Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Transkriptio

1 Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1

2 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara arvioidaan aina yksilöllisesti. Merkittävässä ja välittömässä itsemurhavaarassa olevan potilaan itsemurhasuunnitelmat antavat yleensä aiheen harkita lääkärin antamaa enintään 6 kuukauden ajokieltoa, jota ei ilmoiteta poliisille. Potilaille, jotka ovat suunnitelleet tekevänsä itsemurhan ajoneuvolla liikenteessä tai jotka ovat tehneet itsemurhayrityksen ajoneuvolla liikenteessä, ajokielto on 6 12 kuukautta. Yleisesti voi todeta, että ajolupa voidaan palauttaa, kun ko. sairaus on olennaisesti lievittynyt, potilaan itsetuhoajatukset ovat väistyneet ja hän on luopunut itsemurhasuunnitelmistaan. Vähintään 6 kuukauden kestoinen ajokielto ilmoitetaan poliisille.

3 Onnettomuusalttius Accident proneness Greenwood & Woods (1919): onnettomuuksia sattuu yleensä enemmän tietyille henkilöille yhteydessä tilapäiseen kuormittumiseen Pysyvämpi alttius selittää vain pienen osan liikenneonnettomuuksista Liikenneonnettomuudet yleisimpiä nuorilla ja iäkkäillä, miehillä, alhainen koulutustaso, yksin asuvilla 3 Korkeila

4 Liikenneonnettomuudet ja aggressiivisuus Taipumus aggressioon lisää liikenneonnettomuuksien riskiä (Tsuang ym. 1985) Aggressiivisuus heijastuu ajotyyliin: 1) kuljettaja ilmaisee tarkoituksellisesti vihamielisyyttä, 2) ottaa tarpeettomia riskejä tai 3) hänen kokemansa tunteet häiritsevät tarkkaavaisuutta havaintoja vääristäen (Dula ym. 2003) 4 Korkeila

5 Liikenneonnettomuudet ja psykiatrinen häiriö Eelkema 1970: alkoholiriippuvaisilla (A) ja psykoosi (P) sekä neuroosipotilailla (N) väestöä enemmän onnettomuuksia ennen sairaalahoitoa, mutta verrokkeja vähemmän ryhmissä P ja N hoidon jälkeen, persoonallisuushäiriöissä eniten onnettomuuksia väestöön verrattuna, hoidolla ei vaikutusta Kastrup 1977,1978: persoonallisuushäiriöisillä & reaktiivisista tiloista kärsivillä väestöä enemmän onnettomuuksia Yates ym. 1987: antisosiaalisuus lisää alkoholiriippuvaisen liikenneonnettomuuden todennäköisyyttä humaltuneena ajettaessa 5 Korkeila

6 Liikenneonnettomuudet ja psykiatrinen häiriö Barkley 2002 ADHD potilaat (n=105) ja terveet verrokit (n=64) Neuropsykologiset tutkimukset, viisi ajamisen kannalta keskeistä ulottuvuutta, ajotyylin itseraportointi, liikennerikkomukset Tarkkaavaisuushäiriöisillä enemmän liikennesakkoja, etenkin ylinopeudesta, enemmän liikenneonnettomuuksia, useammin kortti kuivumassa kuin verrokeilla ADHD potilaat tekivät merkitsevästi enemmän virheitä visuaalista reaktiota mittaavissa tehtävissä, vaikeampi seurata johtopäätöksiä ja liikennesääntöjä 6 Korkeila

7 Monash University Accident Research Centre: review Kahdeksalla häiriöllä suurentunut riski onnettomuuksiin (relative risk >2.0) muihin kuljettajiin verrattuna. Alkoholin väärinkäyttö, etenevä rappeuttava muistisairaus, epilepsia, multipeli skleroosi, psykiatriset häiriöt (kaikkia häiriöt kattavan ryhmänä), skitsofrenia, uni apnea, ja kaihi. muarc213.html Korkeila 7

8 Monash: johtopäätökset Metodologisten heikkouksien vuoksi tutkimukset aliarvioivat psykiatristen häiriöitten osuutta haitta vaihtelee ajan myötä Liikenneonnettomuudet todennäköisemmin väestöä tavallisempia, etenkin persoonallisuushäiriöissä Lääkkeillä selvä vaikutus etenkin isoilla annoksilla Korkeila 8

