Tolkku ruokaväittämien viidakkoon Mikä olikaan terveellistä ja ympäristöystävällistä? Mikael Fogelholm ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, HY Juha-Matti Katajajuuri tutkimustiimin päällikkö ja vanh. Tutkija Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Luke Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 16.6.2016 1
Ravitsemussuositusten laaja tausta (täydellisenä tulevaisuudessa?) Terveys Ympäristö Eettisyys Hyväksyttävyys 16.6.2016 2
16.6.2016 3
16.6.2016 4
Ruoka-aineryhmät ja pitkäaikaissairaudet Vihannekset Hedelmät Täysjyvä Maito Maitovalm. Liha Siipikarja Kala vähentää EOS lisää 0 20 40 60 80 100 Systemoitu katsaus ruoan ja pitkäaikaissairauksien (erit. SVT, T2D, lihavuus ja syöpä) yhteyksistä: tulokset, jotka osoittavat tietyn ruoka-aineryhmän yhteyttä sairastavuuteen väestötutkimuksissa. Fardet & Boirie. Nutrition Reviews 2014; 72(12):741 762
Ruoka-aineryhmät ja lihomisen riski Terv. ruokavalio Sokeripitoiset Maitovalm. Liha Peruna Vaalea vilja Kuitupitoiset ruoat lihottaa EOS suojaa 0 10 20 30 Systemoitu katsaus ruoan ja painonhallinnan yhteyksistä: Tulokset, jotka osoittavat tietyn ruoka-aineryhmän yhteyttä painon tai vyötärön ympäryksen muutokseen pitkittäisissä väestötutkimuksissa. Fogelholm ym. Food Nutr Res 2012
Maitovalmisteet ja tyypin 2 diabetes RR 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0 100 200 300 400 500 600 Maitovalmisteiden käytön (g/pv) yhteys tyypin 2 diabeteksen riskiin pitkittäisten väestötutkimusten mukaan meta-analyysissä. Gao ym. PLOS ONE 2013; 8: e73965 16.6.2016 7
16.6.2016 8
Luke/Vastuuverkko www.helsinki.fi/yliopisto 16.6.2016 9
Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutus/tarveryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Muut ympäristövaikutukset KHK-päästöt Ilmastovaikutukset 0 10 20 30 40 50 Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravintolat Ostosmatkat Ruoan valmistus ja säilytys Seppälä ym. 2009, 2011 www.helsinki.fi/yliopisto
Ruoan ympäristövaikutukset - tausta Ruoan kulutuksen ekologisen kestävyyden mittaaminen ja tieteellinen tausta Tuotantoketjut kattava ympäristövaikutuspotentiaalien elinkaarilaskenta Kaikkia ympäristövaikutuksia ei osata/voida vielä määrittää tuotekohtaisesti Ympäristövaikutukset luonnontieteellisesti yhteismitattomia Globaalit vs alueelliset/paikalliset vaikutukset Ilmastovaikutus globaalisti vertailukelpoinen Ei sellaisia rajoja ruoan kulutuksen aiheuttamalle ympäristön kantokyvylle kuin ihmisten ravinnosta on johdettavissa terveyteen Kantokykyyn vaikuttavat mm. niin monet muut tuotannon ja kulutuksen osaalueet voidaan avata sitä, miten eri ruokavaliot ja ruoka-aineet aiheuttavat erilaisia ympäristökuormituksia ja potentiaalisia ympäristövaikutuksia (mid-point) Ympäristövaikutusprofiileita voidaan verrata toisiinsa Vertailukelpoisuuden lähtökohtia ravitsemus Ruokavaliotaso tai elintarvikkeet per tietyt ravitsemussisällöt, tai vertailu ravitsemukseltaan samankaltaisten tuotteiden välillä, valintahetki kaupassa Meta-data-analyysi vaikeampaa/ei tehty samassa laajuudessa kuin ravitsemuksesta www.helsinki.fi/yliopisto
Mistä elintarvikkeiden ympäristökuorma aiheutuu? Kuluttajakysely 2013, MTT/Luke Avoin kysymys Kuluttajilla laajasti virheellinen käsitys siitä, mistä ruokaan liittyvät ympäristövaikutukset pääosin syntyvät! www.helsinki.fi/yliopisto MMM:n tilaama ympäristöystävälliset ruokavalinnat kuluttajakampanja S-2016 16.6.2016
Saner, D., Beretta, C. & Jäggi, B., Juraske, R. Stoessel, F. & Hellweg, S. 2015. FoodPrints of households. Int J Life Cycle Assess DOI 10.1007/s11367-015-0924-5. Published online 2015. www.helsinki.fi/yliopisto
