Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Transkriptio

1 Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Mitä, miksi ja miten? Ruokapohjaiset suositukset Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos

2

3 Ravitsemussuositukset Laadittu väestötasolle, terveille kohtalaisesti liikkuville ihmisille Vain varauksellisesti yksilöiden ravitsemusneuvontaan Ravintoainesuositukset edustavat keskimääräistä suositeltavaa saantia pitkähköllä aikavälillä Osalle ravintoaineista esitetään myös suurin hyväksyttävä päiväannos Tavoitteena terveyden edistäminen ja ylläpito, ei hoito Soveltuvat sellaisenaan aikuisiän diabeetikoille ja henkilöille, joilla verenpaine tai veren rasva-arvot koholla (mutta suositukset eivät ole esim. laihduttamista varten)

4 Suositukset Ohjaus (päättäjät) Tutkimus, suunnittelu Kansalaiset Maitovalmisteiden täydentäminen D-vitamiinilla D-vitamiinin suositeltava saanti on 10 mg/vrk Kala, maito, D-vit valmisteet Mikael Fogelhol m

5 Pohjoismaiset ravitsemussuositukset (NNR) Edelliset v. 1980, 1988, 1996 ja 2004 Englanninkieliset vuodesta 2004 Toimeksiantaja ja rahoittaja: Pohjoismaiden ministerineuvosto Organisaatio (yht. n. 100 asiantuntijaa) projektiryhmä: 2 joka maasta (Suomesta Ursula Schwab ja Mikael Fogelholm) ohjausryhmä kirjoittajat arvioitsijat

6 NNR 2012 NNR 2012 prosessi Arviointijat Systemaattinen kirjallisuuskatsaus NNR 2013 Luku V1 NNR 2013 Luku V1 Arvioitsijat NNR 2013 Luku V2 NNR 2013 Luku V3 Julkinen (avoin) kommentointi Referenssiryhmä NNR 2013 Luku V2 NNR 2013 Luku V3 6

7 Suomalaisten ravitsemussuositusten prosessi 2014 NNR 2012 Työryhmä: luonnos VRN VRN Työryhmä: Uusi versio Suomalaiset ravitsemussuositukset

8 Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Tarkoitettu asiantuntijakäyttäjille ja päätöksentekijöille, esim. kunnat, terveydenhuolto, yritykset, järjestöt Ruokakohtaiset suositukset Ravintoainekohtaiset suositukset Kasvisruokavaliot Pakkausmerkinnät Ruokahuolto (joukkoruokailu) Kestävät valinnat lautasella Fyysinen aktiivisuus

9 Ruokaympyrä (toteutuminen v. 2001) ja ympyrä vuodelle 2020 (25 % vähemmän kasvihuonepäästöjä, mutta niin että ravitsemussuositukset toteutuvat) Toteutuminen 2001 Uusi ympyrä 2020 Rasva, sokeri 15 % Hed & vih 23 % Rasva, sokeri 9 % Liha, kala 12 % Hed & vih 35 % Liha, kala 22 % Maito 15 % Maito 15 % Vilja, peruna 25 % Vilja, peruna 29 % WWF-UK: 9 Livewell: a balance of healthy and sustainable food choices,

10

11 Ravitsemussuositukset perustuvat erilaisiin tutkimuksiin ja niiden avulla avautuvaan parhaaseen mahdolliseen tietoon ( best available evidence ) Perustutkimus Ruokasuositukset Energiaravintoaineet Vitamiinit & kivennäisaineet Interventiot Väestötutkimukset XXX X - XXX XX X XX XX XX

12 Väestö- ja interventiotutkimusten edut ja rajoitukset ravitsemustutkimuksessa Väestötutkimukset, esim. kohortit Edut Luonnollinen asetelma Vastemuuttujina esim. sairastuvuus ja kuolleisuus Interventiot Syy-seuraussuhde Tarkat mittaukset mahdollisia Riskitekijät, fysiologia Rajoitukset Epätarkat menetelmät Vain yhteyksiä Sekoittavien tekijöiden hallinta? Elintapojen muutokset Asetelma voi olla keinotekoinen Usein lyhyehkö kesto Jos pitkä, elintavat voivat muuttua Interventio toteutettavuus?