9 Psyykenlääkehoito ja ajokyky Gerhard ym. 1984: jos lääkevaste lievittää psykiatrista oireistoa, potilaiden ajokykyä mittaavissa psykomotorisissa parametreissä tapahtuu selvää kohentumista Masennuspotilaan ajokyky saattaa olla ennen hoitoa heikompi, mutta kohentuu hoidolla normaalitasolle Skitsofreniassa yksilöllinen vaihtelu hyvin suurta Bentsodiatsepiinit: lisäävät liikenneonnettomuusalttiutta selvästi (niin jalankulkijana kuin auton kuljettajana) OR: (systemaattinen katsaus, tapaus-verrokkitutkimuksiin) Korkeila 9

10 Korkeila 10

11 Ajokyky Psykiatrisen avohoidon potilaita, diagnoosit heterogeenisiä 56 % skitsofrenia, depressio 22 %, ahdistuneisuushäiriö 3 %, päihde 7 % CGI: lievä 75 %, keskivaikea 25 % 2 tai useampi lääkettä 65 % LINTENDER-100 Korkeila 11

12 Ajokyky 90 % ei täytä ajokyvyn kriteereitä diagnosoitaessa 6 viikon aikana 83 %:lla kliinien tila elpyi Vain 25 % oli ajokykyisiä Korkeila 12

13 Muutos keskittymiskyvyssä oleellinen ajokyvyn kannalta EI ajokykyä jos: 1) Kyky reagoida moniin asioihin ja reagoida motorisesti monimuotoisesti tilanteen edellyttämällä tavalla on samanaikaisesti heikko 2) Reaktioaika hidas 3) Molempien käsien koordinaatio huono Korkeila 13

14 Korkeila 14

15 Psykiatriset yhteensä 104/792 = 13 % Korkeila 15

16 Liikenneturva: Visio 0 kuolemaa Korkeila 16

17 1. syy: N=141 SVK = 118 DM = 29 PSY = 10 Korkeila 17

18 Taustatekijänä: N=368 PSY = 41,3 % Korkeila 18

19 Korkeila 19

20 Korkeila 20

21 ARVIOINTI Korkeila 21

22 Psykiatrisen potilaan ajokyky Diagnoosi ei sinällään kerro juuri mitään oleellista ajokyvystä Häiriön vaikutukset keskeisiin toimintakykytekijöihin yksilöllisiä Yksilöllisesti ajokykyyn vaikuttavat tekijät vaikuttavat yksilöllisesti psykiatriseen potilaaseen 22 Korkeila

23 Vakava sairaus & päihde Ajoterveysvaatimukset eivät täyty tilanteissa, joissa on osoitettavissa toistuvia vaaratilanteita tai joissa sellaisen syntyminen on muun tiedon perusteella selvästi todennäköistä. Korkeila 23

24 Ajoterveys Ajoterveys tulee arvioida jokaisen potilaan kohdalla, koska ajokyky diagnoosin jälkeen perustuu lääkärin arvioon Keskittymiskyky: esim. kyky seurata keskustelua, lukea jne. Energiataso: käynnistyminen aamuisin Toiminta arkiaskareissa: lykkääntyminen, laiminlyöminen Huomio kokonaisuuteen Ajokyvyn historia Korkeila 24

25 Vakava sairaus Ilmoitukseen johtava arvio, etenkään pysyvä, ei perustu yksinomaan potilaan diagnoosiin tai hänen käyttämäänsä psyykenlääkehoitoon. Arviossa tulee kiinnittää huomiota psykopatologiaan ja taudinkulkuun pitemmällä aikavälillä,. huomioitava sairaudentunto ja mahdollisten somaattisten sairauksien ja lääkehoidon vaikutus potilaan tilaan Korkeila 25

26 Ajokielto Aina: Jos potilas tulee M1-lähetteellä Vaikea mielialahäiriö Jos psykoosi Vähintään vakava itsemurhavaara Sedatiivinen lääkitys isolla annoksella Aikaraja yksilöllinen Korkeila 26