Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Transkriptio

1 Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku,

2 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon purkaminen Asumispalveluista asumisen tukeen Peruspalvelujen kasvava rooli Voittoa tavoittelevien tuottajien tulo palvelukenttään Sote-uudistus: Palvelujen integraatio Palveluiden käyttäjien uusi rooli Ihmisoikeuksien kunnioittamisen kasvava merkitys Painopisteen siirtyminen korjaavasta ehkäisevään

3 Mielenterveyspalvelujen uudistuminen Mielenterveyspolitiikassa on selvä visio: asiakkaiden tulisi saada hoitoa ja kuntoutusta omassa ympäristössään, perustuen heidän henkilökohtaisiin tarpeisiin, voimavaroihin ja tavoitteisiin. Mielenterveyspalvelujen tavoite on siirtynyt kohti osallisuuden vahvistamista, tarjoamalla yhteisöpohjaista hoitoa, asumista ja toimintaa. Mielenterveyspalvelut valtavirtaistetaan muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Edistävä ja ehkäisevä työ toteutetaan poikkihallinnollisesti ( mielenterveys kaikissa politiikoissa )

4 Mielenterveystyön kokonaisuus Psykiatria Päihdepalvelut Sairaalahoito Erityispalvelut Perusterveydenhuolto Koulut Työpaikat Järjestöt Peruspalvelut Ehkäisevä toiminta Ihmiset Mielenterveyden edistäminen

5 Mieli-suunnitelman ulkoinen arviointi Asiakkaan aseman vahvistaminen Kokemusasiantuntijatoiminta on vahvistunut Tahdosta riippumaton hoito vähenee Edistävän ja ehkäisevän työn priorisointi Alkoholinkulutus laskussa vuodesta 2007 Palveluiden järjestäminen Resursseja on siirtynyt sairaaloista avohoitoon mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatiota Ohjauskeinot Lainsäädäntö ei ole uudistunut Kansallinen kehittämistyö pirstaloitunut

6 Pakkotoimien kohteena olleet potilaat Lähde: THL

7 Psykiatrian erikoisalojen hoitojaksot, hoitopäivät, vuodeosastohoidon potilaat sekä avohoitokäynnit ja avohoidon potilaat vuosina Lähde: THL

8 Mielenterveyspalvelujen laatu Terveysvaikutukset -mielenterveysongelmien esiintyvyys -toimintakyky -psyykkinen hyvinvointi -kuolleisuus -ylläolevien jakaantuminen väestöryhmittäin Mielenterveyspalvelujen -vaikuttavuus -turvallisuus -potilaskeskeisyys -saavutettavuus

9 Mielenterveyden häiriöt ovat yleisesti katsoen noin kaksi kertaa tavallisempia alimman koulutus- ja tulotason väestöryhmissä köyhyys heikot asumisolosuhteet matala koulutustaso työttömyys työn kontrollin vähäisyys kurittaminen ja hyväksikäyttö sosiaalisen verkoston ja tuen vähäisyys syrjintä Lähde mm. Whitehall II ja Helsinki Health Study, Laaksonen 2007 Int J Epidemiol

10 Odds ratio 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Normal population Maltreated Bullied Mielenterveysongelmien juuret ovat lapsuudessa Kaltoin kohdelluilla tai kiusatuilla lapsilla on moninkertainen riski mielenterveyden häiriöön aikuisiällä Great Smoky Mountains Study, Lereya et al Lancet

11 Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus on ehkäistävissä Ehkäisevät toimet vähentävät mielenterveyden häiriöiden riskiä 40% mielenterveyden häiriöistä kärsivien vanhempien lapsilla Siegenthaler et al. JAACAP 2012

12 Mielenterveyspalvelujen laatu Terveysvaikutukset -mielenterveysongelmien esiintyvyys -toimintakyky -psyykkinen hyvinvointi -kuolleisuus -ylläolevien jakaantuminen väestöryhmittäin Mielenterveyspalvelujen -vaikuttavuus -turvallisuus -potilaskeskeisyys -saavutettavuus

13 Mielenterveyspalvelujen käyteyimpiä laatuosoittimia + -lasten tilanteen puheeksi ottaminen -avohoidon toteutuminen uloskirjoituksen jälkeen -asiakastyytyväisyys -toimintakyvyn muutos - -uusiutunut sairaalahoito -pakon käyttö -hoidon aikana tapahtuneet itsemurhat

14 Psykiatrisen sairaalahoidon uusiutuminen vuoden sisällä uloskirjoituksesta 37% 52% 40% 43% 44% 43% 44% 31% 43% 34% Country average = 38% Below the country average 22 Ahvenanmaan shp 41% 40% 32% 32% 40% 40% 35% 35% 25% 40% 34% Above the country 14 average

15 Kansainvälinen benchmarking kansallisen kehittämistyön tukena Readmission rates after acute psychiatric hospitalization in the REFINEMENT countries Source: Weibold, Katschnig et al., 2013

16 Mielenterveyspalvelut haasteiden edessä Suomalaisten mielenterveys polkee paikallaan Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien merkittävä ylikuolleisuus Palveluiden saatavuus on heikko ja laatu vaihtelevaa Asiakkaan ääntä ei kuulla: sosiaalista kuntoutusta ja arjen tukea ei riittävästi tarjolla

17 Talon tapa Kuilu näytön ja käytännön välillä Pätevä tutkimusnäyttö

18 Näyttöön perustuva työ Tietoinen ja systemaattinen työ parhaimman saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseksi asiakkaan parhaaksi

19 Työmenetelmien valinta Avun hakija Tutkimusnäyttö Potilas Kokemus Voimavarat

20 Kyse ei ole tiettyjen näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön otosta, vaan uudesta asenteesta, joka kunnioittaa asiakkaan näkemyksiä ja tutkimustietoa. Tutkimusnäyttö kertoo työmenetelmän vaikuttavuudesta keskimäärin ja monesta syystä voi olla niin että keskimäärin paras menetelmä ei sovellukaan asiakkaalle.

21 Näytön laatu Korkein Satunnaistettu koe Kohorttitutkimus Tapaus-verrokki Alhaisin Tapausselostus

22 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilöstöresurssit Ympärivuorokautinen laitoshoito Päivätoiminnot Avohoito Varsinais- HUS Kymenlaakso Etelä-Karjala Suomi REFINEMENT-alueilla yhteensä 6908 htv

23 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ympärivuorokautisen laitoshoidon asiakaspaikat Hyksin erva-alueella palvelutyypin mukaan

24 Sote-uudistus haasteena

25 Sote-uudistuksen haasteet Tilaaja-tuottajamalli vaatii palveluiden laadun seurantaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia Valinnanvapauden toteuttaminen päihde- ja mielenterveyspalveluissa on ulkomaisten kokemusten mukaan ongelmallinen Monen tuottajan malli johtaa palveluiden pirstaloitumiseen ja hajoittaa hoitopolkuja Yhden tuottajan malli suosii suuria kansainvälisiä voittoa tavoittelevia tuottajia joiden näyttö yhteiskunta- Vastuusta on heikko

26 Kiitos!