13 % Rasvaa vai hiilihydraatteja? Liha ja elintavat Suomessa P<0,001 P=0,08 P<0,001 Hedelmät Vihannekset Täysjyvävilja Punaisen ja prosessoidun lihan käytön (1., 3. ja 5. viidennes) yhteys hedelmien, vihannesten ja täysjyväviljan käyttöön (g/pv) Finriski 2007 miehillä (n=2190). Trendianalyysi on vakioitu iällä ja energiansaannilla. Fogelholm, Kanerva, Männistö: käsikirjoitus

14 % Rasvaa vai hiilihydraatteja? Liha ja elintavat Suomessa P<0,001 p=0,036 P<0,001 Inaktiivisuus Tupakointi Rasva-% Punaisen ja prosessoidun lihan käytön (viidennekset) yhteys fyysiseen inaktiivisuuteen (%), tupakointiin (%) ja kehon rasvaprosenttiin (BIA) Finriski 2007 miehillä (n=2190). Trendianalyysi on ikävakioitu. Fogelholm, Kanerva, Männistö: käsikirjoitus

15 Pohjoismainen ruokavalio vähentää kuolleisuutta 1,2 Miehet 1,2 Naiset 1 1 RR 0,8 0,6 RR 0,8 0,6 0,4 0,2 Trendi: p = 0,005 Trendi: p = 0,03 0,4 0, Pohjoismaisen ruokavalio-indeksin yhteys kuolleisuuteen tanskalaisella miehellä ja naisella 12 v. seurannassa. Miehiä kuoli 2383 ja naisia 1743.Indeksi perustuu kalan, kaalin, ruisleivän, kauran, omenan ja päärynä sekä juureksien käyttöön. Vakiointi: mm. liikunta, tupakointi, alkoholi, liha, ikä, Olsen ym. J. Nutr. 2011;141:

16 Kaali Marjat Kala Liha Peruna Täysjyvävilja Juomat Juurekset Maitovalmisteet Hedelmät Vihannekset New Nordic Diet (NND) vs. tavanomainen tanskalainen ruokavalio (ADD): ryhmien ruoankäyttö tutkimuksen aikana (g/pv), interventiojakson pituus 6 kk Poulsen ym. Am J Clin Nutr 2014;9:35 45 ADD NND

17 New Nordic Diet (NND) vs. tavanomainen tanskalainen ruokavalio (ADD): ryhmien terveysmuuttujia tutkimuksen aikana (g/pv), interventiojakson pituus 6 kk NND ADD p 1 p 2 Paino, kg -4,7 (0,48) -1,52 (0,45) <0,001 SBP, mmhg -4,48 (0,98) +0,11 (0,96) 0,001 0,04 P-glu, mmol/l -0,16 (0,04) -0,05 (0,04) 0,04 0,33 P-ins, mmol/l -13,0 (3,3) -2,6 (3,2) 0,09 0,38 HDL-c, mmol/l 0,01 (0,02) 0,03 (0,02) 0,14 0,46 LDL-c, mmol/l -0,16 (0,06) -0,02 (0,05) 0,10 0,94 LDL/HDL -0,18 (0,07) -0,14 (0,05) 0,58 0,53 CRP, mg/l -1,5 (0,55) 1,38 (0,53) 0,007 0,043 1 vakiointi: sukupuoli, perhetilanne, lähtötilanteen arvo 2 vakiointi: edellisten lisäksi painon muutos Poulsen ym. Am J Clin Nutr 2014;9:

18 Ruoka-aineryhmät ja lihomisen riski Terv. ruokavalio Sokeripitoiset Maitovalm. Liha Peruna Vaalea vilja Kuitupitoiset ruoat lihottaa EOS suojaa Systemoitu katsaus ruoan ja painonhallinnan yhteyksistä: Tulokset, jotka osoittavat tietyn ruoka-aineryhmän yhteyttä painon tai vyötärön ympäryksen muutokseen pitkittäisissä väestötutkimuksissa. Fogelholm ym. Food Nutr Res 2012

19 Suojaravintoaineiden suosituksen määrittyminen Recommended intake (RI) 2 SD 2 SD Keskimääräinen tarve Saantisuositus

20 vitd S-25OHD 7,2 50, , ,

21 Saantisuositusten tulkinta väestötasolla Energiaravintoaineet Tavoitteena että mahdollisimman pieni osa väestöstä olisi suositellun vaihteluvälin ulkopuolella Suunnittelussa käytetään yhtä lukemaa, esim. proteiini 15 E% aikuisilla ja 18 E% iäkkäillä Suojaravintoaineet Seurataan niiden osuutta, jotka ovat alle suosituksen ja erityisesti alle keskimääräisen tarpeen (AR) Väestökeskiarvon vertaaminen suositukseen voi antaa virheellisen kuvan väestön ravitsemustilasta

22 Suositeltavat ruokamuutokset terveyden ja energiatasapainon edistämisessä Vähennä Lihavalmisteet, punainen liha (Runsaasti) lisättyä sokeria sisältävät juomat ja ruoat Suola Alkoholi Vaihda Vaalea vilja täysjyvävilja Voi, voita sisältävät levitteet kasviöljy, kasviöljypohjaiset levitteet Rasvaiset maitovalmisteet vähärasvaiset tai rasvattomat maitovalmisteet Lisää Kasvikset, palkokasvit Hedelmät ja marjat Kalat ja muut merenelävät Pähkinät, mantelit ja siemenet

23

24