FCG Planeko Oy SEINÄJOEN KAUPUNKI KORTTELIEN 57 ja 58 ASEMAKAAVAN MUUTOS KIVISAAREN ALUEELA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 0531-D1560 7.11.2008 24.4.2009 PÄIVITETTY
FCG Planeko Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I 0531-D1560 SISÄLLYSLUETTELO 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SISÄLTÖ JA TARKOITUS... 1 2 SUUNNITTELUALUE... 1 3 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 2 4 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 2 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 2 4.2 Maakuntakaava... 4 4.3 Yleiskaava... 5 4.4 Asemakaava... 5 4.5 Rakennusjärjestys... 6 4.6 Pohjavedet ja suojelualueet... 6 4.7 Muinaismuistot, suojeltavat rakennukset... 6 4.8 Pohjakartta... 6 5 VAIKUTUSALUE... 6 6 OSALLISET... 6 7 KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN... 7 7.1 Kaavan vireilletulo... 7 7.2 Kaavan valmistelu... 8 7.3 Kaavaehdotus... 8 7.4 Kaavan hyväksyminen... 8 7.5 Kaavan voimaantulo... 8 8 VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 8 9 LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 8 10 KAAVOITUKSEN AIKATAULU... 9 11 YHTEYSTIEDOT... 10
FCG Planeko Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 10 ) SEINÄJOEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SISÄLTÖ JA TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 63 ) edellyttää, että Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavan vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kertoo mitä ollaan tekemässä ja miten. Tarkoituksena on tiedottaa miksi kaavoitustyöhön ryhdytään, mitä alueita se tulee koskemaan, mitä työvaiheita kaavan laatiminen käsittää, keitä kaavoitus tulee koskemaan, miten osallistuminen kaavoituksen aikana tullaan järjestämään sekä mitä kaavan vaikutuksia työn yhteydessä tullaan selvittämään OAS auttaa asukkaita, kunnan hallintokuntia, viranomaisia, yhdistyksiä ja luottamusmiehiä seuraamaan kaavaprosessia sekä osallistumaan siihen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan suunnittelun aikana muuttaa. Muutoksista tiedotetaan osallisia. Suunnitelmaa on saatavissa kunnan tekniseltä osastolta. Osallisilla on ( MRL 64 ) ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. 2 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue koskee tiloja RN:o 8:936 ja 1:92 Kivisaaren alueella Nurmon kylässä Seinäjoen kaupungissa. Alue sijaitsee n. 2,5 km:n etäisyydellä Nurmon kylän keskustasta ja alueen voidaan katsoa kuuluvan osana Kivisaaren alueen kauppakeskittymää. Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 3,7 ha Alla olevassa kuvassa on osoitettu punaisella rajauksella suunnittelualueen likimääräinen sijainti.
FCG Planeko Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 ( 10 ) 3 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Tarkoituksena on laatia asemakaavan muutos tilojen 8:936 ja 1:92 alueelle Kivisaaren alueella Nurmon kylässä Seinäjoen kaupungissa. Nykyisessä kaavassa tilat sijaitsevat osaksi korttelin 58 sekä 57 alueilla. Korttelissa 57 muutos koskee osaa teollisuusaluetta ja puistoaluetta. Korttelissa 58 muutos koskee osaa maatilojen talouskeskusten korttelialueesta. Tavoitteena on muuttaa suunnittelualue liikerakentamiseen tarkoitetuksi korttelialueeksi. Suunnittelualue on luonnonympäristöltään viljeltyä peltoa. 4 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 1. Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.
