MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Transkriptio

1 MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1

2 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty Persoonallisuus Päihteet Elämäntapahtumat ym. 2

3 Psykiatriset häiriöt EU:n alueella (2011) Wittchen ym. Eur Neuropsychopharmacol 2011; 21:

4 Mielialahäiriöt maailmalla esiintyvyys elinaikainen viimeinen vuosi Brasilia 15,5 % 7,1 % Kanada 10,2 % 4,9 % Sairastumisiän mediaani: 26 vuotta Saksa 17,1 % 9,6 % Meksiko 9,2 % 4,8 % Hollanti 18,9 % 7,7 % Turkki 7,3 % 4,2 % USA 19,4 % 10,7 % WHO. Bull World Health Organ 2000; 78:

5 Masennushäiriöt Suomessa Terveys 2000/2011 edustava väestöotos Viimeisen vuoden aikainen esiintyvyys M-CIDI haastattelu, esiintyvyyden estimaatti painotettu rekisteritiedoilla Terveys 2000: Miehet 4.9%, Naiset 9.5% Terveys 2011: Miehet 6.5%, Naiset 12.4% Tilastollisesti merkitsevästi kasvussa Composite International Diagnostic Interview, München versio Markkula ym. J Aff Dis 2015; 173:

6 Masennushäiriöt ikäryhmittäin Terveys 2011: vallitsevuus viimeisen vuoden aikana Ikäryhmä Vallitsevuus vuotiaat 12,5 % vuotiaat 12,0 % vuotiaat 7,0 % vuotiaat 5,8 % Yli 75 vuotiaat 8,0 % Yhteensä 9,6 % Markkula ym. J Aff Dis 2015; 173:

7 Masennus nuorilla aikuisilla Nuorten aikuisten terveys ja psyykkinen hyvinvointi tutkimus vuotiaita (SCID-I) Elinaikainen esiintyvyys Miehet Naiset Yhteensä Vakava masennustila 8,8 % 18,9 % 13,8 % Pitkäaikainen masennus (dystymia) Määrittelemätön masennus 0,2 % 0,6 % 0,4 % 2,3 % 5,2 % 3,7 % Yhteensä 11,4 % 24,2 % 17,7 % Suvisaari ym. Psychol Med 2009; 39:

8 Torikka ym. BMC Public Health 2014;14:408 valtakunnallinen kouluterveyskysely (BDI) 8

9 Torikka ym. BMC Public Health 2014;14:408 valtakunnallinen kouluterveyskysely (BDI) 9

10 Masennus: alueelliset erot Terveys 2000 Oulun alueella eniten (6.5% vs. 4.7%) Terveys 2011 tutkimuksessa ei merkittäviä alueellisia eroja Työkyvyttömyyseläkkeet 1995, 2000, 2005 (Murto, pro gradu 2012) Eniten Pohjois-Savossa, Etelä- Pohjanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Etelä- Karjalassa. Vähiten Ahvenanmaalla ja Keski- Pohjanmaalla. 10

11 Vanhusten mielenterveys: Terveys 2011 Psyykkisiä oireita runsaasti, masennusdiagnoosi kuitenkin suhteellisen harvinainen Sama ristiriita kansainvälisissä tutkimuksissa Käyttävät suhteellisen vähän palveluja mielenterveysongelmien takia Verrattuna vuoden 2000 tuloksiin psyykkinen kuormittuneisuus oli vähentynyt ja elämänlaatu parantunut! Suvisaari ym. Terveys 2011 perustulosraportti 11

12 Maahanmuuttajat Castaneda ym. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. THL

13 Riskitekijöitä mielialahäiriöille yleensä Naissukupuoli Eronneet ja lesket Alhainen sosiaaliluokka, tulotaso ja koulutus Työttömyys WHO. Bull World Health Organ 2000;78:

14 Masennuksen riskitekijät Masennus 1. asteen sukulaisilla 2-3 kertainen riski lapsen masennukselle geenit ja ympäristö vaikuttavat Geeni x ympäristö yhdysvaikutus? Geenilöydökset on ollut vaikea toistaa (Colman & Ataullahjan. Can J Psychiatry 2010;55:622-32) 14

