LEMPÄÄLÄN KUOKKALAN-HAKKARIN-HERRALAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SELOSTUS 2.10.2014
LEMPÄÄLÄN KUNTA Tekninen toimi 2013, kaavoitus- jarakennusjaosto 6.6.2013 Tekninen toimi 2014, kaavoitus- ja rakennusjaosto 3.4.2014 Lempäälän kunnanhallitus 28.4.2014 Osayleiskaavan pohjakartana on käytetty yleistettyä Lempäälän kunnan kaavoituksen pohjakarttaa vuodelta 2011. Kansikuva: Suomen Ilmakuva Oy Selostuksen kuvat: Suomen Ilmakuva Oy, Lentokuva Vallas Oy, Marita Palokoski, Antero Kortesmaa 2
SISÄLLYSLUETTTELO Johdanto...4 Tiivistelmä...5 1. Lähtökohdat...6 1.1 Osayleiskaavan tarkoitus...6 1.2 Perustietoja...7 2. Suunnitteluprosessi...19 2.1 Suunnitteluvaiheet...19 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus...20 3. Osayleiskaavaa ohjaavat suunnitelmat ja tavoitteet...21 3.1 Maankäyttö-ja rakennuslain tavoitteet...21 3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...21 3.3 Maakunnalliset ja seudulliset tavoitteet ja suunnitelmat...22 3.4 Kunnan strategia ja visiot...28 3.5 Osayleiskaavan tavoitteita ja suunnitteluperiaatteita...29 4. Osayleiskaavan kokonaisrakenne ja vaihtoehdot...31 4.1 Kokonaisrakenne...31 4.2 Väestö ja asuminen...32 4.3 Palvelut...36 4.4 Virkistys ja luonnon ympäristö...33 4.5 Liikenneverkko...47 4.6 Ympäristön häiriötekijät...50 4.7 Kulttuuriympäristöt...52 4.8 Tekninen huolto...70 5. Osayleiskaavan vaikutukset...72 5.1 Yleiskaavan sisältövaatimusten huomioon ottaminen...72 5.2 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakunnallisiin suunnitelmiin...72 5.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen...74 5.4 Vaikutukset luontoon...76 5.5 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriympäristöön...79 5.6 Vaikutukset liikenteeseen...81 5.7 Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen ja energian käyttöön...82 5.8 Sosiaaliset vaiktukset (vaikutukset ihmisiin)...83 6. Osayleiskaavan selvitykset...87 7. Osayleiskaavan oikeusvaikutukset...88 Liite 1.Osayleiskaavan vaihtoehtojen vertailua...89 Liite 2.Vaihtoehto VE A ja A/a... 92 Liite 3.Vaihtoehto VE B ja B/b...93 Liite 4.Asikastaulukot eri vaihtoeehdoissa... 94 Liite 5.Kunnan maanomistuskartta...95 Liite 6.Osayleiskaavan merkintöjä ja määräyksiä...99 Liite 7.Muinaisjäännösluttelon taulukko...107 Liite 8.Moisionaukena ja Tampereentien risteysvaihtoehtoja ja niiden vertailutaulukko. 108 3
JOHDANTO Kaavoitus- ja rakennusjaosto on päätöksellään 7.5. 2009 hyväksynyt Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavaan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ensimmäisen version, joka sisälsi yleiskaavan aikataulun, selvitykset ja selvitystarpeet, osalliset, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt sekä vaikutusten arviointimenettelyt. Vuonna 2012 on ryhdytty laatimaan vaihtoehtoisia osayleiskaavaluonnoksia asetettujen tavoitteiden pohjalta ja arvioimaan niiden vaikutuksia. Tässä valmisteluvaiheessa todettiin, että mm. liikenteellisistä syistä on tarkoituksen mukaista laajentaa osayleiskaavaa Lempäälän keskustan suuntaan sekä itä- ja pohjoissuuntaan. Uusi kaava-alueen rajaus antaa paremmat mahdollisuudet kokonaisvaltaiseen joukkoliikennetarkasteluun (raideliikenne ja Tampereentien joukkoliikenteen laatukäytävä). Muutoinkin tarkistettu aluerajaus muodostaa maankäytöllisesti tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden, jonka avulla voidaan arvioida paremmin maankäytön suunnittelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Osayleiskaava-alueen laajennus edellytti kaavan vireilletulosta uutta kuulutusta. Osayleiskaava-alueen laajennuksen seurauksena osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) päivitettiin. Osayleiskaavan valmisteluaineisto asetetaan nähtäville heinäkuun alkupuoella 2013. Syksyllä 2013 laaditaan yleiskaavaehdotus. Kunnanvaltuuston on tarkoitus hyväksyä yleiskaava vuonna 2014. Osayleiskaavan tavoitevuosi on 2040. Osayleiskaavassa ratkaistaan yhdyskuntarakenteellisia ja maankäytöllisiä asioita, jotka vaikuttavat vuosikymmeniä. Osayleiskaava on kuitenkin vasta suunnitelma. Osayleiskaavan kaltaista kokonaisvaltaista suunnitelmaa ei kuitenkaan koskaan ryhdytä laatimaan puhtaalta pöydältä, vaan aiemmissa yleiskaavoissa suunnitellut ja jo toteutuneet rakenteelliset ratkaisut otetaan huomioon uutta yleiskaavaa laadittaessa. Esimerkiksi nyt laadittavan osayleiskaavan yhdykuntarakennerakenne muodostunee samankaltaiseksi kuin voimassa olevan yleiskaavankin. Kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä sekä tausta- aineistoissa on sen sijaan eroja. Lempäälän kaavoitus- ja rakennusjaosto hyväksyi 6.6.2013 osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot nähtäville. Tässä osayleiskaavan selostuksessa kuvataan osayleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja esitetyt maankäyttöratkaisut. Osayleiskaava luonnos koostui kahdesta maankäyttövaihtoehdosta VE A ja VE B alavaihtoehtoineen. Osayleiskaavaehdotus laadittiin luonnosvaiheen vaihtoehtojen pohjalta huomioiden lausunnot ja mielipiteet. Kunnanhallituksen 28.04.2014 päätöksellä osayleiskaavaehdotus asetettiin nähtäville 14.5-16.6.2014 väliseksi ajaksi maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti kunnan palvelupisteeseen, Lempäälän kirjastoon ja kunnan kotisivuille. Kaavoitus- ja rakennusjaosto 2.10.2014 päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyisi Lempäälän Kuokkalan -Hakkarin -Herralan osayleiskaavan muutoksen nähtävillä olleessa muodossa vähäisin korjauksin ja rajatarkistuksin. Valtuusto hyväksyi osayleiskaavan 26.11.2014 kokouksessaan. Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaava 2040 laaditattiin oikeusvaikutteisena. Vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan yleiskaavasta tulee oikeusvaikutteinen, kun kunnanvaltuusto hyväksyy sen. 4
