Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta



Samankaltaiset tiedostot
Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Työn muutokset kuormittavat

Sähköinen terveystarkastus ja valmennus

DUODECIM. Elämä pelissä mistä terveys tulee? Pekka Mustonen, Toimitusjohtaja, LT Kustannus Oy Duodecim

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Elämänkulku ja vanheneminen

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Päivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Öppenvårdens problem är mobila team lösningen?

AHTS Jyväskylässä

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset

DUODECIM. Pekka Mustonen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Mielenterveys voimavarana

Helsingin Johtajatutkimus syntyneiden johtajien vuoden seurantatutkimus

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti:

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Suomalaisten mielenterveys

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Lääkäri ja potilas - muutoksessa

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Stigma, itsestigmatisaatio ja mielenterveyden edistäminen. Ha(ll)ussa hyvä elämä

Yhdyskuntasuunnittelulla hyvinvointia vai pahoinvointia?

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Maahanmuuttajan mielenterveys

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Päivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

YLIPAINOEPIDEMIA VAKAVISSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISSÄ

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

Kansantautien kanssa työelämässä

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Haasteita ja mahdollisuuksia

Ruotsinsuomalaisten ja syntyperäisten ruotsalaisten terveyserot Ruotsissa

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Työterveyslaitos Marjo Wallin

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health

Transkriptio:

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007

Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina etsitty historia, taide, sosiaalitieteet lääketiedekin havahtui Ihminen haluaa elää, eikä vain pysyä hengissä nykyopiskelijat 47 maata, N=9000 onnellisuus tärkein arvo

Elämän voimavaroja Terveys suomalaisten elinikä on noussut miehet 74v, naiset 81v kuolleisuus laskee paitsi alkoholi ja tupakka (naiset) poikkileikkausvertailu, 20v mielenterveys somaattinen terveys kohentunut psyykkinen terveys ennallaan suurin työpanostappio depressio tärkein vakava masennus/12kk miehet 5%, naiset 6-8%

Elämän voimavaroja Mielenterveys uhat ja vaaratekijät epäonnistuminen leimautuminen suojelu ja ennaltaehkäisy!

Elämä vaatii sopeutumiskykyä kriisit, muutokset, luopumiset» psyyk. rakenteen puutteet aktivoituvat sopeutumiskyky»yhätärkeämpi osa mielenterveyttä

AIKA

PAIKKA

Onnellisuus maailmankartalla Happy ----------------- Average ----------------- Unhappy

Mitä on terveys? WHO 1947: Terveys on täydellinen» fyysisen» psyykkisen» sosiaalisen hyvinvoinnin tila, ei vain sairauspuute

Mitä on mielenterveys? muutakin kuin sairauden puute tai oireiden poissaoloa suhteellista riittävä mielenterveys?» tietyt tehtävät» elämänolosuhteet

Negatiivinen mielenterveys psyykkinen häiriö yl. pitkäkestoinen hallitsematon suhteeton reagointi toimintakykyä haittaava oire ja ongelma psyyk. paine edeltää merkittävä taakka Wells et al, JAMA 1989 Judd et al, Arch Gen Psychiatry, 1998

Positiivinen mielenterveys suhde ympäristöön»havaita» ymmärtää»sopeutua»muuttaa» viestiä keskenämme elämän mielekkyyden kokeminen kyky olla luova ja tuottava jäsen

Hyvä mielenterveys (Vaillant GE, 2003) tavallista parempaa kypsyyttä haluttua kyky rakastaa, tehdä työtä itsensä toteuttaminen emotionaalista, sos. älyä subjektiivista hyvinvointia joustavuutta onnellisuutta tyytyväisyyttä edistää sopeutumista haasteet ja voimavarat oikea suhde siedettävät riskit, uskallus

Hyvä mielenterveys tavoite ei ongelmattomuutta ei pysyvää tasapainoa vaatii psyykkistä työtä

Arthur Schopenhauer (1788-1860) Jokaisen yksilön kivun mitta on hänelle ominainen adaptaatio tuo entisen tason takaisin

Mitä on subjektiivinen hyvinvointi? enemmän piirre kuin tila suurin osa selittämättä ikä, sp, rotu, tulot, koulutus, ammatti =8% viime ajan tapahtumat palautuu entiselle tasolle mahdollistaa omien voimavarojen käytön innovatiivisuus, luovuus

Subjektiivinen arvio vaikuttaa itsearvioitu terveys ennustaa kuolleisuutta parempi kuin objektiivinen terveysarvio! Kaplan & Camacho, Am J Epidemiol, 1983 elämisen syy pidentää elinikää?