Total N footprint of average food consumption in Austria Pierer, M., Winiwarter, W., Leach, A. & Galloway; J. 2014. The nitrogen footprint of food products and general consumption patterns in Austria. Food Policy Volume 49, Part 1, December 2014, Pages 128 136. www.helsinki.fi/yliopisto
Potential contributions of food consumption patterns to climate Change. Carlsson- Kanyama and Alejandro D Gonzalez 2009. Am J Clin Nutr 2009;89(suppl): 1704S 9S. www.helsinki.fi/yliopisto
Pierer, M., Winiwarter, W., Leach, A. & Galloway; J. 2014. The nitrogen footprint of food products and general consumption patterns in Austria. Food Policy Volume 49, Part 1, December 2014, Pages 128 136 www.helsinki.fi/yliopisto
Kaloista täsmennystä (Silvenius et al. 2012).uusinta tietoa 5 4,5 4 3,5 60 40 3 2,5 20 2 1,5 1 0,5 0 Rainbow trout (kirjolohi) 0-20 -40 Baltic Herring (silakka) Pike (Hauki) European Whitefish -60 (siiika) -80-100 Rainbow trout (kirjolohi) Baltic Herring (silakka) Pike (Hauki) European Whitefish (siiika) www.helsinki.fi/yliopisto GWP/kgCO2-eq/kg fillet (Silvenius et al. 2012) EP gpo4-eq/kg fillet (Silvenius et al. 2012) Aiemmat tutkitut rehev. päästöt tässä eivät vertailukelpoisia lukuja edelliseen
14.06.2016 Rehuteollisuus voi valmistaa Itämeren kalasta tehdystä kalajauhosta itämerirehua. Tämä avaa kalankasvattajilla mahdollisuuden siirtyä laajamittaisesti itämerirehun käyttöön. Itämerirehua käyttävä kalankasvattaja kierrättää Itämeren ravinteita ja kasvatus muuttuu ravinnetaseessaan kalarehun nykyisillä raakaaineosuuksilla kuormitusneutraaliksi. www.helsinki.fi/yliopisto 16.6.2016 18
www.helsinki.fi/yliopisto Xue, X & Landis, AE. 2010. Eutrophication potential of food consumption patterns. Environ Sci Technol. 2010 Aug 15;44(16):645 0-6
Westhoek, H., Lesschen, J., Rood, T., Wagner, S., De Marco, A., Murphy-Bokern, D., Leip, A., van Grinsven, H., Sutton, M. & Oenema, O. 2014. Food choices, health and environment: Effects of cutting Europe s meat and dairy intake Global Environmental Change Volume 26, May 2014, Pages 196 205. www.helsinki.fi/yliopisto
Westhoek ym. 2014. Food choices, health and environment: Effects of cutting Europe s meat and dairy intake. Global Environmental Change www.helsinki.fi/yliopisto
Kasvisruokavalioita ja kasvisruokavalioita Ruokavalio Ei punaista lihaa Pesco-vegetaarinen Lakto-ovo-vegetaarinen Lakto-vegetaarinen Vegaani Mitä pois? Nauta, sika, lammas Kaikki liha ja siipikarja Liha, siipikarja ja kala Liha, siipikarja, kala ja kananmuna Kaikki eläinkunnan tuotteet Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 16.6.2016 22
Miksi kasvisruokavalio? Ekologiset syyt Hiilijalanjälki (erityisesti nauta) Rehevöittävä vaikutus (kalantuotanto) Tuotannon energiantarve Eettisen syyt Eläinten hyvinvointi Terveydelliset syyt Fyysinen suorituskyky? Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 16.6.2016 23
Effect of the vegetarian diet on non-communicable diseases. Li D. J Sci Food Agric 2014;94(2):169-73. Mortality from all-cause, ischemic heart disease, and circulatory and cerebrovascular diseases was significantly lower in vegetarians than in omnivorous populations. Compared with omnivores, the incidence of cancer and type 2 diabetes was also significantly lower in vegetarians. However, vegetarians have a number of increased risk factors for non-communicable diseases such as increased plasma homocysteine, mean platelet volume and platelet aggregability compared with omnivores, which are associated with low intake of vitamin B₁₂ and n-3 PUFA. 16.6.2016 24