TIIVISTELMÄ Osayleiskaava-alueen toteuttamisessa konkretisoituvat monet kaupunkiseudun suunnitelmat: erityisesti rakennesuunnitelma, joka sisältää niin seudullisen liikennejärjestelmän, asuntopolitiikan, palveluverkon kuin ilmastopoliittiset linjauksetkin. Lisäksi valmistelussa huomioidaan pääradan lisäraiteiden tarve, viedään eteenpäin joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Se ohjaa Lempäälän Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan alueen asemakaavojen laadintaa. Tavoitevuotena pidetään vuotta 2040. Kaavatyön peruslähtökohtana on alueiden kehittäminen toiminnallisesti eheänä ja elinvoimaisena osana Lempäälän nauhataajamaa. Osayleiskaavassa on rautatien ja Tampereentien varsille varattu uusia palvelujen ja asumisen alueita. Tämä mahdollistaa tiiviin, kevyttä liikennettä ja palveluja tukevan yhdyskuntarakenteen muodostumisen kuntakeskuksen jatkeeksi. Kaavaratkaisut tukevat vahvasti kehittyvää henkilöjunaliikennettä Tampere - Lempäälä - Toijala rataosalla. Tässä suhteessa osayleiskaava on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakunnallisten tavoitteiden mukainen. Tavoitteena on osayleiskaava-alueen täydentämis- ja eheyttämisperiaatteiden määrittely sekä kulttuuriympäristöjen ja luontoarvojen säilymisen sekä virkistyksen edellytysten luominen. Osayleiskaavalla suunnitellaan ja osoitetaan: alueiden lisärakentamistarve ja reunaehdot sille, julkisten ja kaupallisten palveluiden lisärakentamistarve, liikenneverkko, varautuminen taajamajunaliikenteen kehittämiseen, virkistysalueiden ja -yhteyksien osoittaminen, luontoarvojen vaaliminen, rakennetun arvokkaan kulttuuriympäristön vaaliminen ja muinaisjäännösten suojelu. Asumista osoitetaan erityyppisiin kerrostalo- ja pientalovaltaisina alueina niin, että ne tukevat osayleiskaavaalueen palvelujen kehittämistä. Osayleiskaavassa osoitetaan olevat ja kehitettävät pääliikenneyhteydet, kevyenliikenteen pääväylät, tärkeimmät virkistysreitit ja kulttuuriympäristöt sekä luonnonsuojelualueet. 5
1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS Yleiskaavoituksen päämääränä on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen.sen tärkeänä tehtävänä on myös osoittaa alueiden käytön tavoiteltu kehitys ja sovittaa yhteen eri toimintoja. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaava voidaan laatia myös kunnan osa-alueelle kuten Kuokkalan,Hakkarin ja Herralan kohdalla on tehty. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jota ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Sen tärkeimpänä oikeusvaikutuksena on asemakaavojen ohjaaminen. Oikeusvaikutteisuudesta seuraa myös, että viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta osayleiskaavan toteutumista. Tampereen kaupunkiseutu on valtakunnan toiseksi suurin kaupunkiseutu ja kasvukeskus. Nykyisin kaupunkiseudulla asuu noin 330 000 asukasta. Väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 menneessä kaupunkiseudulla 115 000:lla. Vuoteen 2030 mennessä Lempäälä kasvaa 6600 asukkaalla. Osayleiskaavoituksella varaudutaan osaltaan kunnan kasvuun erityisesti joukkoliikenteen tukeutuvalla nauhataajamavyöhykkeellä. Osayleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon alueen nykyiset erityisarvot ja kaava-alueen kokonaisuus kestävällä tavalla Tampereen kaupunkiseudun rakenteessa. Osayleiskaava-alueen rajaus 6
1.2 PERUSTIETOJA Kaava-alue ja sen sijainti Lempäälä sijaitsee kaikilla mittareilla tarkasteltuna maamme tärkeimmällä ja merkittävimmällä kasvuvyöhykkeellä Helsinki - Hämeenlinna - Tampere akselilla, jonka vaikutuspiirissä asuu kolmannes koko maamme väestöstä. Lempäälä sijaitsee sen pohjoispäässä Tampereen eteläpuolella. Lempäälän kuntataajaman edullinen asema valtateiden ja Helsinki Tampere pääradan varrella luo erinomaiset edellytykset alueen kehittymiselle sekä yritys- että asuinalueena. Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan muutosalue sijaitsee Lempäälän keskusta-alueen pohjoispuolella. Suunnittelualue rajautuu etelässä kunnan keskustaan, lännessä Kirkkojärveen, idässä Ahtialan alueeseen ja pohjoisessa Kiviahon alueeseen. Alueen pinta- ala on n. 862,5 ha, josta vesialuetta n. 83,5 ha. Suunnittelualue käsittää Herralan, Hollon, Hakkarin, Moision, Kuokkalan, Sarapiston, Ollilan alueet, Lastenkodin alueen, Harakkalan, Tuulialan ja Ryynikän alueita. Suunnittelualuetta halkoo Turuntie (190), moottoritieltä erkaneva Turuntie on numerolla (3023) ja Tampereentie (3024 ja 3003) sekä Pirkkalantie (3003). Helsinki Tampere päärata jakaa alueen. Suurelta osaltaan Herralan alue on harvaan asuttua ja sen eteläosaa hallitsee Ahtialanjärven luonnonsuojelualue, Natura 2000 kohde. Kaava-alueen keskiosassa virtaa Pyhäjärven Kirkkojärveä ja Ahtialanjärveä yhdistävät, Liuhanvuolle sekä Kuokkalan ja Herralan kosket. Nykytilan arviointia Alueen vanhasta asutuksesta kertovat arkeologiset löydöt. Kaava-alueen eteläosa, Kuokkalankosken alue, Moisionjokilaakso ovat pisimpään asuttuja, viljelyyn sopivia alueita, ja niiltä tunnetaan rautakautisia asuinpaikkoja ja hautaröykkiöitä. Osa alueesta on edelleen maa- ja metsätalouskäytössä. Suurimmat metsätalousalueet ovat alueen länsipuolella ja itäpuolen Herralanvuorella. Laajimmat peltoalueet sijaitsevat Herralassa Liuhanvuolteen ja Herralanvuolteen rantamaisemissa. Osayleiskaava-alue sijoittuu Kokemäenjoen vesistön keskeisten Pyhäjärven ja Vanajaveden väliselle kannakselle. Alueen läpi virtaa mutkainen, syvän uoman muodostama Kuokkalankoski ja kosken itäpuolella Herralanvuolle. Maastomuodoiltaan kaava-alue on osin voimakaspiiteistä. Vanhat viljelyalueet ja kyläasutus keskittyvät vesistöjen alaville hedelmällisille savialueille. Ranta-alueiden viljelyyn soveltuvilla savimailla on paikka paikoin moreenisaarekkeita. Rantojen savikot työntyvät Kuokkalankoskeen laskevan Moisionjoen vartta pitkälle pohjoiseen. Kauempana vesistöstä maasto nousee ja muuttuu kuivemmaksi ja kallioisemmaksi. Kuokkalan pohjoisosat ovat harvaan asuttuja ja Hakkarin alueen metsät on pyhitetty asukkaiden virkistystarkoituksiin. Hakkarissa on koulu- ja liikuntakeskus ja lisäksi siellä sijaitsee paloasema. Kaava-alueella sijaitsee Moision ja Kuokkalan koulut sekä Kuokkalan ja Moision päiväkodit. Kaava-alueella toimii myös suuri Katepalin tehdas Herralankosken partaalla. Herralankoski ja vuolle sekä Kuokkalankoski (Hakkarinkoski ja Välikoski) ovat pyhitetyt koskikalastukselle. Topografialtaan kaava-alue on osin voimakaspiirteistä. Viljelyalueet ja vanha kyläasutus keskittyvät vesistöjen alaville savialuille, kauempana vesistöstä maasto nousee ja muuttuu kuivemmaksi ja kallioiseksi. Alavilla ranta-alueilla sijaitsevat viljelyyn sopivat savimaat, joihin liittyy vain harvoja moreenisaarekkeita. Ainoastaan Hakkarin pientaloalueella moreenirinne ulottuu lähes Kuokkalankoskeen saakka. Kalliolaueita on vähän, ainoastaan Hakkarin omakotialueen lounaiskulmalla ja vesitornin ympäristössä. Rantojen savikot työntyvät Kuokkalankoskeen laskevan Moisionjoen vartta pitkälle pohjoiseen. Alueella on neljä merkittävämpää kallioaluetta. Heposuon eteläpuolinen metsäinen kallio on tärkeä vedenjakaja - alue. Herralanvuori on mukana valtakunnallisessa kallionsuojeluohjelmassa. Kehdonkukkula on merkittävä paikallinen maisemakohde kuten Herralankalliokin Katepalintien varressa. Asunto- ja työpaikka-alueet ovat ryhmittyneet nauhamaisesti väylien varsille. Lisäksi taajamarakenne on lähtenyt leviämään myös itä- ja länsisuuntiin. Pääosa nykyisestä asutuksesta on pientalovaltaista, joista osa jälleenrakennuskauden aikaisia. 7