FCG Planeko Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 ( 10 ) Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. 1 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. 2 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö- ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuuri matkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. 3 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemuotojenkäyttöedellytysten parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalli- 1 Lähde: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 2 Lähde: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 3 Lähde: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista
FCG Planeko Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 ( 10 ) 4.2 Maakuntakaava set tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. 4 MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2 4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. 5 Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 23.5.2005. Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavassa maakuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeseen. Suunnittelumääräyksessä määrätään, että maakuntakeskuksen keskustatoimintojen aluetta kehitetään myös kuntien yleis- ja asemakaavoissa yhtenäisesti, joissa myös aluerajaukset ja varaukset osoitetaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoitus määritellään ja vahvistetaan kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Alue kuuluu myös kaupunkikehittämisen kohdealueeseen. Aluetta kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna. Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueella sijaitsevan matkakeskuksen ja lentoaseman sekä muun maakunnan välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen. Kuntien yleiskaavoissa kevyen liikenteen verkostojen jatkuvuus on varmistettava. Alla olevassa kuvassa on ote maakuntakaavasta. 4 Lähde: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 5 http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1112&lan=fi#a1 ( Ympäristöhallinnon www-sivut, 1.12.2008)
FCG Planeko Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 ( 10 ) 4.3 Yleiskaava Voimassa oleva yleiskaava on hyväksytty 8.12.2003. Yleiskaavassa asemakaavan muutosalueen eteläosa on merkitty seuraavasti: Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Muutosalueen pohjoisosalla asemakaavan muutosalueella on yleiskaavaan varattu alue seuraavasti: Palvelujen ja hallinnon alue. Alla oleva kuva on ote voimassa olevasta yleiskaavasta. 4.4 Asemakaava Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 29.1.1970. Voimassa olevassa kaavassa alue on osoitettu teollisuus (kortteli 57), puisto ja maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi (kortteli 58). Alla olevassa kuvassa on esitettytarkka suunnittelualueen rajaus.
FCG Planeko Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 ( 10 ) 4.5 Rakennusjärjestys Seinäjoen kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty valtuuston kokouksessa 15.12.2008 ja se on tullut voimaan 19.1.2009. 4.6 Pohjavedet ja suojelualueet Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesialueita eikä suojelualueita. 4.7 Muinaismuistot, suojeltavat rakennukset 4.8 Pohjakartta 5 VAIKUTUSALUE 6 OSALLISET Suunnittelualueella ei sijaitse muinaismuistoja tai suojeltavia rakennuksia. Kaavoitettavalla alueella on ajantasainen pohjakartta. Kaavamuutoksen vaikutusalueeseen kuuluu suunnittelualueen lähiympäristö. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, ne henkilöt, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisella on oikeus saada tieto kaavoituksen alkamisesta, osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja esittää kaavaluonnoksesta mielipiteensä. Kaavaehdotuksesta osallinen voi jättää kirjallisen muistutuksen. Osallisia ovat alustavasti seuraavat: Suunnittelualueen maanomistaja Naapurikiinteistöjen maanomistajat ja haltijat Ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Yhdyskuntateknisestä huollosta vastaavat yhteisöt kaupungin viranomaiset Valtion viranomaiset - Länsi-Suomen ympäristökeskus - Tiehallinto - Etelä-Pohjanmaan Liitto Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä.
FCG Planeko Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 ( 10 ) 7 KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOT- TAMINEN Alla olevassa kuvassa 6 on kuvattu osallistuminen asemakaavoituksessa. 7.1 Kaavan vireilletulo Asemakaavan käynnistämisestä, vireille tulosta ja kaavoituksen eri vaiheista (luonnos- ja ehdotusvaihe) tiedotetaan sanomalehti Ilkassa, kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivuilla. Osalliset voivat jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä Seinäjoen kaupungin kaavoitus- ja kaupunkisuunnitteluosastolle OAS:n nähtävänäoloaikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. 6 Lähde: Ympäristöhallinnon ohjeita 1 / 2007 s. 25, Ympäristöministeriö