Kasvisruokavalioiden riskit (etenkin jos on suuri energiankulutus) Lihaton Lakto-vegetaari Vegaani Energia OK OK?? Proteiini OK OK?? Rasva OK OK OK Hiilihydraatti OK OK OK Kalsium OK OK? Rauta??? Sinkki??? B 2 -vit OK OK? B 12 -vit OK OK? Kreatiini OK???? 16.6.2016 25
16.6.2016
Paleoliittinen eli kivikauden dieetti yli 10 000 v sitten liha, kala, kasvikset, muna, hedelmät, marjat, pähkinät vain vähän viljaa ja papuja, ei maitotalousvalmisteita nykyisin Kitava-heimo, Papua Uusi Guinea energiansaanti vähäinen ei paino-ongelmaa korkea proteiinien osuus energiasta (nälän säätely) hiilihydraatti vaihtelee (35-70 % energiasta) Mikael Fogelholm www.helsinki.fi/yliopisto 16.6.2016
Paino (kg) ja HbA1c (%)13 tyypin II diabeetikolla diabetesruokavalion ja paleoliittisen (kivikauden) ruokavalion jälkeen (ristikkäinen koeasetelma) kg 100 90 80 Diab Paleo Paino Paleo Diab 8 7 6 % Diab Paleo HbA1c Paleo Diab 70 5 60 0 3 6 Kuukautta 4 0 3 6 Kuukautta Jönsson ym. Cardiovascular Diabetology 2009
Pitäisikö meidän syödä kuten kivikaudella? Emmekö ole sopeutuneet nykyiseen ruokavalioon? Kivikauden ruokavalio vai ruokavaliot? Mihin unohtui sopeutuminen esim. maantieteellisiin ja ilmastollisiin eroihin? Miten evoluutio sopeuttaa (esim. lihavuus)? Viljan/maidon käyttö ja evoluutio ehkä joiltakin vain puuttuu Neoliittinen adaptaatio? Epigeneettiset muutokset: sopeutumisen nopeus Ihmisen elinikä Voiko paleoruokavalio olla terveellisempi kuin normaali ruokavalio? Menettäisimme vähän kuormittavat viljat ja palkokasvit, ympäristövaikutuksille haasteellinen www.helsinki.fi/yliopisto 16.6.2016 29
Ruokaympyrä (toteutuminen UK:ssa v. 2001) ja kasvihuonepäästöt Toteutuminen 2001 Rasva, sokeri 15 % Hed & vih 23 % Rasva, sokeri 5 % Kasvihuonepäästöt Muut 7 % Hed & vih 11 % Vilja, peruna 6 % Liha, kala 22 % Maito 14 % Maito 15 % Vilja, peruna 25 % Liha, kala 57 % WWF-UK: Livewell: a balance of healthy and sustainable food choices, 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 16.6.2016 30
Ruokaympyrä (toteutuminen v. 2001) ja ympyrä vuodelle 2020 (25 % vähemmän kasvihuonepäästöjä, mutta niin että ravitsemussuositukset toteutuvat) Toteutuminen 2001 Uusi ympyrä 2020 Rasva, sokeri 15 % Hed & vih 23 % Rasva, sokeri 9 % Liha, kala 12 % Hed & vih 35 % Liha, kala 22 % Maito 15 % Maito 15 % Vilja, peruna 25 % Vilja, peruna 29 % WWF-UK: Livewell: a balance of healthy and sustainable food choices, 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 16.6.2016 31
Van Dooren, C., Marinussen, M., Blonk, H., Aiking, H. & Vellinga, P. (2014) Exploring dietary guidelines based on ecological and nutritional values: A comparison of six dietary patterns. Food Policy 44 36 46 www.helsinki.fi/yliopisto
Van Dooren, C., Marinussen, M., Blonk, H., Aiking, H. & Vellinga, P. (2014) Exploring dietary guidelines based on ecological and nutritional values: A comparison of six dietary patterns. Food Policy 44 36 46 Sustainability Score In the vegan diet, milk is replaced by calciumenriched soy drinks. Protein products are in line with the vegetarian option, but the eggs are replaced by an extra portion of pulses. Vegetable consumption is increased by 200 g, and the vegetables are rich in calcium. www.helsinki.fi/yliopisto
Baroni 2014. Baroni, L. Berati, M., Candilera, M. & Tettamanti, M. 2014. Total Environmental Impact of Three Main Dietary Patterns in www.helsinki.fi/yliopisto Relation to the Content of Animal and Plant Food. Foods 2014, 3, 443-460.
