Ravitsemussuositukset ja suomalaisten ravinnonsaanti

Transkriptio

1 Ravitsemussuositukset ja suomalaisten ravinnonsaanti Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos

2

3 Tavoitteena on, että opiskelija Osaa kertoa miksi ravitsemussuosituksia tarvitaan ja miten niitä laaditaan Osaa selittää, mitä eroa on ravintoaineiden saantisuosituksilla ja ruoka-ainekohtaisilla suosituksilla Osaa kuvailla suomalaisten ruokavalion keskeiset vahvuudet ja heikkoudet Ymmärtää eri elintarvikeryhmien merkitykset ravintoaineiden saannin varmistajina Oppii mitä muuta terveyden kannalta oleellista elintarvikkeissa on kuin ravintoaineita

4 Ruoan sisältämät aineet Ravintoaineet Muut aineet (nonnutrients) Välttämättömät Lisäaineet Ehdollisesti välttämättömät Luontaiset aineet (osa hyödyllisiä) Ei välttämättömät Vieras- ja haittaaineet Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

5 Ravitsemussuositukset Laadittu väestötasolle, terveille kohtalaisesti liikkuville ihmisille Vain varauksellisesti yksilöiden ravitsemusneuvontaan Ravintoainesuositukset edustavat keskimääräistä suositeltavaa saantia pitkähköllä aikavälillä Osalle ravintoaineista esitetään myös suurin hyväksyttävä päiväannos Tavoitteena terveyden edistäminen ja ylläpito, ei hoito Soveltuvat sellaisenaan aikuisiän diabeetikoille ja henkilöille, joilla verenpaine tai veren rasva-arvot koholla (mutta suositukset eivät ole esim. laihduttamista varten)

6 Suositukset Ohjaus (päättäjät) Tutkimus, suunnittelu Kansalaiset Maitovalmisteiden täydentäminen D-vitamiinilla D-vitamiinin suositeltava saanti on 10 mg/vrk Kala, maito, D-vit valmisteet Mikael Fogelhol m

7 Pohjoismaiset ravitsemussuositukset (NNR) Edelliset v. 1980, 1988, 1996 ja 2004 Englanninkieliset vuodesta 2004 Toimeksiantaja ja rahoittaja: Pohjoismaiden ministerineuvosto Organisaatio (yht. n. 100 asiantuntijaa) projektiryhmä: 2 joka maasta (Suomesta Ursula Schwab ja Mikael Fogelholm) ohjausryhmä kirjoittajat arvioitsijat

8 NNR 2012 NNR 2012 prosessi Arviointijat NNR 2013 Luku V1 NNR 2013 Luku V1 Arvioitsijat NNR 2013 Luku V2 NNR 2013 Luku V3 Julkinen (avoin) kommentointi Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Referenssiryhmä NNR 2013 Luku V2 NNR 2013 Luku V3 8

9 Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Tarkoitettu asiantuntijakäyttäjille ja päätöksentekijöille, esim. kunnat, terveydenhuolto, yritykset, järjestöt Ruokakohtaiset suositukset Ravintoainekohtaiset suositukset Kasvisruokavaliot Pakkausmerkinnät Ruokahuolto (joukkoruokailu) Kestävät valinnat lautasella Fyysinen aktiivisuus

10 Ravitsemussuositukset perustuvat erilaisiin tutkimuksiin ja niiden avulla avautuvaan parhaaseen mahdolliseen tietoon ( best available evidence ) Perustutkimus Ruokasuositukset Energiaravintoaineet Vitamiinit & kivennäisaineet Interventiot Väestötutkimukset XXX X - XXX XX X XX XX XX

11 Väestö- ja interventiotutkimusten edut ja rajoitukset ravitsemustutkimuksessa Väestötutkimukset, esim. kohortit Edut Luonnollinen asetelma Vastemuuttujina esim. sairastuvuus ja kuolleisuus Interventiot Syy-seuraussuhde Tarkat mittaukset mahdollisia Riskitekijät, fysiologia Rajoitukset Epätarkat menetelmät Vain yhteyksiä Sekoittavien tekijöiden hallinta? Elintapojen muutokset Asetelma voi olla keinotekoinen Usein lyhyehkö kesto Jos pitkä, elintavat voivat muuttua Interventio toteutettavuus?