15 Terveydenhuollon väestötutkimus 1995/96 Lindeman ym. Acta Psychiatr Scand 2000;102:

16 Terveydenhuollon väestötutkimus 1995/96 Lindeman ym. Acta Psychiatr Scand 2000;102:

17 Terveys 2011 Markkula ym. J Aff Dis 2015;173:

18 Persoonallisuuspiirteet Masennukseen liittyvät persoonallisuuspiirteet, kuten vaikeuksien välttäminen ovat yleisiä useissa psykiatrisissa sairauksissa Miettunen & Raevuori. Compr Psychiatry 2012;53:

19 Aiempi masennus A>B ja A>C (p<0.05) A>C (p<0.05) Depress Res Treatm 2012;

20 Tuleva masennus A>C (p<0.05) Depress Res Treatm 2012;

21 Elämäntapahtumat Kielteiset elämäntapahtumat Yli 2/3 masennustiloista merkittävän kielteisen elämäntapahtuman jälkeen Ero, läheisen kuolema, vakava somaattinen sairaus, työttömäksi joutuminen Harva kuitenkin sairastuu masennukseen kielteisen elämäntapahtuman takia yksilöllinen haavoittuvuus Sosiaalinen tuki tärkeä Lapsuuden traumat Lindeman ym. Acta Psychiatr Scand 2000;102: Isometsä Duodecim

22 Elämäntavat Liikunta Yhteys itsearvioituun terveyteen (Engberg ym. Scand J Public Health 2015;43:190-6) Ruokavalio Yhteys ei selvä (Rahe ym. Eur J Nutr 2014;53: ) Tupakka ja alkoholi? Yhteyden suunta? 22

23 Tupakointi Nykyinen vs. aiempi tupakointi Midlife Development in the US Survey (MIDUS) (Bakhshaie ym. 2015;60:142-8) 23

24 Päihteet ja internalisoivat oireet lapsilla Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortti Lapsuuden internalisoivien oireiden yhteys päihteiden käyttöön nuorena? Nuoruuden päihteiden käytön yhteys aikuisuuden masennusdiagnooseihin? Miettunen ym. Psychol Med 2014;44:

25 Päihteet ja internalisoivat oireet lapsilla Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortti Lapsuuden internalisoivien oireiden yhteys päihteiden käyttöön nuorena? Nuoruuden päihteiden käytön yhteys aikuisuuden masennusdiagnooseihin? Miettunen ym. Psychol Med 2014;44:

26 Alhainen syntymäpaino Loret de Mola ym. Br J Psychiatry 2014;205:

27 Aivovammat - Riski myös alzheimerin ja parkinsonin tautiin ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön Perry ym. J Neurosurg 2015 Aug 28 27

28 Riskitekijöiden lukumäärä (in Canada, population 18 Millions) Meng & D Arcy. J Aff Dis 2014;158:

29 Masennus elinaikaisena prosessina Colman & Ataullahjan. Can J Psychiatry 2010;55:

30 Masennuksen ennuste Keskimääräinen kesto 5-6 kk Kroonisia n. 10% masennuksista Vaikeuttaa ilmaantuvuuden ja vallitsevuuden arviointia! Isometsä Duodecim 2014

31 Oheissairastavuus Vaikeuttaa diagnosointia ja spesifien riskitekijöiden tunnistamista! Isometsä Duodecim 2014

32 Onko masennus yleistymässä Suomessa? Terveys 2011 Osallistumisprosentti alempi kuin v yritetty huomioida tilastollisesti Metodiset ongelmat? Muualla maailmalla vähenemässä tai ennallaan Nuorilla oireet lisääntyneet 32

33 Psykiatriset häiriöt EU:n alueella ( ) Wittchen ym. Eur Neuropsychopharmacol 2011;21:

34 Masennuksen epidemiologian ongelmia Esiintyvyyden arviointi vaikea Seulat ja haastattelut vaihtelevat Tilastolliset ongelmat? Oheissairastavuus ja muut sekoittavat tekijät Eri masennusoireilla eri riskitekijöitä (Fried ym. Psychol Med 2014;44: ) 34

35 Hyödyllisiä linkkejä Jouko Miettunen Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto / 35