Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.

Transkriptio

1 Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL Työterveyslaitos

2 Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet alle 35 vuotaat Ei sisällä kehitysvammaisuuden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä Lähde: Eläketurvakeskus 2

3 Tutkimusprojekti: Nuorten aikuisten mielenterveys, työkyky ja työelämään kiinnittyminen ( ) Tutkimusryhmä: Kirsi Ahola, TTL Matti Joensuu, TTL Teija Kivekäs, TTL Mika Kivimäki, Lontoon yliopisto ja TTL Aki Koskinen, TTL Pauliina Mattila-Holappa, TTL Katinka Tuisku, HUS Jussi Vahtera, Turun yliopisto ja TTL Marianna Virtanen, TTL Rahoittajat: Kela ja Työterveyslaitos Aineistot PERUSPOPULAATIO: SUOMESSA ASUVAT VUOTIAAT V (N= ) POIMINTA ELÄKETURVAKESKUKSESTA: VUONNA 2008 KUNTOUTUSTUELLE SIIRTYNEET VUOTIAAT DIAGNOOSEILLA F10-F48, F50-F69, F80-F99 (N~1800) REKISTERIAINEISTOT (n~1800) REKISTERITIEDOT V KAIKKI ELÄKELAITOKSET ASIAKIRJA-AINEISTO (N=1163) YKSITYISET JA JULKISET TYÖELÄKELAITOKSET ELÄKEHAKEMUKSET JA NIIDEN LIITTEET V

4 Tutkimuksen tavoitteet Eläkehakemuksista ja niihin liittyvistä B-lausunnoista ja liitteistä poimittiin 1) sosiodemografiset tekijät 2) kliiniset tekijät 3) työmarkkina-asema ja historia 4) saatu hoito ja kuntoutus Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on kuvata vuotiaiden mielenterveysperustaisen työkyvyttömyyden taustatekijöitä. Hankkeen toisena tavoitteena on ennustaa kuntoutustuelta työelämään tai opintoihin palaamista

5 Päädiagnoosit N % Masennus Skitsofrenia ja muut psykoosit Kaksisuuntainen mielialahäiriö Muu mielenterveyden häiriö Sosiodemografiset tekijät Sukupuoli Miehiä N=515 44% Naisia N=648 56% Ikä N=252 22% N=366 31% N=545 47% Peruskoulutus Peruskoulu N=671 58% Lukio N=470 40% Tieto puuttuu N= 22 2%

6 Koulutustaso 31% vs 16% % vs 24% Pääasiallinen toiminta työkyvyttömyyden alkaessa 37% vs 68% 37% vs 6% 12 6

7 Ansiotyön määrä edeltävän 3 vuoden aikana Kliiniset tekijät ja tausta Kaikki Miehet Naiset N % % % Sairauden kesto Noin vuoden vuotta vuotta Yli 10 vuotta Ei tietoa Psykiatrinen oheissairastavuus Somaattinen oheissairastavuus Päihteiden käyttö Itsemurhayritys Mielenterveysongelmia lähipiirissä Lapsuuden vaikeat elinolot Oireita kouluiässä

8 Saatu hoito Kaikki Miehet Naiset N % % % Lääkehoito Raportoitujen psyykenlääkkeiden määrä Psykiatrinen sairaalahoito Psykoterapeuttinen hoito * Muu hoito Päihdehoito Työhön liittyvä tuki *Masennusta sairastavista 44% 15 Työhön suuntaavat toimet 23 % oli osallistunut työhön suuntaaviin toimiin ennen kuntoutustukea, näistä 1/3 Kursseja, projekteja, hankkeita 1/3 Työkokeiluja, työharjoitteluja 1/5 Kuntoutustutkimuksia 1/5 Työtoimintaa Erilaisia hankkeita tai kursseja oli aineistossa 35 eri nimikettä

9 Riskitekijöiden klusteroituminen Lapsuuden aikainen kaltoinkohtelu 33% Lapsuuden vaikeat kasvuolot Mielenterveysongelmat suvussa Useita mtdiagnooseja Lapsuuden aikainen oireilu Päihdeongelmia Moniongelmaisuus 23% 44% Määrittämätön Itsemurhayrityksiä Yhteenveto Mielenterveyden häiriön perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneistä nuorista aikuisista merkittävällä osalla oli Matala koulutustaso Heikko kiinnittyminen työelämään Pitkä ja vaikea-asteinen sairaushistoria Vaikeita elinolosuhteita lapsuudessa Hoito painottunut lääkehoitoon Joukko on kuitenkin hyvin heterogeeninen

10 Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat 19 % Potilaalle on tehty lääkehoito-suunnitelma (viimeisimmän lausunnon perusteella) ,3 95,3 96,8 93,8 96,3 95,5 99,4 86, Kyllä 10 0 Sukupuoli Ikä Diagnoosi