12 g/pv Rasvaa vai hiilihydraatteja? Liha ja elintavat Suomessa P<0,001 P=0,08 P<0,001 Hedelmät Vihannekset Täysjyvävilja Punaisen ja prosessoidun lihan käytön (1., 3. ja 5. viidennes) yhteys hedelmien, vihannesten ja täysjyväviljan käyttöön (g/pv) Finriski 2007 miehillä (n=2190). Trendianalyysi on vakioitu iällä ja energiansaannilla. Fogelholm, Kanerva, Männistö: Eur J Clin Nutr

13 Tieteellinen näyttö Yksittäinen tutkimus ei ole näyttö Useita (väh. 2) tutkimuksia tarvitaan Toisistaan riippumattomia tutkijaryhmiä Tulosten suunta ja johdonmukaisuus Tutkimusten laatu on huomioitava Eri tyyppisiä asetelmia (jos mahdollista)

14 Grading of evidence (näytön luokittelu) Convincing (vakuuttava) Probable (todennäköisen) Suggestive (mahdollinen) No conclusion (ei näyttöä)

15 Kuitu ja proteiini - näyttö Altiste Vaste Yhteydet Näyttö + ns - Kuitu Paino 1 4 Todennäköinen Kuitu Vyötärön ympärys 1M 1 1W 1M Mahdollinen Hedelmäkuitu Paino 1M Ei näyttöä Viljakuitu Paino 1 1M Todennäköinen Proteiini Paino 1 Ei näyttöä Proteiini Paino 1 Ei näyttöä Fogelholm ym. Food & Nutr Res

16 Kuitupitoiset ruoat Ruokasuosituksen määrittyminen kuten energiaravintoaineet, pääpaino kuitenkin väestötutkimuksissa Terv. ruokavalio Sokeripitoiset Maitovalm. Liha Peruna Vaalea vilja lihottaa EOS suojaa Systemoitu katsaus ruoan ja painonhallinnan yhteyksistä: Tulokset, jotka osoittavat tietyn ruoka-aineryhmän yhteyttä painon tai vyötärön ympäryksen muutokseen pitkittäisissä väestötutkimuksissa. Fogelholm ym. Food Nutr Res 2012

17 Ruoka-aineryhmät ja pitkäaikaissairaudet Vihannekset Hedelmät Täysjyvä Maito Maitovalm. Liha Siipikarja Kala vähentää EOS lisää Systemoitu katsaus ruoan ja pitkäaikaissairauksien (erit. SVT, T2D, lihavuus ja syöpä) yhteyksistä: tulokset, jotka osoittavat tietyn ruoka-aineryhmän yhteyttä sairastavuuteen väestötutkimuksissa. Fardet & Boirie. Nutrition Reviews 2014; 72(12):

18 Pohjoismainen ruokavalio ja vähentynyt kuolleisuus 1,2 Miehet 1,2 Naiset 1 1 RR 0,8 0,6 RR 0,8 0,6 0,4 0,2 0,4 Trendi: p = 0,005 Trendi: p = 0,03 0, Pohjoismaisen ruokavalio-indeksin yhteys kuolleisuuteen tanskalaisella miehellä ja naisella 12 v. seurannassa. Miehiä kuoli 2383 ja naisia 1743.Indeksi perustuu kalan, kaalin, ruisleivän, kauran, omenan ja päärynä sekä juureksien käyttöön. Vakiointi: mm. liikunta, tupakointi, alkoholi, liha, ikä, Olsen ym. J. Nutr. 2011;141:

19

20

21 Transrasva Sokeri, vaalea vilja Täysjyvävilja Kertatyydyttymätön rasva Monityydyttymätön rasva Riskin muutos (%) 21 Pitkittäisistä väestötutkimuksista koostettu malli, joka kertoo kuinka paljon sepelvaltimotaudin riski muuttuu, jos 5 E% tyydyttynyttä rasvaa (10 15 g) vaihdettaisiin vastaan energiamäärään eri tyyppisiä hiilihydraatteja tai rasvoja Li ym. J Am Coll Cardiol. 2015;66(14):

