Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari

Transkriptio

1 Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari

2 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat Kulttuuriset ja sosiaaliset normit ja arvot Sosiaalinen asema Koulutus Ammatti Tulot Työmarkkina -asema Sukupuoli Etninen ryhmä Materiaaliset olot Sosiaalinen koheesio Psykososiaaliset tekijät Käyttäytyminen Biologiset tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin jakauma Terveydenhuoltojärjestelmä CSDH muokattu CSDH 2008

3 Hahmotelmaa terveyspalvelujen roolista Terveyspolitiikan taso- ja jakaumatavoitteet Terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus = tarpeenmukainen käyttö riippumatta maksukyvystä tms Terveyspalvelujen käytön, laadun tai lopputulosten vaikutuksesta väestöryhmittäisiin terveyseroihin ei olemassa tutkimusta Palvelut eivät välttämättä vaikuta terveyseroihin suoraan, mutta voivat ainakin ennaltaehkäistä, kaventaa, ylläpitää tai kasvattaa eroja 3

4 Terveydenhuollon vaikutus terveyteen näyttää lisääntyneen Yleisempien kuolemansyiden torjunnassa väestölähtöisellä ehkäisevällä työllä (tupakka, alkoholi, ravinto, liikunta) iso rooli myös politiikkatavoitteita Eräiden syöpämuotojen varhainen toteaminen kohdunkaulan syöpäkuolleisuuden arvioitu vähentyneen 70% rintasyöpäkuolleisuuden 22-28% Useimpien kansantautien hoitotulokset parantuneet sepelvaltimotautikuolleisuuden alenemisessa terveydenhuollon toimien selitysosuudeksi arvioitu jopa 40-50% samansuuntaisia tuloksia aivoverenkierron häiriöissä (liuotushoidot) sekundaariprevention keinot riskiryhmillä? 4

5 Lääkärikäyntien jakautuminen tulojen mukaan 15 OECD-maassa oikeudenmukaisuusindeksin perusteella arvioituna 2009 C 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00-0,02-0,04 OECD estimates 2011

6 Lääkärikäyntien horisontaalisen oikeudenmukaisuuden indeksit (ja niiden 95 % luottamusvälit) sektoreittain vuosina Häkkinen ja Nguyen 2010

7 Työterveyshuollon kattavuuden mukaan heikommassa asemassa olevat ryhmät vuonna Niiden työssäkäyvien osuus (%), joille työterveyshuoltoa ei ole järjestetty Työntekijäryhmä % Palkansaajat 6 Yksityissektorilla työskentelevät palkansaajat Palkansaajat, jotka työskentelevät 2-9 henkilön toimipaikoilla Perusasteen koulutus 20 Palvelu- ja myyntityöntekijät 16 Rakennus-, korjaus- ja vamistustyöntekijät 18 Maa- ja metsätalousalalla työskentelevät 42 Maantalousyrittäjät * 44 Yrittäjät* 53 Kausi- tai keikkaluonteisessa työsuhteessa olevat** 48 *Maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille liittyminen työterveyshuoltoon on vapaaehtoista **Tieto vuodelta 2003 Perkiö-Mäkelä & Hirvonen

8 Terveystarkastukseen osallistuminen viiden viime vuoden aikana koulutuksen mukaan Terveys tutkimuksessa % Miehet Naiset Perusaste Keskiaste Korkea-aste Koskinen ym. 2012

9 Tyydyttymätön lääkäripalvelujen tarve tulojen mukaan EU/ETA maissa 2010 Lähde: OECD 2012

10 % Tyydyttämätön terveyspalvelujen tarve koulutuksen mukaan Terveys 2011 tutkimuksessa Koskinen ym. 2013

11 Somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö vuotiailla miehillä tulokvintiileittäin väestössä / henkilövuotta Alin Ylin Manderbacka ym. 2014

12 Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset vuotiailla miehillä tulokvintiileittäin väestössä Lowest Highest Manderbacka ym 2014