Alueen väestö Lempäälän voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen siirtolaisten asuttamisen, teollistumisen, Tampereen kasvun ja tieliikenteen kehityksen seurauksena. Osayleiskaava-alueella on nähtävissä sotien jälkeen tapahtunut voimakas väkiluvun kasvu, joka muutti perinteisen maatalousmaiseman, muutamia huviloita ja asemakyliä käsittäneen ympäristön taajamaksi. Kasvu jatkuu edelleen voimakkaana. Vielä ensimmäisen maailmansodan jälkeen Lempäälä oli väkiluvultaan taantuva väestön siirtyessä maataloudesta kaupunkeihin. Sotien jälkeen kunnan väkilukua vahvistivat n. 2000 siirtolaista ja kuntaan sijoittuva teollisuus. Näiden vaikutuksesta väkiluku kohosi vuonna 1954 jo n. 10 000 asukkaaseen. Vuonna 1965 asukkaita oli 11 700 ja vuonna 2012 jo 21 400. Lempäälän kunnassa oli vuonna 2014 tammikuussa 21836 asukasta Tilastokeskuksen mukaan. Osayleiskaava-alueella asuu tällä hetkellä n. 4185 henkilöä. Kuntatarkastelu osoittaa, että osayleiskaava-alueen kouluikäisten osuus on hieman suurempi eli 16 % kuin koko kunnan alueella, jossa se on 15 %. Koko kunnan väestöstä yli 65 -vuotiaita on 13 % kun vastaavasti osayleiskaava-alueen väkimäärästä heitä on 16 %. Työikäistä väestöä kaava-alueella on 58 % kun koko kunnan alueella heitä on 62 %. 0-6 -vuotiaita kaava-alueella on 10,2 %. Tarkastelu osoittaa, että osayleiskaava-alueella kouluikäisten osuus on väestöstä suurempi kuin kunnassa keskimäärin. Pienten lasten osuus on suurin piirtein samaa luokkaa kuin kunnassa keskimäärin. Asuntokunnissa, joissa on alle kouluikäisiä ja koululaisia arvostetaan hyviä lasten päivähoitopalveluita, turvallista asuinympäristöä ja koulupalvelujen lisäksi vapaa-ajanpalveluita. Asuminen Hakkarin pientaloalue muodostaa omaleimaisen, aina 1950-luvulle saakka kaavoittamattomalle maalle rakentuneen asutusalueen, jonka vanhin rakennushistoria liittyy vanhaan maantiehen ja Kuokkalan kylään. Toisen kerrostuman muodostavat Hakkarin seisakkeeseen ja Tampereentiehen liittyvät 1940- ja 1950-luvun rakentaminen, jolloin alue sai nykyiset rajat ja perusilmeensä. Kuokkalan kylän kantatila Jara sijaitsee Kirkkojärven rannalla mäellä isojaon jälkeisellä paikallaan. Kuokkalan kosken partailla on vanhaa huvila-asutusta. Hakkarin kartanon alueella on 90-luvun puuarkkitehtuuria edustava pientaloalue. Osayleiskaava-alueella kerrostalovaltaisia alueita on Harakkalan 60-70 luvun ja Sarapiston 80-luvun alueet sekä muutama kerrostalo lähellä Pirkkalantietä. Harakkalassa on myös eri vuosikymmeninä rakennettuja omakotitaloja. Hiidentien varrella Kirkkojärven rannalla on vanhaa huvila-asutusta, joka on osittain uusiutunut. Ollilan alueelle on selkeä 70 luvun tiiliarkkitehtuuria edustava omakotialue. Alueella kulkee Hiidentien, jonka varrella on vielä nähtävissä vanhaa mäkitupalaisasutusta. Sarapiston omakotialue edustaa myös 70 luvun tiiliomakotirakentamista ja Seppälänmäellä korkeita kerrostaloja. Sarapiston läpi kulkee vanha tielinja, jonka varrella on vielä muutamia mäkitupia. Moisionaukean alueen omakotialue on rakentunut vanhojen mäkitupalaisasumusten joukkoon. Moisionaukean alueella on runsaasti myös uudehkoja puurakenteisia rivitaloja. Tuulialan ja Hollon alue edustavat vanhaa omakotialueita (sodan jälkeisiä), joiden rakennuskanta on monin paikoin uudistunut. Herralan alueella on pääasiassa maatalouteen liittyvää asuinrakennuskantaa, joista osa kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristöjä. Alueen palvelut Alueella sijaitsee pari päivittäistavarakauppaa, huoltoasema ja muita yksityisiä palveluita mm. Hakkarin ravintola Kuokkalankosken maakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä. Siellä sijaitsee myös museo ja kesäteatteri. Huoltoasema sijaitsee Pirkkalantien risteyksessä. Moison alueen lähin ruokakauppa sijaitsee osayleiskaava-alueen rajalla ja Kuokkalan päivittäistavarakauppa sijaitsee Pirkkanlantien ja Tampereentien risteyksessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut Terveyspalvelut sijaitsevat kunnan keskustassa terveyskeskuksessa. Samassa rakennuksessa sijaitsevat myös sosiaalipalvelut. Päiväkoti- ja koulupalvelut Osayleiskaava-alueella sijaitsee kolme koulua ja kaksi päiväkotia. Lisäksi kaava-alueen rajan pohjoispuolella on Moision päiväkoti, joka laajentunee lähiaikoina. Kuokkalan uusi päiväkoti valmistui tammikuun lopulla 2012. Nuorisopalvelut Alueella sijaitsee nuorisokahvilla Enter. 8
Joukkoliikenne, pikavuororeitti Joukkoliikenne, vakiovuororeitit Joukkoliikenne, pysäkki Lempäälän väestö 2011 yhteensä (as/250m*250m) 1-5 as. 6-15 as. 16-50 as. 51-100 as. yli 100 as. (max. 378) 1:85 000 0 5 Kilometriä Alueen viherrakenne Lempäälän väestö 2011 Osayleiskaava-alueen viherrakenne muodostuu mm. korttelipuistoista, virkistys- ja vapaa-ajan alueista sekä maa- ja metsätalousalueista. Kaava-alueella on myös suojaviherlaueita, jotka toimivat meluja suojavyöhykkeinä. Viheralueet ja niitä yhdistävät viheryhteydet muodostavat kaava-alueen viherverkon, joka määritellään osayleiskaavassa. Viherverkko jakaa rakennettuja alueita ja yhdistää eri toimintoihin tarkoitettuja lähivirkistysalueita laajempiin viheraluekokonaisuuksiin. Hakkarin vapaa-aikakeskus, jossa on urheilukenttä, pallokenttä, liikuntahalli, jäähalli, jossa kaksi kenttää ja valaistu kuntorata. Lisäksi patikointiin ja retkeilyyn tarkoitettu Birgitan polun reitti kulkee osayleiskaava-alueella. 9