22 Havaintoja rasvasta ja terveydestä (pääasiassa SVT, T2D, kuolleisuus) tuoreiden katsausten mukaan Rasva kokonaissaanti ei ole yhteydessä terveyteen Tyydyttyneellä rasvalla ei ole itsenäistä yhteyttä (vaikutusta) terveyteen Tyydyttyneen rasvan vaihtaminen tyydyttymättömään edistää terveyttä, mutta vaihto hiilihydraatteihin ei Yksittäisten rasvahappojen yhteys terveyteen vaihtelee (myös esim. tyydyttyneiden välillä) Liha saattaa olla tyydyttyneen rasvan lähteenä maitovalmisteita haitallisempi Juusto on voita edullisempi kolesterolimetabolian kannalta Schwab ym. 2014; Schwingshack & Hoffman: Lipids Health Dis 2013; Chowdhury ym. Ann Intern Med 2014; Schwab ym. 2014; Siri-Tarino ym. Am J Clin Nutr 2010 Sanders: Proc Nutr Soc 2014; Schwab ym. 2014; Schwingshack & Hoffman: Lipids Health Dis 2014 ;Hooper ym.: Cochrane Database Syst Rev 2012 Forouhi ym.: Lancet Diabet Endocrinol 2014 Chen ym.: 2014; O Sullivan ym.: Am J Publ Health 2013; Micha ym.: Curr Atheroscler Rep 2012 Huth & Park: Adv Nutr

23 Elintavat ja niiden muutokset Energiaravintoaineiden osuus kokonaisenergiasta Suomessa vuosina koko väestöä koskeneiden tutkimusten mukaan % Hiilihydraatti Proteiini 20 Rasva Lähde: Esko H- Koskinen, 1974 (väitöskirja, HY, ravitsemustiede)

24 PUFA MUFA SFA Suomalaisten rasvan saannin jakauma eri rasvahappoluokkien Perusteella vuosina (Autoklinikan ravintotutkimus, Esko H. Koskisen väitöskirja, 1974, HY, ravitsemustieteen laitos) sekä 1982, 1992, 2002, 2007 ja 2012 (Finravinto, KTL/THL).

25

26 Suomalaisten aikuisten (25 64 v.) sakkaroosin saanti (% energiansaannista) vuosien 1982 ja 2012 välillä Finravinto-tutkimuksen mukaan Naiset Miehet E% Finravinto-tutkimukset (KTL, THL)

27 Effect on Caries of Restricting Sugars Intake: Systematic Review to Inform WHO Guidelines From 5,990 papers identified, 55 studies were eligible 3 intervention, 8 cohort, 20 population, and 24 cross-sectional. Of the studies, 42 out of 50 of those in children and 5 out of 5 in adults reported at least one positive association between sugars and caries. There is evidence of moderate quality showing that caries is lower when free-sugars intake is < 10% E. With the < 5% E cutoff, a significant relationship was observed, but the evidence was judged to be of very low quality. Moynihan & Kelly. J Dent Res 2014;93(1):

28 Systemaattinen katsaus, Sonestedt ym Does high sugar consumption exacerbate cardiometabolic risk factors and increase the risk of type 2 diabetes and cardiovascular disease? 2743 abstraktia 17 tutkimusta lopullisessa analyysissä (15 prospektiivista kohorttitutkimusta 2 satunnaistettua interventiota; aikuisia tutkittavia) Runsas sokeroitujen virvoitusjuomien käyttö ennustaa suurempaa tyypin 2 diabeteksen riskiä näytön aste: todennäköinen (probable); 4/6 kohorttitutkimuksesta tuki näyttöä Muut altiste- ja vastemuuttujat (esim. kuolleisuus, sydän- ja verisuonitautisairastuvuus, riskitekijät, jne.): ei näyttöä. Kaikki muut niputettuna : 13 suurempi riski, 19 NS, 3 pienempi riski NNR5 vit D NNC