GHG Reduction in diff studies www.helsinki.fi/yliopisto
Ravintoainesisältö luomuruoassa vs. tavanomaisesti viljellyissä tuotteissa (laadultaan huonot tutkimukset jätetty pois) Tuote Erotus (%) Paremmuus? Typpi 6,7 Perinteinen C-vitamiini 2,7 Ei Fenoliyhdisteet 3,4 Ei Magnesium 4,2 Ei Kalsium 3,7 Ei Fosfori 8,1 Luomu Kalium 2,7 Ei Sinkki 10,1 Ei Kupari 8,6 Ei Dangour ym. Am J Clin Nutr 2009;90:680-5 www.helsinki.fi/yliopisto 16.6.2016 36
Tavallinen Ei eroa Luomu Meta-analyysi Fenolit Flavanolit Luomu p<0,05 Proteiini Rauta Magnesium Fosfori Kalsium Luomu p<0,05 Kalium E-vitamiini Beeta-karoteeni C-vitamiini 0 20 40 60 80 100 120 Luomuelintarvikkeet vs. tavanomaisesti viljellyt: vertailujen lukumäärä ja havaitut erot. lkm Smith-Spangler ym. Ann Intern Med 2012;157:348-66. 16.6.2016 37
Erityiskysymyksiä Suomessa D-vitamiini luomumaidossa (ei vitaminoida) Seleeni (lisätään lannoitteisiin, mutta näitä ei luomuviljelyssä käytetä) Ei tutkimusnäyttöä siitä, onko ongelma todellinen www.helsinki.fi/yliopisto 16.6.2016 38
Onko luomuruoalla terveysvaikutuksia? 17 tutkimusraporttia 6 kontrolloitua interventiota 2 seurantatutkimusta (kohorttia) 4 poikittaistutkimusta 1 tapaus-verrokkitutkimus Vain kolmessa terveysvaste, muissa riskitekijöitä tai biomarkkereita Viidessä tutkimuksessa osallistujat söivät lähes vain luomuruokaa, muissa luomua oli vain osa ruokavaliosta Tutkittavien lkm 6 6630, tutkimusten kesto 2 pv 2 v. Smith-Spangler ym. Ann Intern Med 2012;157:348-66. www.helsinki.fi/yliopisto 16.6.2016 39
Onko luomuruoalla terveysvaikutuksia? 2 tutkimusta raskaana olevista naisista ja lapsista: ei vaikutuksia ekseemaan, vinkuvaan hengitykseen tai atooppiseen ihottumaan Alaryhmäanalyysissä >90 % luomuruokaa syövillä lapsilla oli vähemmän ekseemaa, vähemmän luomua käyttävillä ei ollut eroja verrokkeihin Lapsilla havaittu vähemmän pestisidijäämiä virtsassa (2 tutkim.) Luomumaidossa havaittu enemmän n-3 rasvahappoja ja yhdessä tutkimuksessa luomuruokaa syövillä äideillä oli rintamaidossa suuremmat CLA-pitoisuudet. Aikuisilla tutkittu mm. seerumin ja virtsan antioksidanttipitoisuuksia ja immuunimarkkereita, siemennesteen laatua, LDL-kolesterolia, jne. Mitään olennaisia ja merkitseviä eroja ei havaittu luomuruokaa ja tavanomaisesti tuotettua ruokaa syövien välillä Tavanomaisen ja luomun vertailu: vertailu haastavaa kehitettävä edelleen Luomun edut ekotoksisuuden näkökulmasta todella selvät; myös monimuotoisuus Per kg ruokaa muut perinteiset ympäristövaikutukset, vaihtelu tutkimuksittain suurta Keskimäärin suht samalla viivalla, enemmistö tavanomaisen eduksi per ha luomun eduksi Smith-Spangler ym. Ann Intern Med 2012;157:348-66, www.helsinki.fi/yliopisto Dangour ym. Am J Clin Nutr 2010;92:203-10. 16.6.2016 40
Yhteenveto ja johtopäätökset Elintarvikkeiden terveellisyyteen vaikuttavat mm. ravintoaineiden pitoisuus, haitta-aineet ja muut terveyteen vaikuttavat aineet Ruokavalion koostumus on terveyden kannalta periaatteessa tärkeämpää kuin yksittäisten elintarvikkeiden terveellisyys Luomuruoan terveysvaikutuksia on tutkittu eniten vertaamalla luomuruoan ja tavanomaisesti tuotetun ruoan ravintosisältöä tai haitta-ainejäämiä erot ovat pieniä ja melko merkityksettömiä, mutta ehkä myönteisesti kallellaan luomuun päin Terveyttä vastemuuttujana on tutkittu vähän ja silloinkin useimmissa tutkimuksissa on käytetty biomarkkereita tai riskitekijöitä luomuruoan käyttö yksinomaan mahdollisesti vähentää lasten ekseemaa, mutta muut vaikutukset ovat vähäisiä www.helsinki.fi/yliopisto 16.6.2016 41