Liikenne Valtakunnallisista ja maakunnallisista liikennereiteistä aluetta leikkaavat ns. Hiidentiehen pohjautuva vanha maantie (1700-l), Tampereentie (1930-l) ja Turuntie (1960-l). Hämeenlinna -Tampere päärataan liittyy alueella 1870-luvulla rakennettu ja 2000- luvulla käytöstä poistunut linjaus ns. Hollon mutka. Molempiin, radan vanhaan ja uuteen linjaukseen liittyy Kuokkalankosken ylittävä silta. Alueen liikennereittien linjauksessa ja rakenteissa on nähtävissä liikenteen mittakaavan kasvu ja kehitys 1700-luvulta aina nykypäivään saakka. Tielinjat ja rautatien vanhat pysäkit ovat myös asutuksen leviämisen ja nauhataajaman muodostumisen kannalta keskeisiä tekijöitä Lempäälässä. Asutukseen liittyy myös kauppa, joka keskittyi jo vanhastaan asutuksen yhteyteen ja tienristeyksiin. Moottoritie ja Ideapark noudattavatkin tätä vanhaa tapaa, joskin liikenteen nopeus ja rakenteiden mittakaava on kasvanut huomattavasti. Sotien jälkeen ja erityisesti viime vuosien liikennereitit ja niihin liittyvät laajat suoja-alueet ja liittymät ovatkin alkaneet muodostaa usein maisemaa voimakkaasti hallitsevia ja vanhempia kulttuurimaisemia syrjäyttäviä sekä alistavia rakenteita. Teiden ja ratojen linjaukset ja rakenteet kertovat ajan tarpeista ja mahdollisuuksista. Mutkainen, maastonmuotoja ja mm. Kuokkalan kylän kautta kulkenut vanha maantie oikaistiin 1930- luvulla, jolloin tie siirtyi noudattamaan kaava-alueella nykyisen Tampereentien linjausta. Tielinjauksen luonne uusine Kuokkalankosken siltoineen oli jo erilainen ja kehittyvää autoliikennettä palvelevaa. Uusi tie rakennettiin suoraviivaiseksi ja sen yhteyteen tuli myös maaleikkauksia ja penkereitä. Uusi tielinjaus oli myös entistä enemmän kaukoliikennettä palvelevaa, ohittaen mm. Kuokkalan entisen mahtikylän. Nykyisin tielinjaus muodostaa edelleen Lempäälän nauhataajaman keskeisen päätien, jonka suunnassa asutus on levinnyt sotien jälkeen. Tänä päivänä Tampereentien maantiemäisyys houkuttelee turhaa läpiajoliikennettä. Tampereentien liikenneturvallisuus vaatii parantamista mm.liikennemäärien kasvun vuoksi. Pirkkalantie on rakennettu nykyiselle paikalleen 1980-luvun lopulla. Paikalla on ollut vanha tielinja, joka on pääosin jäänyt rakennetun uuden tien alle. 1990-luvulla tien varteen rakennettiin kevyenliikenteenväylä. Liikennemääriltään kaava-alueen merkittävämpiä liikenneväyliä ovat Turuntie ja Tampereentie. Kolmas ennen taajama-aikaa rakennettu historiallinen liikennereitti on Hämeenlinnan ja Tampereen yhdistänyt rautatie, joka valmistui 1870-luvulla. Rautateillä olikin suuri merkitys Suomen ja Lempäälän asutusrakenteen syntymisessä. Hämeenlinna - Tampere radan ensimmäinen linjaus noudatti suurelta osin edelleen vanhaa työvaltaista tierakennustapaa, jossa liikennereitti noudattaa maiseman muotoja ja sopivat sillanpaikat määräävät usein linjauksen. Työvoimavaltaisuuden ja koneiden kehittämättömyyden vuoksi ensimmäiset rautatiet pyrittiin viemään mahdollisimman tasaiselle, jolloin maaleikkauksien ja siirtojen määrä jäi vähäiseksi. Usein kyseessä olivatkin alavat rantapellot, jolloin ratalinja ja asemat sijoittuivat maisemallisesti näkyville paikoille. Lempäälässä kaava-alueella linjaukseen liittyy Kuokkalankosken ylitys, joka myös vaikutti linjaukseen. Silta rakennettiin kapeimpaan kohtaan, jossa sijaitsi rantojen lähes ainoa moreenisaareke, joka tarjoisi hyvän pohjan siltarakenteelle. Tämä vanha, nykyistä kapeampi rakenne on nähtävissä nykyisten siltojen alla. Turuntie (Turuntie - Sarvikkaantie st.190) leikkaa alueen kaakkoiskulmalla osittain Herralan tila- ja viljelymaisemaa. Turuntien linjaus valmistui 1960- ja 1970-luvun vaihteessa ja se oli tällöin osa Tamperetta ja Turkua yhdistävää valtatie 9:ää. Nykyisin valtatien linjausta on muutettu ja Lempäälässä Turuntie on jäänyt lähinnä yhdystieksi. Ennen sotia jo suunniteltu ja 1950- ja 1960- luvulla toteutunut valtatieverkko rakennettiin yhdistämään valtakunnan keskeisiä asutuskeskuksia. Uudet tiet eivät enää olleet riippuvaisia vanhoista linjauksista, asutuksesta, maastonmuodoista tai siltapaikoista vaan niiden mitoitukseen ja linjaukseen vaikutti ajan voimakas autoistuminen ja tienteon koneellistuminen. Ratalinjan ns. Hollon oikaisu valmistui 2000-luvun alkupuolella ja se muodostaa siltoineen ja suojavalleineen erittäin hallitsevan elementin Hollon ja Hakkarin asuinalueitten rajalla sekä Kuokkalankosken maisemassa. Radan silta ylittää vesistön viistosti, jolloin silta muodostaa vanhoja ristikkosiltoja huomattavasti näkyvämmän ja maisemarakennetta leikkaavan osan. Nykyisin rautatiellä on paikallisliikenteessä ja asutuksen synnyssä enemmän erottava ja rajoittava funktio kuin vielä sotien jälkeen. Puretun linjan varrella on kaksi rautatiesiltaa ja Hollon vahtitupa sekä Hollon ja Hakkarin autioituneet ja tuhoutuneet laiturit, joilla oli aikanaan merkitystä paikallisliikenteen ja asutuksen leviämisen kiintopisteinä. Purettuun ratalinjaan liittyy lisäksi radan varteen 1950-luvulla rakennettu Katepal oy:n teollisuusalue. 10
Väylähierarkia Valtakunnallinen pääväylä Seudullinen pääväylä Pääkatu Pääkokoojakatu Kokoojakatu Osayleiskaava-alueen raja ± 0 1 2 Kilometriä Esri Finland ja Liikennevirasto/Digiroad 2010, STK 2010 Karttakeskus 400 asukasta 60 asukasta 600 as. 200 as. 1200 as. 650 as. 800 as. 350 as. 11
Liikennehankkeita Lempäälässä merkittävimpiä haasteita ovat Tampere-Helsinki radan estevaikutus, yleensä liikenneverkon jäsentely ja sen kytkeytyminen päätieverkkoon sekä vilkkaan Tampereentien toimiminen nauhataajaman valtasuonena. Keskeisinä tekijöinä ovat lisäraiteiden vaatimat tilavaraukset sekä tulevan henkilöliikenneseisakkeen ja liityntäliikenteen sekä kevyenliikenteen keskinäiset yhteydet. Tärkeänä tekijänä on otettava huomioon linja-autoliikenne ja sen toimintamahdollisuuksien turvaaminen sekä uuden junaseisakkeen sijoittuminen ja sen tuomat vaikutukset joukkoliikenteeseen ja liityntäliikenteeseen. Pirkkalantie on rakennettu nykyiselle paikalleen 1980-luvun lopulla. Paikalla on ollut vanha tielinja, joka on pääosin jäänyt rakennetun uuden tien alle. 1990-luvulla tien varteen rakennettiin kevyenliikenteenväylä. Pirkkalantien liikennemäärä vuonna 2006 oli 2140 ajoneuvoa vuorokaudessa (Tiehallinto). Ajonopeus koulun kohdalla on 40 km/h. Auto- ja junaliikenne aiheuttavat meluhäiriöitä ja mahdollisesti tärinähaittaa asutukselle sekä turvallisuusriskin. Tampereentien linjaus on tehty kun vanha maantie oikaistiin 1930-luvulla. Tänä päivänä Tampereentien maantiemäisyys houkuttelee turhaa läpiajoliikennettä. Tampereentien liikenneturvallisuus vaatii parantamista. Kunnassa on kevyenliikenteen pääreitit toteutettu lukuun ottamatta tiettyjä epäjatkuvuuskohtia. Kävelyn ja pyöräilyn seudullinen pääreitti Lempäälässä kulkee Tampereentien varrella. Seudullinen pääreitti yhdistää kuntakeskuksen Tampereeseen ja Lempäälän Moision ja Hakkarin alueet Lempäälän keskustaan. Pääverkolla tulisi laatukäytäväajatteluun tukeutuen olla korkea tekninen laatutaso, joka erottuu hierarkialtaan alempitasoista väylistä. Osayleiskaava-alueella alueellinen pääreitti kulkee Pirkkalantien varressa ja Moision koululta lähtee Vanattarantien varren pääreitti. Selkeitä yhteystarpeen puutteita on Turuntien ja Sarvikkaantien varsilla. Liityntäpysäköinnille on tarvetta uuden Moision Hakkarin junaseisakkeen alueella. Kevyenliikenteen yhteyspuutteet on esitetty alla olevalla kartalla Kevyenliikenteen yhteyspuutteet Yhteyspuute 12