29

30 Suositeltavat ruokamuutokset terveyden ja energiatasapainon edistämisessä Vähennä Lihavalmisteet, punainen liha (Runsaasti) lisättyä sokeria sisältävät juomat ja ruoat Suola Alkoholi Vaihda Vaalea vilja täysjyvävilja Voi, voita sisältävät levitteet kasviöljy, kasviöljypohjaiset levitteet Rasvaiset maitovalmisteet vähärasvaiset tai rasvattomat maitovalmisteet Lisää Kasvikset, palkokasvit Hedelmät ja marjat Kalat ja muut merenelävät Pähkinät, mantelit ja siemenet

31

32

33 Energiaravintoaineiden saantisuositukset Perustuvat pääosin väestötutkimusten (seurantatutkimukset, poikkeuksellisesti joskus poikittaisotokset) ja satunnaistettujen interventioiden tuloksiin Aina ei syy-seuraussuhdetta voi tutkimuksissa täysin varmasti selvittää (esim. havainnot, jotka perustuvat pääosin väestötutkimuksiin) Päätöksenteko tapahtuu aina parhaimman käytettävissä olevan tiedon perusteella ( best available evidence ) Tutkimuksia tulkittaessa ja suosituksia asetettaessa on pohdittava mm. ruoankäytön kulttuurisia eroa (esim. lihan tai maidon käyttömäärä)

34 Energiaravintoaineiden pohjoismaiset saantisuositukset ja saanti Suomessa NNR 2004 NNR 2012 NNR 2012 (suunn.) Saanti 2012 Rasvan kokonaissaanti, E% (25 40) Tyydyttynyt rasva, E% n. 10 < Kertatyydyttymätön rasva, E% Monityydyttymätön rasva, E% Proteiinit, E% (18) a 18 Hiilihydraatit, E% (45 60) Sakkaroosi, E% < 10 < Ravintokuitu, g > >3 g/mj 21 a = vanhukset Suositukset: NNR 2004, NNR 2012 (painossa) Saanti: Finravinto 2012 tutkimus (painossa)

35 Elintavat ja niiden muutokset Energiaravintoaineiden osuus kokonaisenergiasta Suomessa vuosina koko väestöä koskeneiden tutkimusten mukaan % Hiilihydraatti Proteiini 20 Rasva Lähde: Esko H- Koskinen, 1974 (väitöskirja, HY, ravitsemustiede)

36 PUFA MUFA SFA Suomalaisten rasvan saannin jakauma eri rasvahappoluokkien Perusteella vuosina (Autoklinikan ravintotutkimus, Esko H. Koskisen väitöskirja, 1974, HY, ravitsemustieteen laitos) sekä 1982, 1992, 2002, 2007 ja 2012 (Finravinto, KTL/THL).

37 Suojaravintoaineiden saantisuositus Tasapainotutkimukset ja kineettiset tutkimukset: puutosoireiden puuttuminen Minimisaanti (esim. C-vit 10 mg/vrk) Kineettiset tutkimukset, epidemiologiset tutkimukset, satunnaistetut koeasetelmat: saannin ja terveyden väliset yhteydet Keskimääräinen tarve (esim. C-vit 60 mg/vrk) Varmuusmarginaali: saanti, joka kattaa tarpeen lähes kaikilla terveillä ihmisillä ja suojaa pitkäaikaissairauksilta Saantisuositus (esim. C-vit 75 mg/vrk)

38 Suojaravintoaineiden suosituksen määrittyminen Recommended intake (RI) 2 SD 2 SD Keskimääräinen tarve Saantisuositus

39 Table 2, cont. Recommended intakes of certain nutrients, expressed as average daily intake over time, for use at planning of diets for groups. The requirement is lower for almost all individuals. Age years <½ mo Males >75 Females >75 Calcium mg (9009) (900 9 ) Phosphorus mg (700 9 ) (700 9 ) Potassium g Magnesium mg Iron mg (9 12 ) 9 9 Zinc8 mg Iodine µg Pregnant Lactating Selenium µg Mikael Fogelholm