Subjektiivinen arvio, lyhyesti terveys» self-rated health 1 kysymys depressio» BMJ,depressioseula 2 kysymystä mieliala/masennus/toivottomuus? kiinnostus/mielihyvä tekemisessä? ArrolL et al, BMJ 2003 elämäntyytyväisyys 4 kysymystä» onnellisuus 1 kysymys

Erik Allardt Suomalainen akateemikko ja sosiologi Pohjoismainen hyvinvointitutkimus tutkimusohje: Kaiva siitä missä olet! Etsi sieltä missä kuljet!

E.Allardtin 4 kysymystä Tuntuuko, että elämä on? kiinnostavaa - ikävää onnellista onnetonta helppoa kovaa Tuntuuko, että olette? yksinäinen ei lainkaan pisteet 4-20 tyytyväiset (4-6) hiukan tyytymättömät (7-11) tyytymättömät (12-20)

Elämäntyytyväisyyspisteiden jakautuminen väestössä 30 LSAT75 20 10 Percent 0 4 6 8 10 12 14 16 18 20 5 7 9 11 13 15 17 19 LSAT75

Psykiatristen potilaiden elämäntyytyväisyydestä

Mihin yhteydessä? HKH et al, Acta Psychiatr Scand 1996 N=1204, avo- ja osastopotilaat depressio sosiaalinen tuki itsearvioitu terveys

Psykiatriset potilaat HKH et al, Acta Psychiatr Scand 1999 hoitotyytyväisyys korkea skitsofrenia depressio ahdistus (n=403) (n=349) (n=139) % % % srl-hoitoon 64 72 63 avohoitoon 84 84 84 ystävällisyys 94 97 96

Psykiatriset potilaat (2) HKH, 1998 elämäntyytyväisyys matala miehet naiset väestö 8.8 8.7 srl-hoito, kaikki 9.3 8. 8 srl-hoito, psy 11.5 11.3

Depressiopotilaiden hoitotyytyväisyydestä HKH et al, Acta Psychiatr Scand 1999 HV et al, SLL 2002 saanut hoidon myötä ratkaistua ongelmasi? MD avo+os depr/os.hoito kyllä 50% 33%

Depressiopotilaiden elämäntyytyväisyys psyk.hoito korjaa HKH et al, Acta Psychiatr Scand 2001 HV et al, SLL 2001 alussa srl, mies 15.6 13.3 srl, nainen 14.5 11.7 avo (1v) 13.8 10.6 lopussa pitkään oireilevia (9-12vuotta) 1v: jää alle väestön tason (n=153/188) 6v: ~väestötasolle (n=121)

Elämäntyytyväisyys väestön terveyden ennustajana

Elämäntyytyväisyys ja kuolleisuus (HR) seuranta-aika 20 vuotta terveet N=22,461 HKH et al, Am J Epidemiol 2000 HR 6 5 4 3 2 1 0 4-6 7-11 12-15 16-20 kaikki sairaus vamma Elämäntyytyväisyys (LS)* *korkeampi LS = suurempi elämäntyytymättömyys

Elämäntyytyväisyys ja itsemurha 20 vuoden ilmaantuvuuskertymä Koivumaa- Honkanen et al, Am J Psychiatry 2001

Onnellisuus ja itsemurha 20vuoden seuranta HR 14 12 10 8 6 HKH et al, SPPE 2003 very happy happy cannot say unhappy very unhappy 4 2 0 Happiness level

Elämäntyytyväisyys ja vammakuolemat 20 vuoden seuranta (N=29,173) HR 7 6 5 4 3 2 1 0 4-6 7-11 12-15 16-20 Elämäntyytyväisyys (LS)* HKH et al, Acta Psych Scand 2002 tahattomat itsemurhat *korkeampi LS = suurempi elämäntyytymättömyys

Elämäntyytyväisyys ja kuolema väkivallan uhrina HKH et al, Acta Psych Scand 2002 kuolemia= 20 HR= 8.0 (1.0-67.0)

Elämäntyytyväisyys ja työkyky HKH et al, Psychol Med 2004 seuranta-aika 11vuotta N=22,461 psykiatrinen työkyvyttömyys terveet: 4.2 (2.4-7.4) somaattinen työkyvyttömyys terveet: 2.0 (1.4-2.7)

Elämäntyytyväisyys ja depressio N=9,679 18-45v HKH et al, SPPE 2004 koht/vakava depressio (BDI>18 vs. <10) tyytymättömien riski (LS 12-20 vs 4-6) 15v seuranta: 6.7-kertainen 10v seuranta: 10.4-kertainen poikkileikkaus: 490-kertainen

Relationship between LS and BDI score in 1990 among Finnish adults (N=8464). Vertical bars show 95% confidence intervals of the mean. 40 35 30 BDI score 25 20 15 10 5 0 1 4 7 10 13 16 19 Life satisfaction score HKH et al, SPPE 2004