Kulttuuriperintö ja maisemat Arkeologisesti Lempäälä kuuluu Suomen vanhimpiin pitäjiin. Vesistöjä pitkin jo kivikautinen asutus löysi sijansa Lempäälän rantaniemekkeistä. Suotuisa maaperä ja lämmin, paikoin lehtomainen ilmasto houkuttelivat viljelevää väkeä asettumaan rautakaudella seudulle. Jo historiallisen ajan alussa (1000 1100) Lempäälässä oli pysyvä asutus suuren osan Suomesta ollessa vielä eräaluetta. Nykyinen keskusta kasvoi Hämeenlinnasta alavirtaan kulkevan vesireitin ja muinaisen Hiidentien risteyskohtaan, johon jo keskiajalla rakennettiin kivikirkko. Vanhinta kulttuuriperintöä edustavat alueelta löydetyt muinaisjäännökset: Sarapistonmäki Pirkkalantien pohjoispuolella, avokallioisella mäellä sijaitsee viikinkiaikainen polttokalmisto ja asuinpaikka. Sarapistonmäkeä hoidetaan laiduntamalla. Hääkivi I rautakautinen asuinpaikka sijaitsee terassilla, entisellä pellolla ja sen pohjoispuolisella paikalla, jossa on näkyvissä isoja kiviä. Hääkivi II on rautakautinen hautapaikka, polttokenttäkalmistot. Kuokkalan myllypaikka on historiallisen ajan jäänne. Kosken pohjoisrannalla on useita kivirakenteita, jotka ovat peräisin paikalla eri aikoina sijainneista kivetetyistä rantapenkereistä, vesimyllyistä ja muista rakennuksista. Kosken varrella on sijainnut myllyjä ainakin 1440-luvulta lähtien. Lempäälän kulttuuriympäristön muodostumiseen ovat kautta aikojen vaikuttaneet eri kulkuväylät: laivareitit, kanava, rautatie ja maantiet. Osayleiskaava-alue sijoittuu Lempäälän kuntakeskustan pohjoispuolelle, historiallisen Kuokkalankosken ympäristöön. Alue on yleispiirteiltään vanhaa, suurten vesistöjen varrelle sijoittunutta entistä kylä- ja viljelyaluetta, jonka rakennettu maisema on kaava-alueen keskiosilta muuttunut osaksi taajamarakennetta, joka nykyisin ulottuu lähes yhtenäisenä nauhana Lempäälän keskustasta Tampereelle. Osayleiskaava-aluetta leikkaavat merkittävät rautatie- ja maantieliikenteen väylät, jotka tuovat esiin rakentamisen muutoksen 1700-luvulta aina tähän päivään asti. Osa Lempäälän vanhimmista kaupoista ja verstaista toimi Kuokkalassa. Kylän vaiheista edelleen kertovat liikerakennus 1900-luvun alusta, ajokalupaja, sepän asunto ja Hakkarin rustholli sekä Ollilan tilan pihapiiri. Alueen merkityksen kannalta oleellinen tieyhteys kosken yli katkaistiin 1943. Jäljelle jäivät 1859 rakennetun sillan siltapilarit. Kaava-alueen rakennettu ympäristö ja maiseman sisältämät jäänteet muodostavat Lempäälän konkreettisen ja paikkaan sidotun historiankirjoituksen, jonka edelleen jatkuva tarina ulottuu rautakauden hautapaikoista pitkäaikaisen kylä- ja maataloushistorian kautta aina taajamakauden rakentamattomaan rivitalotonttiin Hakkarin kantatilan vieressä, vanhan kyläpellon ja Hiidentien linjauksen päällä. Ääripäiden väliin jäävät historialliset vaiheet: keskiajan ryhmäkylät, 1760 1930-lukujen maatalouden ja asutuksen kehitys, 1900-luvun vaihteen teollistuminen, huvilat, kaupat ja pienasutus, sotien jälkeinen jälleenrakennuskausi ja viimeisenä edelleen jatkuva taajamarakentaminen. Kaava-alueen rakennukset, tiet ja miljööt sekä niiden ajallinen sijoittuminen kertovat aikakausien lähtökohdista, elinkeinoista ja tarpeista, ilmentäen hierarkiaa, taloudellista ja sosiaalista asemaa. 13
Kaava-alueen kulttuuriympäristöissä näkyy historiallisen kylä- ja viljelymaiseman muutos moderniksi taajamaksi havainnollisella tavalla. Nykyinen taajama pitää sisällään lukuisia, ajallisesti yhtenäisiä rakennuskerrostumia, jotka kertovat Lempäälän ja yhteiskunnan muutoksista. Vanhaan kylämaisemaan sotien jälkeen sijoittunut jälleenrakennuskausi ja taajamarakentaminen ovat olleet näihin päiviin saakka täydentävää. Uusi kerrostuma on vallannut käyttöönsä maatalouskauden peltoja ja metsiä, kyläkauden rakennetun ympäristön säilyessä vähintään tunnistettavana. Selkeiden kerrostumien ja alueiden ohella paikoin on syntynyt myös seka-alueita, jossa omakotirakentaminen on jatkunut vuosikymmeniä. Tästä havainnollisia esimerkkejä ovat mm. Hakkarin alue, joka sisältää kylä-, huvila-, jälleenrakennus- ja taajamakauden rakentamista sekä jälleenrakennuskauden omakotirakentamisen alueina aloittaneet Tuuliala, Tarikanmäki, Ryynikkä ja Hollo, joiden kaikkien rakentaminen on jatkunut nykypäiviin saakka. Kyläkausi - 1940 Kulttuuriympäristöjä: kyliä, kantataloja, kauppoja ja pienasutusta Hiidentien ja kyläteiden maisemissa. Rautatien ja vesiliikenteen vaikutuksia kyläkauden lopulla edustavat alkavan teollistumisen rakennukset ja huvila-alueet. Kylä- ja maatalousmaiseman ilmiöt, kehitys ja kertomukset ovat edelleen nähtävissä kaava-alueen rakennuksissa, tielinjoissa ja lähimaisemissa. Ainoastaan Moision kylän vanhimmasta rakennuskerrostumasta ei ole säilynyt näkyviä merkkejä. Viljelymaisemien katoamisesta huolimatta taajamarakenteen sisään jääneet Kuokkalan ja Pappilan vanhat asuinpaikat ja tiestö sekä niiden kyläkauden rakennukset; kantatalot, pienasutus, pajat, kaupat, huvilat sekä myllyjen ja sahojen jäänteet kertovat pieninä kokonaisuuksina maatalouden ryhmäkylästä ja sen hajoamisesta sekä yhteiskunnan muutoksista keskiajalta aina 1940- luvulle saakka. Rakennusmateriaalina hirsi säilytti asemansa kyläkauden loppuun saakka, ainoastaan Ollilan navetta rakennettiin kivestä. Kaava-alueen puurakentamisen esimerkit ovat pääosin 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alkupuoliskolta. Rakennuksissa näkyy sääty-yhteiskunnan koko kirjo mäkituvista yhteiskunnan huippua edustaviin pappilaan, Hakkarin kartanoon ja Ollilan ratsutilaan. 