11 % Potilaalle on tehty psykoterapiahoitosuunnitelma (viimeisimmän lausunnon perusteella) ,8 22,2 37,7 34,4 30, ,8 45,3 28,7 37,3 30,8 Kyllä Sukupuoli Ikä Diagnoosi % Potilaalle on tehty ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma (viimeisimmän lausunnon perusteella) Kyllä ,6 37,2 31,6 31,2 32,2 36,7 34,6 32,4 32,6 38,8 0 Sukupuoli Ikä Diagnoosi

12 Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat: interventioiden kohdentuminen Psykoterapia Työhön aikaisemmin kiinnittyneet Naiset Korkeakoulutetut Muut kuin psykoosipotilaat Vain yksi mielenterveysdiagnoosi Työhön suuntaavat toimet Ei päihdeongelmaa Paluu kuntoutustuelta ansiotyöhön 12

13 Tilanne 5,6 v seurannan lopussa ,9 14,2 1, Paluu kuntoutustuelta ansiotyöhön Palasi jossain vaiheessa seurantaa työhön 5,6 vuoden seurannan aikana 48 % palasi jossain vaiheessa ansiotyöhön Keskimääräinen aika työhön paluuseen kuntoutustuen alusta oli n. kaksi vuotta Ennustajat: vakiintunut aiempi työllisyys, korkeakoulutus ja se, että psyykkinen oireilu oli alkanut vasta 18 ikävuoden jälkeen. Työssä seurannan lopussa Ennustajat: vakiintunut aiempi työllisyys, korkeakoulutus ja se, että psyykkinen oireilu oli alkanut vasta 18 ikävuoden jälkeen. Vain yksi mielenterveysdiagnoosi, ei päihteidenkäytttöä, ei psykoosisairautta

14 Hoito, kuntoutus ja työhön paluu Ne joille oli tehty psykoterapiasuunnitelma (n. 1/3) palasivat muita todennäköisemmin työhön seurannan aikana* Ne joille oli suunniteltu työhön paluuta tukeva kurssi tai valmennus palasivat muita todennäköisemmi työhön seurannan aikana.* Ne joille oli tehty sekä psykoterapiasuunnitelma, että suunnitelma työhön paluun tuesta (vain 10 %) olivat muita useammin työssä 5,6v. seurannan lopussa.* Pelkkä työkyvyn arvio tai osallistuminen sosiaaliseen kuntoutukseen ei vaikuttanut työhön paluuseen.* Työssä tapahtuva kuntoutus on todennäköisesti tehokasta, mutta sitä oli tarjolla lähinnä työhön aikaisemmin kiinnittyneille. *vakioitu ikä, sukupuoli, peruskoulutus, diagnoosi, psykiatrinen sairaalahoito, työhön kiinnittyminen ennen kuntoutustukea. 27 Haasteet Vähän työhön paluuta tukevia toimia Pirstaleiset palvelut, hoitotaho tuki työhön liittyvissä asioissa Tukiviidakko, kannustinloukut Toiminnan hankemaisuus Toimiva työhön sijoittaminen (IPS) Sopivien työpaikkojen määrä Kokeillut ratkaisut Palveluja koottu yhteen: Ohjaamo-toiminta Oma tukihenkilö mallit Mahdollisuudet Vahvempi painotus tuettuun työllistymiseen kurssien sijaan? Työkykykoordinaattoritoiminta 28 14

15 Lähteet: Ahola K, Joensuu M, Mattila-Holappa P, Tuisku K, Vahtera J, Virtanen M (2014) Mielenterveyssyistä työkyvyttömien nuorten aikuisten tausta. Suom Lääkäril 69, Joensuu M, Ahola K, Mattila-Holappa P, Virtanen M. Nuoret mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat pitkäkestoista ja intensiivistä tukea työelämään kiinnittymistä. Kuntoutus 2015;1:71 3. Joensuu M, Mattila-Holappa P, Ahola K, Ervasti J, Kivimäki M, Kivekäs T, Koskinen A, Vahtera J, Virtanen M. Clustering of adversity in young adults on disability pension due to mental disorders: a latent class analysis. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 2016;51: Mattila-Holappa P, Joensuu M, Ahola K, Vahtera J & Virtanen M: Attachment to employment and education before work disability pension due to a mental disorder among young adults: BMC Psychiatry :143. DOI: /s Mattila-Holappa P, Joensuu M, Ahola K, Koskinen A, Tuisku K, Ervasti J & Virtanen M: Psychotherapeutic and work-oriented interventions: employment outcomes among young adults with work disability due to a mental disorder. International Journal of Mental Health Systems :68. DOI: /s Kiitos! pauliina.mattila-holappa@ttl.fi