40 Vitamiinien saantisuositus aikuisille (31 60 v.), NNR 2012 Suositus, miehet Suositus, naiset A-vitamiini, mg D-vitamiini, mg E-vitamiini, mg 10 8 Tiamiini, mg 1,4 1,1 Riboflaviini, mg 1,7 1,3 Niasiini, mg Pyridoksiini, mg 1,6 1,6 Folaatti, mg /400 B12-vitamiini, mg 2 2 C-vitamiini, mg Saanti: Finravinto 2007,25-64 v., KTL. Suositus: NNR v

41 vitd S-25OHD 7,2 50, , ,

42 Uudet D-vitamiinin saantisuositukset (µg/pv) Suositus(RI) 2-60 v v. > 75 v. Keskimääräinen tarve AR Saannin alaraja LI Saannin yläraja UL Naiset ja miehet ,5 2,5 100 NNR5 vit D NNC

43 Päivitetyt D-vitamiinin saantia ja lisätarvetta koskevat suositukset (VRN 2014) Ikäryhmä Suositeltava kokonaissaanti Lisätarve (ruoasta saatavan D-vitamiinin lisäksi 2 vk. - 2 v. 10 µg/vrk 10 µg/vrk ympäri vuoden 2-17 v. 10 µg/vrk 7,5 µg/vrk ympäri vuoden v. 10 µg/vrk 10 µg/vrk tarvittaessa v. 10 µg/vrk 10 µg/vrk tarvittaessa 75-v. 20 µg/vrk 20 µg/vrk ympäri vuoden Raskaana olevat ja imettävät naiset 10 µg/vrk 10 µg/vrk ympäri vuoden

44 D-vitamiinin saanti Suomessa 2007 ja 2012 (µg/pv) µg/pv Ruoka Vit.lisät Miehet Naiset 60 % saannista: THL: Finravinto 2007 ja

45 S250HD Exercise and vitamin D (20 µg/d) in fall prevention among older women: a randomized clinical trial Baseline 6 months 12 months 18 months 24 months Mean changes (95 % CI) in S-25(OH)D-concentrations in 409 home-dwelling women 70 to 80 years old Uusi-Rasi et al. JAMA Intern Med 2015;175:

46 Vitamiinien keskimääräinen saanti suosituksiin verrattuna Suomessa v (25 64 v. naiset) A-vit D-vit E-vit Tiamiini Riboflaviini Niasiini Pyridoksiini Folaatti B12-vit C-vit Finravinto 2012, THL

47 Eräiden kivennäisaineiden saantisuositus aikuisille (31 60 v.), NNR 2012 Suositus, miehet Suositus, naiset Suola (NaCl), g 6 6 Kalium, g 3,5 3,1 Fosfori, mg Kalsium, mg Magnesium, mg Rauta, mg 9 15/9 Seleeni, mg Saanti: Finravinto 2007,25-64 v., KTL. Suositus: NNR v

48 Kivennäisaineiden keskimääräinen saanti suosituksiin verrattuna Suomessa v (25 64 v. naiset) NaCl Kalium Fosfori Kalsium Magnesium Rauta Seleeni Sinkki Kupari Jodi Finravinto 2012, THL

49 Elintapojen sosio-ekonominen gradientti Suomessa 2000-luvulla Tupakointi Humalajuominen Terveellisten ruokien käyttö (esim. kasvikset ja hedelmät) Liikunta (?) Mutta EI energiaravintoaineiden jakauma tai alkoholin kokonaiskulutus (Palosuo ym. STM-julkaisuja 2009:9)

50 Elintavat ja niiden muutokset Päivittäin tuoreita vihanneksia syövien suomalaisten vuotiaiden ikävakioidut osuudet koulutuksen (kolmannekset) mukaan % Ylin Alin Vuosi Vuosi % Alin Vuosi Vuosi Ylin Helakorpi ym

51 Päivittäin tai lähes päivittäin tuoreita vihanneksia tai salaattia syöneiden osuus lukiossa ja ammattioppilaitoksissa Tytöt Pojat Lukio Ammattioppilaitos % vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi Kouluterveyskysely