1800-luvulla rautatiet, alkava teollistuminen ja huvilat olivat osa kylä- ja maatalousmaiseman muutosta. Kyläkauden kulttuuriympäristöjen punaisena lankana kulkee ikivanha kaukoliikenteen reitti, Hiidentie sekä siitä erkanevat kylätiet, joiden varsille pääosa kyläkauden kohteista sijoittuu. Jälleenrakennuskaudella maiseman ja yhteiskunnan kehitystarina jatkui 1938 valmistuneen Tampereentien ja rautatien varrella, jotka vetivät puoleensa asutusta, kauppaa ja teollisuutta. Lempäälän asukasluvultaan taantuvan maatalouskunnan väkiluku kääntyi kasvuun. Tampereentien varrelle rakentuneet Hakkarin kauppa, leipomo ja Yrittäjätalo edustavat matalina ja rapattuina erinomaisesti ajan rakentamistapaa. Yleisin rakennusmateriaali oli edelleen puu, joskin hirsi vaihtui rankarunkoon. Yleisin asuinrakennus oli noppamainen, yhden piipun ympärille rakennettu rintamamiestalo, joita tyyppipiirustuksilla ja hartiapakkivoimin nousi kymmeniä pappilan ja kunnan omistamille maille. Näiden uusien omakotitaloalueiden rakentaminen jatkui vuosikymmeniä, joten alueista tuli ajallisesti ja rakennustavoiltaan kirjavia. Asumista, palveluita, kauppaa ja työpaikkoja leimasi paikallisuus, joskin rautatien lukuisat pysäkit tarjosivat mahdollisuuden kulkea töissä Tampereella tai muualla radan varrella. Jälleenrakennuskauden piirteitä ovat omakotialueet, kaavoitus ja rakennusluvat, jotka enteilivät jo seuraavan vuosikymmenen murrosta. Taajamakauden 1960 -: kerrostaloja, rivi- ja omakotialueita Tampereentien varrella. Suomi kaupungistui 1960-luvulla. Elintason nousu, kaavoitus, autoistuminen ja tieverkon kehitys rikkoivat asumisen ja työpaikan kiinteän yhteyden. Kauppa, asuminen, palvelut ja teollisuus eriytyvät omiksi, suuriksi yksiköikseen, joita tieverkko yhdistää. Lempäälän kasvua ruokki Tampereen kasvu ja hyvät tieyhteydet. Taajamarakentamisen painopiste siirtyi Tampereentien varteen, johon asumisen ja liikenteen ohella keskittyvät palvelut, kunnallistekniikka ja teollisuus. Yksittäisistä taajamista kasvoi 2000-luvulle tultaessa lähes Lempäälän keskustasta Tampereelle asti ulottuva yhtenäinen nauhataajama. Nyt kartoitetulla alueella taajamarakentaminen kiihtyi 1970-luvulla, jolloin rakennettiin Sarapiston omakotialueet ja Harakkalan kerrostalot. Jälleenrakennuskaudella alkanut peltojen rakentaminen kiihtyi maatilojen lopettaessa toimintansa. Rakennustyypit monipuolistuivat, rivitalot ja kerrostalot yleistyivät. akentaminen ja materiaalit teollistuivat, mikä on hyvin nähtävissä esim. Harakkalan elementtikerrostaloissa. Yleisesti taajamakautta leimaavat rakennusmateriaalien ja muotokielen kirjavuus sekä teollistuva asuntotuotanto, joka on ilmiönä vain vahvistunut 1980-luvulta alkaen. Seuraavan sivun kartasta näkyy vanhemman, maanviljelyyn liittyvän kulttuurimaiseman keskittyminen itä- länsisuuntaisten vesistöjen rannoille kapeaksi vyöhykkeeksi. 14
15...\Maisemaselvitys_150514.dgn 23.9.2014 12:24:38
Maastorakenne Maisemarakenne on maastorakenteen sekä siinä toimivien luonnon- ja kulttuuriprosessien muodostama dynaaminen kokonaisuus. Perustana maisemarakenteelle on eloton luonto, joka tarjoaa edellytykset elolliselle luonnolle ja myös ihmisen vaikutukselle. Kaava-alueella on varsin runsaasti avointa maisematilaa. Avointa maisematilaa on etenkin Herralan alueella ja Kuokkalan alueella. Liuhanvuolteen ja Herralanvuolteen avovedet muodostavat. Avointa maisematilaa rajaavat metsäiset selänteiden rinteet, metsänreunan puusto, jyrkänteet sekä suurten likenneväylien leikkaukset. Puoliavoin maisematila on avoimen ja suljetun tilan välimuoto. Puoliavoimessa tilassa pienialaiset avoimet ja suljetut tilat vaihtelevat. Osayleiskaava-alueella alueella puoliavointa maisematilaa muodostavat rakennetut alueet puistoineen ja puutarhoineen. Pienialaisia puoliavoimia maisematiloja muodostavat umpeutuvat niittylaikut, avokallioalueet ja suot. Puoliavointa tilaa rajaavat rakennukset ja muut rakennetut elementit sekä istutettu tai luonnon kasvillisuus. Rautatien ja maanteiden ympäristöt voidaan lukea avoimiksi tai puoliavoimiksi tiloiksi. Metsäisillä alueilla on hakkuuaukkoja, jotka muodostavat myös avoimia ja puoliavoimia tiloja. Selänteiden laet ovat paikoin moreenia mutta pääosin kalliota etenkin Herralan vuoren alueella. Kallioisten selänteiden laet ovat kuivia, minkä vuoksi niiden kasvillisuus on herkkää ja kulutuskestävyys sekä uusiutumiskyky heikkoa. Laakso- ja vesistövyöhykkeeseen kuuluvat laaksojen pohjat ja vesistönvarret. Laaksot sijoittuvatkin vesistön varsille, jotka saavat alkunsa selännevyöhykkeeltä. Vesistöön liittyy tärkeitä vettä pidättäviä soistuneita painanteita ja ojaverkoston välityksellä myös suoalueita (Sarvikkaanlahti). Vyöhykkeen kulutuskestävyys on heikko ja pienilmasto epäsuotuisa. Laaksojen pohjille sijoittuu kylmän ilman painanteita ja virtaava vesi kuljettaa yllään kylmiä ilmamassoja ja synnyttää siten kylmän ilman virtauksia. Lempäälä on tyypillistä puolitasankoa eli peneplaania. Alueen korkeusvaihtelut ovat melko pienet. Suunnittelualue on mäkimaata, jonka korkeus vaihtelut ovat 20-50 metriin. Paljas kallioperä pistää esiin vain joinakin erillisinä huippuina. Merkittävin kallioalue on Herralanvuori, jonka suhteellinen korkeus on noin 50 metriä. Herralanvuori rajautuu pohjoisessa suoalueeseen ja lännessä peltoalueeseen. Alue erottuu ympäristöstään metsäisenä kohoumana. Alueen savikot sijaitsevat pääosin alle 100 m merenpinnan yläpuolella olevilla alueilla. Savikot ovat muodostuneet muinaisen Ancylus järven pohjaan. Savikot työntyvät Moisionjoenvartta aina Kuljuun asti. Osayleiskaava-alueelta on erotettavissa maisemallisesti arvokkaita osa-alueita, joita on esitetty edellä olevassa maisemaselvityskartassa. Maisemakuva Maisemakuvassa hallitsevia tekijöitä ovat kulttuurin synnyttämät avoimet tilat, vesistölaakso sekä metsät. Osayleiskaava-alue sijoittuu Kokemäenjoen vesistön keskeisten Pyhäjärven ja Vanajaveden väliselle kannakselle. Alueen läpi virtaa mutkainen, syvän uoman muodostama Kuokkalankoski ja kosken itäpuolella Herralanvuolle. Maastomuodoiltaan kaava-alue on osin voimakaspiiteistä. Vanhat viljelyalueet ja kyläasutus keskittyvät vesistöjen alaville hedelmällisille savialueille. Ranta-alueiden viljelyyn soveltuvilla savimailla on paikka paikoin moreenisaarekkeita. Rantojen savikot työntyvät Kuokkalankoskeen laskevan Moisionjoen vartta pitkälle pohjoiseen. Kauempana vesistöstä maasto nousee ja muuttuu kuivemmaksi ja kallioisemmaksi. Ainoastaan Hakkarin pientaloalueella moreenirinne ulottuu lähelle Kuokkalankoskea. Osayleiskaava-alue on suurelta osaltaan Kokemäenjoen vesistön keskeisiin vesialueisiin liittyvää rantavyöhykettä. Alueen asutus- ja liikennehistoria ulottuu aina esihistoriaan asti. Kirkkojärven ja Ahtialanjärven välisen kannaksen halkaisee mutkitteleva virta Kuokkalan-, Pappilanniemen- ja Herralan koskineen. Virran alaville savi- ja multamaille levittäytyi keskiajalta aina 1940 -luvulle asti laaja kylä- ja viljelymaisema. Ryhmäkylien syntyessä keskiajalla kehittyi Kuokkalan kylä yhdeksi Hämeen mahtikylistä vesi- ja maantieliikenteen solmukohtaan. Keskiaikaisia elementtejä Kuokkalan lisäksi ovat Moision maakirjakylien kylätontit, Lempäälän pappila, Herralan kylä- ja viljelymaisema, Jaran ja Innamaan sekä Eskolan tilat viljelymaisemineen. Historiallisen asutuksen ja maiseman runkona on maaston muotoja seuraileva vanha Hiidentie, jonka nimi viittaa reitin esihistoriallisiin ulottuvuuksiin. 1800-luvun jälkipuoliskolla maisemaan ilmestyi kantatalojen lisäksi kyliin, rautatiehen ja alkavaan teollistumiseen liittyvää pienasutusta, käsityöläisasutusta ja kauppoja. Ne sijoittuivat kylistä siirtyvien kantatalojen vapautuville kylätonteille sekä kylistä lähtevien maanteiden varsien kivisille metsäalueille. 1900-luvun alkupuolella kaupunkilaisten huvila-asutus levittäytyi vesistöjen, rautatienpysäkkien ja vanhan maantien varrelle. 16