13 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiväkustannukset vuotiailla miehillä tulokvintiileittäin Lowest Highest Manderbacka ym 2014

14 Toimenpiteellisten ja ei-toimenpiteellisten sairaalahoitojaksojen jakautuminen miehillä ja naisilla C Miehet Naiset 0,25 0,25 toimenpiteelliset toimenpiteelliset 0 0-0,25 ei-toimenpiteelliset -0,25 ei-toimenpiteelliset Manderbacka ym. 2014

15 Minor/major amputaatioiden suhde diabeetikoilla tuloviidenneksittäin (3 vuoden liukuva keskiarvo) Venermo ym. 2013

16 Major amputaation tai kuoleman riski 2 vuoden kuluessa minor amputaatiosta diabeetikoilla Riskitekijä HR 95 % CI p-arvo (Waldin testi) Tulot 1 (Alin) 1.00 (ref) (Ylin) <0.001 Ikä riski / 10 v <0.001 Sp Miehet 1.00 (ref) Naiset Diabetestyyppi ITDM (-40 v. sairastuessa) 1.00 (ref) ITDM (40+ v. sairastuessa) NITDM Diabeteksen riski/ 10 v <0.001 kesto Amputatiovuosi Venermo ym. 2013

17 Vältettävissä olevan kuolleisuuden relatiivisten tuloerojen kehitys Suomessa Lumme ym. 2012

18 Yhteenvetoa sosioekonomisista palvelujen käyttöeroista Terveyspalvelujen käytössä, laadussa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja Näkyvät melkein kaikissa osissa palveluketjua Joidenkin tekijöiden suhteen erot kansainvälisesti katsoen varsin suuret Eivät selity erilaisella palvelujen tarpeella Koko sosiaalisen hierarkian lävistävä portaittainen gradientti ei pieni huono-osaisten joukko 18

19 Käyttöerojen syyt kysyntätekijät Mahdollisuus hyötyä hoidosta Tiedot terveydestä terveyden lukutaito Hoitoon hakeutuminen (asenteet, kokemukset th:sta) Hoitopreferenssit Kyky navigoida järjestelmässä Potilas - lääkäri vuorovaikutus Tiedonsaanti Vuorovaikutus Hoitopäätösten teko 19

20 Käyttöerojen syyt tarjontatekijät Lääkäripalvelujen käytön suurituloisia suosivan jakautumisen takana rakenteellisia tekijöitä Kolmikanavainen avopalvelujen tuotanto Yksityispalvelujen ja työterveyspalvelujen suuri osuus avopalvelujen käytöstä Rakenteesta johtuvia saatavuus- ja hintaeroja eri väestöryhmien välillä Avopalvelujen käyttöerot heijastuvat sairaalahoidon käyttöön lähetekäytäntöjen kautta 20

21 Miten terveyspalvelut siis vaikuttavat terveyseroihin? Terveyspalvelut vain yksi terveyseroihin vaikuttavista tekijöistä (merkitys kuitenkin kasvamassa) Kansanterveystyö vs. potilaiden/asiakkaiden hoito palvelujärjestelmässä Käyttö vs. saatavuus Eri sosiaalisten tekijöiden/sairausryhmien kohdalla eri asteisia vaikeuksia arvioida Miten tunnistaa/tavoittaa riskissä olevat ryhmät? Tiedon puute kohderyhmän terveydentilasta 21

22 Miten terveyspalvelut siis vaikuttavat terveyseroihin? Terveyspalvelujen käytössä ja laadussa todetut erot eivät viittaa siihen että palvelujärjestelmä vähentäisi terveyseroja Monin paikoin voidaan arvioida jopa lisäävän terveyseroja 'Haavoittuvat ryhmät, syrjäytymisriskissä olevat ryhmät, ilkeät ongelmat ja sosiaalisten tekijöiden kietoutuminen niihin Palveluissa posteriorisoitumisen mekanismit voivat olla samat eri sosiaalisten tekijöiden kohdalla ja tekijät voivat kietoutua toisiinsa 22