FCG Planeko Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 ( 10 ) 7.2 Kaavan valmistelu 7.3 Kaavaehdotus 7.4 Kaavan hyväksyminen 7.5 Kaavan voimaantulo Suunnittelualueesta on laadittu kaavaluonnos. Kaavaluonnos oli nähtävänä Nurmon kunnan kaavoitusosastolla sekä kunnan kotisivuilla 30 päivän ajan. Kaavanlaatijalle oli mahdollisuus jättää kaavaluonnoksesta kirjallinen tai suullinen mielipide kaavaluonnoksen nähtävänäoloaikana. Kaavaehdotus on nähtävä Seinäjoen kaupungin kaavoitus- ja kaupunkisuunnitteluosastolla, kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivuilla 30 päivän ajan. Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen nähtävillä oloajan kuluessa. Muistutuksen tehneille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet (MRL 65 ) ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Seinäjoen kaupunginhallitus esittää kaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuuston hyväksyessä kaavan, hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin käyttämässä paikallisessa sanomalehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivuilla. Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusajan umpeuduttua tarkastetaan, onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa. Kaavan voimaantulo kuulutetaan paikallislehdessä, kaupungin kotisivuilla(internet) ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. 8 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Kaavoitukseen liittyvä viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa. Viranomaisiin ollaan yhteydessä koko kaavaprosessin ajan ja pyydetään lausunnot kaavasta. 9 LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOIN- TI Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). Perusselvityksiin kuuluvat mm. kaavoitettavan alueen ja sen lähiympäristön luonnonoloja, rakennettua ja muuta kulttuuriympäristöä, väestön oloja, ympäristön tilaa, olevia ja suunniteltuja toimintoja, alueen kehitysnäkymiä ja muita kaavoituksessa tehtäviin ratkaisuihin vaikuttavia asioita koskevat tutkimukset ja selvitykset.
FCG Planeko Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9 ( 10 ) Kaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa seuraavien ominaisuuksien osalta: Ympäristölliset vaikutukset (luonto ja eläimistö, melu, maisema) Taloudelliset vaikutukset (rakentamiskustannukset, yhteiskuntataloudelliset) Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, liittymät) Sosiaaliset vaikutukset (turvallisuus, viihtyisyys, lähiympäristön asukkaat, virkistysmahdollisuudet, yhteydet) Kulttuuri- ja muut vaikutukset (kulttuuriympäristö) vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 10 KAAVOITUKSEN AIKATAULU Suoritus, tiedottaminen, osallistuminen OAS:n laadinta MRL 63 ja 64. Virelletulon kuulutus ja OAS nähtäville. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu tarvittaessa. Perusselvitysten laadinta, tarvittavat vaihtoehtovertailut Laaditaan kaavaluonnos (kartta ja selostus). Kaavaluonnos laitetaan nähtäville. Asiasta tiedotetaan sanomalehti Ilkassa. Viranomaisille luonnos kommentoitavaksi. Osalliset voivat jättää mielipiteensä luonnoksesta MRL 62, MRA 30. Tarvittaessa neuvotellaan osallisten ja viranomaisten kanssa. Kaavan tarkistaminen / täydentäminen / muuttaminen ehdotukseksi. Laitetaan virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi MRA 27 ja pyydetään lausunnot MRA 28. Osalliset voivat jättää muistutuksen. Laaditaan perustellut vastineet muistuttajille MRL 65. Muistutusten ja lausuntojen käsittely. Tarvittaessa neuvotellaan osallisten ja viranomaisten kanssa. Kaavan tarkistaminen / täydentäminen hyväksymiskäsittelyyn. Kaavan hyväksymisestä tiedotetaan kuulutuksella ja tarvittaessa osallisia, MRL 67. Työvaihe Kaavoituksen käynnistäminen Perusselvitykset ja tavoitteet Kaavaluonnos Kaavaehdotus Hyväksyminen Ajankohta Marraskuu 2008 Lokakuu 2008 Marraskuu 2008 Huhtikuu- Toukokuu 2009 Kesäkuu 2009 Viranomaisen päätös Nurmon kunnanhallitus Nurmon kunnanhallitus Seinäjoen kaupunginhallitus Viranomaisten lausunnot Tarvittaessa viranomaisneuvottelu MRL 66.1, MRA 11 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto MRL 52 Voimaantulo Valitusajan umpeuduttua tarkastetaan, onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa. Elo- syyskuu 2009
FCG Planeko Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10 ( 10 ) 11 YHTEYSTIEDOT Valmistelu ennen kuntaliitosta Nurmon kunta Tekninen johtaja Arto Kruuti Keskustie 7 60550 Nurmo Valmistelu kuntaliitoksen jälkeen Kirkkokatu 6, PL 215, 60100 Seinäjoki Kaavoituspäällikkö Hilkka Jaakkola 06 416 2225 hilkka.jaakkola@seinajoki.fi Kaavan laatija: FCG Planeko Oy Keskuskatu 13 B 60100 Seinäjoki Suunnittelupäällikkö Maankäytön suunnittelija Anne Koskela Susanna Paananen 010 409 6315 010 409 5043 anne.koskela@fcg.fi susanna.paananen@fcg.fi Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa Seinäjoen kaupungin kaavoitusosastolle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää ja tarkistaa suunnittelun kuluessa, tarpeellisista muutoksista tiedotetaan.