Lempäälän voimakas kasvu ja maiseman muutos alkoi sotien jälkeen siirtolaisten asuttamisen, teollistumisen, Tampereen kasvun ja tieliikenteen kehityksen seurauksena. Osayleiskaava-alueella on nähtävissä sotien jälkeen tapahtunut voimakas väkiluvun kasvu, joka muutti perinteisen maatalousmaiseman, muutamia huviloita ja asemakyliä käsittäneen ympäristön taajamaksi. Kasvu jatkuu edelleen voimakkaana. Koskimiljöö Pintavesien ekologinen tila -määrittelyn mukaan Vanajavesi-Pyhäjärvi on tilaltaan tyydyttävä ja Moisionjoki hyvä. Vanajavettä kuormittavat mm. Akaan ja Valkeakosken käsitellyt jätevedet sekä maatalous. Suunnittelualueen merkittävin pistekuormittaja on Lempäälän jätevedenpuhdistamo, jonka käsitellyt jätevedet puretaan Kuokkalankoskeen. Osayleiskaava-alueella ei sijaitse pohjavesialueita. Lähin muodostuma on Lempäälä-Mäyhäjärven I- luokan pohjavesialue Ahtialanjärven eteläpuolella. Herralankosken ja Kuokkalankosken alue muodostaa noin 4,5 kilometrin mittaisen, kolmen kosken ja niiden välisten suvanto-osuuksien kokonaisuuden. Alue alkaa noin puoli kilometriä Herralankosken padon yläpuolelta ja päätyy Kirkkojärveen. Herralankosken ja Kuokkalankosken keskivirtaama on 41 m3/s. Moisionjoen vesistöalueen vedet laskevat Moisionjoesta Kuokkalankosken yläpuolelle. Herralankoski ja Kuokkalankosket ovat suosittuja kalastuskohteita. Koskien välillä kulkee kuitenkin epävirallinen pienveneille tarkoitettu veneilyreitti, jolla liikkumista on rajoitettu nopeusrajoituksin. Alueella järjestetään myös ohjattuja melontaretkiä. Koskikellunta on erittäin suosittua. 17
Luonto Lempäälää voidaan pitää geologisesti vanhana alueena vedenkoskemattomien lakialueidensa ansiosta. Luontosuhteiltaan Lempäälä on vaihettumisvyöhykettä saviperäisen Lounaismaan ja Järvi- Suomen välillä. Ilmastonsa perusteella Lempäälä kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen vallitsevan metsätyypin ollessa lehtomainen kangas viljavan maaperän johdosta. Maisemamaakuntajaossa koko Lempäälä kuuluu Hämeen viljely- ja järvimaahan. Mustikkatyypin tuoreet kankaat (MT) on alueen metsien yleisin kasvillisuustyyppi sekä Hakkarin- Kiviahon että Herralan puolen metsissä. Pääpuulajeina ovat kuusi, mänty ja koivu. Myös isokokoiset haavat ovat paikoin yleisiä. Pensaskerroksessa on paikoin runsaasti pihlajaa ja katajaa. Tuoreiden kankaiden tyyppilaji on täälläkin mustikka. Muita yleisiä kenttäkerroksen lajeja ovat vanamo, puolukka, kielo, metsämaitikka ja oravanmarja. Käenkaali-mustikkatyypin lehtomaiset kankaat (OMT) osoittautuivat Osayleiskaava-alueen toiseksi yleisemmäksi kasvillisuustyypiksi. Lehtomaisia kankaita tavattiin alavammilla kohdin sekä alueen itäettä länsiosissa. Pääpuulajina on useimmiten kuusi. Myös koivut ja männyt ovat yleisiä. Pensaskerroksessa havaittiin runsaina pihlaja ja vadelma, paikoin koiranheisi, terttuselja ja punaherukka. Kenttäkerroksessa lehtomaisen kankaan ilmentäjiä ovat täälläkin mustikka, puolukka, käenkaali, metsäkurjenpolvi, metsäimarre, metsäorvokki, lillukka, nuokkuhelmikkä ja sormisara. Lempäälään ulottuu Hämeen lehtokeskuksen vaikutus. Lempäälä kuuluu siis kasvillisuudeltaan Lounaismaan saviseutuihin eli vuokkovyöhykkeeseen, jolle tyypillistä ovat rehevät lehdot ja runsasravinteiset järvet. Osayleiskaava-alueelta tavattiin lähinnä puolukka-lillukka- ja käenkaali- oravan - marjatyyppejä sekä suurruoho- ja saniaislehtoja. Viimeksi mainittujen ero lehtokorpiin on usein häilyvä. aiheuttaa hallaöinä useiden asteiden lämpötilaeroja. Selvitysalueella on soistuneita painanteita, joihin kylmä ilma pääsee kerääntymään. Turve sitoo huonosti lämpöä ja aiheuttaa ääreviä lämpötiloja. Soistuneiden painanteiden pienilmasto on viileä ja kostea. Ne ovat myös alttiita hallalle turpeen ominaisuuksien takia ja myös siksi, että niiden sijainti on alava. Laakso- ja vesistövyöhykkeeseen kuuluvat laaksojen pohjat ja vesistönvarret. Laaksot sijoittuvatkin vesistön varsille, jotka saavat alkunsa selännevyöhykkeeltä. Vesistöön liittyy tärkeitä vettä pidättäviä soistuneita painanteita ja ojaverkoston välityksellä myös suoalueita (Sarvikkaanlahti). Vyöhykkeen kulutuskestävyys on heikko ja pienilmasto epäsuotuisa. Laaksojen pohjille sijoittuu kylmän ilman painanteita ja virtaava vesi kuljettaa yllään kylmiä ilmamassoja ja synnyttää siten kylmän ilman virtauksia. Ilmasto Suurilmastoltaan Lempäälä sijaitsee Suomen oloissa monessa suhteessa edullisella paikalla. Seudun ilmasto on mantereinen, mutta suurten järvien läheisyys tuo siihen merellisiä piirteitä ja tasaa lämpötilavaihteluita. Vallitsevina tuulensuuntina Tampereen seudulla ovat etelä ja lounas. Vuotuinen sademäärä on 600 mm vuodessa. Termisen kasvukauden pituus on 165-170 vuorokautta ja kasvukauden tehoisan lämpötilan summa on suuri (>1200 C). Halloja esiintyy harvoin, sillä pakkaseton jakso on 130 145 vrk. Edellä mainitut seikat mahdollistavat vaativienkin luonnonkasvien ja viljelykasvien menestymisen. Paikallisilmastoltaan edullisia paikkoja ovat lämpimät rinteet. Metsien ikä on arvioitu silmämääräisesti ja ikäluokat on määritelty kartoittajan näkemyksen mukaan. Ne eivät kaikelta osin vastaa metsätaloudessa käytettäviä virallisia määrityksiä, mutta soveltuvat kohtuudella biologiseen tarkasteluun. Metsien ikäluokat ja hoitoaste on esitetty kartassa maisema- ja luontoselvityksen kartoilla. Kylmänilmanpainanteet Topografia vaikuttaa ilmavirtausten suuntiin ja voimakkuuksiin. Kylmä ilma valuu kaltevassa maastossa ja kerääntyy alaville alueille. Kylmän ilman patoutuessa notkoihin ja painanteisiin syntyy kylmäilmanjärviä. Jo muutaman metrin korkeusero voi 18
