaatimus johtamistehtäviin tai laatusertifikaatin tms. saamisen edellytys?