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 743 Seinäjoki Täyttämispvm 06.05.2009 Kaavan nimi Korttelien 57 ja 58 asemakaavan muutos Kivisaaren alueella Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 02.06.2008 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,7076 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 3,7941 12972 0,34 0,0000 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 3,2431 85,5 12972 0,40 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,5510 14,5 0 0,0000 0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä LIITE 2
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 3,7941 12972 0,34 0,0000 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 3,2431 85,5 12972 0,40 K-1 3,2431 100,0 12972 0,40 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,5510 14,5 0 0,0000 0 Kadut 0,4645 84,3 LYT 0,0865 15,7 0 0,0000 0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä LIITE 2
3.5.2009 KIVISAAREN KAAVAMUUTOKSEEN LIITTYVÄ LIIKENNETARKASTELU Kaavamuutosalue sijaitsee Nurmontien varrella Hyllykallion ja Nurmon keskustan välisellä alueella. Nurmontie on yleinen tie, joka muuttuu jatkossa kaduksi. Nurmontiellä on nopeusrajoitus 60 km/h. Nykyinen liikennemäärä on noin 4700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liiketoiminnan arvellaan aiheuttavan noin 20 käyntiä / 100km2 vuorokaudessa. Alueen 12970 km2 synnyttää siten n. 2600 käyntiä, joista 95% tehdään autoilla. Keskimäärin henkilöautossa on 1.6 henkilöä. Näillä lähtökohdilla Rullatien poikkileikkausliikenteeksi saadaan n. 3080 ajon/d. Arvioidaan liikenteestä 80% tulevan etelästä ja 20% pohjoisesta. Tällöin keskimääräiset vuorokausiliikenteet muodostuvat seuraaviksi. - Rullatie 3080 - Nurmontie liittymän eteläpuolella 7160 - Nurmontie liittymän pohjoispuolella 5320 Tiehallinnon arvion mukaan liikennemäärät kasvavat vuoteen 2030 mennessä n. 28 % nykyisestä. Tämän suora vaikutus antaa liittymäalueen ennusteeksi seuraavaa (ajon/d): - Rullatie 3940 - Nurmontie liittymän eteläpuolella 9160 - Nurmontie liittymän pohjoispuolella 6810 Näiden ennustettujen liikennemäärien keskimääräinen ajoneuvotiheys on vielä sellainen, ettei merkittäviä liikenteellisiä välityskykyongelmia ole tiedossa ja liittymä toimii kolmihaaraisena T-liittymänä. Ajoneuvovirran keskimääräinen kriittinen aikaväli ennustetuilla liikennemäärillä on suurempi, kuin vaadittava minimiaika. Mikäli sivutieltä vasemmalle kääntyminen alkaa olla ongelmallista, voidaan sitä helpottaa rakentamalla Rullatielle ja Nurmontielle kääntymiskaistoja tai väistötila. Nopeusrajoituksen alentaminen päätiellä parantaa myös tilannetta. Alueelle saapuva liikenne tulee Nurmontielle katuverkolta Hyllykalliontien ja Nurmontien kautta. Hyllykalliontie on Nurmontien suora jatke, joten yhteys on sujuva. Yleiseltä tieltä tuleva liikenne liittyy Nurmontiehen eritasoliittymän välityksellä (Vt 19). Lähteet: Suomen Ympäristö 27/2008: Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa Tiehallinto: Tieliikenne-ennuste 2007-2040 LIITE 3