2. SUUNNITTELUPROSESSI Osayleiskaava ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Se esittää tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoittaa yleispiirteisesti tarpeelliset maankäyttövaraukset. Osayleiskaavassa korostuvat yhdyskunnan toiminnallinen rakenne, eri toimintojen välisten yhteyksien järjestäminen ja tämän rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Osayleiskaava on sekä kunnan strategisen suunnittelun väline että asemakaavoituksen ja sitä kautta rakentamisen ohjaaja. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä ja rakentamista ohjataan asemakaavalla. 2.1 SUUNNITTELUVAIHEET Aloitus- ja valmisteluvaihevaihe Osayleiskaavan aloitusvaiheessa edellisvuonna on kerätty yleiskaavaa varten tarvittavaa tietoa, määritetty selvitystarvetta ja tehty selvityksiä. Yleiskaavan tavoitemuistioksi laadittiin raportti: lähtö-kohtia Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan vaikutusten arviointiin. Lempäälän kunnan strategia on valmistunut 2009 ja sen tavoitevuosi on 2030. Osayleiskaavan tavoitteita aseteltaessa on voitu arvioida strategian maankäytöllisiä vaikutuksia ja etsiä keinoja toteuttaa strategian ristiriitaisiakin päämääriä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ensimmäinen versio valmistui keväällä 2009. OAS päivitettiin tammikuussa 2013. Kaavoitus- ja rakennusjaoston ja kunnanhallituksen hyväksyttäväksi esitettiin täydennetty OAS. Päivitetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville 31.1.2013 alkaen. Samalla nähtäville asetettiin raportti Lähtökohtia Kuokkala Hakkari Herrala osayleiskaavan vaikutusten arviointiin. Palauteraportissa on annettu vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä kerrottu osallisille järjestetyistä tilaisuuksista ja niistä saadusta palautteesta. Ehdotusvaihe Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 14.5-16.6.2014 maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti kunnan palvelupisteessä, Lempäälän pääkirjastossa ja kunnan kotisivuilla. Osayleiskaavaehdotusta esiteltiin 20.5.2014 Moision koululla. Klo 17.00 kerrottiin hakevoimalan selvityksistä ja klo 18.00 osayleiskaavaehdotuksesta. Pyynnöstä järjestettiin kuulemistilaisuuksia ja keskustelu eri ryhmille. Osayleiskaavaehdotuksesta saatiin syyskuuhun mennessä 13 lausuntoa. ELY:n lausunto saatiin jaoston kokoukseen mennessä. Muistutuksia tuli kaikkiaan 37 kpl, joista monissa useita allekirjoittaneita. Lausuntoja ja muistutuksia sekä niihin annettavia vastineita käsiteltiin kaavoitus- ja rakennusjaostossa 2.10.2014. Lausunnoista ja muistutuksista vastineineen on tehty raportti nimellä toinen palauteraportti. Kunnanhallitus käsittelee osayleiskaavaa 17.11.2014 kokouksessaan. Hyväksymisvaihe Syksy 2014 on varattu hallinnollisille käsittelyille. Kunnanvaltuustovaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Osayleiskaavatyön tarkempi aikataulu osallistumisja vuorovaikutusmenettelyineen on esitetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Kaavakävelyllä Kuokkalassa OAS ei vielä sisältänyt yleiskaavan kaikkia tavoitteita. Niitä on muotoiltu yhteistyössä eri viranomaistahojen, sidosryhmien ja kuntalaisten kanssa. Tavoitteita on arvioitu keskustelutilaisuuksissa. Yleisötilaisuus pidettiin 12.2.2013 osayleiskaavan laajennuksen johdosta. Luonnosvaihe Vuoden 2012-2013 aikana laadittiin vaihtoehtoisia osayleiskaavaluonnoksia, joiden vaikutuksia arvioitiin vertaamalla niitä toisiinsa ja nykytilanteeseen. Luonnosvaiheen nähtävilläpito ja yleisötilaisuus työpajoineen pidetiin Moision koululla 27.8.2013 alkaen klo 17.30 ja avoimet olivat 28.8.2013. Osayleiskaavan valmisteluaineisto ja luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 8.7-9.9.2013 välisen ajan. Lausuntoja saatiin viisi kappaletta. ELy-keskuksen lasunto saapui 5.2.2014. Mielipiteitä saatiin 35 kpl. 19
2.2 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osayleiskaavatyössä korostetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kansalaisten osallistumista, suunnittelun vuorovaikutusta ja vaikutusten arviointia. Osayleiskaavan kuulemismenettely perustuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen menettelyyn, jossa virallisilla kuulutuksilla, kuulemistilaisuuksilla, tiedottamisella ja työpajoilla on keskeinen rooli. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin ELY - keskuksessa 25.8.2009. Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin paikallisessa sanomalehdissä sekä kunnan kotisivuilla. Järjestettiin kaavakävelykierrokset seuraavasti: Kuokkalan kierros 15.9.2009, Herralan/Ahtialan kierros 22.9.2009 ja Moision kierros 23.9.2009. Kaavakävelykierroksille osallistui runsaasti väkeä. Asukkaille, maanomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille järjestettiin 10.11.2011 yleisötilaisuus, jossa kerrottiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja osayleiskaavan tavoitteista sekä tähän mennessä laadituista selvityksistä. Osallistujia oli kaikkiaan 64 asukasta. Palautetta osalliset voivat antaa kirjallisesti, sähköpostitse ja suullisesti. Kaavakävelyllä Hakkarissa Kuokkalan, Hakkarin ja Herralan kulttuuriympäristökohteiden inventointi valmistui keväällä 2010 ja muinaisjäännösselvitys valmistui jo vuonna 2009. Perusselvityksiä on tehty talvella, keväällä ja syksyllä 2012: maisema- ja luontoselvitys, liito-oravaselvitys, liikennejärjestelmäselvitys, lepakkoselvitys, Natura 2000- tarveselvitys sekä vaikutusten arviointia. Selvitysten laadintaa jatkettiin kaavan aluerajauksen laajentamisen vuoksi talvella 2013. Lisäksi valmisteltiin alustava sosiaalinen arviointi yhdessä sivistys- ja sosiaalitoimen kanssa. 12.2.2013 järjestettiin yleisötilaisuus Hakkarin koulun auditoriossa osayleiskaava-alueen laajennuksen vuoksi. Tilaisuuteen osallistui yli 130 asukasta. Elokuun 27. päivänä järjestettiin yleisötilaisuus ja osallisten työpaja Moision koululla. 28.8.2013 toteutettiin nk. avoimet ovet -päivä, jolloin osallisilla oli vielä mahdollisuus kertoa mielipiteensä osayleiskaavan vaihtoehdoista. Ehdotusvaiheessa järjestettiin yleisötilaisuus toukokuun 20. päivä 2014. Tilaisuus esiteltiin ensin hakevoimalan selvityksiä ja sen jälkeen osayleiskaavaehdotusta sekä keskusteltiin osallisten kanssa planssien äärellä. Tilaisuuteen osallistui n. 80 asukasta. Lisäksi järjestettiin muutamia osallisten pyynnöstä kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia. 20