MODERATE/SEVERE DEPRESSION (BDI>18): ROC=0.94 (0.92-0.95) LS CUTPOINT Sensitivity Specificity Correctly PPV NPV classified % % % % % 6 100 10.0 12.0 2.5 100 7 99.5 21.3 23.1 2.8 99.9 8 97.4 56.0 57.2 4.9 99.9 9 96.8 63.2 63.2 5.7 99.9 10 95.3 76.3 76.7 8.5 99.8 11 89.0 83.8 83.9 11.2 99.7 12 86.8 87.5 87.5 13.8 99.7 13 76.8 93.1 92.7 20.3 99.4 14 70.0 94.9 94.3 23.9 99.3 15 56.3 97.2 96.3 31.5 99.0 16 51.1 98.0 96.9 36.7 98.9 17 29.0 99.4 97.8 51.4 98.4 18 15.3 99.8 97.9 63.0 98.1 ROC= area under the ROC (Receiver Operating Characteristics) curve PPV= positive predictive value NPV= negative predictive value

Elämäntyytyväisyysseuranta HKH et al, BMC Psychiatry 2005 seuranta-aika 15vuotta N=9,679 18-45v, terveet tyytymättömyys: 1975 -> 1981 OR= 10.4 (8.3-13.1) miehillä 15-kertainen tyytymättömyys: 1975-> 1990 OR= 5.6 (4.6-6.8)

Elämäntyytymättömyyden pitkäaikaisvaikutuksia kuolleisuus Am J Epidemiol, 2000 itsemurhat Am J Psychitry, 2001 vammakuolemat Acta Psychiatr Scand, 2002 työkyvyttömyys Psychol Med,2004 psyk.sairastuvuus mongragia, HKH, 1998 depressio Acta Psychiatr Scand, 2001 &;SPPE,2004 tyytymättömyys BMC psychiatry, 2005

Ruut Veenhoven: Wecan always ask people how they feel Prof. of social conditions for human happiness Erasmus University Rotterdam, Netherlands.

Aihepiirin julkaisuja 1. Koivumaa-Honkanen H-T, Viinamäki H, Honkanen R, Tanskanen A, Antikainen R, Niskanen L, Jääskeläinen J, Lehtonen J: Correlates of life satisfaction among psychiat-ric patients. Acta Psychiatr Scand 1996;94(5):372-8. 2. Koivumaa-Honkanen HT, Honkanen R, Antikainen R, Hintikka J, Viinamäki H: Self-reported life satisfaction and treatment satisfaction in patients with schizophrenia, major depression and anxiety disorder. Acta Psychiatr Scand 1999;99(5):377-84. 3. Koivumaa-Honkanen H, Honkanen R, Viinamäki H, Heikkilä K, Kaprio J, Koskenvuo M. Selfreported life satisfaction and 20-year mortality in healthy Finnish adults. Am J Epidemiol 2000;152(10):983-91. 4. Koivumaa-Honkanen H, Honkanen R, Antikainen R, Hintikka J, Laukkanen E, Honkalampi K, Viinamäki H. Self-reported life satisfaction and recovery from depression in a 1-year prospective study. Acta Psychiatr Scand 2001;103(1):38-44. 5. Koivumaa-Honkanen H, Honkanen R, Viinamäki H, Heikkilä K, Kaprio J, Koskenvuo M. Life satisfaction and suicide, a 20-year follow-up study. Am J Psychiatry 2001;158(3):433-39. 6. Koivumaa-Honkanen H, Honkanen R, Viinamäki H, Heikkilä K, Kaprio J, Koskenvuo M. Life dissatisfaction as a predictor of fatal injuries in 20-year of follow-up. Acta Psychiatr Scand 2002;105(6):444-50. 7. Koivumaa-Honkanen H, Honkanen R, Heikkilä K, Kaprio J, Koskenvuo M. Self-reported happiness in life and suicide in ensuing 20 years. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2003;38(5):244-8. 8. Koivumaa-Honkanen H, Koskenvuo M, Honkanen R, Viinamäki H, Kaprio J. Life dissatisfaction and subsequent work disability in a 11-year follow-up. Psychol Med 2004;34(2):221-28. 9. Koivumaa-Honkanen H, Kaprio J, Honkanen R, Viinamäki H, Koskenvuo M. Life satisfaction and depression in a 15-year follow-up of healthy adults. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2004; 39:994-999. 10. Koivumaa-Honkanen H, Kaprio J, Honkanen RJ, Viinamäki H, Koskenvuo M. Life satisfaction in a 15-year follow-up of healthy adult Finns. BMCpsychiatry 2005; 5(1):4.